Hankkeet
Yhessä lihat liikkeelle YLLI
Tavoite
Tavoitteena on saada sitoutettua ketjun yritykset kehittämään lihaketjua. Sitoutuneen yritysjoukon kanssa käynnistetään jatkotoimenpiteitä lihaketjun kehittämiseksi, esimerkiksi yritysryhmähanke.
Toimenpiteet
- toimintaympäristön haasteet ja mahdollisuudet
- oman sektorin eri prosessit ja haasteet niissä
- pohditaan, miten yritys itse kuin ketjun muutkin toimijat voisivat omalla toiminnallaan niihin vaikuttaa
- valmistellaan yhteenveto omasta sektorista ja toiveet ketjun muille toimijoille
- Yritysten strategioita päivitetään yhteistyöhön sopiviksi ja suunnitellaan tarvittavia muutoksia toimintaan
KISMET – Sustainable food environments
The project tackles the challenge that local and regional authorities often lack capacity, require new impulses or need innovative solutions for realizing more circular and sustainable food environments. KISMET provides them concrete instruments and tools for working better with governance, the demand-side and the production side.
PROJECT ACTIVITIES AND THE SOLUTION
The overall solution of the project is “Enabling Programme for sustainable food environments” which is developed by the 13 partner organizations from seven Baltic Sea Region countries. The programme entails a mix of concrete different digital format (tools, documents, scripts, videos, infographics, etc.).
KISMET further pilots the solution in 8 case which consists of three different pilots: one for governance, one for consumers, and one for producers. Xamk’s pilots will take place in the South-Savo region. More detailed contents of the pilots will be planned during Spring 2023. After piloting, the Enabling Programme is transfered to further target groups via replicator/friendship cities for jointly implementing and rolling out the solution.
In the end of the project, the local food environment on each partner and their friendship city will be better equipped to eventually change consumer behavior for good, create circular business opportunities and make food chains and production more regional so that societies can make a big step towards climate-neutrality.
PROJECT PARTNERS
City of Hamburg, DE, Local public authority (Project leader)
Steinbeis Transfer GmbH, DE, Business support organization
Södertälje municipality, SE, Local public authority
Foodworks Association, DE, Interest group
Vidzeme Planning region, LV, Regional public authority
Vejle Municipality, DK, Local public authority
Beras International Foundation, SE, NGO
Tartu Biotechnology Park, EE, Business support organization
ScanBalt, EE, BGO
Public Institution Lithuanian Innovation Centre, LT, Business support organization
Food Innovation Center, DK, Business support organization
Prizztech Ltd., FI, Business support organization
South-Eastern Finland University of Applied Sciences, Xamk, FI, University of Applied Sciences
Climate Smart Food and Nutrition Research Infrastructure
Xamkin Active Life Lab -tutkimusyksikkö on monitieteellisen FOODNUTRI-konsortion jäsen. FOODNUTRI on kansallinen ruuan ja ravitsemuksen tutkimusinfrastruktuuri, joka palvelee laajasti koko ruokajärjestelmää. Active Life Lab tekee hanketta yhteistyössä Xamkin Vastuulliset ruokapalvelut tutkimusryhmän kanssa.
FOODNUTRI tulee myötävaikuttamaan kestävän kehityksen strategian (FOOD 2030) toteutumiseen ottaen huomioon Suomen hallituksen vision: ”Vuonna 2030 suomalaiset kuluttajat syövät kestävästi ja eettisesti tuotettua kotimaista, maukasta, terveellistä ja turvallista ruokaa. Kuluttajilla on kyky ja mahdollisuus tehdä tietoisia valintoja.”
Xamkissa hankkeen tavoitteena on rakentaa tutkimusympäristöä ja siihen liittyviä palveluja Saimaa Stadiumin ja Active Life Labin yhteyteen. Tutkimusympäristö mahdollistaa esimerkiksi kuluttajien ruokavalintojen ja digitaalisen näyttöviestinnän kiinnostavuuden tutkimisen.
ETES – Elintarvikeketjun ekoteolliset symbioosit – soveltuvuus Etelä-Savoon
Hankkeen tavoitteena oli tuottaa esiselvitys ja suunnitelma elintarvikeketjun ekoteollisiin symbiooseihin perustuvan (ns. agroekologiset symbioosit AES) toiminnan käynnistämiseksi Etelä-Savossa. Malli on kiertotaloutta toteuttava ja ilmastotehokas. Kyseessä on kokonaiskestävän ruokajärjestelmän rakentuminen ilmasto- ja kiertotaloustavoitteiden osaoptimoinnin sijaan. Siinä alkutuotanto, elintarvikkeiden jalostus, kauppa ja bioenergian tuotanto toimivat integroidusti. Biokaasutuotanto hyödyntää elintarvikeketjun muiden toimijoiden sivuvirtoja bioenergian tuotantoon, jota käytetään elintarvikeketjun tarpeisiin sekä liikenteeseen ja biokaasulaitoksen mädätejäännös palautetaan peltojen lannoitteeksi.
