Ajankohtaista

Muutosjoustava ruokajärjestelmä webinaari 22.3.2022 klo 13.00-15.30

18.03.2022 Ajankohtaista, Tapahtuma | Kirjoittanut: Pirjo

Koronapandemia, ilmastonmuutoksen kiihtyminen, luontokato ja maatalouden akuutti kannattavuuskriisi lisäävät ruoantuotannon ja ruokajärjestelmien haavoittuvuutta. On tärkeää kehittää järjestelmien resilienssiä eli muutosjoustavuutta terveellisen, riittävän ja kohtuuhintaisen ruoan saatavuuden turvaamiseksi yllättävissäkin häiriötilanteissa. Tervetuloa webinaariin kuulemaan mitä muutosjoustavuus tarkoittaa käytännössä ja mihin maataloudessa ja ruokajärjestelmissä tulee erityisesti kiinnittää huomiota. Tilaisuudessa esittäytyy tammikuussa 2022 alkanut valtakunnallinen tiedonvälityshanke Ilmastoviisas ja muutosjoustava ruokajärjestelmä pellolta kuluttajalle (MURU) ja uunituoreita tutkimustuloksia suomalaisen ruokajärjestelmän muutosjoustavuudesta Deforfo ja ScenoProt-hankkeiden pohjalta kertovat Luonnonvarakeskuksen tutkijat.

Ohjelma
13:00 Webinaarin avaus, tutkimuspäällikkö Katriina Soini, Luonnonvarakeskus
13:10 Resilienssi eli muutosjoustavuus, mitä se tarkoittaa maatilalla ja ruokajärjestelmässä, tutkija Karoliina Rimhanen, Luonnonvarakeskus
13:20 Muutosjoustavuuden edistäminen suomalaisessa ruokajärjestelmässä, tutkija Karoliina Rimhanen, Luonnonvarakeskus
13:40 Maatalouden muutos vuoteen 2030 – mikä tärkeää muutosjoustavuuden kehittämisessä? johtava tutkija Pasi Rikkonen, Luonnonvarakeskus
14:00-15:00 Maatalouden tuotantopanosten saatavuuden riskit ja niihin varautuminen – Tapaustutkimukset energiasta, väkilannoitteista, kasvinsuojeluaineista, kylvösiemenistä, rehuista, koneista ja laitteista,
tutkijat Jyrki Niemi, Olli Niskanen, Csaba Jansik, Marjo Keskitalo, Marketta Rinne ja Jarkko Leppälä, Luonnonvarakeskus
15:00 Kommenttipuheenvuoro toimitusjohtaja Eeva-Liisa Lilja, Fennopromo
15:10 Keskustelua ja kysymyksiä
15:30 Tilaisuus päättyy

Ilmoittautuminen webinaariin 20.3.2022 mennessä tästä osoitteesta: https://www.lyyti.fi/reg/Muutosjoustava_ruokajarjestelma_8454

 

Lahdelman matkailutilalla hyödynnetään laajasti yhteistyötä

07.03.2022 Ajankohtaista, Blogi | Kirjoittanut: Taina

Vieraiden vastaanotto on Lahdelman tilan päärakennuksessa, jossa Ritva ja Pertti Lahdelma ottavat vieraat vastaan savolaisella sydämellisyydellä. Kuva: Lahdelma

Auringonpaisteessa kylpevän Lahdelman matkailutilan punamultaiset hyvin hoidetut rakennukset ja aitan päädyssä lukeva Tervetuloa kutsuvat matkailijat peremmälle. Sisällä päärakennuksessa vastaanotossa tilan isäntäpari Ritva ja Pertti Lahdelma ottaa matkailijat vastaan ja opastaa eteenpäin. Tarvittaessa matkailijoita palvelumassa on laaja joukko lähiseudun yhteistyöyrityksiä.  

