Ruoka-ala on merkittävä kansantaloudessa ja Etelä-Savossa

Ruoka-alan vaikutus on merkittävä

Ruoka-alan vaikutus Suomen kansantaloudelle on merkittävä, sillä ala työllistää lähes 340 000 henkeä, eli 13 prosenttia kaikista työllisistä. Ruoka-ala tuottaa kansantaloudelle arvonlisäystä yli 15 miljardilla eurolla, mikä on lähes 9 prosenttia koko maan arvonlisäyksestä. Ruoka-alan toimialoja ovat maatalous, elintarviketeollisuus, elintarvikekauppa (tukku- ja vähittäiskauppa) ja ravitsemispalvelut. Ruoka-alan työllistävän ja arvonlisäystä tuottavan vaikutuksen lukemissa ovat mukana myös välilliset vaikutukset, kuten tuotannon tukitoimet, liikenne, kauppa ja rakentaminen. Maakunnittain tarkasteltuna ruoka-ala työllistää eniten Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa. Suhteellisesti eniten ruoka-ala tuo arvonlisäystä ja työllisyyttä puolestaan Pohjanmaan ja Hämeen sekä Etelä-Savon ja Pohjois-Savon maakunnissa. Veroja ja muita veroluonteisia maksuja ruoka-alalla kertyy vuosittain yli yhdeksän miljardia euroa valtion, kuntien ja eläkelaitosten kassaan.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) keväällä 2017 toteuttaman selvityksen (Knuuttila & Vatanen 2017) rahoitti kuusi ruoka-alan etujärjestöä (MTK, ETL, PTY, MaRa, SEL, Agronomiliitto). Tutkija Marja Knuuttila avasi meille tutkimuksessa käytettyjen sanojen merkityksiä ja tutkimuksen tuloksia tarkemmin. Ruoka-alasta puhuttaessa käytetään yleisesti samaa tarkoittavia termejä ’ruokaketju’ tai ’elintarvikeala’. Termin ’arvonlisäys’ Knuuttila selkiytti meille näin:

”Yksinkertaisella laskentakaavalla arvonlisäys saadaan vähentämällä tuotannon arvosta sen tuottamiseksi hankittujen tuotteiden arvo. Jäljelle jää korvaus yrityksessä tehdystä työstä eli yrityksessä syntyvä arvonlisäys.”

Kansantalouden tasolla kaikkien yhteiskunnan toimialojen tuottamat arvonlisäykset muodostavat yhteenlaskettuna monelle kenties tutumman bruttokansantuotteen (BKT). Tämän tutkimuksen ruoka-alan tarkastelu ja esimerkiksi toimialakohtainen arvonlisäys sijoittuu siten laajuudessaan yritystaloutta laajemmalle ja kansantaloutta suppeammalle tasolle.

Toimialojen välillä on eroja

Ruokaketjun eri toimialat eroavat tuotannon rakenteeltaan toisistaan. Maataloudessa on paljon yrityksiä ja se työllistää eniten, 83 500 henkilöä. Elintarviketeollisuus käyttää paljon raaka-aineita. Kaupan ja ravitsemispalveluiden toimialoilla on paljon palkattua työvoimaa, kaupassa 61 600 ja ravitsemispalveluissa 68 000 henkilöä. Ruoka-alan välillinen työllistävä vaikutus muilla aloilla on 86 100 työllistettyä henkilöä.

Ruoka-alalta kertyvät verot olivat vuonna 2015 yli 9 miljardia euroa, mikä oli 10 prosenttia kaikista veroista ja veroluonteisista maksuista. Niistä puolet kertyi tuloveroista ja puolet tuoteveroista. Marja Knuuttilan mukaan toimialoittain tarkasteltuna yritystuloverojen ja sosiaaliturvamaksujen osuus on suurin maataloudessa, jossa yrityksiä on paljon. Kun muilla aloilla palkkatyövoimaa on enemmän, on palkkaverojen ja työnantajan sosiaaliturvamaksujen osuus suurempi.

Ruoka-alan välittömät investoinnit olivat 2,3 miljardia euroa vuonna 2015, mikä oli runsas 5 prosenttia kansantalouden investoinneista. Maatalous on suurin investoija sekä euromääräisesti (1,1, miljardia euroa) että tuotannon arvoon suhteutettuna. Elintarvikekaupan ja elintarviketeollisuuden toimialoilla investoinnit olivat noin puolet maatalouden investointien arvosta ja ravitsemispalveluissa investointien arvo oli noin kymmenesosa maatalouden investoinneista.

Etelä-Savossa ruoka-alalla olisi varaa nostaa jalostusastetta

Ruoka-ala on merkittävä joka maakunnassa ja määrällisesti sen koko on suoraan verrannollinen väkilukuun. Etelä-Savon kannalta ruoka-alan työllisyysvaikutus on erityisen merkittävä, koska maakunnassa on vähemmän muuta tuotantoa ja siksi sen suhteellinen osuus korostuu. Etelä-Savossa ruoka-alan välitön työllistävä vaikutus on yli 12 % maakunnan työllisestä väestöstä vuonna 2014. Tämä on viidenneksi suurin osuus maakuntien välisessä vertailussa.

Etelä-Savon maakunnan ruoka-alalla syntyvä välitön arvonlisäysvaikutus vuonna 2014 oli 5,9 % maakunnan kaikesta arvonlisäyksestä. Maakuntien välisessä ruoka-alan arvonlisäyksen vertailussa Etelä-Savo sijoittuu noin puoliväliin, yhdeksänneksi. Kun vertaillaan arvonlisäystä toimialoittain ja maakuntien kesken, havaitaan eteläsavolaisen ruoka-alan painottuvan vahvasti maatalouteen. Maatalouden toimialan Etelä-Savossa tuottaman välittömän arvonlisäyksen suhteellinen osuus on neljänneksi korkein maakuntien vertailussa. Eteläsavolaisen elintarviketeollisuuden ja elintarviketukkukaupan tuottama suhteellinen arvonlisäys on maakuntien vertailussa puolivälin alapuolella, kun taas elintarvikevähittäiskaupan ja ravitsemispalveluiden tuottama suhteellinen arvonlisäys on maakuntien vertailussa puolivälissä.

Marja Knuuttila toteaa, että Etelä-Savossa ruoka-alalla olisi varaa nostaa jalostusastetta. Hyvänä eteläsavolaisen ruoka-alan positiivisena piirteenä Knuuttila mainitsee ravintoloiden myymän lähiruuan:

”Eteläsavolaisten tuotteiden tarjoaminen ravintoloissa on kekseliäs tapa nostaa jalostusastetta. Se luo alueen ruokamainekuvaa ja turisteille tarjoiltaessa toteutetaan ajankohtaista elintarvikeviennin kasvutavoitetta.”

Lisätietoja:

Tulosten julkistamisen yhteydessä Luonnonvarakeskuksen nettisivuilla (www.luke.fi) 30.5.2017 julkaistu uutinen löytyy täältä (linkki).

Tulosten julkistamistilaisuuden striimaus löytyy täältä. (https://livestream.com/Infocrea-fi/ruokaketjun-merkitys)

Julkistamistilaisuuden tulosesitys löytyy pdf-muodossa täältä

Tutkimuksen laajemman tuloskoosteen saa sähköisenä diakoosteena pyydettäessä tutkija Marja Knuuttilalta (marja.knuuttila@luke.fi).