Hankkeet

Saimaa Taste of Place – SToP. Ruoka paikan tunnun ilmentäjänä ja matkailun edistämiskeinona

Saimaan matkailustrategiassa 2021-2025 todetaan, että tunnistamme ja tunnustamme Saimaan vetovoimatekijät kehittämisen ja markkinoinnin lähtökohtana. Edelleen matkailustrategiassa todetaan, että lisääntyvä palvelutarjonta rakentuu vastuullisesti ja asiakaslähtöisesti alueen erityisyydelle, vahvuuksille ja vetovoimatekijöille.

Hankkeessa tavoitteena on etsiä ja tunnistaa Etelä-Savon alueella tekijöitä, jotka korostavat Saimaan alueen erityisyyttä; poikkeavuutta muista alueista. Erityisyyttä lähestytään paikan tuntu eli Sense of Place -käsitteen avulla. Se käsittää alueen fyysisen ja sosiaalisen ympäristön sekä näihin sisältyvät konkreettiset ja aineettomat tekijät. Tarkastelun fokuksessa on Saimaa Taste of Place so. ruokaan kytkeytyvien erityistekijöiden tunnistaminen. Tarkoituksena on, että yritykset voivat syventää matkailijoiden saamia paikkakokemuksia ja saada aineksia tuotteistamiseen ja uuden palvelutarjonnan kehittämiseen laajasti ruokaan liittyen sekä tuottaa sisältöjä Saimaan alueen markkinointiin matkailukohteena.

Hankkeen kohderyhmänä ovat kaikki matkailuun ja ruokaan kytkeytyvät yritykset, jotka voivat toiminnassaan tai tuotteiden ja palvelujen kehittämisessä hyödyntää alueen erityisyyttä. Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat Saimaan alueen matkailun markkinoinnista ja kehittämisestä vastaavat organisaatiot ja yhdistykset.

Hankkeen toimenpiteinä

  1. toteutetaan monivaiheinen ja monitasoinen tiedonhankinta Etelä-Savon alueella. Lähteinä käytetään painettuja ja sähköisiä lähteitä, paikallisten haastatteluja sekä etnografisesta kenttätyöstä saatavia aineistoja, joiden perusteella selvitetään Saimaan alueen erityisyyttä ja laajasti ruokaan liittyviä tekijöitä.
  2. kerätään tietoa EU:n nimisuojatuotteiden kuvauksia eAmbrosia ja GIview – tietokannoista ja käynnistää hakemusprosessin Saimaan alueelle kytkeytyvän tuotteen nimisuojaamiseksi. Tuotekuvauksista tarkastellaan millaisiin maantieteellisiin seikkoihin ko. tuotteiden erityisyys perustuu ja millaisilla maantieteellisillä perusteilla esimerkkituotteet on hvväksytty EU:n nimisuojajärjestelmään. Maantieteellisen alkuperän indikaattoreista laaditaan kooste, jota voidaan hyödyntää hankkeen työpajoissa ja Saimaan alueen erityisyyttä esille tuovassa kehitystyössä.
  3. järjestetään työpajoja, joissa yrityksiä ohjataan tunnistamaan, ideoimaan ja työstämään paikallisiin erityisyystekijöiden hyödyntämistä lisäarvoa tuottavasti yritystoiminnassa. Toimepide käsittää tuote- ja palveluesimerkkien laatimisen, itsearvointityökalun työstämisen yrityksille, kaikille avoimet työpajat, aktivointikäynnit yrityksissä sekä yrityskohtaiset ohjauskäynnit halukkaille.

 

Future’s farm business management – towards economically sustainable farm businesses – FUBUMA

Taloudellinen kestävyys on edellytys suomalaisten maa- ja puutarhatalouden yritysten kilpailukyvylle. FUBUMA -projektin tehtävänä on rakentaa siltaa maatilayritysten johtamisen teorian ja käytännön välillä, tukea tehokasta ja nopeaa tutkimustulosten levittämistä yritysten käyttöön sekä tuottaa kokemuksia erilaisten tietovarantojen yhdistämisen hyödyntämisestä. Nämä tehtävät yhdessä rakentavat perustaa suomalaiselle maatilayritysten liikkeenjohto-osaamisen uudistumiselle. Maa- ja puutarhatalousyritysten johtaminen saavat uusia toimintatapoja ja mahdollisuuksia digitalisaation myötä kehittää vahvempaa yritystaloutta.

