Hankkeet
Digi-Märe
Lähtötilanteen analysointi
Tätä työskentelyä tukemaan olemme laatineet kuvauksen siitä, millainen on toimiva ja arvoa tuottava yrityksen johtamisjärjestelmä. Tätä kuvausta vasten peilaamme sinun yrityksesi johtamista ja toimintatapoja. Tämä auttaa meitä ja sinua löytämään yrityksesi toiminnan ja menestyksen näkökulmasta tärkeimmät johtamiseen liittyvät kehittämiskohteet.
Kehittämistoimenpiteiden suunnittelu ja tarkentaminen jatkovaiheessa
Kehittämisroadmap – Tiekartta paremmin johdettuun yritykseen jatkovaiheessa
Perustuen yrityksen johtamisjärjestelmän analysointiin ja suoritettuun kehittämistoimenpiteiden suunnittelutyöhön syntyy lopputulemana kehittämisalueiden tiekartta. Se priorisoi, aikatauluttaa ja vastuuttaa kunkin yrityksen johtamisjärjestelmän kehittämistyön loogisiin ja hallittavan kokoisiin tekemisiin valituilla osa-alueilla, joiden sparrauksessa olemme tukena.
Rakennamme asiakkaittemme kanssa vuorovaikutukseen, kohtaamiseen ja keskusteluihin perustuvia arvoa tuottavia yhteistyösuhteita. Toimintamme tavoite on olla laadukasta, tehokasta ja vaikuttavaa ja siksi olemme kehittäneet johtamis- ja analysointityökaluja, joita hyödynnämme työskentelyssä.
Hankkeessa on mahdollista järjestää yrityskohtaisen valmentamisen lisäksi pienryhmiä, matkoja ja koulutuksia mukana olevien yritysten tarpeen ja kiinnostuksen mukaan.
Kalastuksen kehittäminen – Kake -hanke
Lyhyen ajan tavoitteena (2023–2024) on verkoston toiminnan käynnistäminen ja yhteistyön lisääminen elinkeinon, tutkimuksen, hallinnon ja muiden sidosryhmien kanssa. Erityistavoitteena on lisätä yhteistyötä merialueen ja sisävesien kaupallisten kalastajien välillä. Verkoston tavoitteena on myös laajentua ja olla proaktiivisesti vastaamassa esille nouseviin haasteisiin ja mahdollisuuksiin pitkän ajan tavoitteiden saavuttamiseksi. Samalla aloitetaan ulkopuolisen rahoituksen hakeminen kehittämissuunnitelmaan mukaisiin hankkeisiin.
Keskipitkän aikavälin (2023–2025) tavoitteena on kokeilla, kehittää ja levittää uusia toimintatapoja ja teknologioita, jotka tulisivat käyttöön jo ohjelman toisella puoliskolla.
Ohjelman pitkän ajan tavoitteena (2023–2028) on lisätä kaupallisen kalastuksen kannattavuutta ja toimialan volyymia avomerellä, rannikolla ja sisävesillä. Samalla luodaan valmiuksia tulevaisuuden uusille teknologioille ja toimintatavoille.
Hanke toteuttaa kehittämissuunnitelmaa, joka on tehty yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Hankkeen työpaketit ovat:
- Kalastuksen vihreä siirtymä: tilannekuvan luominen,kalastajien energiankäyttö, uudet ratkaisut.Xamk ja Suomen ammattikalastajaliitto (SAKL) + muita osallistujia
- Tietopohjainen ja kestävä kalastus, ja kalavarojen hallinta JY, SAKL
- Pyydys- ja kalastusteknologian kehitys: pyydysteknologiankehitys, lajittelu- ja jäähdytysratkaisut, logistiikka- japerkuukoneratkaisut, avomerikalastuksen kehittäminen, Aalto Design Factory, JY, SAKL, Xamk
- Hylkeiden ja lintujen aiheuttaminen haittojenvähentäminen: Aalto DesignFactory, SAKL, L-S Kalatalouskeskus, UTU
- Viestintä
KISMET – Sustainable food environments
The project tackles the challenge that local and regional authorities often lack capacity, require new impulses or need innovative solutions for realizing more circular and sustainable food environments. KISMET provides them concrete instruments and tools for working better with governance, the demand-side and the production side.