Hankkeen tehtävänä oli luoda yleiskuva Etelä-Savon alueen ruoka-alasta, keskeisistä toimijoista ja biomassoista, perehdyttää eteläsavolaisten toimijoita symbioosimalliin, tunnistaa toimijaryhmiä, hankkia lähtötietoja investointitarpeista, tuottaa energialaskelmia, toteuttaa maatilabiomassojen sijainti- ja logistiikkatarkastelu ja laatia suunnitelma rahoituksen hakemiseksi eteläsavolaiselle pilotointihankkeelle.
Etelä-Savon elintarvikeala on alkutuotanto- ja pienyritysintensiivistä ja elintarvikkeiden jalostustoiminta vähäistä. Biomassakartoituksen perusteella alkutuotannosta ja yritystoiminnasta syntyy vain vähäisiä määriä eläinperäisiä sekä muita biohajoavia jätteitä. Nurmibiomassat osoittautuivat potentiaaliseksi syötteeksi biokaasun tuotantoon. Etelä-Savon, Etelä-Pohjanmaan ja Uudenmaan välisessä alueellisessa kokonaiskestävyysanalyysissä Etelä-Savolla osoittautui olevan parhaat edellytykset kestävään ja paikalliseen kiertotalouden mukaiseen ruoantuotantoon ilman että biokaasun tuotanto syrjäyttää ruoantuotantoa: Etelä-Pohjanmaa on alkutuotannon ja ruoanjalostuksen osalta suuri ruoantuottaja, mutta tarvitsee kotieläntuotantoon muualla tuotettuja rehuja ja elintarvikkeiden jalostukseen raaka-aineita. Uudenmaan rooliksi jää lähinnä tuottaa rehua muun maan kotieläintuotantoa varten.
Etelä-Savossa alkutuotannon omavaraisuus on hyvä, mutta alueella tuotetut raaka-aineet viedään pääasiassa muualle jalostettaviksi. Hankkeessa toteutettiin symbioosien taloudellisten vaikutusten tarkastelu, jossa mukana olivat ne tuotteet, jotka sitovat alueella eniten peltoalaa: vilja-, liha- ja maitotaloustuotteet sekä kananmunantuotanto ja niistä jalostettavat tuotteet. Tuotetun maidon arvo oli yli kaksi kolmasosaa tarkasteltujen tuotteiden yhteenlasketusta arvosta. Jos maito myös jalostettaisiin alueella, elintarvikkeiden jalostuksen arvonlisä nousisi kaksi kolmannesta. Arvonlisäys jäisi alle kymmenekseen, mikäli huomioidaan kaikki selvityksessä olleet tuoteryhmät. Tämä johtuu siitä, että Etelä-Savossa viljatuotteiden ja lihajaosteiden jalostusarvo pienenisi vain paikallisiin raaka-aineisiin perustuen. Oman alueen raaka-aineisiin tukeutuminen merkitsisi jalostusarvon laskua maamme niillä alueilla, jotka tarvitsevat raaka- aineita muilta alueilta. Biokaasun tuotanto biomassasta, joka ei kilpaile elintarviketuotannon kanssa, toisi lisäksi merkittävän bruttoarvon nousun. Selvitys myös osoitti, että maatilojen sivuvirtojen biokaasuntuotantopotentiaali vastaisi elintarvikejalostuksen energiantarvetta.
