Hankkeet
Luonnontuotealan ekosysteemi itäiseen Suomeen
Tämä hanke tuo itäisen Suomen luonnontuotealan kehittäjät ja yritykset yhteen konkreettista yhteistyötä tekeväksi ekosysteemiksi. Osaamisen, kehittämispalvelujen ja teknologioiden saatavuutta yrityksille edistetään järjestämällä kehitystoimijat ja palvelutarjonnat kehitysalustoiksi, joista yrityksille on helppo tiedottaa ja joiden myötä myös TKI-toimijat voivat rakentaa yhteistyökäytänteitä. Hanke kartoittaa myös tutkimus- ja kehitystarpeita, sekä vastaa niistä kaikkein kiireellisimpiin. Muita tarpeita varten haetaan ekosysteemin toimijoiden kanssa jatkohankkeita, joissa pystytään tekemään laajempia tutkimuksia tai kehitystyötä. Jo tässäkin hankkeessa itäisestä Suomesta puuttuvan osaamisen saatavuutta kartoitetaan muualta Suomesta ja lähialueiden maista. Hankkeessa edistetään kotimaisen raaka-aineen keräämistä kiireellisillä kehitystoimenpiteillä, tutkimuksilla, demonstraatioilla ja menetelmien validoinneilla. Suoramyyntiä poimijoilta pienille hyödyntäjäyrityksille ja ammattikeittiöille edistetään, mustikan laatuhäiriön, ns. savipuolisuuden, syitä ja ennakointia selvitetään ja tiettyjen arvoaineiden analytiikan saatavuutta parannetaan. Lisäksi hankkeessa edistetään luonnontuote- ja matkailualan yhteistyötä ja nimisuojan hakemista.
Hankkeen toimenpiteet jakautuvat työpaketteihin:
TP 1 Ekosysteemi ja kehitysalustat
TP2: Kotimaisen keräämisen edistäminen
TP3: Luonnontuotteet alueidensa vahvuuksina
TP4: Tutkimus- ja kehitystarpeet, kartoittaminen ja vastaaminen akuutteihin tarpeisiin
TP5: Tutkimus- ja kehitystarpeisiin vastaaminen hankesuunnittelulla
TP6: Hankkeen hallinto, yleinen tiedottaminen ja yleiset verkottumistoimenpiteet
Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti osallistuu työpakettien 1,3 ja 5 toteuttamiseen: Etelä-Savon luonnontuotealan osaaminen, teknologiatarjonta ja toimijat kartoitetaan ja kootaan yhteen Itä-Suomen ja Lapin ekosysteemiksi. Luonnontuotteiden menekin ja lisäarvon kasvattamiseksi selvitetään potentiaalisia tuotteita ja hakijaryhmittymiä, jotka voisivat hakea tuotteita EU:n nimisuojajärjestelmään. Edelleen luonnontuotteiden menekin edistämiseksi alan yrityksiä kohtautetaan matkailualan yritysten kanssa tuote- ja yhteistyöinnovaatioiden aikaansaamiseksi. Luonnontuotealaan ja -ketjuun sekä luonnontuotteita hyödyntävien toimijoiden tutkimus- ja kehitystarpeita selvitetään ja osallistutaan näihin perustuvien hankkeiden suunnitteluun.
Pakuri ja metsien erikoissienet – nimisuojan turvin vientiin
Erikoisienten viljelyn kehitystyö, alan yrityskentän kehittyminen, sekä alkutuotanto että jalostusteollisuus, on luonut täysin uuden arvoketjun Suomeen. Suomessa on jo huomattavan suuri suunnitelmallisen erikoissienten viljelyn aloittanut metsänomistajien joukko. Myös lainsäätäjä on reagoinut uusien innovaatioiden ja tuotantosuunnan leviämiseen metsänomistajien keskuudessa ja on viemässä tätä tuotantosuuntaan lainsäädäntöön, verolainsäädännöstä alkaen. Erikoissientenviljely on näin ollen saanut jo teollisen logiikan omaavia piirteitä tuotantoon ja suurten elintarviketoimijoiden mukaantulo kentälle on saanut elintarviketoimijoita laajentamaan tuotepalettiaan ja etsimään vientimarkkinoita uusille tuotteille.
