Hankkeet
Ruokatuotteista boostia – kehittämisen välineitä mikro- ja pk-yrityksille
Tavoitteena on:
- lisätä ruoka- ja ravitsemispalveluja tuottavien yritysten johdon ja henkilöstön palvelujen systemaattista kehittämisosaamista
- tuottaa lisätietoa alueen matkailu- ja ravitsemisalan yrityksille, miten oma palvelutarjonta asemoituu osaksi Etelä-Savon ruokapalvelujen tarjontaa
Toimenpiteinä:
- Hankkeessa suunnitellaan, testataan ja arvioidaan yritysten kehittämisprosessin toimintamallia.
- Vuorovaikutteinen työskentely pohjautuu yritysten tunnistamiin kehittämiskohteisiin, ja siihen sisältyy itsenäisiä tehtäviä yrittäjille ja yritysten henkilöstölle, vertaisoppimisen työpajoja, verkkotapaamisia ja hankeasiantuntijoiden tekemiä yrityskäyntejä.
- Mukana olevat yritykset valitsevat liiketoiminnastaan kehittämiskohteen
- Hanke kokoaa ja luokittelee Etelä-Savon maakunnan ruokapalvelutarjontaa
- Hanke viestii ja tiedottaa kehittämisprosessin toimintamallista
Tuloksena:
- Kehittämisprosessin malli ja sen tukiaineisto on hankkeen päätyttyä ruokapalveluyritysten hyödynnettävissä
- Etelä-Savon ruoka-alan yritysten ruokatuotteiden ja -palveluiden kuvaus ja luokittelu tukee yritysten kykyä profiloida omaa tuote- ja palvelutarjontaa. Tämä edesauttaa maakunnan ruokapalvelujen markkinointia ja viestintää.
KISMET – Sustainable food environments
The project tackles the challenge that local and regional authorities often lack capacity, require new impulses or need innovative solutions for realizing more circular and sustainable food environments. KISMET provides them concrete instruments and tools for working better with governance, the demand-side and the production side.
PROJECT ACTIVITIES AND THE SOLUTION
The overall solution of the project is “Enabling Programme for sustainable food environments” which is developed by the 13 partner organizations from seven Baltic Sea Region countries. The programme entails a mix of concrete different digital format (tools, documents, scripts, videos, infographics, etc.).
KISMET further pilots the solution in 8 case which consists of three different pilots: one for governance, one for consumers, and one for producers. Xamk’s pilots will take place in the South-Savo region. More detailed contents of the pilots will be planned during Spring 2023. After piloting, the Enabling Programme is transfered to further target groups via replicator/friendship cities for jointly implementing and rolling out the solution.
In the end of the project, the local food environment on each partner and their friendship city will be better equipped to eventually change consumer behavior for good, create circular business opportunities and make food chains and production more regional so that societies can make a big step towards climate-neutrality.
PROJECT PARTNERS
City of Hamburg, DE, Local public authority (Project leader)
Steinbeis Transfer GmbH, DE, Business support organization
Södertälje municipality, SE, Local public authority
Foodworks Association, DE, Interest group
Vidzeme Planning region, LV, Regional public authority
Vejle Municipality, DK, Local public authority
Beras International Foundation, SE, NGO
Tartu Biotechnology Park, EE, Business support organization
ScanBalt, EE, BGO
Public Institution Lithuanian Innovation Centre, LT, Business support organization
Food Innovation Center, DK, Business support organization
Prizztech Ltd., FI, Business support organization
South-Eastern Finland University of Applied Sciences, Xamk, FI, University of Applied Sciences
Climate Smart Food and Nutrition Research Infrastructure
Xamkin Active Life Lab -tutkimusyksikkö on monitieteellisen FOODNUTRI-konsortion jäsen. FOODNUTRI on kansallinen ruuan ja ravitsemuksen tutkimusinfrastruktuuri, joka palvelee laajasti koko ruokajärjestelmää. Active Life Lab tekee hanketta yhteistyössä Xamkin Vastuulliset ruokapalvelut tutkimusryhmän kanssa.
FOODNUTRI tulee myötävaikuttamaan kestävän kehityksen strategian (FOOD 2030) toteutumiseen ottaen huomioon Suomen hallituksen vision: ”Vuonna 2030 suomalaiset kuluttajat syövät kestävästi ja eettisesti tuotettua kotimaista, maukasta, terveellistä ja turvallista ruokaa. Kuluttajilla on kyky ja mahdollisuus tehdä tietoisia valintoja.”
Xamkissa hankkeen tavoitteena on rakentaa tutkimusympäristöä ja siihen liittyviä palveluja Saimaa Stadiumin ja Active Life Labin yhteyteen. Tutkimusympäristö mahdollistaa esimerkiksi kuluttajien ruokavalintojen ja digitaalisen näyttöviestinnän kiinnostavuuden tutkimisen.
