Hankkeet
SMEOrigin
Interreg Europe -hankkeiden tärkein toimenpide on hyvien käytäntöjen oppiminen toisilta kumppaneilta ja niiden soveltaminen omaan toimintaan. Hankkeen sidosryhmän edustajat ovat tervetulleita osallistumaan opintomatkoille, joita järjestetään puolivuosittain eri hankepartnerimaiden kutsumina.
Hankkeen tavoitteena on parantaa elintarvikealan pk-yritysten toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä. Erityisenä kehittämiskohteena on ruoan alkuperämerkintöjen hyödyntäminen tuotteen lisäarvon kasvattamiseksi. Savonlinnassa Puruveden muikku on suojattu maantieteellisellä alkuperämerkinnällä (SMM) vuonna 2013.
Tavoitteena on tehostaa elintarvikkeiden suojattujen maantieteellisten alkueperämerkintöjen hyödyntämistä liiketoiminnassa ja parantaa niihin perustuvien tuotteiden jakelua, markkinointia, arvoketjuja – huomioiden myös digitaaliset jakelukanavat ja sovellukset myynnissä ja markkinoinnissa. Hanke edistää paikallisten elintarvikkeiden ja lähiruoan huomioimista kaupungin strategian tasolla.
Yhessä lihat liikkeelle YLLI
Tavoite
Tavoitteena on saada sitoutettua ketjun yritykset kehittämään lihaketjua. Sitoutuneen yritysjoukon kanssa käynnistetään jatkotoimenpiteitä lihaketjun kehittämiseksi, esimerkiksi yritysryhmähanke.
Toimenpiteet
- toimintaympäristön haasteet ja mahdollisuudet
- oman sektorin eri prosessit ja haasteet niissä
- pohditaan, miten yritys itse kuin ketjun muutkin toimijat voisivat omalla toiminnallaan niihin vaikuttaa
- valmistellaan yhteenveto omasta sektorista ja toiveet ketjun muille toimijoille
- Yritysten strategioita päivitetään yhteistyöhön sopiviksi ja suunnitellaan tarvittavia muutoksia toimintaan
Saimaa lautasella
Hanke kokoaa ja aktivoi B2B-lähiruokaverkoston alkutuottajista, jatkojalostajista sekä ravintola- ja ruokapalveluyrityksistä. Tavoitteena varmistaa paikallisten tuotteiden saaminen ravintoloihin ja kauppoihin sekä uusien palveluiden ja tuotteiden avulla kasvattaa maaseudun, ruoan, ravintoloiden ja matkailuyritysten myyntiä ja vahvistaa Savonlinnan asemaa houkuttelevana ruokamatkailukohteena.
Maakunnallista ruoka-alan synergiaa kehitetään saattamalla yrityksiä mukaan Etelä-Savon ruokaklusteriin, D.O. Saimaa -verkostoon ja Taste Saimaa -partneriverkostoon. Yhteistyötä kehitetään myös eri hankkeiden ja toimijoiden välillä Savonlinnan seutukunnissa, mikä tehostaa ruoka-alan kehitystoimien vaikuttavuutta ja tavoittavuutta.
Matkailun osalta panostetaan kylien ja maaseudun vetovoimaan uusien ruokamatkailureittien ja -palveluiden avulla, vahvistetaan ruokamatkailun merkitystä ja vähennetään matkailun kausiluonteisuutta. Muikun tunnettuutta vahvistetaan, ja Savonlinna profiloituu Suomen muikkupääkaupungiksi. Saimaa European Region of Gastronomy 2024 -juhlavuoden hyödyt integroidaan konkreettisesti alku- ja elintarviketuotantoon, horaca- ja matkailualoille. Hankkeessa kehitetyt sisällöt tukevat osaltaan koko juhlavuoden tarjontaa ja lisäävät Saimaan vetovoimaa matkailukohteena.
