Ajankohtaista

Tuoretta tilastotietoa kalan kulutuksesta

10.05.2022 Ajankohtaista, Uutinen | Kirjoittanut: Pirjo

Tuoreen tilastojulkaisun mukaan kotimaisen kalan kulutus on lisääntynyt verrattuna aikaisempiin vuosiin. Vuonna 2020 suomalaiset kuluttivat kotimaista kalaa yli neljä kiloa asukasta kohti. Tuontikalan kulutus on pysynyt samansuuruisena viimeiset viisi vuotta. Tuontikalaa kulutettiin vuonna 2020 yli yhdeksän kiloa asukasta kohti. Kotimaisen kalan kulutus on laskettu filepainona ja tuontikalan kulutus osin tuotepainona.

Kotimaisista lajeista eniten kulutettiin kasvatettua kirjolohta (1,5 kiloa) ja ulkomaisista lajeista kasvatettua lohta (3,9 kiloa). Tuontilohen kulutus oli hieman suurempi kuin vuonna 2019. Kotimaisista luonnonkaloista eniten syötiin ahventa (0,67 kiloa). Seuraavina olivat hauki (0,47 kiloa), silakka (0,43 kiloa), muikku (0,36 kiloa), kuha (0,30 kiloa) ja siika (0,26 kiloa). Norjalaisen kasvatetun lohen jälkeen eniten ulkomaisista tuotteista kulutettiin tonnikalasäilykkeitä ja –valmisteita,  sillisäilykkeitä, katkarapuja ja katkaraputuotteita ja pakastettua seitiä.

Lue aiheesta lisää Luonnonvarakeskuksen sivulta: https://www.luke.fi/fi/tilastot/kalan-kulutus/kalan-kulutus-2020

Muutosjoustava ruokajärjestelmä webinaari 22.3.2022 klo 13.00-15.30

18.03.2022 Ajankohtaista, Tapahtuma | Kirjoittanut: Pirjo

Koronapandemia, ilmastonmuutoksen kiihtyminen, luontokato ja maatalouden akuutti kannattavuuskriisi lisäävät ruoantuotannon ja ruokajärjestelmien haavoittuvuutta. On tärkeää kehittää järjestelmien resilienssiä eli muutosjoustavuutta terveellisen, riittävän ja kohtuuhintaisen ruoan saatavuuden turvaamiseksi yllättävissäkin häiriötilanteissa. Tervetuloa webinaariin kuulemaan mitä muutosjoustavuus tarkoittaa käytännössä ja mihin maataloudessa ja ruokajärjestelmissä tulee erityisesti kiinnittää huomiota. Tilaisuudessa esittäytyy tammikuussa 2022 alkanut valtakunnallinen tiedonvälityshanke Ilmastoviisas ja muutosjoustava ruokajärjestelmä pellolta kuluttajalle (MURU) ja uunituoreita tutkimustuloksia suomalaisen ruokajärjestelmän muutosjoustavuudesta Deforfo ja ScenoProt-hankkeiden pohjalta kertovat Luonnonvarakeskuksen tutkijat.

Ohjelma
13:00 Webinaarin avaus, tutkimuspäällikkö Katriina Soini, Luonnonvarakeskus
13:10 Resilienssi eli muutosjoustavuus, mitä se tarkoittaa maatilalla ja ruokajärjestelmässä, tutkija Karoliina Rimhanen, Luonnonvarakeskus
13:20 Muutosjoustavuuden edistäminen suomalaisessa ruokajärjestelmässä, tutkija Karoliina Rimhanen, Luonnonvarakeskus
13:40 Maatalouden muutos vuoteen 2030 – mikä tärkeää muutosjoustavuuden kehittämisessä? johtava tutkija Pasi Rikkonen, Luonnonvarakeskus
14:00-15:00 Maatalouden tuotantopanosten saatavuuden riskit ja niihin varautuminen – Tapaustutkimukset energiasta, väkilannoitteista, kasvinsuojeluaineista, kylvösiemenistä, rehuista, koneista ja laitteista,
tutkijat Jyrki Niemi, Olli Niskanen, Csaba Jansik, Marjo Keskitalo, Marketta Rinne ja Jarkko Leppälä, Luonnonvarakeskus
15:00 Kommenttipuheenvuoro toimitusjohtaja Eeva-Liisa Lilja, Fennopromo
15:10 Keskustelua ja kysymyksiä
15:30 Tilaisuus päättyy

