Hankkeet
Saimaa Taste of Place – SToP. Ruoka paikan tunnun ilmentäjänä ja matkailun edistämiskeinona
Saimaan matkailustrategiassa 2021-2025 todetaan, että tunnistamme ja tunnustamme Saimaan vetovoimatekijät kehittämisen ja markkinoinnin lähtökohtana. Edelleen matkailustrategiassa todetaan, että lisääntyvä palvelutarjonta rakentuu vastuullisesti ja asiakaslähtöisesti alueen erityisyydelle, vahvuuksille ja vetovoimatekijöille.
Hankkeessa tavoitteena on etsiä ja tunnistaa Etelä-Savon alueella tekijöitä, jotka korostavat Saimaan alueen erityisyyttä; poikkeavuutta muista alueista. Erityisyyttä lähestytään paikan tuntu eli Sense of Place -käsitteen avulla. Se käsittää alueen fyysisen ja sosiaalisen ympäristön sekä näihin sisältyvät konkreettiset ja aineettomat tekijät. Tarkastelun fokuksessa on Saimaa Taste of Place so. ruokaan kytkeytyvien erityistekijöiden tunnistaminen. Tarkoituksena on, että yritykset voivat syventää matkailijoiden saamia paikkakokemuksia ja saada aineksia tuotteistamiseen ja uuden palvelutarjonnan kehittämiseen laajasti ruokaan liittyen sekä tuottaa sisältöjä Saimaan alueen markkinointiin matkailukohteena.
Hankkeen kohderyhmänä ovat kaikki matkailuun ja ruokaan kytkeytyvät yritykset, jotka voivat toiminnassaan tai tuotteiden ja palvelujen kehittämisessä hyödyntää alueen erityisyyttä. Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat Saimaan alueen matkailun markkinoinnista ja kehittämisestä vastaavat organisaatiot ja yhdistykset.
Hankkeen toimenpiteinä
- toteutetaan monivaiheinen ja monitasoinen tiedonhankinta Etelä-Savon alueella. Lähteinä käytetään painettuja ja sähköisiä lähteitä, paikallisten haastatteluja sekä etnografisesta kenttätyöstä saatavia aineistoja, joiden perusteella selvitetään Saimaan alueen erityisyyttä ja laajasti ruokaan liittyviä tekijöitä.
- kerätään tietoa EU:n nimisuojatuotteiden kuvauksia eAmbrosia ja GIview – tietokannoista ja käynnistää hakemusprosessin Saimaan alueelle kytkeytyvän tuotteen nimisuojaamiseksi. Tuotekuvauksista tarkastellaan millaisiin maantieteellisiin seikkoihin ko. tuotteiden erityisyys perustuu ja millaisilla maantieteellisillä perusteilla esimerkkituotteet on hvväksytty EU:n nimisuojajärjestelmään. Maantieteellisen alkuperän indikaattoreista laaditaan kooste, jota voidaan hyödyntää hankkeen työpajoissa ja Saimaan alueen erityisyyttä esille tuovassa kehitystyössä.
- järjestetään työpajoja, joissa yrityksiä ohjataan tunnistamaan, ideoimaan ja työstämään paikallisiin erityisyystekijöiden hyödyntämistä lisäarvoa tuottavasti yritystoiminnassa. Toimepide käsittää tuote- ja palveluesimerkkien laatimisen, itsearvointityökalun työstämisen yrityksille, kaikille avoimet työpajat, aktivointikäynnit yrityksissä sekä yrityskohtaiset ohjauskäynnit halukkaille.
#nimisuoja2025 – Suomalaisen nimisuojan uudet tuotteet, tekijät ja kuluttajat
Euroopan unionilla on maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden nimiä suojaava EU:n nimisuojajärjestelmä, jonka puitteissa elintarvikkeiden nimet voidaan suojata alkuperänimityksinä (SAN), maantieteellisinä merkintöinä (SMM) tai aitoina, perinteisinä tuotteina (APT). Järjestelmä on sama kaikissa EU-maissa ja suojaus toimii automaattisesti myös EU:n ulkopuolella kolmansien maiden kanssa tehtyjen sopimusten kautta. Suojauksen tavoitteena on edistää monipuolista maataloustuotantoa, suojata tuotenimiä väärinkäytöltä ja jäljittelyltä sekä antaa kuluttajille tietoa tuotteen erikoisluonteesta.