Lahdelman tila Pertunmaalla on luomutila. Nautakarjan kasvatuksesta luovuttiin reilu kaksi vuotta sitten. Nykyisin pellot ovat nurmiviljelyssä ja naapurissa oleva ylämaankarjankasvattaja korjaa rehuista suurimman osan. Kotieläiminä tilalla on kaksi hevosta, kolme kissaa ja koira.

Matkailuliiketoimintaa Ritva ja Pertti Lahdelma ovat kehittäneet vuodesta 1988 lähtien, jolloin ensimmäiset kesälomalaiset saapuivat Ilotupa-mökkiin. Tuolloin maaseudulla keskeisenä asiana oli liitännäiselinkeinojen kehittäminen.

”Tilaa oli tarpeen kehittää ja saada liikevaihtoa kasvatettua. Matkailutoimintaan hyvänä esimerkkinä oli naapurissa matkailua harjoittaneet kummisetä ja -täti”, Pertti Lahdelma kertoo. Lahdelman tilalla oli luontaiset hyvät edellytykset matkailutoimintaan, kun tila sijaitsee hyvärantaisen aurinkoisen Peruveden rannalla ja etäisyys sen hetkiseen päämarkkina-alueeseen, pääkaupunkiseutuun, on sopiva.

Parempaa ja enemmän myyntiviikkoja

Lahdelman aittahuoneistot ovat kaukana perinteisistä nukkuma-aitoista. Ritva Lahdelma kertoo, että monesti asiakas pitää saada huoneiston ovelle katsomaan, millaisesta tilasta on kyse, jolloin yleensä syntyy myös ostopäätös. Kuva: Lahdelma

”Heti alusta lähtien olemme halunneet rakentaa parempaa kuin tavalliset vuokramökit. Tavoitteena on ollut saada mökeille enemmän käyttöä laadun nostolla”, Ritva Lahdelma kertoo.

Lahdelmat rakensivat ensimmäiset mökkinsä 1980-90 lukujen taitteessa. Tuolloin valmistuivat Ilotupa, Riemurahi ja Onninmökki. Kaikki mökit ovat hyvärantaisen Peruveden rannalla.

Aittamajoitus-sana tuo asiakkaille mieleen vaatimattoman majoituksen. Lahdelma markkinoi aittahuoneistoja, jotka ovat varustetasoltaan ja sisustukseltaan upeita kokonaisuuksia. Aittahuoneistot rakennettiin 1990-luvun alussa ja peruskorjattiin 2000-luvulla.

”Aittarakennusta laajennettiin kolme metriä taaksepäin, jotta jokaiseen huoneistoon saatiin minikeittiö ja samalla uusittiin huoneistojen suihku-wc-tilat”, Pertti Lahdelma kertoo. Taitavana kirvesmiehenä hän on vastannut suurimmaksi osaksi mökkien rakentamisista ja peruskorjauksista. Apuna on ollut pojista Turo, joka on rakennusalan ammattilainen.

Lahdelman palveluissa oli aluksi vahvasti mukana ruokatarjoilut, joita Ritva Lahdelma hoiti. Päärakennuksen tuvassa ja Riihituvassa ruokittiin kokousvieraita sekä erilaisia juhlaporukoita, kuten häiden ja syntymäpäivien viettäjiä. Osa aittahuoneistoissa yöpyjistä oli myös täysihoidossa. Pikki hiljaa työ kävi turhan raskaaksi ja omasta ruokapalvelusta luovuttiin. Nykyisin asiakkaille on saatavissa ruokapalvelua lähiseudulla toimivien catering-yritysten kautta.