PROJECT ACTIVITIES AND THE SOLUTION
The overall solution of the project is “Enabling Programme for sustainable food environments” which is developed by the 13 partner organizations from seven Baltic Sea Region countries. The programme entails a mix of concrete different digital format (tools, documents, scripts, videos, infographics, etc.).
KISMET further pilots the solution in 8 case which consists of three different pilots: one for governance, one for consumers, and one for producers. Xamk’s pilots will take place in the South-Savo region. More detailed contents of the pilots will be planned during Spring 2023. After piloting, the Enabling Programme is transfered to further target groups via replicator/friendship cities for jointly implementing and rolling out the solution.
In the end of the project, the local food environment on each partner and their friendship city will be better equipped to eventually change consumer behavior for good, create circular business opportunities and make food chains and production more regional so that societies can make a big step towards climate-neutrality.
PROJECT PARTNERS
City of Hamburg, DE, Local public authority (Project leader)
Steinbeis Transfer GmbH, DE, Business support organization
Södertälje municipality, SE, Local public authority
Foodworks Association, DE, Interest group
Vidzeme Planning region, LV, Regional public authority
Vejle Municipality, DK, Local public authority
Beras International Foundation, SE, NGO
Tartu Biotechnology Park, EE, Business support organization
ScanBalt, EE, BGO
Public Institution Lithuanian Innovation Centre, LT, Business support organization
Food Innovation Center, DK, Business support organization
Prizztech Ltd., FI, Business support organization
South-Eastern Finland University of Applied Sciences, Xamk, FI, University of Applied Sciences
Climate Smart Food and Nutrition Research Infrastructure
Xamkin Active Life Lab -tutkimusyksikkö on monitieteellisen FOODNUTRI-konsortion jäsen. FOODNUTRI on kansallinen ruuan ja ravitsemuksen tutkimusinfrastruktuuri, joka palvelee laajasti koko ruokajärjestelmää. Active Life Lab tekee hanketta yhteistyössä Xamkin Vastuulliset ruokapalvelut tutkimusryhmän kanssa.
FOODNUTRI tulee myötävaikuttamaan kestävän kehityksen strategian (FOOD 2030) toteutumiseen ottaen huomioon Suomen hallituksen vision: ”Vuonna 2030 suomalaiset kuluttajat syövät kestävästi ja eettisesti tuotettua kotimaista, maukasta, terveellistä ja turvallista ruokaa. Kuluttajilla on kyky ja mahdollisuus tehdä tietoisia valintoja.”
Xamkissa hankkeen tavoitteena on rakentaa tutkimusympäristöä ja siihen liittyviä palveluja Saimaa Stadiumin ja Active Life Labin yhteyteen. Tutkimusympäristö mahdollistaa esimerkiksi kuluttajien ruokavalintojen ja digitaalisen näyttöviestinnän kiinnostavuuden tutkimisen.
Digitaaliset ratkaisut kalan jäljitettävyyden tukena kalastuksesta valvontaan
HANKKEEN KONKREETTISET TAVOITTEET OVAT:
• Sitouttaa kalatalouden toimijoita jäljitettävyyden kehittämiseen ja verkostomaiseen yhteistyöhön.
• Tuottaa uutta tietoa kalan jäljitettävyystiedon tuottamiseen ja valvontaan
• Esittää vaihtoehtoisia toimintatapoja merialueen saalistietoilmoituksen kehittämiseen ja datan hyödyntämiseen.
• Parantaa Järvikala-sovelluksen käytettävyyttä ja käytön houkuttelevuutta
TOIMENPITEET:
Työpaketti 1: Merialueen saalistietojen ilmoittaminen: toiminnallisuus ja toteutusvaihtoehdot
Työpaketti 2: YKP:n ensierän tunnuksen tuottaminen ja etävalvonta
Työpaketti 3: Järvikala-sovelluksen käytettävyyden parantaminen
Työpaketti 4: Koordinointi, tiedottaminen ja viestintä
TULOKSET:
Hankkeen tuloksena syntyy graafinen luonnos käyttäjälähtöisestä käyttöliittymästä merialueen saalinilmoittamisesta, käsitys mahdollisuudesta hyödyntää mobiiliratkaisuja merialueilla sekä tietoa etävalvonnan tarpeista ja mahdollisuuksista. Hankkeen tulokset lisäävät ymmärrystä jäljitettävyysketjun tietotarpeista ja eri vaihtoehdoista, joilla kalan ensierän tunnus voidaan muodostaa. Tätä tuodaan esille alustavalla ja visuaalisella arkkitehtuurilla. Lisäksi Järvikalasovelluksen käytettävyys paranee.
