Ajankohtaista

Suonenjoen mansikka sai EU:n nimisuojan

03.10.2023 Ajankohtaista, Uutinen | Kirjoittanut: Taina

Suonenjoen mansikka on saanut nimisuojan Euroopan Unionin komission hyväksyttyä Suonenjoen mansikka -nimen rekisteröinnin. Suonenjoen mansikka sai suojatun maantieteellisen merkinnän (SMM). Nimisuojaa haki Suonenjoen seudun marjanviljelijäin yhdistys ja hakemus laitettiin vireille vuonna 2016.

Ruokaviraston mukaan Suonenjoen mansikka -nimen suojaus perustuu Suonenjoen seudun viljelijöiden tuottaman mansikan maineeseen. Mansikalla on pitkät viljelyperinteet Suonenjoella. Suonenjoki tunnetaan nimenomaan mansikasta, ja kaupallinen mansikanviljely Suomessa on lähtöisin Suonenjoelta.

Kaikkiaan suomalaisia nimisuojatuotteita on 14. Suojattu maantieteellinen merkintä (SMM) on myönnetty Suomessa aiemmin Kainuun rönttöselle, Puruveden muikulle ja Aito saunapalvikinkulle.

Lue lisää aiheesta.

Luken podcast: Voisiko kotimainen kala korvata Norjan lohen lautasellasi – ja vielä kestävästi?

05.04.2023 Ajankohtaista | Kirjoittanut: Pirjo

Kuuntele Luonnonvarakeskuksen podcasteja ruoantuotannon ja maatalouden aiheista.

Podcastit löytyvät täältä: https://www.luke.fi/fi/ajankohtaista/podcastit#kasvata-tiedolla-agrihubipodcast

Voisiko kotimainen kala korvata Norjan lohen lautasellasi – ja vieläpä kestävästi? Kuuntele podcast: https://soundcloud.com/luonnonvarakeskus/kalatalous?in=luonnonvarakeskus/sets/naein-tutkimukseni-muuttaa

Luken suositukset tulevaisuuden ruoantuotannon kestäviksi kehityspoluiksi

05.04.2023 Ajankohtaista | Kirjoittanut: Pirjo

Pohjoisten alueiden merkitys maailman kestävälle ruoantuotannolle ja ruokaturvalle kasvaa tulevaisuudessa. Suomalainen ruoantuotanto tarvitsee yhteisen kehityssuunnan ja tahtotilan. Turha vastakkainasettelu estää ruoantuotannon kehittämisen ympäristön, talouden ja yhteiskunnan kannalta kestäväksi kokonaisuudeksi sekä hyvinvoinnin ja turvallisuuden tukijalaksi. Luonnonvarakeskuksen (Luken) Ruokavisio 2040 uskoo positiiviseen kehitykseen: tiivis yhteistyö, moderni teknologia ja data sekä resurssien rajallisuutta ja uudistumiskykyä kunnioittavat tuotantomenetelmät vievät kohti kestävää ruoantuotantoa.

Tutustu Luken laatimaan suomalaisen ruoantuotannon politiikkasuositukseen täältä: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-380-682-5

Ja Luken ruokavisioon 2040 täältä: Luken Ruokavisio 2040 antaa eväitä tulevaisuuden kestävälle ruoantuotannolle | Luonnonvarakeskus

Ajankohtaista tietoa Etelä-Savon ruoka-alalle

09.03.2023 Ajankohtaista | Kirjoittanut: Taina

Etelä-Savon ruokaklusterin maaliskuun uutiskirjeeseen on koottu laaja kooste ruoka-alaan liittyviä tapahtumia. Esillä ovat niin kansainvälistymiseen ja kasvuun tähtäävät tilaisuudet kuin käytännön toimiin kuuluva elintarvikejätteen kirjanpito eikä tapahtumissa ole toki unohdettu yrittäjän hyvinvointiakaan.

Uutiskirjeessä on myös kooste uusista ruokaan liittyvistä julkaisuista, joissaon paljon hyödyllistä tietoa ruoka-alalle.

Tutustu uutiskirjeeseen tästä. Jos haluat saada parin kuukauden välein ilmestyvän uutiskirjeen suoraan sähköpostiisi, niin laita viestiä asiasta Taina Harmoiselle, taina.harmoinen(at)xamk.fi.