EU ylläpitää eAmbrosia-tietokantaa kaikista nimisuojatuotteista. Merkin antamaa lisäarvoa voivat hyödyntää myös monet muut paikalliset toimijat kuin itse tuotetta valmistavat yritykset. Esimerkiksi ravintolat, agroturismi ja kulttuuriaktiviteetit saavat lisäarvoa omaan toimintaansa suosimalla nimisuojatuotteita, sillä nimisuoja lisää tunnettuutta niin Suomessa kuin maailmallakin.
Hankkeella on kaksi päätavoitetta:
1. Tehdä suomalaisia nimisuojatuotteita kuluttajille tunnetuksi.
2. Edistää uusien suomalaisten nimisuojatuotteiden saamista nimisuojajärjestelmään.
Nämä tavoitteet tuodaan selkeästi esille mm. maa- ja metsätalousministeriön kehittämissuunnitelmassa vuosille 2018-2025. Kehittämissuunnitelmassa asetetaan mm. tavoite saada 20 uutta maantieteellistä merkintää rekisteröityä EU-tasolla vuoteen 2025 mennessä. Hankkeen akronyymillä #nimisuoja2025 viestitään tästä tavoitteesta.
Hankkeessa toteutetaan valtakunnallisia tiedottamistoimenpiteitä, jotka on suunnattu kuluttajille, yrittäjille ym. hankkeen eri kohderyhmille. Lisäksi hankkeessa kehitetään yrittäjien osaamista nimisuojatuotteiden hakuprosessien osalta.
Hankkeen kohderyhmänä ovat
– kuluttajat
– tuottajat ja elintarvikealan yritykset
– elintarvikealan asiantuntijat ja kehittäjät sekä alan viranomaiset Suomessa
– uudet hakijaryhmittymät
– jo olemassa olevien nimisuojatuotteiden taustalla olevat hakijaryhmittymät, tuottajat ja yritykset
– matkailualan yritykset ja matkailijat.
Pakuri ja metsien erikoissienet – nimisuojan turvin vientiin
Erikoisienten viljelyn kehitystyö, alan yrityskentän kehittyminen, sekä alkutuotanto että jalostusteollisuus, on luonut täysin uuden arvoketjun Suomeen. Suomessa on jo huomattavan suuri suunnitelmallisen erikoissienten viljelyn aloittanut metsänomistajien joukko. Myös lainsäätäjä on reagoinut uusien innovaatioiden ja tuotantosuunnan leviämiseen metsänomistajien keskuudessa ja on viemässä tätä tuotantosuuntaan lainsäädäntöön, verolainsäädännöstä alkaen. Erikoissientenviljely on näin ollen saanut jo teollisen logiikan omaavia piirteitä tuotantoon ja suurten elintarviketoimijoiden mukaantulo kentälle on saanut elintarviketoimijoita laajentamaan tuotepalettiaan ja etsimään vientimarkkinoita uusille tuotteille.
Ainutlaatuisen tuotantoympäristön lisäksi Suomella on jo pitkä historia niin kutsuttujen lääkinnällisten sienten käytössä. Pakuri ja tikkatee ovat olleet tunnettuja sekä juomina että kansanlääkinnässä jo satoja vuosia. Tuotteiden käyttö löytyy myös kirjoitetussa tiedossa muun muassa jo Lönnrotin kirjoista. Tämän lisäksi tuotteet ovat olleet mittavassa teollisessa tuotannossa 1930-40-luvulla. Tämän pohjalta Suomella on mahdollisuus vahvistaa tuotteiden näkyvyyttä ja brändi-imagoa käyttämällä EU:n nimisuojaa keskeisimpien pitkän käyttöhistorian omaavien tuotteiden osalta.