Hankkeen tavoitteena oli perehdyttää toimijoita symbioosimalliin järjestämällä mm. tapaamisia, haastatteluja ja erityisesti dialogia sekä benchmarking-matka/matkoja. Koko hankkeen ajan kestänyt koronapandemia esti em. toimien täysimääräisen toteuttamisen. Mukana olevilta toimijoilta saatujen näkemysten mukaan ekoteolliset symbioosit eivät tunnu tällä hetkellä realistisilta. Hankkeessa selvitettiin myös lähtötietoja investointitarpeista. Laskelmat olisivat toimineet lähtötietoina Etelä-Savossa tarvittavien investointien laskemiselle. Koska toimijoiden kohdalla ei realisoitunut kiinnostusta eikä näin ollen myöskään investointisuunnitelmia, konkreettisia laskelmia ei näin ollen ollut tarpeen tehdä. Hankkeessa myös kartoitettiin, kuinka paljon symbioosit tarvitsevat ja tuottavat bioenergiaa, ja mikä määrä tuotettua bioenergiaa korvaa fossiilisen energiaa. Käytettävissä olleiden aineistojen perusteella voidaan todeta, että biomassan riittävyys Etelä-Savossa ei ole ongelma kokonaisvaltaisen kestävän ja ilmastotehokkaan kiertotaloutta toteuttavan ruokajärjestelmän toteutumiselle. Symbioosimallin hiilidioksidin päästösäästöistä tehtiin esimerkkilaskelma, jossa esimerkki tuotteena oli leipä. Laskelmassa päästösäästöt muodostuivat (1) polttoöljyn korvaamisesta biokaasulla, (2) peltomaiden hiilivaraston vähentymisen pysäyttämisestä ja kääntämisestä kasvuun, (3) ajoneuvojen, ml. myyty liikennebiokaasu, kuljettamisesta biokaasulla dieselin/bensiinin sijasta, sekä (4) kierrätyslannoitteiden korvatessa teolliset (typpi-)lannoitteet, joiden teollisen valmistuksen päästöt jäävät pois rasittamasta elintarvikkeen elinkaarista ilmastojalanjälkeä. Laskelmien tuloksena selvisi, että leivän elinkaaripäästöjä voidaan merkittävästi vähentää. Esimerkkisymbioosissa leipäkilon päästöt vähenivät elinkaarisesti yli kaksi kolmasosaa aina markettiin saakka kuljetettuna.
Hankkeessa toteutettiin Etelä-Savon biomassojen sijainti- ja logistiikkatarkastelun yhteistyössä LUT-yliopiston PliMiX-hankkeen kanssa. Tarkoituksena on arvioida potentiaalisimmat biokaasun tuotantoalueet Etelä-Savossa hyödyntämällä paikkatietoaineistoja. Ne sisälsivät Etelä- Savon 6655 kotieläintilan sijaintiedot, kotieläinten lukumäärän tiloittain, 47394 peltolohkon sijainnin ja viljelykasvin viimeisen kolmen vuoden ajalta. Tarkastelussa Etelä-Savo jaettiin 2×2 km kokoisiin ruutuihin, joille laskettiin biokaasun teoreettinen hankintapotentiaali perustuen maataloudesta saataviin syötteisiin. Biokaasuntuotantopotentiaali verrattiin liikenteen energiantarpeeseen olettaen tietty määrä kaasuajoneuvoja liikenteessä. Aineistosta muodostettiin tuloskarttoja, joissa suuren biokaasun tarjonnan (maatalouden biomassat) ja kysynnän (liikenteen) ryppäät erottuvat korostetusti. Nämä indikoivat potentiaalisesti kiinnostavia paikkoja biokaasuntuotannolle. Kiinnostaville ruuduille voidaan laskea syötteen saatavuus, keskimäärinen kuljetusmatka ja kuljetuksesta syntyvät kustannukset, peltoon palautettavan mädätteen kuljetuskustannukset sekä kuinka suuren peltoalueen syntyvä mädätysjäännös tarvitsee. Tarkastelu osoitti sen, että erityisesti pienemmille laitoksille löytyy alueella hyvin biomassaa.
Tehty selvitystyö osoitti, että Etelä-Savossa olisi potentiaalia elintarvikeketjun ekoteollisille symbiooseille. Hankkeen tehtävänä oli toimia esiselvityksenä ja laatia suunnitelma toteutushankkeesta tki-rahoituksen hakuun mikäli lähtökohdat osoittautuvat riittäviksi. Se ei toteutunut, kun tarvittavaa ja kiinnostunutta toimijajoukkoa ei tässä vaiheessa löytynyt.
