Hyvän käytännön ohje on tarkoitettu sellaisenaan syötäviä tuorekasviksia (tuoreet juurekset, vihannekset, hedelmät) jalostaville yrityksille apuvälineeksi ehkäisemään ja ratkaisemaan ongelmia, joita toimija voi kohdata noudattaessaan lainsäädännön vaatimuksia. Ohjeen on tarkoitus auttaa yrityksiä hallitsemaan toimintansa riskejä ja osoittamaan asetettujen vaatimusten täyttymisen sekä erityisesti opastaa yrityksiä lainsäädännön soveltamisessa. Ohjeen käyttö on yrityksille vapaaehtoista ja toimija voi soveltaa hyvän käytännön ohjetta omaan toimintaansa soveltuvin osin.

Ohje löytyy sähköisenä tästä osoitteesta: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-380-366-4

Suomessa myytävistä kalatuotteista yli puolet on lohta ja kirjolohta, jotka myydään pääasiassa tuoreena fileenä. Norjan lohi on nykyisin myyntimäärältään suurin kalatuote Suomessa ja kirjolohi tärkein kasvatettu kalalaji Suomessa. Silakka ja muikku ovat suomalaisen kalastuksen merkittävimmät lajit. Verkkokalastuksen suurin saalis rannikolla on ahven ja sisävesillä kuha. Näiden kotimaisten kalatuotteiden hiilijalanjälkiä verrattiin Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimuksessa Norjassa kasvatetun tuodun lohen hiilijalanjälkeen. Kalatuotteiden hiilijalanjälkiä vertailtiin myös muihin elintarvikkeisiin.

Suomessa kasvatetun kirjolohen ilmastovaikutus on tuotua kasvatettua lohta pienempi. Kotimaisesta kasvatetusta kirjolohifileekilosta päätyy ilmastoon hiilidioksidia 3,7 kg CO2/ekv/kg.  Vastaava hiilidioksidipäästö norjalaisesta lohifileestä on 4,6 kg CO2/ekv/kg. Kalastetun kalan hiilijalanjälki on yleensä kasvatettua kalaa pienempi. Kalastetun kalan ilmastovaikutus vaihteli 0,4–2,5 kg CO2 ekv/kg välillä. Rehu vaikuttaa eniten kasvatetun kalan hiilijalanjälkeen, kun taas kalastetun kalan ilmastovaikutukset vaihtelevat pyydystapojen ja kuljetusmatkojen mukaan. Verrattaessa lihatuotteisiin kotimaassa kasvatetun kirjolohifileen ilmastovaikutus oli pienempi kuin sian- ja naudanihan, mutta suurempi kuin broilerin. Kalastettujen kalatuotteiden ilmastovaikutus oli pienempi kuin lihatuotteiden.

Lue lisää raportista ’Suomalaisten kalatuotteiden ilmastovaikutus’: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-380-372-5

Tule kuulemaan inspiroivia puheenvuoroja ja keskusteluita sekä keskustelemaan millaisia hankkeita Euroopan unionin tulevalla rahoituskaudella olisi hyvä edistää. Mitä jo tehdään maatalouden ilmastotoimien edistämiseksi? Hanketoimijoilla on mahdollisuus esitellä omaa ilmastoviisasta hanketta ja sen onnistumisia virtuaalisella messuosastolla. Ohjelmassa on lyhyitä tietoiskuja eri teemojen pohjalta, mm. kiertotalous, ilmastoviisas kasvintuotanto, kilpailukyvyn parantaminen, kestävä kotieläintalous, turvemaiden käyttö, kestävät ruokajärjestelmät, maatalouden vesienhallinta ja uusiutuvan energian ratkaisut. Päivän ohjelmaan sisältyvässä työpajatyöskentelyssä on tavoitteena  suunnata katse kohti uutta EU:n maatalousohjelman rahoituskautta ja ideoida tulevaisuuden hanketyötä. Toiveissa on saada mahdollisimman monimuotoinen edustus mm. tutkijoita, viljelijöitä, neuvojia ja opettajia jokaiseen työpajaan. Tällöin saamme erilaiset näkemykset esille ja samalla voimme kohdata muita kyseisestä aihealueesta kiinnostuneita ihmisiä.

