Ajankohtaista
Savolaisten elintarvikeyritysten pääsy vientimarkkinoille helpottuu uuden verkoston avulla
12.06.2020 Ajankohtaista, Tapahtuma | Kirjoittanut: TainaJuuri käynnistynyt Pienistä puroista suuria väyliä -hanke kokoaa koko Suomen elintarvikeyrittäjiä yhteen. Sen kautta myös savolaisille ruoan tuottajille ja valmistajille avautuvat laajat verkostot, joiden avulla voi löytää väyliä vientimarkkinoille sekä yhteistyökumppaneita kasvuun ja kansainvälistymiseen. Maa- ja metsätalousministeriön rahoittamaan hankkeeseen osallistuminen on yrityksille maksutonta.
“Elintarvikealan yritykset joutuvat usein tavoittelemaan pääsyä vientimarkkinoille yksin. Tällä kertaa lähdetään rakentamaan viennin menestystarinoita yhteisvoimin,” sanoo Eeva-Liisa Lilja Fennopromo Oy:stä.
Liljan mukaan nyt luotava verkosto tarjoaa yritykselle toimivat välineet yhteistyön edistämiseen.
“Yhteistyötä voi tehdä esimerkiksi raaka-aineen hankinnassa, rahtivalmistuksessa tai pakkaamisessa. Yhdessä voidaan ratkoa myös pulmia logistiikassa ja varastoinnissa tai vaikkapa palkata yhteinen vientipäällikkö”.
Verkoston jäsenten yhteydenpidon välineitä ovat kesällä 2020 avautuva PuroNetti-verkkosivusto, Mikkelissäkin järjestettävät PuroMeetti-tapaamiset sekä Pienistä puroista Facebook-keskusteluryhmä, joka on jo toiminnassa ja jossa voi vaihtaa ajatuksia yhteistyöstä.
Ilmoittautumiset: www.puronetti.fi
Kysy lisää hankkeesta: info@puronetti.fi
Avoin Facebook -ryhmä: https://www.facebook.com/groups/pienistapuroistasuuriavaylia
Pienistä puroista suuria väyliä -hanke (1.8.2019–31.7.2021)
• Ohjaa kansainväliseen kasvuun tähtääviä elintarvikealan pk-yrityksiä optimoimaan tuotantoketjujaan ja saavuttamaan siten parempaa menestystä viennissä
• Tavoitteena on, että pienistä tuotantovirroista muodostuu suurempia vientikaupan väyliä, jotka saavat voimansa yritysten yhteistyöstä.
• Hankkeessa käytetään uusia toteutusmenetelmiä, kuten osallistamista, yritysten välistä tiedonsiirtoa ja sähköisiä verkostoitumisen keinoja.
• Hanke on valtakunnallinen ja hankkeeseen osallistuminen on maksutonta.
• Päärahoittajana toimii maa- ja metsätalousministeriö ja toteuttajana Fennopromo Oy.
Tarvitsetko kehittämiseen tai investointeihin rahallista tukea?
08.03.2019 Ajankohtaista, Uutinen | Kirjoittanut: TainaTeknologia menee eteenpäin melkoista vauhtia alalla kuin alalla. Uusia menetelmiä pitäisi kehittää ja kokeilla, mikä aiheuttaa kustannuksia. Apua tähän tilanteeseen on saatavissa ELY-keskuksen rahoituskanavista.
ELY-keskusten tavoitteena on kannustaa yrityksiä kehittämään toimintaansa, hakemaan kasvua liikevaihdon ja työpaikkojen myötä ja kansainvälistymään. Yritystoiminnan kehittämiseen ELY-keskusten kautta on saatavissa asiantuntijapalveluita, joita tuottavat ELY:n hyväksymät asiantuntijat. Nykytila-analyysin ja kehittämissuunnitelman hinta on 220 e /päivä ja erilaiset konsultoinnit, kuten tuotekehitys, talous, markkinointi, johtaminen ja uudistuminen, ovat 300 e/päivä. Lisätietoa kehittämispalveluista saa http://www.yritystenkehittamispalvelut.fi/.
Rahoitusapua kehittämiseen ja investointeihin
Uusien tuotteiden ja tuotantomenetelmien kehittäminen vaatii suunnittelua ja myös konkreettista kehittämistä. Ensin toki pitää miettiä ja suunnitella, mikä on oikea suunta. Tämä voi vaatia vaikkapa messumatkan ulkomaille. Tällaiseen yritysten kehittämistyöhön on mahdollista saada ELY-keskukselta tukea 50 % kustannuksista. Tuotteiden ja tuotantomenetelmien kehittämistä voi tehdä itse tai ostaa palvelun ulkopuoliselta taholta.