Hankkeen kohderyhmänä ovat merialueen ja sisävesien kalastajat, alan keskeiset järjestöt, kalanjalostusyritykset sekä saalis- ja jäljitettävyystietoa käsittelevät viranomaiset. Välillisiä kohderyhmiä ovat vähittäis- ja tukkukauppa, kuluttajat, kalatalousalan kehittäjät.
Kohderyhmän osallistaminen hankkeen toimenpiteisiin on ensiarvoisen tärkeää. Digitaalisen ratkaisun tulee palvella konkreettisesti käyttäjien tarpeita ja tuottaa lisäarvoa, jotta myöhemmin toteutettava järjestelmä otetaan laajamittaisesti käyttöön.
Etelä-Savon resurssiviisaat ruokapalvelut – tiedolla tehokkuutta prosesseihin ja vähähiilisyyteen
Hankkeessa selvitetään, millä tavoin eteläsavolaiset ruokapalvelut pystyvät kasvattamaan kannattavuuttaan kehittämällä toimintaansa ja tuotantoprosessejaan asiakaslähtöisesti, digitalisaatiota hyödyntäen ja kestävän kehityksen periaatteet huomioiden. Tunnistettujen osaamis- ja kehittämistarpeiden pohjalta ruokapalvelualan oppilaitokset voivat entistäkin paremmin tarjota koulutusta ja kehittämisosaamista eteläsavolaisten ruokapalveluiden liiketoiminnan, tuotantoprosessien, tuotteiden ja palvelujen jatkokehittämiseksi.
Keskeisiä kysymyksiä ovat:
- Miten eteläsavolaiset ruokapalvelut käyttävät ja hallitsevat dataa liiketoimintansa suunnitteluun, toimeenpanoon ja ohjaamiseen tällä hetkellä?
- Miten ruokatuotantoprosessia johdetaan ja sen tehokkuutta suunnitellaan, kehitetään ja mitataan?
- Miten asiakaslähtöisyys ja vastuullisuus otetaan huomioon?
- Millaisille ruokapalvelutietojärjestelmille on tarvetta?
- Millä tavoin toimintaa kehitetään vähähiilisemmäksi datan avulla?
- Millaiselle koulutukselle, kehittämis- ja TKI-toiminnalle on ruokapalveluissa tarvetta?
Hankkeen tuloksena syntyy kuvaus vuorovaikutteisesta ja yrityskeskeisestä toimintamallista, joka tukee ruokapalvelualan toiminnan asiakaskeskeistä ja dataperusteista kehittämistä. Selvitys tuo lisätietoa koulutustuotteiden ja oppimis- ja TKI-ympäristöjen räätälöintiin.
Virtuaalinen työnopastus ja perehdyttäminen palvelualalla
Hankkeen tavoitteena on parantaa tuottavuutta ja työhyvinvointia Etelä-Savon alueen matkailu- ja ravitsemisalan yrityksissä ja julkisissa organisaatioissa. Hankkeessa tehdään työpaikat tietoisiksi digiohjauksen mahdollisuuksista perehdyttämisessä ja työnopastuksessa, tuodaan matkailu- ja ravitsemisalan yrityksiin uusia digitaalisia välineitä hyödyntäviä toimintatapoja ja pilotoidaan välineitä sekä toimintatapoja käytännössä.
TOIMENPITEET
- Digiperehdyttämisen ja –ohjauksen tarpeiden selvittäminen
- Digimahdollisuudet ja ideointi
- Digiperehdyttämisen pilotoinnit
- Vertaisoppiminen ja toimintatapojen ja –mallien levittäminen sekä jatkokehittämistarpeet
TULOKSET
Hankkeen tuloksina sekä organisaatiot että työntekijät saavat havainnollista tietoa digitaalisesta perehdyttämisestä- ja työnohjauksesta sekä oppivat hyödyntämään uudenlaisia toimintamalleja työhyvinvoinnin edistämiseksi. Hankkeen tuloksena digitaalisten välineiden käyttö perehdyttämisen ja työnopastuksen apuna parantaa Etelä-Savon alueen matkailu- ja ravitsemisalan yritysten ja julkisten organisaatioiden tuottavuutta ja työhyvinvointia. Tuotoksena syntyy sisältöä ”Perehdyttäminen digisti palvelualalla” -koulutustuotteelle.