Ruoka-alan yrittäjiä tuetaan liiketoiminnan kehittämisessä D.O. Saimaan ja muiden ruokamerkkien avulla. Mikro- ja pk-yrittäjille järjestetään valmennusta markkinointiin, messuosallistumiseen sekä lähiruokapalvelujen tuotteistamiseen.
B2B-yhteistyöverkostoa kehitetään luomalla toimintatavat alkutuottajien, jatkojalostajien sekä ravintola- ja ruokapalveluja tarjoavien yritysten kohtaamiseen. Digitaalisia myyntikanavia aktivoimalla tehostetaan raaka-aineiden saatavuutta.
Lähiruokatuotteiden tunnettuutta kasvatetaan rakentamalla ravintoloihin Taste Saimaa -tuoteperhe, lähiruokatuotteita hyödyntävää reseptiikkaa sekä järjestämällä ruokatapahtumia. Alueen koulutustarjontaa lähiruoan valmistukseen sekä erä- ja luontomatkailuosaamiseen liittyen kehitetään.
Yhteistyössä matkailuyritysten kanssa kehitetään paikallisia elämyksiä ja uusia kylä- ja ruokamatkailutuotteita. Seudullisia ruokamatkailureittejä kartoitetaan ja rakennetaan, liiketoimintaosaamista ja yhteisöllisyyttä ruokamatkailun saralla tuetaan vahvistaen Saimaan vetovoimaa matkailukohteena. Pilotoidaan ruokatapahtumia ja kehitetään Taste Saimaa -alasivusto VisitSavonlinna.fi-alustalle.
Ruokaklusterin toiminnallistaminen – RUOTO
Hankkeen päätavoitteena on ruokaklusterin palveluiden ja toiminnan kehittäminen ja vakiinnuttaminen. Muina tavoitteina on ruokaketjun toimijoiden yhteistyön, verkostoitumisen, vuoropuhelun sekä osaamisen ja näkyvyyden lisääminen.
Hankkeen toiminnan tavoitteet ovat:
• Ruokaklusteritoiminnan ja palveluiden kehittäminen pilottiyritysten kanssa
• Ideasta innovaatioksi toimintatavan kehittäminen
• Jäsenmäärän lisääminen
• Luoda mahdollisuuksia osaamisen, tiedon ja taidon jakamiselle
• Klusterin kotisivujen ja esittelyvideon tuottaminen
• Yhteinen ruokapöytä-keskustelufoorumin pilotointi ruokaketjun toimijoille
Hankkeen yleisenä tavoitteena on vahvistaa Etelä-Savon ruoka-alan kilpailukykyä ja kasvua sekä lisätä Etelä-Savon ruoka-alan toimijoiden näkyvyyttä.
ETUVETO – Itä-Suomen elinkeinokalatalouden kehittämisverkosto
Hankkeen pitkän tähtäimen tavoitteena on Itä-Suomen kalatalouselinkeinon ja -liiketoiminnan vahvistaminen
- Tavoitteellinen yhteistyö luo paremmat mahdollisuudet saada kehittämiseen lisää resursseja eri rahoituslähteistä.
- Se on myös keino levittää kehittämistuloksia laajemmin alueellisesti ja kansallisesti sekä lisätä kansallista näkyvyyttä.
KONKREETTISENA TAVOITTEENA ON:
- Syventää alueellisten toimijoiden tavoitteellista yhteistyötä.
- Määritellä verkoston toiminnan tulevaisuuden tavoitteet ja toimenpiteet.
KOHDERYHMÄ:
Varsinainen kohderyhmä: Itä-Suomen alueen kalatalouden toimijat kalatalousalueet, kalastajat, kalanjalostajat ja –ostajat, alueelliset viranomaiset, alan kehittäjät ja kouluttajat.
Välillinen kohderyhmä: Vesialueiden omistajat ja osuuskunnat, kansalliset viranomaiset, muut Kala-leaderit.
TOIMENPITEET:
Hankkeen toimenpiteet keskittyvät verkoston toimijoiden kartoittamiseen ja sitouttamiseen sekä verkoston organisoitumiseen.