Kohti resilientimpää ruokajärjestelmää epävarmuuksien edessä – TREFORM
Maailma on yhä epävakaampi johtuen mm. ilmastonmuutoksesta, globaaleista pandemioista, maailmanmarkkinahintojen vaihteluista ja geopoliittisista jännitteistä. Kansallisen ruokaturvan vaarantuminen kriisitilanteissa uhkaa yhteiskuntarauhan säilymistä, joten ruoan tuotannon ja jakelun häiriötön toiminta on kriittistä. Ruokajärjestelmän resilienssin turvaaminen ja kriisitilanteisiin varautuminen ovatkin yhteiskunnan keskeisiä haasteita. Ruokaturva edellyttää toimivia kansainvälisiä kauppasuhteita, resilienttejä tuotantoketjuja ja maatalouden tuotantopanosten varmistettua saatavuutta. TREFORM-konsortio tuottaa uusia ratkaisuja ja suosituksia ruokaturvan parantamiseksi lyhyellä ja pitkällä aikajänteellä perustuen uuteen tutkimustietoon monipuolisilla tutkimusmenetelmillä.
Uudistuva maatalous, ruokaturva ja resilienssi
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja sen hillitseminen kytkeytyvät vahvasti siihen, millä tavalla ruuantuotanto ja elintarvikeketjut organisoidaan tulevaisuudessa. Tämän tutkimuksen tutkimuskohteena on uudistava maatalous (engl. regenerative agriculture), jonka keskiössä ovat hiilensidontaa, maaperän kuntoa ja monimuotoisuutta edistävät viljelymenetelmät sekä uudet nk. ilmastoviisaaseen työhön kytkeytyvät toimeentulon mallit.
Tutkimushankkeessa perehdytään erityisesti näkymättömään työhön uudistavassa maataloudessa. Näkymättömällä työllä viittaamme hankkeessa sekä ihmisten että ekosysteemien tekemään työhön, joka ei näyttäydy poliittisessa puheessa, markkinoiden hinnoittelussa, virallisissa tilastoissa tai julkisessa puheessa. Uudistavassa maanviljelyssä arjen käytännöt ovat täynnä sellaista näkymätöntä työtä, joka edistää ekosysteemien ja ihmisten hyvinvointia, mutta jonka arvoa on vaikea jäljittää tai mitata.
Lisäksi tutkimuksen tavoitteena on kartoittaa uudistavan maatalouden kenttää myös laajemmin sekä kuvata alan vallitsevia käytäntöjä ja haasteita.
KUMAKKA – Kumppanuusmaataloudella kestävyyttä, kilpailukykyä ja maatalouden arvostusta
Maataloustuotannon kannattavuus ja arvostus, kotimaisen ruoan kysyntä, ruoantuotannon ja -kulutuksen kestävyys sekä kaupan rakenne ovat ajankohtaisia haasteita. Tulee etsiä ratkaisuja monipuolisesti ja tarkastella erilaisia ruoantuotannon malleja, kuluttajien valintoja ja suhdetta tuottajiin.
Kumppanuusmaatalous (Community supported agriculture, CSA) on paikallisuuteen perustuva maataloustuotannon ja ruoanjakelun malli. Siinä tuottaja ja kuluttajat tai muut kumppanit jakavat maatalouden riskejä ja palkitsevuutta – yhteistyönä, ilman välikäsiä, tuotannon kestävyyttä kehittäen ja yhteisön tuella. Toimintaa tunnetaan ja harjoitetaan vielä vähän, vaikka se voisi olla merkittävä lähiruoan myyntikanava ja vahvistaa alkutuotannon kestävyyttä, kannattavuutta ja kuluttaja/tuottajasuhdetta.
Hankkeen tavoitteena on nostaa, kehittää ja vahvistaa kumppanuusmaataloutta kestävän kehityksen toimintana, kuluttaja-tuottajasuhteen vahvistajana, taloudellisesti kannattavana ruoantuotannon mallina ja lähiruoan jakeluketjuna sekä tavanomaisessa että luonnonmukaisessa tuotannossa.
Hanke
1. tuottaa uutta tietoa ja ymmärrystä kumppanuusmaataloudesta, sen kestävyydestä ja toteuttamisesta (selvitys kumppanuusmaataloudesta paikallisena ruokajärjestelmänä sekä tuottajan ja kuluttajan kohtaamispaikkana)
2. vahvistaa kumppanuusmaataloutta toteuttavien sekä sen harjoittamisesta ja kehittämisestä kiinnostuneiden tahojen yhteistyötä ja osaamista (kumppanuusmaatalouden verkosto)
3. tuottaa verkostoyhteistyönä ja hankkeessa tehdyn selvityksen pohjalta esityksen kumppanuusmaatalouden edistämiseksi
4. tiedottaa kumppanuusmaataloudesta
Kohderyhmät: kumppanuusmaataloudesta kiinnostuneet ja sitä jo toteuttavat ruoantuottajat (maa- ja puutarhatilat, viljelijäyhteisöt) ja ruoankuluttajat (kotitaloudet, ravintolat, päiväkodit ja muut)
Wasteless Food Service in Finland (WFSF)
Suomessa ruokapalveluissa valmistetusta ruoasta hävikkiin menee noin viidennes syömäkelpoisesta ruoasta. Ruokahävikki näkyy etenkin ravintoiloissa, joissa ruoka tarjotaan tarjoilulinjastosta.