Erilaisiin yritysten investointeihin, kuten perinteiset koneet, laitteet ja rakentaminen sekä ohjelmistoihin, alle 10 henkilön mikroyrityksillä on mahdollista saada tukea 35 %. Isommillekin yrityksille tukea on tarjolla, mutta tukitaso vähän pienenee yrityskoon kasvaessa. Ennen investointia on mahdollista saada tukea maksimissaan 50 % investointia valmistelevaan hankkeeseen, jossa selvitetään investoinnin toteuttamisen edellytyksiä sekä mahdollisia rahoituskanavia.
Rahoitusta suunnataan erityisesti kasvaville ja toimintaansa kehittäville yrityksille. Tuen saaminen edellyttää hankesuunnitelman tekemisen ja toteuttamisen raportoinnin. Liiketoimintasuunnitelma tulisi olla myös hakemuksen liitteenä.
Yhdessä eteenpäin – yritysryhmähankkeissa
Yritysryhmähankkeet toimivat kehittämisorganisaation hallinnoimina hankkeina, joihin kuuluu tietty 3-10 yrityksen muodostama yritysryhmä. Hankkeen toimenpiteet jakautuvat yhteisiin ja yrityskohtaisiin toimenpiteisiin. Yritykset sitoutuvat hankkeeseen omalla maksuosuudellaan, joka on 25 % kokonaiskustannusta tuen ollessa 75 %.
Yritysten kehittämiseen on rahoitusta jäljellä vielä tälle ohjelmakaudelle, joten kannattaa olla yhteydessä Etelä-Savon ELY-keskukseen. On hyvä olla yhteydessä ELY-keskukseen ennen kuin alkaa kirjoittaa hakemusta, niin saa tiedon sopivasta tukimahdollisuudesta. ELY-keskuksen rahoituksesta löytyy tietoa myös Puhettarahasta.com –blogista.
Yhteystiedot ELY-keskukseen:
Outi Kaihola, yritysrahoitus, p. 0295 024 047
Jukka Kotro, yritysryhmien rahoitus, p. 0295 024 057
Kirsi Kosunen, kasvu- ja kv-asiat, p. 0295 024 056
Kristiina Laatikainen, yritysrahoitus, p. 0295 024 261
Jarkko Rautio, yritysrahoitus, p. 0295 024 164
Jari Räihä, BF, p. 0295 024 081
Antti Räsänen, yritysrahoitus, p. 0295 024 033
Tiina Väärä, yritysten kehittämispalvelut, p. 0295 024 090
Sari Halonen, koulutukset, p. 0295 024 104
–s-posti: etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi
Katsaus Baltian elintarvikemarkkinoihin
11.10.2017 Ajankohtaista, Blogi | Kirjoittanut: TainaRiikassa järjestettiin 6.-8.9.2017 Baltian suurimmat Riga Food 2017 -elintarvikemessut. Ammattilaispäivän 6.9. lisäksi messut olivat avoinna myös kuluttajille.
Näytteilleasettajien joukossa oli sekä isoja toimijoita että pieniä Baltian alueen yrittäjiä. Monilla mailla kuten Unkari, Georgia ja Valko-Venäjä, oli omat osastot. Pohjoismaista mukana oli muutama yritystä, mutta ei erillisiä maiden osastoja. Suomesta mukana oli mm. Paulig.
Toiseen messuhalliin oli koostettu erityisesti pieniä yrityksiä, jotka esittelivät monipuolista Baltian alueen elintarviketuotantoa. Esillä oli mm. erilaisia
leipiä, laaja kirjo erilaisia irtoteelaatuja, pienpanimojen käsityöläisoluita sekä viinejä. Tuotteiden esillepanoon oli kiinnitetty paljon huomiota.
Pakkauksissa esiin nousi selkeästi ekologisuus: ruskeaa paperia tai pahvia, lasia, mm. lapsille suunnatut puurot oli pakattu kirjekuorimaisiin pakkauksiin.
Tuotteistettu vesi
Riga Food 2017 –messuilla oli esillä useita vesialan yrittäjiä. Huomio kiinnittyi kauniisti muotoiltuihin pulloihin ja veden brändäykseen.
Saksalainen yritys myy kivennäisvettä L’eau Sans Souci nimellä, joka viittaa Dümmerin luonnonpuistossa sijaitsevaan lähteeseen.