FUBUMA -projektissa on neljä työpakettia, joiden avulla päivitetään farm business management -kompetenssia Suomessa. Tietovarantojen hyödyntämisen ja yhdistelemisen käytännön mahdollisuuksia ja lisäarvoa selvitetään puutarhatalouden pilotin avulla.

#nimisuoja2025 – Suomalaisen nimisuojan uudet tuotteet, tekijät ja kuluttajat

Euroopan unionilla on maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden nimiä suojaava EU:n nimisuojajärjestelmä, jonka puitteissa elintarvikkeiden nimet voidaan suojata alkuperänimityksinä (SAN), maantieteellisinä merkintöinä (SMM) tai aitoina, perinteisinä tuotteina (APT). Järjestelmä on sama kaikissa EU-maissa ja suojaus toimii automaattisesti myös EU:n ulkopuolella kolmansien maiden kanssa tehtyjen sopimusten kautta. Suojauksen tavoitteena on edistää monipuolista maataloustuotantoa, suojata tuotenimiä väärinkäytöltä ja jäljittelyltä sekä antaa kuluttajille tietoa tuotteen erikoisluonteesta.

EU ylläpitää eAmbrosia-tietokantaa kaikista nimisuojatuotteista. Merkin antamaa lisäarvoa voivat hyödyntää myös monet muut paikalliset toimijat kuin itse tuotetta valmistavat yritykset. Esimerkiksi ravintolat, agroturismi ja kulttuuriaktiviteetit saavat lisäarvoa omaan toimintaansa suosimalla nimisuojatuotteita, sillä nimisuoja lisää tunnettuutta niin Suomessa kuin maailmallakin.

Hankkeella on kaksi päätavoitetta:
1. Tehdä suomalaisia nimisuojatuotteita kuluttajille tunnetuksi.
2. Edistää uusien suomalaisten nimisuojatuotteiden saamista nimisuojajärjestelmään.

Nämä tavoitteet tuodaan selkeästi esille mm. maa- ja metsätalousministeriön kehittämissuunnitelmassa vuosille 2018-2025. Kehittämissuunnitelmassa asetetaan mm. tavoite saada 20 uutta maantieteellistä merkintää rekisteröityä EU-tasolla vuoteen 2025 mennessä. Hankkeen akronyymillä #nimisuoja2025 viestitään tästä tavoitteesta.

Hankkeessa toteutetaan valtakunnallisia tiedottamistoimenpiteitä, jotka on suunnattu kuluttajille, yrittäjille ym. hankkeen eri kohderyhmille. Lisäksi hankkeessa kehitetään yrittäjien osaamista nimisuojatuotteiden hakuprosessien osalta.

Hankkeen kohderyhmänä ovat
– kuluttajat
– tuottajat ja elintarvikealan yritykset
– elintarvikealan asiantuntijat ja kehittäjät sekä alan viranomaiset Suomessa
– uudet hakijaryhmittymät
– jo olemassa olevien nimisuojatuotteiden taustalla olevat hakijaryhmittymät, tuottajat ja yritykset
– matkailualan yritykset ja matkailijat.

Vastuullisuudesta kasvua ja kannattavuutta

Hankkeessa luodaan vuoropuhelua eteläsavolaisen elintarvikeketjun sisälle keskustelutilaisuuksilla, verkostotapaamisilla ja työpajoilla. Näissä kokoontumisissa muodostuu maakuntamme ruokaketjun yhtenäinen näkemys vastuullisuudesta, sen kehittämistavoitteista ja yhteisestä kuluttajalle suunnattavasta selkeästä ja ymmärrettävästä viestinnästä.

Hankkeessa mukana oleva maatila tai maaseutuyritys saa konkreettisen tiedon missä vaiheessa oman tilan/yrityksen vastuullisuustyö on sen viidellä eri osa-alueella: ympäristö, eläinten hyvinvointi, tuoteturvallisuus, työntekijöiden hyvinvointi, ravitsemus, paikallisuus ja talous. Yhdessä hankkeen asiantuntijoiden kanssa määritetään omien vastuullisten toimintatapojen tavoitetasot ja arjessa toteutettavat kehittämistoimenpiteet.

Hankkeen tavoitteena on saada osallistujille ja koko elintarvikeketjuun uutta osaamista, tietoa, yhteisiä tavoitteita, yrityskohtaisia mittareita, uusia toimintamalleja ja yhteisiä viestejä vaikuttavuuden konkretisoimiseksi ja kilpailukyvyn rakentamiseksi.