Villa Keidas – luksusta matkailuun

Kylpylähuvila Villa Keidas toimii normaalin lomanvietin lisäksi juhlien, kokousten ja virkistystapahtumien oivallisena pitopaikkana. Huvilassa on 420 neliötä ja majoitustilat 20 hengelle. Kylpylätoimintoina on muun muassa neljä erilaista saunaa, ulko- ja sisäporeamme, kylmäsuihkuputous ja höyrysuihkukaappi. Kuva: Lahdelma

Lahdelmien matkailutiloihin suuri loikka kohti luksusmatkailua oli kylpylähuvila Villa Keitaan rakentaminen vuonna 2010. Huvilaa varten perustettiin Lahdelman Lomat Oy, jossa Pertti ja Ritva Lahdelman lisäksi mukana ovat pojat Tatu ja Turo. Upea yli 400 neliön mökki oli iso investointi eikä lähiseudulla ollut samantasoisia kohteita. Pertti Lahdelma kävi Kolilla ja Levillä katsomassa vastaavanlaisia huviloita.

Lahdelmat kertovat Villa Keitaan asiakaskunnan olevan varsin ohut. Vuosien saatossa tyytyväiset asiakkaat ovat levittäneet tietoa kohteesta. Mökin iso koko ja varustetaso tuovat luonnostaan vuokraukseen tyhjiä päiviä. Esimerkiksi välisiivoukseen tulee varata vähintään puolitoista vuorokautta aikaa. Siivousajat neuvotellaan siivousyrittäjien kanssa.

Vuokrausaikojen järjestelyt ovat Ritva ja Pentti Lahdelman omissa käsissä, sillä verkkokauppaan he eivät ole halunneet laittaa vuokrauksia. He ovat mieluummin itse suoraan yhteydessä asiakkaisiin. Kohteita markkinoidaan omien kotisivujen lisäksi Booking.comin ja muutaman yhteistyötahon kautta.

Kestävyys toiminnan keskiössä

Lahdelman kotisivuilla on esillä erilaisia kestävyyteen ja ympäristöön liittyviä merkkejä, kuten Sustainable Travel Finland, Maakuntien Parhaat, ECEAT Suomi ja Welcome cyclist.

”Merkkien saanti ei ole vaatinut meiltä toiminnan muuttamista, vaan kriteerit ovat täyttyneet luonnostaan”, Ritva Lahdelma toteaa. Lahdelman toiminnassa kestävyys ja vastuullisuus ovat tärkeitä kriteereitä. Esimerkiksi majoitustilojen sisustuksessa suositaan kotimaisia astioita ja tekstiilejä.

Merkeistä monelle tuntemattomampi on ECEAT Suomi, joka on Suomen Luomumatkailuyhdistys ry:n merkki. Tässä toiminnassa Lahdelman tila on ollut mukana alusta lähtien.

Maakuntien Parhaat -merkki näkyy monessa kohdassa tilalla. Lahdelmat harmittelevat, että merkin ylläpidosta on luovuttu. Merkki on ollut arvostettu laatumerkki ja nykyisin hyvässä nosteessa oleviin paikallisiin tuotteisiin liittyvä tunnus.

Suosittelemme – apuna yhteistyöverkosto

Lahdelman kaikki mökit sijaitsevat Peruveden rannalla, jossa on hyvät hiekkarannat. Viileämpien vesien aikaan voi tilata mökin luokse lämmitetyn paljun. Kuva: Lahdelma

Lahdelma on verkostoitunut laajasti lähiseudun yritysten kanssa. Matkailijoille on koottu tuhti tietopaketti lähiseudun yrittäjien palveluista ”Suosittelemme”-kansioihin infoon ja majoitustiloihin.

”Tarvittaessa lähetän Suosittelemme-tiedoston myös sähköpostitse asiakkaalle”, Ritva Lahdelma kertoo. Näin asiakas voi suunnitella lomareissuaan jo etukäteen ja varata haluamiaan palveluita loman ajaksi suoraan yritykseltä. Tarjolla on laajasti palveluita, kuten vaikkapa yksityinen kokki tilaisuuteen, ralliautolla ajoa ja erilaisia liikunnallisia aktiviteettejä.

”On parempi, että asiakas varaa tarvitsemansa palvelun suoraan yrittäjältä emmekä ole siinä välikädessä. Näin vältytään myös väärinkäsityksiltä ja tieto muutoksista välittyy heti yrittäjälle”, Pertti Lahdelma kertoo.