Kalastusketjun toiminnanohjauksen kehittäminen
Kalastusketjun toiminnanohjauksen kehittäminen -hankkeen tavoitteena on:
- Tuottaa tietoa kuljetuslogistisista ratkaisuista.
- Selvittää isovolyymiseen kalastukseen soveltuvia lajittelulinjoja ja niiden yhteiskäytön mahdollisuuksia.
- Arvioida kalasaaliiden digitaaliseen kaupankäyntiin tarvittavaa ennakkotietoa, järjestelmää ja jatkokehitystarpeita.
Hankkeen toimenpiteet ovat kalalajittelun ja logistiikan parantaminen. Kalasaaliiden kaupankäyntiin tarvittavan ennakkotiedon ja digitaalisen järjestelmän selvittäminen.
Tuloksena syntyy toimintaehdotuksia ja käsitys lajittelun sekä logististen ratkaisujen reunaehdoista. Tuotetaan tietoa kaupallisen toiminnan kannattavuudesta ja tarvittavista investoinneista.
Hankkeen tulokset tukevat myös kotimaisen kalan kaupankäynnin siirtymistä digitaalisiin järjestelmiin. Hanke ei tuota valmista järjestelmää, mutta kokoaa yhteen toimijoiden tiimin. Kyseinen tiimi määrittelee järjestelmän käyttötarpeet ja antaa palautetta toiminnallisuudesta sekä käyttökokemuksesta. Hanke sijoittuu Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan alueelle. Sidosryhmänä ovat itäsuomalaiset kalastajat, kalanjalostajat, kalanostajat- ja tukut sekä logistiikka-alan yritykset.
Arvoketjun kehittämisellä jatkuvuutta hoitokalastuksiin ja ravinteiden poistoon
Poisto- ja hoitokalastukset ovat yleisesti käytössä oleva toimintamalli vesistöjen tilan parantamisessa, joita rahoitetaan erilaisten ympäristöhankkeiden yhteydessä. Yhdeksi poisto- ja hoitokalastusten suurimmiksi haasteiksi koetaan monesti toiminnan jatkumattomuus hankkeiden päättymisen jälkeen.
Arvoketjun kehittämisellä jatkuvuutta hoitokalastuksiin ja ravinteidenpoistoon – hankkeen tarkoituksena on tukea ja kehittää toimintamallia, joka kannustaa ammattikalastajia ja jalostajia kehittämään perinteisesti poistokalastettavien ja vajaasti hyödynnettyjen lajien arvoketjua kohti kaupallista kalastusta.
Lisäksi hanke tuottaa digitaalisen, käyttäjäystävällisen tiedonsiirtokanavan kalastajalta kuluttajalle, joka todentaa saaliin alkuperää ja kalastusten ekologisia vaikutuksia vesistökohtaisesti.
Kumppanuudella Etelä-Savon ruoka-alalle vuorovaikutusta ja innovatiivisuutta – KURVI
Etelä-Savon ruoka-ala on suurimmaksi osaksi mikroyritysten varassa. Maataloustuotteiden jatkojalostuksen, mukaan lukien luomu- ja luonnontuotteet, ja paikallistuotteiden markkinoinnin lisäksi tarvitaan liiketoimintalähtöisiä innovaatioita ja maaseutuelinkeinojen monipuolistamista. Kilpailukyvyn ja liiketoiminnan vahvistaminen vaatii yrityksiltä kykyä ennakointiin, proaktiiviseen toimintaan ja muutosten läpivientiin.
Verkostoituminen, kumppanuudet ja toimialojen rajapinnoille syntyvä liiketoiminta luovat uusia mahdollisuuksia. Ne eivät kuitenkaan synny itsekseen, vaan tueksi tarvitaan ”törmäyttämistä” ja konkretiaa uusiin toimintatapoihin ja teknologioihin.