Ilmoittautuminen webinaariin 20.3.2022 mennessä tästä osoitteesta: https://www.lyyti.fi/reg/Muutosjoustava_ruokajarjestelma_8454

 

Hyvän käytännön ohje tuorekasviksia käsitteleville yrityksille

04.03.2022 Ajankohtaista | Kirjoittanut: Pirjo

Hyvän käytännön ohje on tarkoitettu sellaisenaan syötäviä tuorekasviksia (tuoreet juurekset, vihannekset, hedelmät) jalostaville yrityksille apuvälineeksi ehkäisemään ja ratkaisemaan ongelmia, joita toimija voi kohdata noudattaessaan lainsäädännön vaatimuksia. Ohjeen on tarkoitus auttaa yrityksiä hallitsemaan toimintansa riskejä ja osoittamaan asetettujen vaatimusten täyttymisen sekä erityisesti opastaa yrityksiä lainsäädännön soveltamisessa. Ohjeen käyttö on yrityksille vapaaehtoista ja toimija voi soveltaa hyvän käytännön ohjetta omaan toimintaansa soveltuvin osin.

Ohje löytyy sähköisenä tästä osoitteesta: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-380-366-4

 

Kotimaiset kalatuotteet ovat kestävä valinta ilmaston kannalta

04.03.2022 Ajankohtaista | Kirjoittanut: Pirjo

Suomessa myytävistä kalatuotteista yli puolet on lohta ja kirjolohta, jotka myydään pääasiassa tuoreena fileenä. Norjan lohi on nykyisin myyntimäärältään suurin kalatuote Suomessa ja kirjolohi tärkein kasvatettu kalalaji Suomessa. Silakka ja muikku ovat suomalaisen kalastuksen merkittävimmät lajit. Verkkokalastuksen suurin saalis rannikolla on ahven ja sisävesillä kuha. Näiden kotimaisten kalatuotteiden hiilijalanjälkiä verrattiin Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimuksessa Norjassa kasvatetun tuodun lohen hiilijalanjälkeen. Kalatuotteiden hiilijalanjälkiä vertailtiin myös muihin elintarvikkeisiin.

Suomessa kasvatetun kirjolohen ilmastovaikutus on tuotua kasvatettua lohta pienempi. Kotimaisesta kasvatetusta kirjolohifileekilosta päätyy ilmastoon hiilidioksidia 3,7 kg CO2/ekv/kg.  Vastaava hiilidioksidipäästö norjalaisesta lohifileestä on 4,6 kg CO2/ekv/kg. Kalastetun kalan hiilijalanjälki on yleensä kasvatettua kalaa pienempi. Kalastetun kalan ilmastovaikutus vaihteli 0,4–2,5 kg CO2 ekv/kg välillä. Rehu vaikuttaa eniten kasvatetun kalan hiilijalanjälkeen, kun taas kalastetun kalan ilmastovaikutukset vaihtelevat pyydystapojen ja kuljetusmatkojen mukaan. Verrattaessa lihatuotteisiin kotimaassa kasvatetun kirjolohifileen ilmastovaikutus oli pienempi kuin sian- ja naudanihan, mutta suurempi kuin broilerin. Kalastettujen kalatuotteiden ilmastovaikutus oli pienempi kuin lihatuotteiden.

Lue lisää raportista ’Suomalaisten kalatuotteiden ilmastovaikutus’: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-380-372-5

 