Tilaisuuden ohjelma ja ilmoittautuminen tästä linkistä:https://www.lyyti.fi/p/Ilmastoviisaan_maatalouden_virtuaalinen_tiedonvaihtopaiva_2039/fi/ohjelma

Viimeinen ilmoittautumispäivä on 10.3.2022

Tilaisuuden järjestävät yhteistyössä Ilmastonmuutokseen varautuminen maataloudessa – valtakunnallinen koordinaatiohanke (VILLE), maa- ja metsätalousministeriö, Maaseutuverkosto, Ruokavirasto, Agrihubi ja ympäristöministeriö.

Tuorein uutiskirje tarjoaa lukuisia eteläsavolaisia yrittäjätarinoita. Podcast-sarjassa vieraillaan Iso-Mikkasen lammastilalla, Kuvalan lihan sikatilalla ja Hietalan luomutilalla, jossa kasvatetaan ylämaan karjaa. Pääsemme myös tutustumaan Järvi-Suomen Kalatuotteen toimintaan. Yrittäjätarina-osiossa Rapion Myllyn omistajat kertovat myllyn historiaa ja valottavat tulevaa. Ajankohtaisosiossa päästään uusien muikkumakujen maailmaan Monenlaista muikusta-hankkeen voimin sekä kerrotaan vuoden 2021 palkituista Suomen ruokamatkailutuotteista. Matkailualan yritysten kannattaa paneutua artikkeliin, jossa kerrotaan Visit Fnlandin lanseeraamasta DataHub-tietokannasta, joka on ilmainen työkalu palveluiden ja tuotteiden markkinointiin. Uutiskirjeestä  kerrotaan myös tulevista tapahtumista ja uudista julkaisuista.

Klikkaa uutiskirjeeseen: https://mailchi.mp/71c32ba06061/urakka-hankkeen-uutiskirje

Luonnonvarakeskuksen (Luke) mukaan kuusenkerkkää olisi kerättävissä Suomen metsistä yli 80 miljoonaa kiloa. Tällä hetkellä tästä määrästä kerätään vain alle prosentti. Lisäämällä kuusenkerkän keruuta ja kehittämällä raaka-aineen jatkojalostusta voitaisiin moninkertaistaa kuusenkerkästä saatavat tuotot.

Lue lisää täältä: https://www.luke.fi/uutinen/kuusenkerkassa-on-potentiaalia-luonnontuotealan-viennin-kirittajaksi/

URAKKA-hankkeen tuottaman uusimman uutiskirjeen yrittäjätarinassa tutustutaan Kerimäen Makkolan kylässä sijaitsevaan Muhosen leipomoon ja siellä leivottavan luomuruisleivän syntyyn. Ajankohtaista-osiossa esittelyssä Etelä-Savon ruoka-alan uunituore kehittämisohjelma vuosille 2021-2027 sekä yrityksille suunnatusta hankehausta liittyen kotimaisten, vähän hyödynnettyjen kalojen ruokakäyttöön. Samassa osiossa on asiaa myös Savonlinna Live2!-hankkeesta, joka on suunnattu alueen matkailu- ja palvelualan yrityksille. Koulutus-osiossa kerrotaan useista  elintarvikeyrityksille suunnatuista mielenkiintoisista webinaareista, kuten ’Visioita virtuaaliseen ruokakauppaan’ ja ’Tuotteen vientivalmius’.  Kirjeessä on myös linkki sähköiseen Luomubuumi-hankkeen julkaisuun, jossa on esittelyssä lukuisia uusia, hankkeessa ideoituja luomutuotekonsepteja vinkeiksi luomutuotteiden jatkojalostajille.

Tutustu uutiskirjeen sisältöön: https://mailchi.mp/6166de7f261b/urakka-hankkeen-uutiskirje

Luonnonvarakeskuksen (Luke) julkistaman ennakkotiedon mukaan maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden viennin arvo oli vuonna 2020 kaikkiaan yli 1,7 miljardia euroa. Viennin arvo on kasvanut vuosien 2015–2020 välisenä aikana huimasti, lähes neljännesmiljardilla (+16 %). Tuonnin arvo oli puolestaan noin 5,3 miljardia euroa. Siinäkin oli vuoteen 2015 verrattuna noin neljännesmiljardin kasvu (+5 %). Suhteellisesti viennin kasvu on ollut selvästi voimakkaampaa kuin tuonnin kasvu.