Aikalisä jatkajan järjestelyyn

Lahdelman tilalla suunniteltiin sukupolvenvaihdosta neljä vuotta sitten. Ajatuksena oli, että Ritva ja Pertti olisivat siirtyneet luopumiseläkkeelle. Haasteeksi sukupolvenvaihdoksessa muodostui jatkajalle asetetut tiukat ehdot. Matkailun ja metsätalouden tuloja ei huomioitu sukupolvenvaihdoksessa ja jatkajan olisi pitänyt sitoutua pitämään nautakarjaa seitsemän vuotta.

”Vuodet ovat opettaneet, etteivät työt tekemällä lopu”, Pertti Lahdelma toteaa. Niinpä työmäärän helpottaessa Ritva ja Pertti Lahdelma ovat ehtineet yhteisen tanssiharrastuksen pariin. He taitavat niin vakiotanssit kuin lavatanssit, mistä osoituksena tuvassa on kaapillinen palkintoja. Kuva: Taina Harmoinen

”Emme halunneet sitouttaa jatkajaa tällaiseen tilanteeseen. Otimme aikalisän asiaan, mikä oli erittäin hyvä asia nykyisen maatalouden tilanteen huomioiden. Päätimme jatkaa toimintaa, mutta kevensimme hommia luopumalla karjanpidosta”, Pertti Lahdelma valaisee tilan suunnitelmia. Pojat Tatu ja Turo asuvat perheineen Lahdessa ja käyvät auttelemassa tarvittaessa.

Nykyisin navetassa on puusepänverstas, pienkonekorjaamo ja suksien voitelutila. Tiloissa hoituvat polkupyörien huoltotyöt ja suksien voitelut ammattitaidolla, sillä Pertti Lahdelma on harrastanut kestävyysurheilua vuosikymmenet. Hiihdosta on tuvassa kaapillinen palkintoja esillä. Viimeisimmäksi hän on osallistunut Kalevan Kierrokseen, jossa kilpaillaan pitkillä matkoilla kuudessa lajissa.

Lahdelmassa matkailijoille on koottu laaja päiväretkiopas, jossa on patikointi-, pyöräily- ja hiihtoreittejä, johon tilan läheisyydessä on tarjolla monen pituisia hiihtolatuja. Tilalta voi myös vuokrata harrastevälineitä.

Taina Harmoinen

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, URAKKA -hanke

Hyvän käytännön ohje tuorekasviksia käsitteleville yrityksille

04.03.2022 Ajankohtaista | Kirjoittanut: Pirjo

Hyvän käytännön ohje on tarkoitettu sellaisenaan syötäviä tuorekasviksia (tuoreet juurekset, vihannekset, hedelmät) jalostaville yrityksille apuvälineeksi ehkäisemään ja ratkaisemaan ongelmia, joita toimija voi kohdata noudattaessaan lainsäädännön vaatimuksia. Ohjeen on tarkoitus auttaa yrityksiä hallitsemaan toimintansa riskejä ja osoittamaan asetettujen vaatimusten täyttymisen sekä erityisesti opastaa yrityksiä lainsäädännön soveltamisessa. Ohjeen käyttö on yrityksille vapaaehtoista ja toimija voi soveltaa hyvän käytännön ohjetta omaan toimintaansa soveltuvin osin.