Ilmastoviisaan maatalouden tiedonvaihtopäivä 17.3.2022 – webinaari

01.03.2022 Ajankohtaista | Kirjoittanut: Pirjo

Tule kuulemaan inspiroivia puheenvuoroja ja keskusteluita sekä keskustelemaan millaisia hankkeita Euroopan unionin tulevalla rahoituskaudella olisi hyvä edistää. Mitä jo tehdään maatalouden ilmastotoimien edistämiseksi? Hanketoimijoilla on mahdollisuus esitellä omaa ilmastoviisasta hanketta ja sen onnistumisia virtuaalisella messuosastolla. Ohjelmassa on lyhyitä tietoiskuja eri teemojen pohjalta, mm. kiertotalous, ilmastoviisas kasvintuotanto, kilpailukyvyn parantaminen, kestävä kotieläintalous, turvemaiden käyttö, kestävät ruokajärjestelmät, maatalouden vesienhallinta ja uusiutuvan energian ratkaisut. Päivän ohjelmaan sisältyvässä työpajatyöskentelyssä on tavoitteena  suunnata katse kohti uutta EU:n maatalousohjelman rahoituskautta ja ideoida tulevaisuuden hanketyötä. Toiveissa on saada mahdollisimman monimuotoinen edustus mm. tutkijoita, viljelijöitä, neuvojia ja opettajia jokaiseen työpajaan. Tällöin saamme erilaiset näkemykset esille ja samalla voimme kohdata muita kyseisestä aihealueesta kiinnostuneita ihmisiä.

Tilaisuuden ohjelma ja ilmoittautuminen tästä linkistä:https://www.lyyti.fi/p/Ilmastoviisaan_maatalouden_virtuaalinen_tiedonvaihtopaiva_2039/fi/ohjelma

Viimeinen ilmoittautumispäivä on 10.3.2022

Tilaisuuden järjestävät yhteistyössä Ilmastonmuutokseen varautuminen maataloudessa – valtakunnallinen koordinaatiohanke (VILLE), maa- ja metsätalousministeriö, Maaseutuverkosto, Ruokavirasto, Agrihubi ja ympäristöministeriö.

Kalliolan luomun vihannekset kasvavat eteläsavolaisessa järvimaisemassa Haukivuorella

03.02.2022 Ajankohtaista, Blogi | Kirjoittanut: Pirjo

Kalliolan luomun viljelijäpariskunta Elina ja Antti Vauhkonen jatkoivat sukutilan viljelyä, koska halusivat tehdä monipuolista työtä, jolla on merkitystä. Luomuruuan tuottaminen kuluttajille kestävästi ja ympäristöä kunnioittaen on heille ensiarvoisen tärkeää.

 

Kalliolan luomun historia ulottuu 1900-luvun alkuun, jolloin tilan nykyisellä paikalla Haukivuoren Kärenniemessä pidettiin karjaa ja tuotettiin kotitarveviljaa. Tilalla toimi myös sekatavarakauppa 1960-luvulle saakka. Eläinten pidosta luovuttiin 1970-luvulla ja erikoistuttiin mansikan ja vadelman tuotantoon, koska tilan oma peltopinta-ala oli karjanpitoon liian pieni. Luomutuotantoon tila siirtyi vuonna 1998 ja vähitellen marjojen sijaan ryhdyttiin tuottamaan avomaankurkkua, kurpitsaa, nippusipulia, keräkaalia, parsakaalia, purjoa ja lanttua. Kurkusta tehtiin myös luomukurkkusäilykkeitä, jotka päätyivät yhtenä vuonna myös presidentinlinnan itsenäisyyspäivän juhlan herkkupöytiin.

Nykyinen viljelijäpariskunta, Elina ja Antti Vauhkonen, ottivat tilan haltuun vuonna 2014 ja jatkoivat Antin vanhempien viitoittamaa tietä luomuvihannestuotannon parissa. Tätä ennen molemmat opiskelivat Helsingin yliopistossa agronomiksi ja työskentelivät opintojen jälkeen erilaisissa työtehtävissä, kunnes paluumuutto kotikonnuille mahdollistui.  Nykyisin tilan päätuotantokasvi on keräkaali, ja muina tuotantokasveina ovat purjo ja lehtikaali. Viljelyä on oman, 11 peltohehtaarin lisäksi 12 hehtaarin alalla vuokrapelloilla, jotta riittävä viljelykierto saadaan toteutettua.

Kaalilohkoilla viljely-ympäristön monimuotoisuutta ja luontaisten vihollisten elinmahdollisuuksia. parannetaan kukkivien kasvustojen avulla. Kuva Sari Himanen.