Tärkeimmät vientimaat olivat Ruotsi, Viro ja Kiina.  Ruotsiin viennissä tärkeimmät tuotteet olivat makeiset, suklaa, voi ja jogurtti. Viroon puolestaan vietiin eniten kalaa, alkoholijuomia ja kahvia. Kiinaan vietiin pääasiassa kahta tuotetta; sianlihaa ja maitojauhetta.

Lisätietoja maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden ulkomaankaupan ennakkotilastosta ja muista uusimmista tilastoita löydät täältä: https://stat.luke.fi/

Hallitus vauhdittaa vajaasti hyödynnettyjen kalojen ruokakäyttöä miljoonalla eurolla – Hankehaku on auki 15.3.-30.4.2021

Avustusta voivat hakea kaiken kokoiset ja kaikkien alojen yritykset, jotka haluavat toteuttaa vajaasti hyödynnettyjen kotimaisten kalojen käyttöä lisäävän tuotekehityshankkeen.

Vajaasti hyödynnettyjä kalalajeja ovat sellaiset, joiden kalastusta voidaan lisätä kestävästi tai joiden saaliista suuri osa käytetään muuhun kuin elintarvikkeeksi. Tällaisia kaloja ovat erityisesti silakka, kilohaili, kuore, muikku ja särkikalat.

Avustusta voi saada tuotekehityshankkeen kustannuksiin, kuten palkkoihin, kone- ja laiteinvestointeihin sekä asiantuntijapalveluihin. Avustusta ei myönnetä alkutuotannon investointeihin eikä tuotteiden markkinointiin. Avustuksen määrä voi olla enintään 50 prosenttia hankkeen tukikelpoisista kustannuksista, ja korkeintaan 200 000 euroa yritystä kohden. Hankkeet tulee toteuttaa vuoden 2022 loppuun mennessä.

Lue lisää täältä: https://mmm.fi/-/hallitus-vauhdittaa-vajaasti-hyodynnettyjen-kalojen-ruokakayttoa-miljoonalla-eurolla-hankehaku-aukeaa-yrityksille-15.3

Kehitysohjelmaan valitaan enintään 10 eri kokoista ruokapalvelutoimijaa Kokeiluhaun kautta vuoden 2021 alussa. Haku on avoinna 14.2.2021 saakka. Kokeilut käynnistävät laajan kolmivuotisen ruokapalveluiden kehitysohjelman työstämisen. Jos kokeilunne valitaan, niin samalla ruokapalvelunne on valittu Vastuulliset ruokapalvelut –kehitysohjelmaan ja saatte kokeilun toteuttamiseen 5000 euroa. Ruokapalveluiden vastuullisuuden ulottuvuuksia voi tarkastella monesta eri näkökulmasta, kuten ympäristö, aluetaloudellisuus, työhyvinvointi, vastuulliset hankinnat ja elintarviketurvallisuus.

Valitut ruokapalvelut osallistuvat työpajoihin ja laativat sekä kehittävät omaa vastuullisuussuunnitelmaansa. Työpajojen tulosten, niihin liittyvien kehittämistehtävien sekä kommenttien ja kokemusten kautta saadaan konkreettisia toimintatapoja, kuinka ruokapalvelutoimijat voivat edetä oman vastuullisuussuunnitelman laatimisessa. Toiminnan keskiössä on aito kehittäminen, joka huomioi eri vaiheessa olevat ruokapalvelut.

Vastuulliset ruokapalvelut -kehitysohjelmassa (Varuke) syntyy toimintamalleja, jotka auttavat julkisia ruokapalveluita tuottavia toimijoita strategisen ja konkreettisen vastuullisuustyön toteuttamisessa.

Lisätietoja ja hakuohjeet löytyvät täältä: http://www.ekocentria.fi/varuke