Ainutlaatuisen tuotantoympäristön lisäksi Suomella on jo pitkä historia niin kutsuttujen lääkinnällisten sienten käytössä. Pakuri ja tikkatee ovat olleet tunnettuja sekä juomina että kansanlääkinnässä jo satoja vuosia. Tuotteiden käyttö löytyy myös kirjoitetussa tiedossa muun muassa jo Lönnrotin kirjoista. Tämän lisäksi tuotteet ovat olleet mittavassa teollisessa tuotannossa 1930-40-luvulla. Tämän pohjalta Suomella on mahdollisuus vahvistaa tuotteiden näkyvyyttä ja brändi-imagoa käyttämällä EU:n nimisuojaa keskeisimpien pitkän käyttöhistorian omaavien tuotteiden osalta.
Tämän hankkeen tarkoituksena on valmistella pakurille ja tikkateelle EU:n nimisuojaa, suojattua alkuperänimitystä (SAN). Sillä tarkoitetaan nimeä, joka on peräisin tietyltä alueelta, tietystä paikasta tai poikkeustapauksissa tietystä maasta. Sen laatu ja ominaisuudet johtuvat olennaisesti tai yksinomaan tietystä maantieteellisestä ympäristöstä luontoineen ja inhimillisine tekijöineen. Tuotteen kaikki tuotantovaiheet tapahtuvat rajatulla maantieteellisellä alueella. Nimisuojan saaminen pakurille ja tikkateelle antaa pohjaa luoda suomalaisille erikoissienituotteille yhteistä kansallista brändiä, johon yritykset voivat tukeutua ja saada synergiaa markkinoinnissa.
Hanke jakautuu toiminnallisesti eri työpaketteihin, joiden yhteisenä päämääränä on EU:n alkuperäisnimisuoja hakemuksen valmistelu ja hakuprosessin toteuttaminen sekä viestintämateriaalin tuottaminen alkutuottajien ja jalostajien tueksi ja yrityssynergioita tuottavan brändin sekä markkinointistrategian tuottaminen.
Työpaketit eriteltynä:
1. EU:n alkuperänimisuoja hakemuksen valmistelu ja hakuprosessin loppuunsaattaminen (Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti ja Pro Pakuri ry, Luke).
Tässä työpaketissa valmistellaan kirjallisuuskatsaus (Kansallisarkisto) ja määritellään erityispiirteet pakurin ja tikkateen käyttö- ja tuotantohistoriasta nimisuojahakemuksen tueksi. Työpaketissa työstetään myös varsinainen nimisuojahakemus ja toteutetaan hakuprosessi yhteistyössä Maaseutuviraston vastuuviranomaisten kanssa. Jo valmisteluprosessi itsessään hyödyttää pakurisientä tuotteistavia ja markkinoivia toimijoita, koska systemaattinen pakurin olennaisten tuotetekijöiden seulonta sparraa hakijaryhmittymää mm. laatukriteeristön luomisessa ja edistää ylipäänsä toimijoiden yhteistyötä.
2. Viestintä ja brändin luominen (Helsingin yliopiston Ruralia-instituuutti ja Pro Pakuri ry, Luke).
Tässä työpaketissa tuotetaan koulutus- ja esitemateriaalia sekä alkutuottajille että jalostavalle teollisuudelle pakurista sekä muista meillä viljeltävistä erikoissienistä. Työpaketissa aloitetaan yrityssynergiointia tuovan markkinointi- ja vientistrategian valmistelu.
Työpaketissa järjestetään 4 kpl alueellisia koulutus- ja infotilaisuuksia, tuotetaan 4 kpl videoita ja 3 kpl tietoesitteitä.
3. Kansainvälisten toimintamallien benchmarkkaus – Case Japan Reishi Association (Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti ja Pro Pakuri ry, Luke).
Tässä työpaketissa tutustutaan alan kansainvälisiin toimintamalleihin. Pääasiallisena kohteena Japan Reishi Association, mutta myös eteläkorealaisten tuottajajärjestöistä tehdään kartoitus ja heidän toimintamallinsa kuvataan myös esiselvityksessä/raportissa. Työpaketin tuotoksena syntyy raportti kansainvälisestä toimintamallista ja analyysi sen soveltuvuudesta suomalaiseen tuotantoon ja tuotevalvontaan.
5. Hankehallinto (Pro Pakuri ry)
Hankehallinnoinnista (taloushallinto, resursointi, koordinointi, toimintaraportit yms.) vastaavat hanketoteuttajat toimenpiteiden ja osuuksiensa puitteissa. Hankekoordinaattori kokoaa maksatukseen tarvittavat tiedot ja toimii rahoittajan kanssa yhteystahona. Hankkeelle määritelty ohjausryhmä kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa. Hankekoordinaattori kutsuu ohjausryhmän kokoon.