Etelä-Savo on monipuolinen ruoka-aitta

Ruoka on yksi Etelä-Savon maakuntastrategian kärjistä metsän ja veden ohella. Ruoka-ala on merkittävä Etelä-Savossa, sillä ruoka-alan toimipaikkoja oli vuonna 2018 noin 2700, mikä on 21 % Etelä-Savon toimipaikoista.

Ruoka-alan toimipaikoista yli 2 200 on alkutuotannossa. Suurimmalla osalla viljelypinta-alasta tuotetaan nurmea ja rehuviljaa kotieläintuotannon tarpeisiin. Huomionarvoista on, että tattarin korjuualasta reilu 13 % on Etelä-Savossa ja kuminan korjuualasta 7,5 %. Etelä-Savon maatilojen muuta maata pienempi tilakoko näkyy voimakkaana erikoiskasvituotannon kehittämisenä.
Etelä-Savossa on monipuolista avomaavihannestuotantoa ja erityisesti kaalien viljelyä. Maakunnan pellot soveltuvat hyvin myös avomaan marjanviljelyyn. Eniten viljeltyjä marjoja ovat mansikka ja mustaherukka.

Etelä-Savon pinta-alasta neljännes on vettä ja maa-alasta peräti 85 prosenttia metsää. Maakunnan metsä- ja vesirikas luonto tarjoaakin erinomaiset mahdollisuudet ruokatuotteiden raaka-aineiksi. Sisävesikalastuksessa kärkituotteena on muikku, jonka saalismäärät (1 milj. kg vuonna 2018) ovat 43 % koko Somen saalismääristä. Myös lahna ja särki ovat merkittävät saaliskalat.

Elintarvikkeita ja juomia valmistetaan lähes 80 toimipaikassa Etelä-Savossa. Leipomo- ja viljatuotteita harjoittavia yrityksistä jalostajista on kolmasosa. Monet ovat paikallisia pieniä yrityksiä, mutta joukossa on merkittäviä erikoistuotteisiin keskittyneitä toimijoita, kuten gluteenittomia viljatuotteita valmistavat Virtasalmen Viljatuote Oy ja Moilas Oy.

Merkittävän sisävesikalastuksen myötä kala- ja äyriäistuotteita valmistetaan reilussa kymmenessä yrityksessä. Kalastuksen arvoketjun kehittämisessä on tehty viime vuosina paljon kehittämistyötä ja kalatuotteita kehitetty niin kuluttaja- kuin suurkeittiömarkkinoille.
Elintarvikkeiden valmistuksessa liikevaihdon kasvua on ollut juomien valmistuksessa. Etelä-Savoon on esimerkiksi perustettu uusia pienpanimoita. Juomia valmistetaan 11 yrityksessä. Juomien valmistajat ovat saaneet monia kansallisia ja kansainvälisiä palkintoja.
Lihanjalostusta harjoittaa kymmenen eteläsavolaista yritystä, joista monet ovat pienehkojä erikoistuotteiden valmistajia. Maakunnassa sijaitsee Suomen suurin hanhitila Hauhalan Hanhifarmi, joka on lihatuotteiden oheen kehittänyt laajan valikoiman hanhijalosteita. Hyvätuuli Highland on erikoistunut ylämaakarjaan. Lammastuotantoa on myös monella tilalla, joista suurin osa valmistaa omia jalosteita.

Etelä-Savo on luomun kehittämisen ja -viljelyn pioneerialuetta. Etelä-Savo on erityisesti luomupuutarhatuotannon edelläkävijä. Eniten viljellään porkkanaa, kaaleja ja sipulia. Myös luomurypsin ja -mansikan viljelyalat ovat merkittävät. Luomujalosteina valmistetaan hiutaleiden ja muiden viljatuotteita, valmisruokia, hilloja, hyytelöitä ja lihasäilykkeitä.

Etelä-Savossa on reilu 510 ammattikeittiötä, joista julkisten toimijoiden ylläpitämiä, esimerkiksi koulujen, päiväkotien ja erilaisten hoitolaitosten, ammattikeittiöitä oli noin 170. Loput, lähes 350, ammattikeittiöistä toimii yksityisellä sektorilla. Etelä-Savon ammattikeittiöissä valmistuu 20 miljoonaa annosta vuoden aikana.
Etelä-Savon ruoka-alan kehittämiseen yhteiseksi suunnaksi on laadittu kehittämisohjelma vuosille 2021-2027. Tämän ohjelman kehittämisteemat ja -kohteet ohjaavat omalta osaltaan Etelä-Savon ruokaklusterin toimintaa. Kehittämisohjelmassa vuosille 2021-2027 asetettuun visioon Vastuulliseen, menestyvään ja muutosjoustavaan Etelä-Savon ruokaa-alaan päästään, kun vahvistetaan osaamista, vastataan yhteiskunnan haasteisiin muutosjoustavuudella ja vastuullisuudella sekä kehitetään ruoka-alalle uusia toimintamalleja. Eteläsavolaista luontoa ja paikallisuutta hyödynnetään ja löydetään niistä lisäarvoa sekä lisätään ruokaviestintää ja ruokakasvatusta.

Tavoitteena kestävä ja menestyvä ruokaketju

Etelä-Savolla on vahva ruokaidentiteetti ja alueellinen ruokakulttuuri. Ruokaketju toimii kannattavasti, kestävästi ja vastuullisesti. Ruokaketjun toiminta perustuu avoimuuteen, luottamukseen ja tasavertaisiin kumppanuuksiin. Ruoka-ala hyödyntää uusia liiketoimintamahdollisuuksia, toimintatapoja, tietotaitoa ja teknologioita.