Ohje löytyy sähköisenä tästä osoitteesta: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-380-366-4

 

Kotimaiset kalatuotteet ovat kestävä valinta ilmaston kannalta

04.03.2022 Ajankohtaista | Kirjoittanut: Pirjo

Suomessa myytävistä kalatuotteista yli puolet on lohta ja kirjolohta, jotka myydään pääasiassa tuoreena fileenä. Norjan lohi on nykyisin myyntimäärältään suurin kalatuote Suomessa ja kirjolohi tärkein kasvatettu kalalaji Suomessa. Silakka ja muikku ovat suomalaisen kalastuksen merkittävimmät lajit. Verkkokalastuksen suurin saalis rannikolla on ahven ja sisävesillä kuha. Näiden kotimaisten kalatuotteiden hiilijalanjälkiä verrattiin Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimuksessa Norjassa kasvatetun tuodun lohen hiilijalanjälkeen. Kalatuotteiden hiilijalanjälkiä vertailtiin myös muihin elintarvikkeisiin.

Suomessa kasvatetun kirjolohen ilmastovaikutus on tuotua kasvatettua lohta pienempi. Kotimaisesta kasvatetusta kirjolohifileekilosta päätyy ilmastoon hiilidioksidia 3,7 kg CO2/ekv/kg.  Vastaava hiilidioksidipäästö norjalaisesta lohifileestä on 4,6 kg CO2/ekv/kg. Kalastetun kalan hiilijalanjälki on yleensä kasvatettua kalaa pienempi. Kalastetun kalan ilmastovaikutus vaihteli 0,4–2,5 kg CO2 ekv/kg välillä. Rehu vaikuttaa eniten kasvatetun kalan hiilijalanjälkeen, kun taas kalastetun kalan ilmastovaikutukset vaihtelevat pyydystapojen ja kuljetusmatkojen mukaan. Verrattaessa lihatuotteisiin kotimaassa kasvatetun kirjolohifileen ilmastovaikutus oli pienempi kuin sian- ja naudanihan, mutta suurempi kuin broilerin. Kalastettujen kalatuotteiden ilmastovaikutus oli pienempi kuin lihatuotteiden.

Lue lisää raportista ’Suomalaisten kalatuotteiden ilmastovaikutus’: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-380-372-5

 

Ilmastoviisaan maatalouden tiedonvaihtopäivä 17.3.2022 – webinaari

01.03.2022 Ajankohtaista | Kirjoittanut: Pirjo

Tule kuulemaan inspiroivia puheenvuoroja ja keskusteluita sekä keskustelemaan millaisia hankkeita Euroopan unionin tulevalla rahoituskaudella olisi hyvä edistää. Mitä jo tehdään maatalouden ilmastotoimien edistämiseksi? Hanketoimijoilla on mahdollisuus esitellä omaa ilmastoviisasta hanketta ja sen onnistumisia virtuaalisella messuosastolla. Ohjelmassa on lyhyitä tietoiskuja eri teemojen pohjalta, mm. kiertotalous, ilmastoviisas kasvintuotanto, kilpailukyvyn parantaminen, kestävä kotieläintalous, turvemaiden käyttö, kestävät ruokajärjestelmät, maatalouden vesienhallinta ja uusiutuvan energian ratkaisut. Päivän ohjelmaan sisältyvässä työpajatyöskentelyssä on tavoitteena  suunnata katse kohti uutta EU:n maatalousohjelman rahoituskautta ja ideoida tulevaisuuden hanketyötä. Toiveissa on saada mahdollisimman monimuotoinen edustus mm. tutkijoita, viljelijöitä, neuvojia ja opettajia jokaiseen työpajaan. Tällöin saamme erilaiset näkemykset esille ja samalla voimme kohdata muita kyseisestä aihealueesta kiinnostuneita ihmisiä.

Tilaisuuden ohjelma ja ilmoittautuminen tästä linkistä:https://www.lyyti.fi/p/Ilmastoviisaan_maatalouden_virtuaalinen_tiedonvaihtopaiva_2039/fi/ohjelma

Viimeinen ilmoittautumispäivä on 10.3.2022

Tilaisuuden järjestävät yhteistyössä Ilmastonmuutokseen varautuminen maataloudessa – valtakunnallinen koordinaatiohanke (VILLE), maa- ja metsätalousministeriö, Maaseutuverkosto, Ruokavirasto, Agrihubi ja ympäristöministeriö.