Wasteless Food Service in Finland (WFSF) -hankkeen tavoitteena on löytää hyviä ratkaisuja ja käytänteitä, joilla ruokahävikin määrää voidaan laskea. Näitä käytänteitä tullaan hankkeen aikana pilotoimaan erityyppisissä julkisissa ja yksityisissä ruokapalvelukeskuksissa.
Hankkeen tavoitteena on
• Selvittää ruokapalveluiden ruokatuotannon ennakoinnin ja suunnittelun mahdollisuuksia ruokahävikin ehkäisyssä (nykytila ja tulevaisuuden tavoitetila).
• Standardisoida malli ruokahävikin ja hävikkilajien jatkuvan seurannan edistämiseksi erityyppisissä julkisissa ja yksityisissä ruokapalveluissa.
• Tuottaa uutta, käytännönläheistä ja helposti saavutettavaa tietoa ruokahävikin ehkäisyn ja vähentämisen keinoista (koulutukset, materiaalit).
• Tiedottaa jo olemassa olevista hyvistä käytänteistä sekä tuotetaan uutta tietoa ruokahävikin ehkäisystä ruokapalvelualalla.
• Nostaa ruokapalveluiden ammattitaidon ylpeyttä ja vastuutta koko yhteiskunnan osalta sekä globaalisti.
Ruokahävikin vähentämisen edistämiseksi tehty tutkimus- ja kehitystyötä ja näistä saatuja hyviä käytännön esimerkkejä hyödynnetään tämän hankkeen toimenpiteiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Hankkeen aikana edistetään jatkuvaa ruokahävikin seurantaa erityyppisissä julkisissa ja yksityisissä ruokapalveluissa, kuten oppilaitokset, päiväkodit, hoivakodit, sairaalat, huoltoasemat ja ravintolat.
Kehitysohjelmaan osallistuvat ruokapalvelutoimijat käyvät läpi hakuprosessin, jossa hakemusten ja haastattelujen perusteella mukaan valitaan enintään 18 ruokapalvelutoimijaa. Hakijoiden valinnassa painotetaan mm. osallistujan sitoutumista ja kehittämishalukkuutta sekä johdon sitoutumista kehittämishankkeeseen.
Hankkeen toiminta koostuu viidestä eri toimenpiteestä, joiden toteutusaikataulu on
1) 01/2022–06/2022 Hankkeeseen osallistuvien ruokapalveluiden valinta ja nykytila- analyysi
2) 07/2022–12/2022 Ruokapalvelujen tuotannon ennakoinnin ja suunnittelun nykytila ja kehittäminen
3) 01/2023–06/2023 Mittauksilla konkretiaa hävikin hallintaan
4) 07/2023–11/2023 Uusia ratkaisuja ja lisätietoa
5) Viestintä, vaikuttaminen ja koordinaatio > toteutetaan koko hankkeen ajan
Lopputulemana saadaan standardoitu malli ruokahävikin seurantaan.
Ilmastoviisas ja muutosjoustava ruokajärjestelmä pellolta kuluttajalle
Ilmastoviisas ja muutosjoustava ruokajärjestelmä pellolta kuluttajalle – valtakunnallinen tiedonvälityshanke (MURU) edistää tiedonvälityksen ja toimijoiden verkottamisen kautta maatalouden ja ruokajärjestelmien sopeutumiskykyä, muutosjoustavuutta ja ilmastoviisautta.
Hanke välittää tietoa ruokajärjestelmän muutosjoustavuuteen vaikuttavista tekijöistä, tunnistaa ruokajärjestelmän vahvuuksia ja tuottaa ratkaisuja sen rakenteellisiin ja alueellisiin ongelmakohtiin yhdessä toimijoiden kanssa. Hanke tuottaa tapahtumia ja materiaaleja, joiden avulla viljelijät saavat tukea ilmastoviisaaseen ja muutosjoustavaan tulevaisuuteen sopeutumiseen ja voivat lisätä elinvoimaisuuttaan ja kilpailukykyään. Hanke tekee vuorovaikutteista viestintää niin tapahtumissa, verkkotapahtumissa kuin verkkoviestinnän kautta.