Islantilainen Aqua Angels –tuotemerkillä myynnissä oleva vesi oli erilaistettu veden pH-arvon mukaan. Aqua Angels -veden pH on 8,8 eli emäksisempi kuin monen muun. Tätä yritys perustelee kotisivuillaan, että ihmisen kehon happopohjainen (pH) tasapaino on dynaaminen hapon ja emästen tasapaino kaikkien ihmisen nesteiden ja solujen sisällä. Kehomme toimii paremmin, kun se on hieman emäksisempi. Kehon ruoansulatus ja aineenvaihduntaprosessit aiheuttavat happaman ympäristön, joka on neutraloitava emäksisillä aineilla. Tähän neutralointiin Aqua Angels tarjoaa avuksi veden. Aqua Angels vesi pakataan tyylikkäisiin pulloihin.
Luomutuotteet hyvin esillä
Tattari kuuluu esimerkiksi Virossa päivittäiseen ruokapöytään lihan ja kalan lisukkeena. Saatavana on myös luomutattaria.
Luomutuotteista suurin osa oli koottu yhdelle isolle messuosastolle. Esillä oli laajasti erilaisia elintarvikejalosteita marjoista ja kasviksista. Pakkaukset olivat viimeisteltyjä ja tyylikkäitä. Paukkausmerkinnät olivat suurimmaksi osaksi Baltian alueen kielillä. Joissakin oli myös englanniksi.Erilaiset irtoteet olivat näyttävästi esillä Riga Food 2017 –messuilla. Teet olivat kauniisti pakattuja. Kuvassa luomutee luonnonkasveista.
Terveellisyys näkyy tuotteissa
Luomun ohessa hyvinvointi-trendi näkyi esiteltävissä tuotteissa: luomutuotteita, vegaaneille sopivia tuotteita, kylmäpuristettuja mehuja, leipiä, joihin on lisätty kasviksia ja monenlaisia muita tuotevaihtoehtoja näkyi messutuotteissa.
The Primal Pantry valmistaa vegaaniruokavaliota noudattaville sopivia välipalapatukoita, jotka ovat gluteenittomia eivätkä sisällä maitotaloustuotteita. Tuotteita markkinoidaan sopiviksi myös paleoruokavaliota noudattaville.
HeyDay Organic OU:n mehut valmistetaan luomuraaka-aineista kylmäpuristamalla. Mehuja ei pastöroida. HeyDayn mehuja myydään monissa kaupoissa myös Suomessa.
Kasviksista valmistetaan sipsejä sekä kuivattuja kasvisjauheita. Kuvassa mm. raparperista valmistettua jauhetta, jota esittelijä kertoi käytettävän sitruunan tavoin kalaruokien mausteena.
Elintarvikkeet Riikan torin kauppahalleissa
Riikan elintarvikekaupassa tori kauppahalleineen on vielä keskeisessä asemassa, vaikka marketteja onkin rakennettu kaupungin laitamille. Torilla myynnissä on lähes kaikkia muita päivittäistavarakaupan tuotteita paitsi valmiiksi pakattuja elintarvikkeita. Lisäksi torilta saa koko perhe vaatteita sekä erilaisia kulutustavaroita.
Torin yhteydessä on isot kauppahallit, jotka on jaettu eri tuotteille. Lihatuotteet olivat omassa hallissaan niin raa’at kuin kypsätkin. Samoin kalatuotteille oli oma hallinsa. Kalahallissa tarjolla oli todella laajasti eri kalalajeja. Tuoretta lohta myytiin koko lohi tuotteistettuna. Jätteeksi menivät vain sisälmykset.
Lohen päitä myytiin 0,70 euron kilohintaan, vieressä myynnissä kylkiruotoja.
Lohifileiden vieressä niistä leikatut reunapalat omissa astioissaan. Toki selkäruodotkin olivat myynnissä. Suomessa kaupoissa monet näistä leikkuutähteistä päätyvät biojätteeseen. Olisiko suomalainen kuluttaja valmis ostamaan selkäruotoja tai fileen leikkuutähteitä ruoaksi?
Lohta myynnissä kokonaisena, paloina, filepaloina – sopivan kokoisina pienempäänkin talouteen.