TP 1: Verkoston toiminnan käynnistäminen
TP 2: Päättäjät mukaan
TP 3: Toimintasuunnitelman tekeminen
TULOKSET:
Hankkeen tuloksena Itä-Suomen kalatalousverkostoon on sitoutettu vähintään 8–10 kalatalousalan toimijaa/sidosryhmää, jotka edustavat kaikkia maakuntia. Verkoston konkreettinen toiminta on käynnistynyt ja verkostolla on toimintasuunnitelma vuoteen 2025.
Klusterilla elinvoimaa Etelä-Savon ruoka-alalle
Etelä-Savon ruoka-alalla on potentiaalia kehittyä ja tuottaa enemmän taloudellista hyvinvointia alueelle. Vuonna 2018 ruoka-alalla oli 2 707 yritysten toimipaikkaa, joka on 21,3 prosenttia Etelä-Savon kaikista toimipaikoista, ja liikevaihto lähes miljardi euroa. Monipuolinen alkutuotanto sekä matkailun ja ruokamatkailun vahvistuminen Etelä-Savossa tarjoavat osaltaan hyvät lähtökohdat alueen ruoka-alan kasvulle.
Ruoka-alan kasvun edistämiseksi Etelä-Savoon on tarve perustaa ruokaklusteri. Klusterin tärkeänä tavoitteena on edistää yrittäjyyttä sekä pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja sitä kautta tukea alueen taloudellista kehitystä. Lisäksi klusterin toiminnan tavoitteena on tukea yritysten ja ruokajärjestelmän eri toimijoiden välistä yhteistyötä ja yhteistä tuotteistamista.
TAVOITTEET
Klusterilla elinvoimaan Etelä-Savon ruoka-alalle -hankkeen tavoitteena on käynnistää Etelä-Savon ruokaklusterin toiminta, luoda ruoka-alan klusterin toimintaperiaatteet, sitouttaa toimintaan mukaan yrityksiä ja muita toimijoita ja hakeutua European Cluster Collaboration Platformin jäseneksi.
TOIMENPITEET
Hankkeen sisällölliset toimenpiteet on jaettu kolmeen työpakettiin, jotka liittyvät kiinnostuneiden klusterijäsenten kartoittamiseen ja yhteisten tavoitteiden luomiseen (TP1), klusterin tavoitteiden ja toimintaperiaatteiden määrittelyyn (TP2) ja klusterin verkottumiseen alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti (TP3).
TP1. Toimijoiden kiinnostuksen kartoittaminen ja yhteisen tavoitteen asettaminen
- Ruokaklustereiden hyötyihin ja organisointimalleihin perehtyminen
- Klusteritoiminnasta kiinnostuneiden yritysten ja muiden ruoka-alan toimijoiden kartoitus ja sitouttaminen klusterin toimintaan mukaan sekä klusterin toiminnan tavoitteiden kartoittaminen.
- Etelä-Savon elintarviketalouden kehittämisyhdistys Ekoneum ry:n toiminnan muokkaaminen klusteria varten. Ekoneumissa tehty 20 vuoden yhteistyö on perustana ruokaklusterin rakentamisessa.
- Ilmoittautuminen European Cluster Collaboration Platform (ECCP) alustalle, tavoitteena maaliskuun 2022 loppuun mennessä.
TP2. Klusterin toimintaperiaatteet ja palvelut
- Ruokaklusterin toimintaperiaatteiden ja palveluiden määrittely yhdessä klusterin jäsenten kanssa.
- Ydinviestien kirkastaminen klusterin toiminnasta klusterin ulkoiselle viestinnälle.
- Klusterin viestintäelementtien työstäminen (ydinviestit, logo/tunnus, värimaailma)
- Suomen- ja englanninkielisen sähköisen viestintämateriaalin tuottaminen alueellista ja kansainvälistä verkostoitumista varten.