Digitaaliset ratkaisut kalan jäljitettävyyden tukena kalastuksesta valvontaan
HANKKEEN KONKREETTISET TAVOITTEET OVAT:
• Sitouttaa kalatalouden toimijoita jäljitettävyyden kehittämiseen ja verkostomaiseen yhteistyöhön.
• Tuottaa uutta tietoa kalan jäljitettävyystiedon tuottamiseen ja valvontaan
• Esittää vaihtoehtoisia toimintatapoja merialueen saalistietoilmoituksen kehittämiseen ja datan hyödyntämiseen.
• Parantaa Järvikala-sovelluksen käytettävyyttä ja käytön houkuttelevuutta
TOIMENPITEET:
Työpaketti 1: Merialueen saalistietojen ilmoittaminen: toiminnallisuus ja toteutusvaihtoehdot
Työpaketti 2: YKP:n ensierän tunnuksen tuottaminen ja etävalvonta
Työpaketti 3: Järvikala-sovelluksen käytettävyyden parantaminen
Työpaketti 4: Koordinointi, tiedottaminen ja viestintä
TULOKSET:
Hankkeen tuloksena syntyy graafinen luonnos käyttäjälähtöisestä käyttöliittymästä merialueen saalinilmoittamisesta, käsitys mahdollisuudesta hyödyntää mobiiliratkaisuja merialueilla sekä tietoa etävalvonnan tarpeista ja mahdollisuuksista. Hankkeen tulokset lisäävät ymmärrystä jäljitettävyysketjun tietotarpeista ja eri vaihtoehdoista, joilla kalan ensierän tunnus voidaan muodostaa. Tätä tuodaan esille alustavalla ja visuaalisella arkkitehtuurilla. Lisäksi Järvikalasovelluksen käytettävyys paranee.
Hankkeen kohderyhmänä ovat merialueen ja sisävesien kalastajat, alan keskeiset järjestöt, kalanjalostusyritykset sekä saalis- ja jäljitettävyystietoa käsittelevät viranomaiset. Välillisiä kohderyhmiä ovat vähittäis- ja tukkukauppa, kuluttajat, kalatalousalan kehittäjät.
Kohderyhmän osallistaminen hankkeen toimenpiteisiin on ensiarvoisen tärkeää. Digitaalisen ratkaisun tulee palvella konkreettisesti käyttäjien tarpeita ja tuottaa lisäarvoa, jotta myöhemmin toteutettava järjestelmä otetaan laajamittaisesti käyttöön.
Luomu 2.0 – Tutkittua tietoa ja käytännön malleja regenaratiivisen luomuviljelyn tueksi
Ilmastonmuutoksen hillintätoimien kiireellisyys on nostanut ruoantuotannon yhteiskunnallisen keskustelun ytimeen. Maataloudelta odotetaan yhä suurempaa ilmastokestävyyttä, kykyä sitoa hiiltä maaperään ja kasvihuonekaasujen päästöjen hillitsemistä. Ilmastohuolen rinnalle yhtä polttavaksi on noussut huoli elonkirjon hupenemisesta: luonnon monimuotoisuuden ylläpito ja palauttaminen on myös maataloudessa korostuva tavoite. Nämä tavoitteet vaativat monimuotoisen keinovalikoiman. Paine maatalouden ilmastokestävyyden parantamiseen on jo lisännyt viljelijöiden kiinnostusta maan hoitoa kohtaan, ja monia luomutuotannossa jo pitkään käytössä olleita menetelmiä hyödynnetään yhä yleisemmin myös tavanomaisessa maataloustuotannossa. Elonkirjon vaalimista vasta opetellaan.
Maataloutemme on siirtymässä kohti regeneratiivista tuotantoa. Regeneratiivisella eli uudistavalla maataloudella tarkoitetaan omat resurssinsa uudistavaa ja ekosysteemejä palvelevaa ruoan tuotantoa, jonka keskiössä on viljelymaan viljavuuden ylläpito ja sen nostaminen. Keinovalikoimaan sisältyvät jo monimuotoinen hiiltä sitova ja maan kasvukuntoa parantava viljelykierto, kasvipeitteisyyden ylläpito ja mahdollisimman vähäinen maan muokkaus.
Luomutuotannon täytyy kehittyä, jotta sen asema kestävän ruoantuotannon sertifioituna tuotantotapana säilyy ja vahvistuu entisestään globaalissa ruokajärjestelmässä. Luomuviljelyn kehittäminen edellyttää sen ympäristötehokkuuden parantamista tutkimusperustaisesti ja käytännön toimintaympäristöä ymmärtäen. Yhtä tärkeää on tuottaa tutkimukseen perustuvia syötteitä luomusertifioinnin kehittämiseksi.
Hankkeen päätavoitteena on kehittää eteläsavolaista luomuosaamista erityisesti regeneratiivisen tuotannon suunnassa, ja nostaa sen profiilia valtakunnan tasolla.
Hankkeen toimenpiteinä
- kehitetään ja testataan regeneratiivisen luomuviljelyn toteuttamisen mahdollisuuksia ja käytäntöjä olemassa olevaan tutkimustietoon perustuen ja luomutiloilla tehtävien käytännön kokeilujen avulla.