Tuotteet markkinoidaan Kuopiolaisen Tuoreverkko Oy:n ja Vihannesyhtymä 3T Oy:n kautta päivittäistavarakauppoihin. Suoraan tilalta menee pieniä määriä vihanneksia Haukivuoren keskuskeittiöön sekä muutamalle jatkojalostajalle. Markkinointi on näin vaivatonta, koska viljelijä voi keskittyä viljelyyn ja muut hoitavat tuotteiden markkinoinnin. Alkutuotannon tuotteen markkinointi on haastava tehtävä. ”Oman tuotteen erottuminen markkinoinnissa ja mainonnassa on hankalaa. Pitäisi löytää keino, miten oma keräkaali erottuu toisesta keräkaalista sekä keinoja tuottaa lisäarvoa tuotteille”, pohtivat Elina ja Antti. Ostajilla on myös vaatimuksia laatusertifikaattien suhteen, joten viime vuonna Kalliolan luomussa tehtiin IP Sigill-sertifiointi, mikä on tarkoitettu alkutuotantoyrityksille tuoteturvallisuuden ja ympäristövastuun varmentamiseen. ”Luomutuotannossa nämä asiat ovat pääasiassa jo hallussa, joten sertifiointi eri toimenpiteiden kirjaamisineen tuottaa paljon lisätyötä, ja joka toinen vuosi kolmannen osapuolen toimesta tehtävä auditointi on myös kallis. Sertifiointi ei tuo merkittävästi lisäarvoa tilan tuotantoon ja toimintaan”, toteaa Antti.

Kalliolan luomu tekee tiivistä yhteistyötä muiden alueen viljelijöiden kanssa. Tiedonvaihdon lisäksi koneita ja varastoja on yhteiskäytössä, peltolohkoja vaihdellaan luomutilojen välillä ja myös kausityövoima liikkuu tilalta toiselle kulloisenkin tilan tarpeen mukaan. ”Yhteistyö muiden viljelijöiden kanssa on elinehto. Se on myös henkinen tuki”, tuumaa Antti. Tila on ollut vuosien varrella mukana lukuisissa tutkimus- ja kehittämishankkeissa. Hanketoiminnan myötä saa vaihtaa ajatuksia erilaisten ihmisten kanssa ja mm. viljelymenetelmiä kehittävät hankkeet on koettu mielekkäiksi. Antin mielestä avomaavihannestutkimusta on maassamme liian vähän. Viljelijät kaipaavat ihan perustutkimusta esimerkiksi viljelytekniikoista ja lajikkeista.

Usko luomun kehittymiseen ja sen mahdollisuuksiin on vahva, vaikka vuoden sisällä luomutuotteiden markkinat ovat menneet huonommaksi; jalostava teollisuus ei osta luomua ja julkisilla keittiöillä ei ole varaa ostaa luomua. Tulevaisuutta pohdittaessa on myös mietittävä, mikä on järkevää oman hyvinvoinnin ja jaksamisen kannalta. Elina ja Antti ovat vasta työvuosiensa alkutaipaleella, joten kehitystyö luomuvihannestuotannon parissa jatkuu. Se, jatkuuko Kalliolan luomun tarina jälkipolvissa jää nähtäväksi.

Pirjo Kivijärvi

Luonnonvarakeskus, URAKKA-hanke

Artikkelikuva Venla Reponen

Uutisia ja tapahtumia Etelä-Savon ruoka-alan tuoreessa uutiskirjeessä

21.09.2021 Ajankohtaista | Kirjoittanut: Pirjo

Tuorein uutiskirje tarjoaa lukuisia eteläsavolaisia yrittäjätarinoita. Podcast-sarjassa vieraillaan Iso-Mikkasen lammastilalla, Kuvalan lihan sikatilalla ja Hietalan luomutilalla, jossa kasvatetaan ylämaan karjaa. Pääsemme myös tutustumaan Järvi-Suomen Kalatuotteen toimintaan. Yrittäjätarina-osiossa Rapion Myllyn omistajat kertovat myllyn historiaa ja valottavat tulevaa. Ajankohtaisosiossa päästään uusien muikkumakujen maailmaan Monenlaista muikusta-hankkeen voimin sekä kerrotaan vuoden 2021 palkituista Suomen ruokamatkailutuotteista. Matkailualan yritysten kannattaa paneutua artikkeliin, jossa kerrotaan Visit Fnlandin lanseeraamasta DataHub-tietokannasta, joka on ilmainen työkalu palveluiden ja tuotteiden markkinointiin. Uutiskirjeestä  kerrotaan myös tulevista tapahtumista ja uudista julkaisuista.