TP3. Klusterin alueellinen, kansallinen ja kansainvälinen verkostoituminen
- Yhteistyömahdollisuuksien kartoittaminen alueen sekä Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien muiden klustereiden tai yhteistyöverkostojen kanssa.
- Klusterin jäsenhankinnan jatkaminen ja toiminnasta tiedottaminen erityisesti alkutuotannon edustajille Farmari 2022 -messuilla.
- Kansainvälisiin klusterialustoihin perehtyminen ja niiden toiminnasta tiedottaminen Etelä-Savon maakunnan toimijoille.
- Kansallisten ja kansainvälisten (klusteri) rahoituskanavien ja -hakujen seuraaminen ja niistä tiedottaminen.
TULOKSET
Tämä hanke käynnistää ruokaklusteritoiminnan Etelä-Savossa. Hankkeen tuloksena saatava European Cluster Collaboration Platformin (ECCP) – jäsenyys tiivistää ruoka-alan yhteistyötä ja tuo mukanaan mahdollisuuden klusterirahoituksiin ja laajentuneen kansallisen ja kv-verkoston sekä neuvontaa. ECCP -jäsenyys tuo alueelle neuvontaa ja ohjausta klusteritoiminnan eteenpäin viemisessä.
Ruoka-alan klusterin pitkän tähtäimen tuloksena eteläsavolaisen ruoka-alan kilpailukyky kasvaa ja Etelä-Savon ruoka-alan kansallinen ja kansainvälinen näkyvyys lisääntyy ruoka-alan foorumeilla.
Bridge builders – Building sustainable nutritional bridges between research and health and wellbeing services for elderly
The network consists of a wide and diverse range of expertise in food and nutrition research (healthy food, alternative proteins, mealtime interventions, aging) as well as in service applications and good practices (dietary habits and environments, training of social and health professionals). By combining and utilizing these in a more effective way, the challenges of shared mega-trends of aging and sustainability can be better addressed.
The goals for 2020 – 2021 are
1. to strengthen cooperation by identifying existing connections, knowledge reserves (conceptions, theory and actions) and needs and availability of building blocks
2. to discuss and plan a roadmap for future actions such as application for larger funds for joint multicenter research activities of the network partners.
Saimaa Food & Tourism -kehittämisalustan selvityshanke
Saimaa Food & Tourism -kehittämisalustan kärkenä on ruokamatkailu. Se yhdistää Etelä-Savon ruoan ja matkailun parissa toimivan tutkimus-, kehittämis- ja koulutustoiminnan ja kokoaa ympärilleen verkoston Euroopan parhaista alan osaajista. Tällä luodaan mahdollisuuksia ruokamatkailun kärkialueena säilymiselle, uuden liiketoiminnan ja uusien palvelujen ja tuotteiden syntymiselle.
TAVOITTEET
Hankkeen tavoitteena on jäsentää kokonaisvaltainen Etelä-Savon ruoka- ja matkailualan yhdistävä kehittämisalusta ja luoda sille toimintamalli.
Hankkeessa selvitetään:
– miten ruoka- ja matkailualan yhdistävä osaamiskeskittymä eli kehittämisalusta voisi toimia, miten saadaan tiivistettyä ruoan ja matkailun rajapintojen yhteistyö,
– miten rakennetaan alueelle kansainvälinen, huipputason koulutusohjelma, jossa on huomioitu kattavasti ruoka- ja matkailualan osa-alueet
– miten yhdistetään ruoka- ja matkailutoimijoiden osaaminen ja mitä toimenpiteitä tarvitaan, jotta saadaan innovatiivisia ja korkeatasoisia tutkimus- ja kehityslähtöisiä elämyksellisiä ruokamatkailutuotteita.
TOIMENPITEET
Hankkeen toimenpiteet on jaettu kolmeen toimenpidekokonaisuuteen:
TP1. Huippukoulutuskokonaisuuden valmistelu ja laaditaan alustava suunnitelma huippukoulutusyksiköstä. Valmistelussa laaditaan nykytila-analyysi koulutustarjonnasta ja kansainvälisistä yhteyksistä, benchmarkataan korkeatasoisia kansainvälisiä ja valtakunnallisia koulutusorganisaatioita ja ruokamatkailukonsepteja.