TAVOITTEET
Kumppanuudella ruokasektorille vuorovaikutusta ja innovatiivisuutta – KURVI -hanke tavoitteena oli
- välittää ja tuottaa uutta tietoa ja työkaluja biotalousalan, erityisesti ruoka-alan, yrityksille yritystoiminnan kehittämiseksi sekä tarjota em. yrityksille mahdollisuuksia laaja-alaiseen verkostoitumiseen
- tuoda ruoka-alan valtakunnallisen tason kehittämistoimet alueella hyödynnettäviksi yhteistyöllä
- luoda Etelä-Savon ruokasektorin edistämiseen uusi yhteistyömalli
TOIMENPITEET JA TULOKSET
Hankkeen toteutus jakautui kolmeen työpakettiin, joista ensimmäinen keskittyy ruoka-alan yritysten liiketoimintamahdollisuuksien edistämiseen, erityisesti uusien mallien, toimintatapojen, teknologioiden ja ennakointitiedon avulla.
Hankkeessa järjestettiin ajankohtaisista aiheista Ruokaketjun tulevaisuustärskyt (4 tilaisuutta, 202 osallistujaa) ja demo-tilaisuuksia (7 tilaisuutta, 85 osallistujaa, joista noin 50 yrittäjiä). Tilaisuuksissa välitettiin uutuustietoa sekä ruoantuotantoon että tuotteiden markkinointiin. Tilaisuuksien asiasisällöistä tehtiin myös videoita (tilaisuuksien nauhotteita ja neljä erillistä videota), jotta tieto olisi mahdollisimman laajan joukon saatavilla.
Toisen kokonaisuuden pääpaino oli valtakunnallinen yhteistyö ja valtakunnallisen hankkeiden ja kehittämisen mahdollisuuksien tuominen alueen ruoka-alan yrittäjille. Hanke verkostoitui 28 valtakunnallisen ja alueellisen ruoka-alan hankkeen kanssa ja välitti niistä tietoa Etelä-Savon alueella. Hanke koordinoi valtakunnallisten hankkeiden neljää aluetilaisuutta Etelä-Savoon.
Tiedontuotanto Etelä-Savon ruokasektorista oli tärkeä osa hankkeen toimintaa ja Etelä-Savon ruoka-alan näkyväksi tekemistä. Hankkeessa tuotettiin Etelä-Savon ruokasektorista kaksi tilastotietoaineistoa, joissa kuvataan ruoka-alan liikevaihto, henkilöstö ja toimipisteiden määrä toimialoittain. Lisäksi ruoka-alan koordinaatiohankkeen valtakunnallista ruoka-alan tilastointia varten koottiin Etelä-Savon tiedot. Luomualan pyynnöstä koostettiin Luomu Etelä-Savossa -katsaus, joka käännettiin englanniksi, Organic food in South Savo. Etelä-Savon elintarvikealan jatkojalostuksen edistämiseksi työstettiin Elintarvikkeiden tuotekehitys ja asiantuntijapalvelut -selvitys. Valtakunnallisen Aitoja Makuja -sivuston yrityshakemiston eteläsavolaisten yritysten tietoja (177) on tarkastettu ja ylläpidetty.
Etelä-Savon ruokasektorin yhteistyön kehittäminen ja voimavarojen yhdistäminen oli kolmannen työpaketin keskeisin asia. Hanke kokosi laajasti ruokasektorin kehittäjiä ja kouluttajia yhteisiin tapaamisiin. Etelä-Savon ruoka-alan yhteistyön tiivistyminen näkyy konkreettisesti Etelä-Savon elintarviketalouden kehittämisyhdistys Ekoneum ry:n toiminnassa. Hankkeen yhteistyön kehittämisen tuloksena Ekoneumiin liittyi kaksi uutta jäsentä: Etelä-Savon Koulutus Oy vuoden 2020 alusta ja ProAgria Etelä-Savo vuoden 2021.
Hankkeen tavoitteena oli luoda systemaattinen toimintatapa Etelä-Savon ruoka-alan kehittämiseen, johon tuloksena voidaan pitää kiinnostuksen heräämistä Etelä-Savon ruoka-alan klusterin perustamiseen ja ruokalusterityöpajoihin aktiivinen osallistuminen. Etelä-Savon ruokaklusterin perustamista jatketaan vuoden 2021 lopulla alkaneessa Klusterilla elinvoimaa Etelä-Savon ruoka-alalle -hankkeessa.
Etelä-Savon ruoka-alan uutiskirjettä toimitettiin 15 kpl ajanjaksolla 1.10.2018-31.12.2020. Palautekyselyihin vastanneet olivat uutiskirjeen sisältöön tyytyväisiä.
Hankkeen tilaisuuksien aineistot ja julkaisut on koottu KURVI-hankkeen sivulle www.xamk.fi/kurvi