Hankkeet
Hiili hallintaan – ravinne ruokkimaan HIHAT
Hiili hallintaan – ravinne ruokkimaan -hankkeen (HIHAT) avulla maatilayrittäjät pystyivät perehtymään kestävän tuotannon mahdollisuuksiin ja menetelmiin, lisäämään osaamistaan ja osallistumaan mm. ilmastokeskusteluun. Hankkeessa toteutettiin seuraavat koulutuskokonaisuudet:
- Maatilojen hiilensidonta
- Maaperän eroosion torjunta
- Ravinteiden kierrätys
- Kestävän tuotannon arvonlisä
Koulutusryhmät
Yrittäjäryhmien koulutuksissa käsiteltiin alkutuotannon ja maatalousmaan mahdollisuuksia hiilensidonnassa, tilan ravinnekierron tehostamista, eroosioherkkien maiden viljelysuunnittelua ja tilakohtaisen kestävän tuotannon lisäarvon määrittelemistä. Esillä oli erityisesti kestävä tuotanto osana yrityksen strategiaa, ja sen tavoitteena luoda tuotteille maatilayrittäjää taloudellisesti hyödyttävää arvonlisää.
Hiilikartoitus
Maatilan hiilikartoituksella on mahdollista selvittää sekä kasvintuotanto- että kotieläintilan näkökulmasta keskeiset asiat, joilla vaikutetaan ilmastoon ja kasvihuonekaasupäästöihin. Kartoituksen tuloksena tila saa arvion, mitkä tuotannon osa-alueet ovat kunnossa ilmastonäkökulmasta ja missä on vielä kehitettävää. Arvioinnin kautta päästään kohdentamaan toimenpiteet oikeisiin asioihin. Hiilikartoituksen avulla pääsee myös käsitykseen siitä, mitä asioita on ylipäätään huomioitava ilmastoystävällisessä maatalouden harjoittamisessa. Asiantuntijan kanssa keskustelu auttaa syventämään näkökulmia. Hiilikartoitustyökalua (Excel-tiedosto) kehitettiin HIHAT-hankkeessa ProAgrian Hiilitsekkilistan pohjalta.
Seminaarit, teemapäivät, työnäytökset
Kaikille avoimet teemapäivät, seminaarit, työnäytökset ja pellonpiennarpäivät tarjosivat kestävästä tuotannosta ja tuotannon ilmastovaikutuksista kiinnostuneille yrittäjille lisämaustetta ja konkreettisia havaintoja kehittämistarpeiden tunnistamiseksi ja viljelytoimenpiteiden vaikutusten arvioimiseksi.
Puutarhasankarit
Hankkeella pyritään lisäämään lasten ja nuorten tietoisuutta ruuan tuotannosta pellolta pöytään, tätä kautta myös ruoan arvostus kasvaa. Tavoitteena on myös parantaa lasten ja nuorten luontosuhdetta sekä tukea luonnon monimuotoisuutta. Lapset saavat tietoa ja taitoja, joilla vaikuttaa omaan elinympäristöönsä.
Hankkeen toimenpiteistä voi syntyä myös lasten ja nuorten yritysideoita jatkokehitykseen. Lasten ja nuorten tuoksi haetaan yhteisöstä asiasta kiinnostuneita vapaaehtoisia ja yrityksiä, jotka yhdessä muodostavat alueellisen verkoston.
Yhdessä pyritään lisäämään yli sukupolvien välistä oppimista ja tukemaan alueen yhteisöllisyyttä.
Hanketta toteutetaan Juvan, Joroisten, Sulkavan ja Rantasalmen kuntien alueella.
Advanced biodiversity monitoring for results-based and effective agricultural policy and transformation (BioMonitor4CAP)
Unsustainable agricultural practices are major drivers affecting habitat and species diversity in agricultural landscapes of the EU. However, peatland, grassland, and species associated with agriculture are of most concern. The ongoing negative impacts of unsustainable agricultural practices emphasize the need for a fully integrated approach between the EU 2030 Biodiversity and Farm to Fork Strategies.
Supporting the EC`s ambition of enhancing biodiversity of agricultural landscapes advanced systems are required to monitor biodiversity features and their changes over time and in space. Such biodiversity monitoring systems will support implementation of result-based policies in the European agricultural landscapes. The BioMonitor4CAP project will design advanced biodiversity monitoring systems mainly assessing diversity of targeted species and habitats to be tested, calibrated, and demonstrated in five European regions representing the major agroecological regions of the EU and one region in Peru representing one of the global biodiversity hot spots.