TP2. Tutkimus- & kehittämislähtöisyys ruoan ja matkailun yhdistämisessä –kokonaisuudessa laaditaan nykytila-analyysi ruoka- ja matkailualojen tutkimus- ja kehittämisosaamisesta, benchmarkataan korkeatasoisia kansainvälisiä tutkimus- ja kehittämisorganisaatioita sekä laaditaan suunnitelman miten yhdistetään ruoka- ja matkailualojen osaaminen innovatiiviseksi ruokamatkailua tukevaksi toiminnaksi.
TP3. Ruoka- ja matkailualan toimijoiden kehittämisalustan toimintamallin suunnittelu ja muodostaminen: Kootaan yhteen TP1:n ja TP2:n selvitykset ja muodostetaan näiden pohjalta ehdotus ruoka- ja matkailualan kehittämisalustan toimintamalliksi.
TULOKSET
Hankkeen tuloksena saadaan ehdotus ruoka- ja matkailualan kehittämisalustan toimintamallista, joka sisältää alustavat suunnitelmat huippukoulutuskokonaisuuden perustamisesta ja korkeatasoisesta ruokamatkailun tutkimus- ja kehittämistoiminnasta.
Kumppanuudella Etelä-Savon ruoka-alalle vuorovaikutusta ja innovatiivisuutta – KURVI
Etelä-Savon ruoka-ala on suurimmaksi osaksi mikroyritysten varassa. Maataloustuotteiden jatkojalostuksen, mukaan lukien luomu- ja luonnontuotteet, ja paikallistuotteiden markkinoinnin lisäksi tarvitaan liiketoimintalähtöisiä innovaatioita ja maaseutuelinkeinojen monipuolistamista. Kilpailukyvyn ja liiketoiminnan vahvistaminen vaatii yrityksiltä kykyä ennakointiin, proaktiiviseen toimintaan ja muutosten läpivientiin.
Verkostoituminen, kumppanuudet ja toimialojen rajapinnoille syntyvä liiketoiminta luovat uusia mahdollisuuksia. Ne eivät kuitenkaan synny itsekseen, vaan tueksi tarvitaan ”törmäyttämistä” ja konkretiaa uusiin toimintatapoihin ja teknologioihin.
TAVOITTEET
Kumppanuudella ruokasektorille vuorovaikutusta ja innovatiivisuutta – KURVI -hanke tavoitteena oli
- välittää ja tuottaa uutta tietoa ja työkaluja biotalousalan, erityisesti ruoka-alan, yrityksille yritystoiminnan kehittämiseksi sekä tarjota em. yrityksille mahdollisuuksia laaja-alaiseen verkostoitumiseen
- tuoda ruoka-alan valtakunnallisen tason kehittämistoimet alueella hyödynnettäviksi yhteistyöllä
- luoda Etelä-Savon ruokasektorin edistämiseen uusi yhteistyömalli
TOIMENPITEET JA TULOKSET
Hankkeen toteutus jakautui kolmeen työpakettiin, joista ensimmäinen keskittyy ruoka-alan yritysten liiketoimintamahdollisuuksien edistämiseen, erityisesti uusien mallien, toimintatapojen, teknologioiden ja ennakointitiedon avulla.
Hankkeessa järjestettiin ajankohtaisista aiheista Ruokaketjun tulevaisuustärskyt (4 tilaisuutta, 202 osallistujaa) ja demo-tilaisuuksia (7 tilaisuutta, 85 osallistujaa, joista noin 50 yrittäjiä). Tilaisuuksissa välitettiin uutuustietoa sekä ruoantuotantoon että tuotteiden markkinointiin. Tilaisuuksien asiasisällöistä tehtiin myös videoita (tilaisuuksien nauhotteita ja neljä erillistä videota), jotta tieto olisi mahdollisimman laajan joukon saatavilla.
