Hankkeet
Wasteless Food Service in Finland (WFSF)
Suomessa ruokapalveluissa valmistetusta ruoasta hävikkiin menee noin viidennes syömäkelpoisesta ruoasta. Ruokahävikki näkyy etenkin ravintoiloissa, joissa ruoka tarjotaan tarjoilulinjastosta.
Wasteless Food Service in Finland (WFSF) -hankkeen tavoitteena on löytää hyviä ratkaisuja ja käytänteitä, joilla ruokahävikin määrää voidaan laskea. Näitä käytänteitä tullaan hankkeen aikana pilotoimaan erityyppisissä julkisissa ja yksityisissä ruokapalvelukeskuksissa.
Hankkeen tavoitteena on
• Selvittää ruokapalveluiden ruokatuotannon ennakoinnin ja suunnittelun mahdollisuuksia ruokahävikin ehkäisyssä (nykytila ja tulevaisuuden tavoitetila).
• Standardisoida malli ruokahävikin ja hävikkilajien jatkuvan seurannan edistämiseksi erityyppisissä julkisissa ja yksityisissä ruokapalveluissa.
• Tuottaa uutta, käytännönläheistä ja helposti saavutettavaa tietoa ruokahävikin ehkäisyn ja vähentämisen keinoista (koulutukset, materiaalit).
• Tiedottaa jo olemassa olevista hyvistä käytänteistä sekä tuotetaan uutta tietoa ruokahävikin ehkäisystä ruokapalvelualalla.
• Nostaa ruokapalveluiden ammattitaidon ylpeyttä ja vastuutta koko yhteiskunnan osalta sekä globaalisti.
Ruokahävikin vähentämisen edistämiseksi tehty tutkimus- ja kehitystyötä ja näistä saatuja hyviä käytännön esimerkkejä hyödynnetään tämän hankkeen toimenpiteiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Hankkeen aikana edistetään jatkuvaa ruokahävikin seurantaa erityyppisissä julkisissa ja yksityisissä ruokapalveluissa, kuten oppilaitokset, päiväkodit, hoivakodit, sairaalat, huoltoasemat ja ravintolat.
Kehitysohjelmaan osallistuvat ruokapalvelutoimijat käyvät läpi hakuprosessin, jossa hakemusten ja haastattelujen perusteella mukaan valitaan enintään 18 ruokapalvelutoimijaa. Hakijoiden valinnassa painotetaan mm. osallistujan sitoutumista ja kehittämishalukkuutta sekä johdon sitoutumista kehittämishankkeeseen.
Hankkeen toiminta koostuu viidestä eri toimenpiteestä, joiden toteutusaikataulu on
1) 01/2022–06/2022 Hankkeeseen osallistuvien ruokapalveluiden valinta ja nykytila- analyysi
2) 07/2022–12/2022 Ruokapalvelujen tuotannon ennakoinnin ja suunnittelun nykytila ja kehittäminen
3) 01/2023–06/2023 Mittauksilla konkretiaa hävikin hallintaan
4) 07/2023–11/2023 Uusia ratkaisuja ja lisätietoa
5) Viestintä, vaikuttaminen ja koordinaatio > toteutetaan koko hankkeen ajan
Lopputulemana saadaan standardoitu malli ruokahävikin seurantaan.
Etelä-Savon resurssiviisaat ruokapalvelut – tiedolla tehokkuutta prosesseihin ja vähähiilisyyteen
Hankkeessa selvitetään, millä tavoin eteläsavolaiset ruokapalvelut pystyvät kasvattamaan kannattavuuttaan kehittämällä toimintaansa ja tuotantoprosessejaan asiakaslähtöisesti, digitalisaatiota hyödyntäen ja kestävän kehityksen periaatteet huomioiden. Tunnistettujen osaamis- ja kehittämistarpeiden pohjalta ruokapalvelualan oppilaitokset voivat entistäkin paremmin tarjota koulutusta ja kehittämisosaamista eteläsavolaisten ruokapalveluiden liiketoiminnan, tuotantoprosessien, tuotteiden ja palvelujen jatkokehittämiseksi.
Keskeisiä kysymyksiä ovat:
- Miten eteläsavolaiset ruokapalvelut käyttävät ja hallitsevat dataa liiketoimintansa suunnitteluun, toimeenpanoon ja ohjaamiseen tällä hetkellä?
- Miten ruokatuotantoprosessia johdetaan ja sen tehokkuutta suunnitellaan, kehitetään ja mitataan?
- Miten asiakaslähtöisyys ja vastuullisuus otetaan huomioon?
- Millaisille ruokapalvelutietojärjestelmille on tarvetta?
- Millä tavoin toimintaa kehitetään vähähiilisemmäksi datan avulla?
- Millaiselle koulutukselle, kehittämis- ja TKI-toiminnalle on ruokapalveluissa tarvetta?
Hankkeen tuloksena syntyy kuvaus vuorovaikutteisesta ja yrityskeskeisestä toimintamallista, joka tukee ruokapalvelualan toiminnan asiakaskeskeistä ja dataperusteista kehittämistä. Selvitys tuo lisätietoa koulutustuotteiden ja oppimis- ja TKI-ympäristöjen räätälöintiin.
Bridge builders – Building sustainable nutritional bridges between research and health and wellbeing services for elderly
The network consists of a wide and diverse range of expertise in food and nutrition research (healthy food, alternative proteins, mealtime interventions, aging) as well as in service applications and good practices (dietary habits and environments, training of social and health professionals). By combining and utilizing these in a more effective way, the challenges of shared mega-trends of aging and sustainability can be better addressed.
The goals for 2020 – 2021 are
1. to strengthen cooperation by identifying existing connections, knowledge reserves (conceptions, theory and actions) and needs and availability of building blocks
2. to discuss and plan a roadmap for future actions such as application for larger funds for joint multicenter research activities of the network partners.