The project will combine classical indicator systems that are part of the European monitoring framework (e.g. Farmland Bird Index) with various indicator systems mostly recently developed and applied in form of standalone systems:
i) new indicator species (e.g. grasshopper),
ii) genetic diversity (eDNA),
iii) on-site sensors (e.g. wing beat frequency, acoustic sounds), iv) functional diversity (e.g. pollinators), and iv) various spatial measures.
Supporting development and implementation of revised agricultural policies and ensuring rural development the project will involve among multiple stakeholder groups particularly farmers, conservationists, and service provides as the value and/or marketability of public and/or private goods delivered through maintained and enhanced biodiversity and related monitoring systems are hardly understood.
Luomu 2.0 – Tutkittua tietoa ja käytännön malleja regenaratiivisen luomuviljelyn tueksi
Ilmastonmuutoksen hillintätoimien kiireellisyys on nostanut ruoantuotannon yhteiskunnallisen keskustelun ytimeen. Maataloudelta odotetaan yhä suurempaa ilmastokestävyyttä, kykyä sitoa hiiltä maaperään ja kasvihuonekaasujen päästöjen hillitsemistä. Ilmastohuolen rinnalle yhtä polttavaksi on noussut huoli elonkirjon hupenemisesta: luonnon monimuotoisuuden ylläpito ja palauttaminen on myös maataloudessa korostuva tavoite. Nämä tavoitteet vaativat monimuotoisen keinovalikoiman. Paine maatalouden ilmastokestävyyden parantamiseen on jo lisännyt viljelijöiden kiinnostusta maan hoitoa kohtaan, ja monia luomutuotannossa jo pitkään käytössä olleita menetelmiä hyödynnetään yhä yleisemmin myös tavanomaisessa maataloustuotannossa. Elonkirjon vaalimista vasta opetellaan.
Maataloutemme on siirtymässä kohti regeneratiivista tuotantoa. Regeneratiivisella eli uudistavalla maataloudella tarkoitetaan omat resurssinsa uudistavaa ja ekosysteemejä palvelevaa ruoan tuotantoa, jonka keskiössä on viljelymaan viljavuuden ylläpito ja sen nostaminen. Keinovalikoimaan sisältyvät jo monimuotoinen hiiltä sitova ja maan kasvukuntoa parantava viljelykierto, kasvipeitteisyyden ylläpito ja mahdollisimman vähäinen maan muokkaus.
Luomutuotannon täytyy kehittyä, jotta sen asema kestävän ruoantuotannon sertifioituna tuotantotapana säilyy ja vahvistuu entisestään globaalissa ruokajärjestelmässä. Luomuviljelyn kehittäminen edellyttää sen ympäristötehokkuuden parantamista tutkimusperustaisesti ja käytännön toimintaympäristöä ymmärtäen. Yhtä tärkeää on tuottaa tutkimukseen perustuvia syötteitä luomusertifioinnin kehittämiseksi.
Hankkeen päätavoitteena on kehittää eteläsavolaista luomuosaamista erityisesti regeneratiivisen tuotannon suunnassa, ja nostaa sen profiilia valtakunnan tasolla.
Hankkeen toimenpiteinä
- kehitetään ja testataan regeneratiivisen luomuviljelyn toteuttamisen mahdollisuuksia ja käytäntöjä olemassa olevaan tutkimustietoon perustuen ja luomutiloilla tehtävien käytännön kokeilujen avulla.
- tuotetaan osaamista ja opasmateriaalia regeneratiivisen luomuviljelyn toteuttamisesta eri tuotantosuunnilla
Hankkeen kohderyhmänä ovat luomuviljelijät, luomututkijat, luomuneuvojat, luomutuotannosta kiinnostuneet kuluttajat ja muut yhteiskunnalliset toimijat.
Wasteless Food Service in Finland (WFSF)
Suomessa ruokapalveluissa valmistetusta ruoasta hävikkiin menee noin viidennes syömäkelpoisesta ruoasta. Ruokahävikki näkyy etenkin ravintoiloissa, joissa ruoka tarjotaan tarjoilulinjastosta.