Toisen kokonaisuuden pääpaino oli valtakunnallinen yhteistyö ja valtakunnallisen hankkeiden ja kehittämisen mahdollisuuksien tuominen alueen ruoka-alan yrittäjille. Hanke verkostoitui 28 valtakunnallisen ja alueellisen ruoka-alan hankkeen kanssa ja välitti niistä tietoa Etelä-Savon alueella. Hanke koordinoi valtakunnallisten hankkeiden neljää aluetilaisuutta Etelä-Savoon.
Tiedontuotanto Etelä-Savon ruokasektorista oli tärkeä osa hankkeen toimintaa ja Etelä-Savon ruoka-alan näkyväksi tekemistä. Hankkeessa tuotettiin Etelä-Savon ruokasektorista kaksi tilastotietoaineistoa, joissa kuvataan ruoka-alan liikevaihto, henkilöstö ja toimipisteiden määrä toimialoittain. Lisäksi ruoka-alan koordinaatiohankkeen valtakunnallista ruoka-alan tilastointia varten koottiin Etelä-Savon tiedot. Luomualan pyynnöstä koostettiin Luomu Etelä-Savossa -katsaus, joka käännettiin englanniksi, Organic food in South Savo. Etelä-Savon elintarvikealan jatkojalostuksen edistämiseksi työstettiin Elintarvikkeiden tuotekehitys ja asiantuntijapalvelut -selvitys. Valtakunnallisen Aitoja Makuja -sivuston yrityshakemiston eteläsavolaisten yritysten tietoja (177) on tarkastettu ja ylläpidetty.
Etelä-Savon ruokasektorin yhteistyön kehittäminen ja voimavarojen yhdistäminen oli kolmannen työpaketin keskeisin asia. Hanke kokosi laajasti ruokasektorin kehittäjiä ja kouluttajia yhteisiin tapaamisiin. Etelä-Savon ruoka-alan yhteistyön tiivistyminen näkyy konkreettisesti Etelä-Savon elintarviketalouden kehittämisyhdistys Ekoneum ry:n toiminnassa. Hankkeen yhteistyön kehittämisen tuloksena Ekoneumiin liittyi kaksi uutta jäsentä: Etelä-Savon Koulutus Oy vuoden 2020 alusta ja ProAgria Etelä-Savo vuoden 2021.
Hankkeen tavoitteena oli luoda systemaattinen toimintatapa Etelä-Savon ruoka-alan kehittämiseen, johon tuloksena voidaan pitää kiinnostuksen heräämistä Etelä-Savon ruoka-alan klusterin perustamiseen ja ruokalusterityöpajoihin aktiivinen osallistuminen. Etelä-Savon ruokaklusterin perustamista jatketaan vuoden 2021 lopulla alkaneessa Klusterilla elinvoimaa Etelä-Savon ruoka-alalle -hankkeessa.
Etelä-Savon ruoka-alan uutiskirjettä toimitettiin 15 kpl ajanjaksolla 1.10.2018-31.12.2020. Palautekyselyihin vastanneet olivat uutiskirjeen sisältöön tyytyväisiä.
Hankkeen tilaisuuksien aineistot ja julkaisut on koottu KURVI-hankkeen sivulle www.xamk.fi/kurvi
Uudistuva ja kasvava Etelä-Savon ruoka-ala – URAKKA
Etelä-Savon ruokasektori on aluetaloudellisesti merkittävä. Joka viides toimipaikka on ruokasektorilla. Ala työllistää noin 5000 henkilöä ja sen liikevaihto on 930 miljoonaa euroa, 16,8 % Etelä-Savon yritysten liikevaihdosta.