Ruokaketjun tulevaisuustärskyt – Visioita ruokatrendeistä ja ruokailmiöistä sekä kansainvälistymisestä eteläsavolaisella twistillä

28.02.2023 Ajankohtaista | Kirjoittanut: Pirjo

Tervetuloa kuulolle Etelä-Savon ruokaklusteri-hankkeiden järjestämään Ruokaketjun tulevaisuustärskyt-webinaarin, jossa pureudutaan ruokatrendeihin ja ruokailmiöihin sekä elintarvikeyritysten kansainvälistymiseen.

Aika: Torstai 20.4.2023 klo 15.00-17.00

Paikka: Teams, Liity kokoukseen napsauttamalla tästä

Ohjelma

15.00-15.05   Tervetuloa Etelä-Savon ruokaklusterin webinaariin, Pirjo Kivijärvi, Luke

15.05-16.00   Ruokatrendit ja ruokailmiöt meillä ja muualla, Jukka-Pekka Inkinen, strategiajohtaja, kansainväliset suhteet, Fennopromo Oy

16.00-16.20  Mitä ja kenelle – eteläsavolaiset herkut maailmalle, Päivi Pylkkänen, HY Ruralia-instituutti ja Taina Harmoinen, Xamk

16.20-16.45  Luonnonmukaisilla tuotteilla Etelä-Savosta kansainvälisille markkinoille, Kari Kaipainen, toimitusjohtaja, SunSpelt Oy

16.45-17.00  Loppukeskustelu ja tulevia ruokaklusterin tapahtumia, Pirjo Kivijärvi

Lisätietoja:

Pirjo Kivijärvi, pirjo.kivijarvi@luke.fi, p. 040 828 8254

Tilaisuuden järjestävät:

ProAgria | Ruokaklusterin toiminnallistaminen RUOTO

xamk.fi/tutkimus- ja -kehitys/ruokaklusteri-kansainvälistymisen-tukena/

Työpajoja Saimaan alueen erityisyyslaatuisuuksien tunnistamisesta

28.02.2023 Ajankohtaista | Kirjoittanut: yllapito

Saimaan alueen erityislaatuisuuksia -työpajoissa esitellään ja keskustellaan, miten Saimaan tuntua voisi kuvailla ja millaisissa asioissa sen vetovoima piilee. Esittelemme keskustelun pohjaksi keräämiämme aineistoja ja havaintoja Saimaan alueen erityisyyksistä. Lisäksi pohditaan yhdessä mahdollisuuksia niiden hyödyntämiseen erityisesti ruokamatkailussa.

Kolme samansisältöistä tilaisuutta järjestetään

Savonlinnassa 22.3.2023 klo 13-16, Ilmoittautuminen viimeistään 15.3.2023 https://elomake.helsinki.fi/lomakkeet/119951/lomakkeet.html

Mikkelissä 29.3.2023 klo 13-16, , ilmoittatuminen viimeistään ke 22.3.2023 https://elomake.helsinki.fi/lomakkeet/122498/lomakkeet.html

Pieksämäellä 30.3.2023 klo 13-16, ilmoittatuminen viimeistään ke 22.3.2023 https://elomake.helsinki.fi/lomakkeet/122498/lomakkeet.html

Tutustu työpajojen ohjelmaan tästä

Tilaisuudet ovat maksuttomia ja ne järjestää Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti, SToP – Saimaa Taste of Place. Ruoka paikan tunnun ilmentäjänä ja matkailun edistämiskeinona -hanke.

Hanketta rahoittaa Etelä-Savon maakunta liitto ja Euroopan aluekehitysrahasto EAKR.

Kasvinsuojelua ja kannattavuutta kasvisten tuotantoon – webinaarisarja helmikuussa 2023

Featured

23.01.2023 Ajankohtaista | Kirjoittanut: Pirjo

Vihannesten tuotanto avomaalla sisältää haasteita ja mahdollisuuksia. Kolmen webinaarin sarjassa pureudutaan kasvinsuojelun nykytilaan ja tulevaisuuden ratkaisuihin. Kolmannen webinaarin teemana on viljelyn talousasiat ja jaksaminen. Tule kuulemaan asiantuntijoiden puheenvuoroja ja vaihtamaan ajatuksia vihannesalan näkymistä.