Klikkaa uutiskirjeeseen: https://mailchi.mp/71c32ba06061/urakka-hankkeen-uutiskirje

Kuusenkerkässä on potentiaalia luonnontuotealan viennin kirittäjäksi

07.05.2021 Ajankohtaista | Kirjoittanut: Pirjo

Luonnonvarakeskuksen (Luke) mukaan kuusenkerkkää olisi kerättävissä Suomen metsistä yli 80 miljoonaa kiloa. Tällä hetkellä tästä määrästä kerätään vain alle prosentti. Lisäämällä kuusenkerkän keruuta ja kehittämällä raaka-aineen jatkojalostusta voitaisiin moninkertaistaa kuusenkerkästä saatavat tuotot.

Lue lisää täältä: https://www.luke.fi/uutinen/kuusenkerkassa-on-potentiaalia-luonnontuotealan-viennin-kirittajaksi/

Uutisia ja tapahtumia Etelä-Savon ruoka-alan tuoreimmassa uutiskirjeessä

13.04.2021 Ajankohtaista | Kirjoittanut: Pirjo

URAKKA-hankkeen tuottaman uusimman uutiskirjeen yrittäjätarinassa tutustutaan Kerimäen Makkolan kylässä sijaitsevaan Muhosen leipomoon ja siellä leivottavan luomuruisleivän syntyyn. Ajankohtaista-osiossa esittelyssä Etelä-Savon ruoka-alan uunituore kehittämisohjelma vuosille 2021-2027 sekä yrityksille suunnatusta hankehausta liittyen kotimaisten, vähän hyödynnettyjen kalojen ruokakäyttöön. Samassa osiossa on asiaa myös Savonlinna Live2!-hankkeesta, joka on suunnattu alueen matkailu- ja palvelualan yrityksille. Koulutus-osiossa kerrotaan useista  elintarvikeyrityksille suunnatuista mielenkiintoisista webinaareista, kuten ’Visioita virtuaaliseen ruokakauppaan’ ja ’Tuotteen vientivalmius’.  Kirjeessä on myös linkki sähköiseen Luomubuumi-hankkeen julkaisuun, jossa on esittelyssä lukuisia uusia, hankkeessa ideoituja luomutuotekonsepteja vinkeiksi luomutuotteiden jatkojalostajille.

Tutustu uutiskirjeen sisältöön: https://mailchi.mp/6166de7f261b/urakka-hankkeen-uutiskirje

Uutta tilastotietoa: maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden viennin arvo kasvussa

22.03.2021 Ajankohtaista | Kirjoittanut: Pirjo

Luonnonvarakeskuksen (Luke) julkistaman ennakkotiedon mukaan maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden viennin arvo oli vuonna 2020 kaikkiaan yli 1,7 miljardia euroa. Viennin arvo on kasvanut vuosien 2015–2020 välisenä aikana huimasti, lähes neljännesmiljardilla (+16 %). Tuonnin arvo oli puolestaan noin 5,3 miljardia euroa. Siinäkin oli vuoteen 2015 verrattuna noin neljännesmiljardin kasvu (+5 %). Suhteellisesti viennin kasvu on ollut selvästi voimakkaampaa kuin tuonnin kasvu.

Tärkeimmät vientimaat olivat Ruotsi, Viro ja Kiina.  Ruotsiin viennissä tärkeimmät tuotteet olivat makeiset, suklaa, voi ja jogurtti. Viroon puolestaan vietiin eniten kalaa, alkoholijuomia ja kahvia. Kiinaan vietiin pääasiassa kahta tuotetta; sianlihaa ja maitojauhetta.

Lisätietoja maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden ulkomaankaupan ennakkotilastosta ja muista uusimmista tilastoita löydät täältä: https://stat.luke.fi/