Ruoka onkin yksi Etelä-Savon maakuntastrategian kolmesta kärkiteemasta, koska sillä on merkittävä rooli maakuntamme elinkeinorakenteessa. Ruoka-alan kehittäminen edellyttää vahvaa raaka-ainetuotantoa sekä korkeamman jalostusasteen yritys-, tutkimus- ja innovaatiotoimintaa. Etelä-Savon ruoka-alan tulee nojata omiin vahvuuksiin ja hyödyntää maakunnassa olevaa osaamista lisäämällä ja kehittämällä verkottumista ja vuorovaikutteista toimintaa. Erityisesti ruoka-alan yrittäjien ja kehittäjien välinen yhteistyö vaatii lisäponnisteluja.
Alueellinen, koko ruoka-alaa koskeva kehittämisohjelma, joka reagoi toimintaympäristön muutoksiin, on työväline, jolla sitoutetaan ruoka-alan arvoketjun toimijoita verkottumaan ja työskentelemään yhdessä eteläsavolaisen ruuan puolesta. Jotta ohjelman toimenpiteet saadaan vietyä käytäntöön, ohjelma tulee jalkauttaa toimijoiden ja yrittäjien keskuuteen sekä seurata sen vaikuttavuutta systemaattisesti.
TAVOITTEET
Uudistuva ja kasvava Etelä-Savon ruoka-ala – URAKKA -hankkeen konkreettiset tavoitteet ovat:
• luoda vuosille 2021–2027 ruoka-alan toimijoiden yhteiset tavoitteet ja kehittämistoimenpiteet, jotka kirjataan Etelä-Savon ruoka-alan kehittämisohjelmaan. Kehittämistoimien seurantaan luodaan läpinäkyvä järjestelmä.
• tehdä tunnetuksi eteläsavolaista ruuan tuotantoa ja ruokaosaamista monipuolisella ja monikanavaisella viestinnällä sekä tilaisuuksilla, joissa ruoka on keskiössä.
• jakaa tietoa yritysrahoituksista ja kartoittaa yrityskohtaisia kehittämistarpeita sekä ohjata yrityksiä sopivimman kehittämistahon ja -rahoituksen pariin. Auttaa löytämään tietoa ja apua yrityksien toiminnassa ja kehittämisessä eteen tuleviin ongelmiin sekä auttaa yrityksiä verkostoitumaan tuotannollisissa tehtävissä ja henkilöstön rekrytoinnissa.
TOIMENPITEET
Hankkeen toteutus jakautuu kolmeen työpakettiin. Ensimmäisessä työpaketissa tavoitteena on työstää yhdessä sidosryhmien kanssa Etelä-Savon ruoka-alan kehittämisohjelma, johon alueen ruoka-alan toimijat ja kehittäjät voivat laajasti sitoutua. Kehittämisohjelma asettaa tavoitteet, toimenpiteet ja mitattavissa olevat tulokset ruoka-alan toiminnalle vuosille 2021–2027 sekä luo systemaattisen tavan, jolla toteutumista seurataan ja tehdään tarvittavia muutoksia.
Toisen toimenpidekokonaisuuden pääpaino on ruoka-alan uutuustiedon välittäminen, alan tunnettuuden lisääminen ja arvostuksen nostaminen, jotta ruoka-alalle saadaan tekijöitä. Etelä-Savon vahva ruoka-alan osaaminen tuodaan esille alueellisesti ja valtakunnallisesti. Ruoka-alan toiminnan ja osaamisen esittelyyn tuodaan mukaan uusia kanavia ja osallistavia menetelmiä.
Kolmannessa työpaketissa keskeisin asia on ruoka-alan yrittäjyyden tukeminen ja tiedottaminen yrityksille käytettävissä olevista rahoitus- ja kehittämismahdollisuuksista järjestämällä alueellisia infotilaisuuksia sekä jalkautumalla yrityksiin.
TULOKSET
Hankkeen tuloksena syntyy alueen ruoka-alan toimijat sitouttava Ruoka-alan kehittämissuunnitelma vuosille 2021–2027, Etelä-Savon ruoka-alan näkyvyys kasvaa ja alueen maaseudun yrittäjät osaavat käyttää paremmin tarjolla olevia kehittämisen välineitä.