Webinaari 1: Integroitu kasvinsuojelu nyt

To 2.2.2023 klo 13-15 Osallistu tästä.

13.00 Avaus, Marja Tuononen, ProAgria Länsi-Suomi
13.10 Integroitu kasvinsuojelu, IPM, toimii − kokemuksia ja näkökulmia, Marja Kallela, ProAgria Etelä-Suomi
13.30 Kommenttipuheenvuoro: IPM toimii? Luomuvihannesviljelijä Antti Vehnämäki, Ryypän tila, Hauho, IPMWorks havaintomaatila
13.50 LukeKaskas-sovelluksen hyödyntäminen tuhoojaseurannassa, Anne Nissinen, LUKE
14.15 Keinoja luontaisten vihollisten tukemiseen, Sari Himanen ja Pirjo Kivijärvi, LUKE
14.45 Loppukeskustelu

Webinaari 2: Kasvinsuojelu tulevaisuudessa

To 9.2.2023 klo 13-15 Osallistu tästä.

13.00 Avaus, Marja Tuononen, ProAgria Länsi-Suomi
13.10 Pajuhake perunan tautien torjunnassa, Marika Rastas, LUKE
13.35 Maan mikrobit ja niiden merkitys porkkanan varastotautien hallinnassa, Taina Pennanen ja Terhi Suojala-Ahlfors, LUKE
14.00 Uudet rikkakasvit vihannestuotannossa – Pentti Ruuttunen, LUKE
14.25 Kommenttipuheenvuoro: tulevaisuuden kasvinsuojelumenetelmät, Mika Virtanen, MTK
14.45 Loppukeskustelu

Webinaari 3: Kannattava ja menestyvä vihannestuotanto

Ke 15.2.2023 klo 13-15 Osallistu tästä.

13.00 Avaus, Marja Tuononen, ProAgria Länsi-Suomi
13.10 Maatilan rahat ja johtaminen, Veli-Matti Jalli, ProAgria Länsi-Suomi
13.40 Tuotantokustannukset ja kannattavuus vihannestuotannossa – laskelmista apua talouden hallintaan, Anu Koivisto, LUKE
14.15 Vihannesyrittäjän jaksaminen jatkuvassa muutoksessa, erityisasiantuntija Riitta Seppälä, MTK-Satakunta ry
14.45 Loppukeskustelu

Webinaarit järjestetään Microsoft Teams -ohjelmalla ja niihin ei tarvitse ilmoittautua etukäteen. Webinaari on kaikille avoin ja maksuton. Voit tutustua ProAgrian etäpalaveriohjeisiin tästä.

Jos sinulla on kysyttävää etäosallistumiseen liittyen, ota yhteyttä:
Marja Tuononen, marja.tuononen@proagria.fi, p. 040 591 9489.

Webinaarisarjan järjestävät: Kasvis- IPMWorks- ja Muru-hankkeet.

Ruokasektorin liikevaihto yli miljardi euroa Etelä-Savossa

20.12.2022 Ajankohtaista, Julkaisu, Uutinen | Kirjoittanut: Taina

Juuri valmistuneen tilastoaineiston mukaan ruokasektorin liikevaihto oli 1,005 miljardia euroa vuonna 2020 Etelä-Savossa. Ruoka on merkittävä elinvoimatekijä maakunnassa, sillä yritysten liikevaihdosta 17,4 % koostuu ruoka-alalta. Korona kuritti erityisesti ravitsemisalaa ja lisäsi päivittäistavarakaupan myyntiä.

Etelä-Savon ruoka-alan toimipaikkojen määrä on vähentynyt tasaiseen tahtiin viime vuosina. Vuonna 2020 ruokasektorilla oli 2 282 toimipaikkaa, joista yli 70 % on alkutuotannossa. Joka viides maakunnan yritysten toimipaikoista on ruoka-alalla.

Etelä-Savon ruokasektorin tilastokoosteessa viimeisimmät lähdeaineistot ovat vuosilta 2020 ja 2021. Yritystilastojen aikajanavertailussa näkyvät niin koronan kuin maakuntarajojen muutokset. Vuoden 2021 alussa Joroinen ja Heinävesi siirtyivät pois Etelä-Savosta.