Wasteless Food Service in Finland (WFSF) -hankkeen tavoitteena on löytää hyviä ratkaisuja ja käytänteitä, joilla ruokahävikin määrää voidaan laskea. Näitä käytänteitä tullaan hankkeen aikana pilotoimaan erityyppisissä julkisissa ja yksityisissä ruokapalvelukeskuksissa.
Hankkeen tavoitteena on
• Selvittää ruokapalveluiden ruokatuotannon ennakoinnin ja suunnittelun mahdollisuuksia ruokahävikin ehkäisyssä (nykytila ja tulevaisuuden tavoitetila).
• Standardisoida malli ruokahävikin ja hävikkilajien jatkuvan seurannan edistämiseksi erityyppisissä julkisissa ja yksityisissä ruokapalveluissa.
• Tuottaa uutta, käytännönläheistä ja helposti saavutettavaa tietoa ruokahävikin ehkäisyn ja vähentämisen keinoista (koulutukset, materiaalit).
• Tiedottaa jo olemassa olevista hyvistä käytänteistä sekä tuotetaan uutta tietoa ruokahävikin ehkäisystä ruokapalvelualalla.
• Nostaa ruokapalveluiden ammattitaidon ylpeyttä ja vastuutta koko yhteiskunnan osalta sekä globaalisti.
Ruokahävikin vähentämisen edistämiseksi tehty tutkimus- ja kehitystyötä ja näistä saatuja hyviä käytännön esimerkkejä hyödynnetään tämän hankkeen toimenpiteiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Hankkeen aikana edistetään jatkuvaa ruokahävikin seurantaa erityyppisissä julkisissa ja yksityisissä ruokapalveluissa, kuten oppilaitokset, päiväkodit, hoivakodit, sairaalat, huoltoasemat ja ravintolat.
Kehitysohjelmaan osallistuvat ruokapalvelutoimijat käyvät läpi hakuprosessin, jossa hakemusten ja haastattelujen perusteella mukaan valitaan enintään 18 ruokapalvelutoimijaa. Hakijoiden valinnassa painotetaan mm. osallistujan sitoutumista ja kehittämishalukkuutta sekä johdon sitoutumista kehittämishankkeeseen.
Hankkeen toiminta koostuu viidestä eri toimenpiteestä, joiden toteutusaikataulu on
1) 01/2022–06/2022 Hankkeeseen osallistuvien ruokapalveluiden valinta ja nykytila- analyysi
2) 07/2022–12/2022 Ruokapalvelujen tuotannon ennakoinnin ja suunnittelun nykytila ja kehittäminen
3) 01/2023–06/2023 Mittauksilla konkretiaa hävikin hallintaan
4) 07/2023–11/2023 Uusia ratkaisuja ja lisätietoa
5) Viestintä, vaikuttaminen ja koordinaatio > toteutetaan koko hankkeen ajan
Lopputulemana saadaan standardoitu malli ruokahävikin seurantaan.
Vastuullisuudesta kasvua ja kannattavuutta
Hankkeessa luodaan vuoropuhelua eteläsavolaisen elintarvikeketjun sisälle keskustelutilaisuuksilla, verkostotapaamisilla ja työpajoilla. Näissä kokoontumisissa muodostuu maakuntamme ruokaketjun yhtenäinen näkemys vastuullisuudesta, sen kehittämistavoitteista ja yhteisestä kuluttajalle suunnattavasta selkeästä ja ymmärrettävästä viestinnästä.
Hankkeessa mukana oleva maatila tai maaseutuyritys saa konkreettisen tiedon missä vaiheessa oman tilan/yrityksen vastuullisuustyö on sen viidellä eri osa-alueella: ympäristö, eläinten hyvinvointi, tuoteturvallisuus, työntekijöiden hyvinvointi, ravitsemus, paikallisuus ja talous. Yhdessä hankkeen asiantuntijoiden kanssa määritetään omien vastuullisten toimintatapojen tavoitetasot ja arjessa toteutettavat kehittämistoimenpiteet.
Hankkeen tavoitteena on saada osallistujille ja koko elintarvikeketjuun uutta osaamista, tietoa, yhteisiä tavoitteita, yrityskohtaisia mittareita, uusia toimintamalleja ja yhteisiä viestejä vaikuttavuuden konkretisoimiseksi ja kilpailukyvyn rakentamiseksi.