Taina Harmoinen, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
Etelä-Savosta elintarvikkeita Kiinan markkinoille
29.06.2017 Ajankohtaista, Uutinen | Kirjoittanut: Taina
Suomalais-kiinalaisen yhteistyön tärkeäksi osaksi on nousemassa puhdas ruoka ja nimenomaan sen vienti. Asiasta keskusteltiin kesäkuun lopulla Mikkelissä arvovaltaisessa suomalais-kiinalaisessa seminaarissa, jossa oli mukana niin Kiinan kansantasavallan Suomen suurlähettiläs Chen Li kuin Suomen maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä sekä viranomaisia, yrittäjiä ja alan kehittäjiä.
Suomalaisen ruoan etuna on puhtaus, joka perustuu muun muassa meidän elintarvikeviranomaisten tarkkaan valvontaan, tiukkaan salmonellaohjelmaan, antibioottien vähäiseen käyttöön sekä viileän ilmastomme takia tarvittavaan vähäiseen tuholaistorjuntaan.
Puhtaalla ruoalla ja vedellä nähdään selkeinä asiakaskuntina Kiinassa muun muassa raskaana olevat naiset sekä vastasyntyneet lapset. Etelä-Savosta viedään jo elintarvikkeita Kiinaan, esimerkiksi Aten Marja-Aitta vie sinne marjamehuja.
Suomi on Unescon tutkimuksen mukaan vesivaroiltaan paras maa. Puhdas makea vesi on tulevaisuudessa yhä tärkeämpi tuote. Puhtaaseen veteen erikoistunut Polar Spring on brändännyt lähdeveden Kiinan markkinoille.
Maailman luomumarkkinat ovat noin 82 miljardia US dollaria, josta Kiinan osuus on 4 % eli yli 3 miljardia US dollaria. Hyvillä luomutuotteilla on siten kysyntää Kiinassa ja tuo kysyntä tarjoaa hyviä mahdollisuuksia eteläsavolaisten luomuelintarvikkeiden vientiin.
Elintarvikkeiden vienti vaatii osaamista, jota ei välttämättä yksittäisellä toimijalla ole. Kiinan markkinoiden ja erilaisten viranomaismääräysten selvittäminen vie aikaa. Tällä hetkellä esimerkiksi Shenzhen Bilberry Industrial Co. Ltd. ja Pohjolan Mustikka Oy tarjoavat apua suomalaisten ruoka- ja juomatuotteiden maahantuontiin Kiinaan. Johtaja Jia Fu kertoo yhtiöllä olevan toimintaa 60 maakunnassa Kiinassa. Tavoitteena on erityisesti luomuelintarvikkeiden viennin lisääminen Kiinaan.
Etelä-Savon ruokaviesti –hanke järjestää alkusyksystä elintarvikevientiin liittyvän infotilaisuuden. Tavoitteena on löytää elintarvikeviennistä kiinnostuneita yrityksiä ja kartoittaa, minkälaista apua ne tarvitsevat vientitoimintoihinsa.
Puujuomista viennin kärkituote?
14.12.2016 Ajankohtaista, Blogi | Kirjoittanut: TainaPuuvesistä on tulossa trendikäs superjuoma. Meillä puupohjaiset juomat ovat olleet käytössä jo vuosikymmeniä. Nyt ne on huomioitu myös kansainvälisillä markkinoilla.
Lehtipuiden solukoissa virtaa kasvukauden alussa maitiaisnestettä, jota kutsutaan mahlaksi. Eniten mahlaa saadaan vaahterasta ja koivusta. Vaahteran mahlasta valmistettuja juomia markkinoidaan laajasti maailmalla. Koivusta mahlaa on juoksutettu Suomessa jo vuosikymmeniä ja monet yritykset vievät sitä myös ulkomaille. Koivunmahlaa nautitaan sellaisenaan sekä käytetään viinien ja kuohuviinien raaka-aineena.
Juomateollisuudessa on eletty viime vuosina nousukautta ja juomavalikoimat ovat kasvaneet vauhdilla. Luonnollisuus on keskeinen juomien trendi – suositaan raakoja ja kylmäpuristettuja sekä luonnonläheisiä mielellään kasvipohjaisia tuotteita. Tähän trendiin puupohjaiset juomat sopivat hyvin. Suurin osa suomalaisista puujuomista on lisäksi sertifioitua luomua, mikä lisää kuluttajien luottamusta tuotteisiin. Kasvipohjaisia aineosia pidetään muutenkin puhtaimpina, turvallisimpina ja luotettavimpina vaihtoehtoina.