Korona kuritti ravitsemistoimintaa
Koronan vaikutus näkyy vahvimmin vuoden 2020 tilastoissa ravitsemistoiminnassa. Vuonna 2020 ravitsemisalan liikevaihto laski yli 23 miljoonalla eurolla edellisestä vuodesta. Ravitsemisalan toimipaikkojen määrä väheni 12 ja henkilöstö yli 150 hengellä. Ennen koronaa ravitsemisalan liikevaihto pysyi tasaisesti yli 110 miljoonassa eurossa ja nähtävissä oli nousua. Toimipaikkojen määrä oli 350 paikkeilla vuodesta toiseen.

Koronan myötä siirryttiin aterioimaan entistä enemmän kodeissa. Elintarvikkeiden vähittäismyynti kasvoi vuodesta 2019 vuoteen 2020 yli 22 miljoonalla eurolla.

Maakunnasta lähti erityisesti avomaavihannes- ja kasvihuonetuotantoa
Avomaavihannestuotannon satomäärä laski Etelä-Savossa 4,8 miljoonaan kiloon vuonna 2021, kun edellisvuonna satoa saatiin yli 11 miljoonaa kiloa. Etelä-Savosta Pohjois-Savoon siirtyneessä Joroissa on paljon avomaavihannestuotantoa. Satomäärän laskuun vaikuttaa yrittäjien määrän väheneminen maakunnassa 11 avomaavihannestuottajalla.

Joroissa on myös merkittävää kasvihuonetuotantoa erityisesti ruukkukasvien viljelyä. Ruukkuvihannesten tuotanto ja kasvihuoneala sekä sato väheni merkittävästi Etelä-Savossa vuonna 2021.

Etelä-Savon ruokasektorin tilastoaineisto on koottu Uudistuva ja kasvava Etelä-Savon ruoka-ala – URAKKA-hankkeessa.
Tilastoaineistoon voi tutustua URAKKA-hankkeen sivuilla www.xamk.fi/urakka

Tutustu tilastoaineistoon tästä.

Taina Harmoinen, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu

Uudistuva ja kasvava Etelä-Savon ruoka-ala URAKKA –hanketta hallinnoi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. Osatoteuttajina ovat Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti ja Luonnonvarakeskus. Hanketta rahoittaa Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto ja Etelä-Savon ELY-keskus.

Ajankohtaista ruoka-alan tietoa tiiviisti uutiskirjeessä

07.11.2022 Ajankohtaista | Kirjoittanut: Taina

Uusia kasveja on saatu elintarvikekäyttöön, saunapalvikinkulle nimisuoja, matkailutoimijalle hiilijalanjälkilaskuri ja paljon muuta mielenkiintoista uutuustietoa on saatu koottua Etelä-Savon ruoka-alan uutiskirjeeseen.

Uutiskirjeessä on vinkkejä yrittäjälle, joka pohtii olisiko ruokajaloste jo valmis ruokaviemiseksi. Jos on tarvetta vaikkapa pakkauksen viimeistelyyn, niin ruokatuliaisten tuotteistamishankkeeseen voi ilmoittautua pilottiyritykseksi.

Etelä-Savon ruoka-alan uutiskirjeeseen on koottu myös lähiajan koulutukset. Lue lisää…

Virpi ja Antti Häkkisen maaseutuyrityksen liiketoiminta nojaa moneen tulonlähteeseen

28.10.2022 Ajankohtaista, Blogi | Kirjoittanut: Taina

Virpi ja Antti Häkkisen Koivurannan Lomamökit yritystä ympäröi siistit laidunnetut metsäalueet. Tilan kolmikymmenpäinen suomenkarja pitää huolen 60 hehtaarin perinnebiotooppialueesta. Karjanhoidosta tulee merkittävä osa yrityksen tuotosta yhdessä lomamökkien vuokrauksesta kanssa. Niiden oheen Virpi ja Antti ovat kehittäneet oman tilan maidon jatkojalostusta ja lihan suoramyyntiä sekä ruokamatkailuun liittyviä oheispalveluita.

Virpi Häkkinen valmistaa Koivurannan tilan suomenkarjan maidosta itse jäätelö. Valmiiden jäätelöiden nauttimisen lisäksi on mahdollista osallistua jäätelönvalmistukseen, joka on tuotteistettu omaksi ruokamatkailutuotteeksi.

