Hankkeet

Luomu 2.0 – Tutkittua tietoa ja käytännön malleja regenaratiivisen luomuviljelyn tueksi

Ilmastonmuutoksen hillintätoimien kiireellisyys on nostanut ruoantuotannon yhteiskunnallisen keskustelun ytimeen. Maataloudelta odotetaan yhä suurempaa ilmastokestävyyttä, kykyä sitoa hiiltä maaperään ja kasvihuonekaasujen päästöjen hillitsemistä. Ilmastohuolen rinnalle yhtä polttavaksi on noussut huoli elonkirjon hupenemisesta: luonnon monimuotoisuuden ylläpito ja palauttaminen on myös maataloudessa korostuva tavoite. Nämä tavoitteet vaativat monimuotoisen keinovalikoiman. Paine maatalouden ilmastokestävyyden parantamiseen on jo lisännyt viljelijöiden kiinnostusta maan hoitoa kohtaan, ja monia luomutuotannossa jo pitkään käytössä olleita menetelmiä hyödynnetään yhä yleisemmin myös tavanomaisessa maataloustuotannossa. Elonkirjon vaalimista vasta opetellaan.

Maataloutemme on siirtymässä kohti regeneratiivista tuotantoa. Regeneratiivisella eli uudistavalla maataloudella tarkoitetaan omat resurssinsa uudistavaa ja ekosysteemejä palvelevaa ruoan tuotantoa, jonka keskiössä on viljelymaan viljavuuden ylläpito ja sen nostaminen. Keinovalikoimaan sisältyvät jo monimuotoinen hiiltä sitova ja maan kasvukuntoa parantava viljelykierto, kasvipeitteisyyden ylläpito ja mahdollisimman vähäinen maan muokkaus.

Luomutuotannon täytyy kehittyä, jotta sen asema kestävän ruoantuotannon sertifioituna tuotantotapana säilyy ja vahvistuu entisestään globaalissa ruokajärjestelmässä. Luomuviljelyn kehittäminen edellyttää sen ympäristötehokkuuden parantamista tutkimusperustaisesti ja käytännön toimintaympäristöä ymmärtäen. Yhtä tärkeää on tuottaa tutkimukseen perustuvia syötteitä luomusertifioinnin kehittämiseksi.

Hankkeen päätavoitteena on kehittää eteläsavolaista luomuosaamista erityisesti regeneratiivisen tuotannon suunnassa, ja nostaa sen profiilia valtakunnan tasolla.

Hankkeen toimenpiteinä

  • kehitetään ja testataan regeneratiivisen luomuviljelyn toteuttamisen mahdollisuuksia ja käytäntöjä olemassa olevaan tutkimustietoon perustuen ja luomutiloilla tehtävien käytännön kokeilujen avulla.
  • tuotetaan osaamista ja opasmateriaalia regeneratiivisen luomuviljelyn toteuttamisesta eri tuotantosuunnilla

Hankkeen kohderyhmänä ovat luomuviljelijät, luomututkijat, luomuneuvojat, luomutuotannosta kiinnostuneet kuluttajat ja muut yhteiskunnalliset toimijat.

 

Wasteless Food Service in Finland (WFSF)

Suomessa ruokapalveluissa valmistetusta ruoasta hävikkiin menee noin viidennes syömäkelpoisesta ruoasta. Ruokahävikki näkyy etenkin ravintoiloissa, joissa ruoka tarjotaan tarjoilulinjastosta.

Wasteless Food Service in Finland (WFSF) -hankkeen tavoitteena on löytää hyviä ratkaisuja ja käytänteitä, joilla ruokahävikin määrää voidaan laskea. Näitä käytänteitä tullaan hankkeen aikana pilotoimaan erityyppisissä julkisissa ja yksityisissä ruokapalvelukeskuksissa.
Hankkeen tavoitteena on
• Selvittää ruokapalveluiden ruokatuotannon ennakoinnin ja suunnittelun mahdollisuuksia ruokahävikin ehkäisyssä (nykytila ja tulevaisuuden tavoitetila).
• Standardisoida malli ruokahävikin ja hävikkilajien jatkuvan seurannan edistämiseksi erityyppisissä julkisissa ja yksityisissä ruokapalveluissa.
• Tuottaa uutta, käytännönläheistä ja helposti saavutettavaa tietoa ruokahävikin ehkäisyn ja vähentämisen keinoista (koulutukset, materiaalit).
• Tiedottaa jo olemassa olevista hyvistä käytänteistä sekä tuotetaan uutta tietoa ruokahävikin ehkäisystä ruokapalvelualalla.
• Nostaa ruokapalveluiden ammattitaidon ylpeyttä ja vastuutta koko yhteiskunnan osalta sekä globaalisti.

Ruokahävikin vähentämisen edistämiseksi tehty tutkimus- ja kehitystyötä ja näistä saatuja hyviä käytännön esimerkkejä hyödynnetään tämän hankkeen toimenpiteiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Hankkeen aikana edistetään jatkuvaa ruokahävikin seurantaa erityyppisissä julkisissa ja yksityisissä ruokapalveluissa, kuten oppilaitokset, päiväkodit, hoivakodit, sairaalat, huoltoasemat ja ravintolat.

Kehitysohjelmaan osallistuvat ruokapalvelutoimijat käyvät läpi hakuprosessin, jossa hakemusten ja haastattelujen perusteella mukaan valitaan enintään 18 ruokapalvelutoimijaa. Hakijoiden valinnassa painotetaan mm. osallistujan sitoutumista ja kehittämishalukkuutta sekä johdon sitoutumista kehittämishankkeeseen.

Hankkeen toiminta koostuu viidestä eri toimenpiteestä, joiden toteutusaikataulu on
1) 01/2022–06/2022 Hankkeeseen osallistuvien ruokapalveluiden valinta ja nykytila- analyysi
2) 07/2022–12/2022 Ruokapalvelujen tuotannon ennakoinnin ja suunnittelun nykytila ja kehittäminen
3) 01/2023–06/2023 Mittauksilla konkretiaa hävikin hallintaan
4) 07/2023–11/2023 Uusia ratkaisuja ja lisätietoa
5) Viestintä, vaikuttaminen ja koordinaatio > toteutetaan koko hankkeen ajan

Lopputulemana saadaan standardoitu malli ruokahävikin seurantaan.

Oivallista ruokaa

Oivallista ruokaa -hankkeessa tavoitteena on tuottaa tietoa, kuinka parannetaan ruuan ravitsemuksellisen laadun valvontaa ja ohjausta. Hankkeessa kartoitetaan, mitä käytännön toimenpiteitä tarvitaan elintarvikevalvonnan laajentamiseksi ravitsemuksellisen turvallisuuden ja elintarvikejätteen seurantaan.

TOIMENPITEET

Hanke tarkastelee monesta eri näkökulmasta ruuan ravitsemuksellisia riskejä sekä elintarvikejätteen ja -hävikin hallintaa. Yhteistyössä valvontaviranomaisten sekä ruuantarjoilupaikkojen kanssa toteutetaan pilotointeja eri kohteissa. Hankkeen aikana kerätään aktiivisesti kommentteja ja ehdotuksia ympäristöterveyden asiantuntijoilta, valvontaviranomaisilta ja ruuantarjoilupaikkojen toimijoilta.

TULOKSET

Hankkeen lopputuotoksena on ehdotus, miten ja mitä ruoan ravitsemuksellisia riskejä voidaan elintarvikevalvonnan ja -neuvonnan avulla torjua ja ehdotus miten elintarvikejätteen seurantaan ja -hävikin vähentämiseen voidaan ohjata.