- tuotetaan osaamista ja opasmateriaalia regeneratiivisen luomuviljelyn toteuttamisesta eri tuotantosuunnilla
Hankkeen kohderyhmänä ovat luomuviljelijät, luomututkijat, luomuneuvojat, luomutuotannosta kiinnostuneet kuluttajat ja muut yhteiskunnalliset toimijat.
Wasteless Food Service in Finland (WFSF)
Suomessa ruokapalveluissa valmistetusta ruoasta hävikkiin menee noin viidennes syömäkelpoisesta ruoasta. Ruokahävikki näkyy etenkin ravintoiloissa, joissa ruoka tarjotaan tarjoilulinjastosta.
Wasteless Food Service in Finland (WFSF) -hankkeen tavoitteena on löytää hyviä ratkaisuja ja käytänteitä, joilla ruokahävikin määrää voidaan laskea. Näitä käytänteitä tullaan hankkeen aikana pilotoimaan erityyppisissä julkisissa ja yksityisissä ruokapalvelukeskuksissa.
Hankkeen tavoitteena on
• Selvittää ruokapalveluiden ruokatuotannon ennakoinnin ja suunnittelun mahdollisuuksia ruokahävikin ehkäisyssä (nykytila ja tulevaisuuden tavoitetila).
• Standardisoida malli ruokahävikin ja hävikkilajien jatkuvan seurannan edistämiseksi erityyppisissä julkisissa ja yksityisissä ruokapalveluissa.
• Tuottaa uutta, käytännönläheistä ja helposti saavutettavaa tietoa ruokahävikin ehkäisyn ja vähentämisen keinoista (koulutukset, materiaalit).
• Tiedottaa jo olemassa olevista hyvistä käytänteistä sekä tuotetaan uutta tietoa ruokahävikin ehkäisystä ruokapalvelualalla.
• Nostaa ruokapalveluiden ammattitaidon ylpeyttä ja vastuutta koko yhteiskunnan osalta sekä globaalisti.
Ruokahävikin vähentämisen edistämiseksi tehty tutkimus- ja kehitystyötä ja näistä saatuja hyviä käytännön esimerkkejä hyödynnetään tämän hankkeen toimenpiteiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Hankkeen aikana edistetään jatkuvaa ruokahävikin seurantaa erityyppisissä julkisissa ja yksityisissä ruokapalveluissa, kuten oppilaitokset, päiväkodit, hoivakodit, sairaalat, huoltoasemat ja ravintolat.
Kehitysohjelmaan osallistuvat ruokapalvelutoimijat käyvät läpi hakuprosessin, jossa hakemusten ja haastattelujen perusteella mukaan valitaan enintään 18 ruokapalvelutoimijaa. Hakijoiden valinnassa painotetaan mm. osallistujan sitoutumista ja kehittämishalukkuutta sekä johdon sitoutumista kehittämishankkeeseen.
Hankkeen toiminta koostuu viidestä eri toimenpiteestä, joiden toteutusaikataulu on
1) 01/2022–06/2022 Hankkeeseen osallistuvien ruokapalveluiden valinta ja nykytila- analyysi
2) 07/2022–12/2022 Ruokapalvelujen tuotannon ennakoinnin ja suunnittelun nykytila ja kehittäminen
3) 01/2023–06/2023 Mittauksilla konkretiaa hävikin hallintaan
4) 07/2023–11/2023 Uusia ratkaisuja ja lisätietoa
5) Viestintä, vaikuttaminen ja koordinaatio > toteutetaan koko hankkeen ajan
Lopputulemana saadaan standardoitu malli ruokahävikin seurantaan.
Oivallista ruokaa
Oivallista ruokaa -hankkeessa tavoitteena on tuottaa tietoa, kuinka parannetaan ruuan ravitsemuksellisen laadun valvontaa ja ohjausta. Hankkeessa kartoitetaan, mitä käytännön toimenpiteitä tarvitaan elintarvikevalvonnan laajentamiseksi ravitsemuksellisen turvallisuuden ja elintarvikejätteen seurantaan.
TOIMENPITEET
Hanke tarkastelee monesta eri näkökulmasta ruuan ravitsemuksellisia riskejä sekä elintarvikejätteen ja -hävikin hallintaa. Yhteistyössä valvontaviranomaisten sekä ruuantarjoilupaikkojen kanssa toteutetaan pilotointeja eri kohteissa. Hankkeen aikana kerätään aktiivisesti kommentteja ja ehdotuksia ympäristöterveyden asiantuntijoilta, valvontaviranomaisilta ja ruuantarjoilupaikkojen toimijoilta.
TULOKSET
Hankkeen lopputuotoksena on ehdotus, miten ja mitä ruoan ravitsemuksellisia riskejä voidaan elintarvikevalvonnan ja -neuvonnan avulla torjua ja ehdotus miten elintarvikejätteen seurantaan ja -hävikin vähentämiseen voidaan ohjata.