Tohmajärveläinen Nordic Koivu on valmistanut koivunmahlajuomaa parikymmentä vuotta. Yritys on keskittynyt vahvasti tutkimus- ja tuotekehitystyöhön sekä koivunmahlan markkinointiin maailmalla. Nousussa olevan puuvesitrendin myötä kansainväliset suuret juomayhtiöt ovat kiinnostuneet koivunmahlasta. Nordic Koivun tuotannosta 97 % menee vientiin. Koivu tuottaa keväisin mahlaa keskimäärin viisi litraa vuorokaudessa. Taatakseen raaka-aineen riittävän saannin Nordic Koivu on solminut yhteistyösopimuksen metsätalouteen erikoistuneen Tornator Oy:n kanssa.
Pieksämäkeläinen Mahla Forestin nimi viittaa sen päätuotteeseen koivunmahlaan, joka on pari vuotta vanhan yrityksen päätuote. Yrityksen uutuustuote on alkoholiton kuusenkerkkä kuohujuoma Lagrima Arctica (suomennettuna italiasta arktinen kyynel). Kuusenkerkkää on käytetty reilu kymmenen vuotta juomien raaka-aineena. Perinteisestihän kuusenkerkistä on keitetty siirappia. Nykysin kuusenkerkistä valmistetaan alkoholittomien kuohujuomien lisäksi kuohuviiniä sekä likööriä.
Siikaisten kunnassa sijaitseva Ravintorengas on valmistanut Karin Havupuu-uutejuomaa 40 vuoden ajan. Punainen väri ja raikas maku tulevat nuorten mäntyjen kuoresta ja nilasta sekä lähdevedestä. Juoman resepti perustuu vanhaan suomalaiseen perimätietoon. Tuote on ollut vuodesta 2012 lähtien myös luomusertifioitu. Luontaiselintarvikemarkkinoilla Karin Havupuu-uutejuoma on niittänyt mainetta saamalla vuosina 2003 ja 2010 Vuoden luontaiselintarvike Suomessa -kunniamerkin.
Pieksämäkeläinen Mahla Forest valmistaa myös luontaisesti tuotettua Havupuujuomaa. Mahla Forest on yhdistänyt juomaansa katajaa, kuusta ja mäntyä. Tavoitteena on saada näiden kaikkien tehoaineet yhdistettyä juomaan. Seinäjoella toimiva Eevia Oy on puolestaan kehitellyt erilaisia luonnontuotteisiin perustuvia tuotteita muun muassa männynkuorijuoman nimeltään Pine Bark.
Myös ulkomailla on alettu kehittämään suomalaisista puista saaduista raaka-aineista erilaisia tuotteita. Saksassa toimiva Buddha Water -niminen yritys valmistaa suomalaisesta koivunmahlasta hiilihapotettuja vesiä, joiden makuina on muun muassa kirsikka, mango, hibiscus, karpalo ja sitruuna-lime.
Puupohjaiset juomat eivät ole uusia asia Suomessa, sillä kansanperinteessä on uskottu puujuomien terveysvaikutuksiin. Kansanparannuksen rinnalle on saatu nyt myös tutkittua tietoa, sillä Turun yliopistossa tarkastettiin vuonna 2015 Lauri Polarin väitöskirjatutkimus havupuu-uutteen terveysvaikutuksista. Tutkimuksen mukaan päivittäinen annos männyn sisäoksauutetta hidasti eturauhassyövän kasvua. Polarin tutkimuksen mukaan havupuiden metsäteollisuuden sivuvirrat tarjoavat mahdollisuuksia eristää yhdisteitä terveydellisiin tarkoituksiin osana modernia biotaloutta. Esimerkiksi havupuiden hemiselluloosa on huonosti hyödynnetty ainesosa.
Toukokuussa valtakunnallisilla elintarvikepäivillä myös puuvedet olivat esillä. Muun muassa Juha Kurkinen käsitteli puuvesiä yhtenä mahdollisuutena Suomen kasvuun. Kurkinen kehotti miettimään vanhojen tuttujen raaka-aineiden uusia käyttötarkoituksia yhdistettyinä tekniikoihin, joilla voidaan hyödyntää pohjoisen luontomme erottavia ominaisuuksia. Suomella on tarjota luotettava toimintaympäristö, puhdas luonto ja puhtaat prosessit. Biotalouden kärkihankkeena voisivat olla puuvesipohjaiset juomat, joihin makua saataisiin kenties luonnonmarjoista.
Lauri Polarin väitöskirja on julkaistu sähköisenä: https://www.doria.fi/handle/10024/104374
Taina Harmoinen, Mikkelin ammattikorkeakoulu