Tämän hankkeen tarkoituksena on valmistella pakurille ja tikkateelle EU:n nimisuojaa, suojattua alkuperänimitystä (SAN). Sillä tarkoitetaan nimeä, joka on peräisin tietyltä alueelta, tietystä paikasta tai poikkeustapauksissa tietystä maasta. Sen laatu ja ominaisuudet johtuvat olennaisesti tai yksinomaan tietystä maantieteellisestä ympäristöstä luontoineen ja inhimillisine tekijöineen. Tuotteen kaikki tuotantovaiheet tapahtuvat rajatulla maantieteellisellä alueella. Nimisuojan saaminen pakurille ja tikkateelle antaa pohjaa luoda suomalaisille erikoissienituotteille yhteistä kansallista brändiä, johon yritykset voivat tukeutua ja saada synergiaa markkinoinnissa.
Hanke jakautuu toiminnallisesti eri työpaketteihin, joiden yhteisenä päämääränä on EU:n alkuperäisnimisuoja hakemuksen valmistelu ja hakuprosessin toteuttaminen sekä viestintämateriaalin tuottaminen alkutuottajien ja jalostajien tueksi ja yrityssynergioita tuottavan brändin sekä markkinointistrategian tuottaminen.
Työpaketit eriteltynä:
1. EU:n alkuperänimisuoja hakemuksen valmistelu ja hakuprosessin loppuunsaattaminen (Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti ja Pro Pakuri ry, Luke).
Tässä työpaketissa valmistellaan kirjallisuuskatsaus (Kansallisarkisto) ja määritellään erityispiirteet pakurin ja tikkateen käyttö- ja tuotantohistoriasta nimisuojahakemuksen tueksi. Työpaketissa työstetään myös varsinainen nimisuojahakemus ja toteutetaan hakuprosessi yhteistyössä Maaseutuviraston vastuuviranomaisten kanssa. Jo valmisteluprosessi itsessään hyödyttää pakurisientä tuotteistavia ja markkinoivia toimijoita, koska systemaattinen pakurin olennaisten tuotetekijöiden seulonta sparraa hakijaryhmittymää mm. laatukriteeristön luomisessa ja edistää ylipäänsä toimijoiden yhteistyötä.
2. Viestintä ja brändin luominen (Helsingin yliopiston Ruralia-instituuutti ja Pro Pakuri ry, Luke).
Tässä työpaketissa tuotetaan koulutus- ja esitemateriaalia sekä alkutuottajille että jalostavalle teollisuudelle pakurista sekä muista meillä viljeltävistä erikoissienistä. Työpaketissa aloitetaan yrityssynergiointia tuovan markkinointi- ja vientistrategian valmistelu.
Työpaketissa järjestetään 4 kpl alueellisia koulutus- ja infotilaisuuksia, tuotetaan 4 kpl videoita ja 3 kpl tietoesitteitä.
3. Kansainvälisten toimintamallien benchmarkkaus – Case Japan Reishi Association (Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti ja Pro Pakuri ry, Luke).
Tässä työpaketissa tutustutaan alan kansainvälisiin toimintamalleihin. Pääasiallisena kohteena Japan Reishi Association, mutta myös eteläkorealaisten tuottajajärjestöistä tehdään kartoitus ja heidän toimintamallinsa kuvataan myös esiselvityksessä/raportissa. Työpaketin tuotoksena syntyy raportti kansainvälisestä toimintamallista ja analyysi sen soveltuvuudesta suomalaiseen tuotantoon ja tuotevalvontaan.
5. Hankehallinto (Pro Pakuri ry)
Hankehallinnoinnista (taloushallinto, resursointi, koordinointi, toimintaraportit yms.) vastaavat hanketoteuttajat toimenpiteiden ja osuuksiensa puitteissa. Hankekoordinaattori kokoaa maksatukseen tarvittavat tiedot ja toimii rahoittajan kanssa yhteystahona. Hankkeelle määritelty ohjausryhmä kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa. Hankekoordinaattori kutsuu ohjausryhmän kokoon.