Koivurannan tilan nykyisen isännän Antti Häkkisen isovanhemmat Aino ja Sulo Häkkinen raivasivat ja rakensivat tilan ensimmäiset rakennukset 1930-luvun puolivälissä Nykälän Kylään Haukivuorelle. Ensimmäiset lehmät olivat suomenkarjaa. Maidontuotantoa kehitettiin tilalla ja tuotannossa oli eri rotuista lypsykarjaa. Virpi ja Antti Häkkiselle tila siirtyi Antin vanhemmilta Liisa ja Tauno Häkkiseltä sukupolvenvaihdoksessa vuonna 1994.

Siirtyminen takaisin suomenkarjaan alkoi vuonna 2007. Pikkuhiljaa määrää kasvatettiin ja kokonaan Suomenkarjaan Häkkiset siirtyivät vuonna 2017.

”Muista lypsykarjaroduista oli jalostuksen myötä tullut niin isoja, etteivät ne oikein mahtuneet meidän parsinavettaan. Meillä oli paljon metsälaituimia, joiden hoitoon suomenkarja on parhaimpia”, Virpi Häkkinen kertoo.

Koivurannan tilalla siirryttiin kokonaan suomenkarjaan viisi vuotta sitten. Suomenkarja on hyvä perinnebiotooppien hoidossa. Tilalla on omia perinnebiotooppeja kaikkiaan 60 hehtaaria.

Koivurannassa on 20 emolehmää ja kymmenkunta nuorta karjaa. Rotuina on itäsuomenkarjaa eli kyyttöjä, länsisuomenkarjaa ja pohjoissuomenkarjaa eli lapinlehmiä. Häkkiset ovat luopumassa länsisuomenkarjasta, koska on helpompi hoitaa siemennykset, kun ei ole niin montaa rotua.

Vanhemmat aloittivat mökkivuokrauksen

Koivurannan Lomamökkien alkusysäys ajoittuu liki 40 vuoden päähän, kun Antin vanhemmat Liisa Ja Tauno Häkkinen aloittivat mökkien vuokrauksen. Tuolloin he rakensivat ensimmäisen vuokramökin Männyn, joka sai seurakseen Koivun viisi vuotta myöhemmin. Virpi ja Antti Häkkinen eivät ole rakentaneet uusia mökkejä, vaan mökkejä on lisätty ostojen kautta. Tällä hetkellä Koivurannan Lomamökeillä on vuokrauksessa kuusi talviasuttavaa mökkiä, yksi kesäasuttava ja yhtä remontoidaan parhaillaan. Lähin vuokramökki, tilan entinen päärakennus, sijaitsee aivan pihapiirissä, kauimmainen on parin kilometrin päässä.

Koivurannan Lomamökit on pääosin remontoitu vanhoista käytössä olleista kesämökeistä. Mökeistä on remontoinnin myötä saatu persoonallisia kokonaisuuksia Kyyveden rantaan.

”Ostamme remontointia vaativia mökkejä, joita sitten kunnostamme itse mieleiseksemme. Remontoinnissa on otettu käyttöön uudempaa tekniikkaa. Parille viimeiselle mökille on muun muassa asennettu alipaineella toimiva WC-istuin, joka käyttää huuhteluun vain puoli litraa vettä, mikä tuo säästöä jätevesien tyhjennykseen”, Antti Häkkinen kertoo.

Häkkiset vastaavat itse remontoinneista, joka onnistuu hyvin suomenkarjan hoidon kanssa. Mökin korjauksen lisäksi tällä hetkellä Häkkiset rakentavat myös tilan omista puista rantasaunaa.

Maidosta artesaanijuustoja ja jäätelöä

Maidonjalostus on kiinnostanut Virpi Häkkistä ja hän on valmistanut leipäjuustoa jo pitkään. Kun Häkkisten tilalla oli siirrytty kokonaan suomenkarjan pitoon, niin Virpi päätti suorittaa maidonjalostuksen ammattitutkinnon Hämeenlinnan Meijeriopistossa.

Virpi Häkkinen valmistaa jäätelöä elintarvikehuoneistoksi hyväksytyssä kodin keittiössä. Reseptit hän on kehitellyt itse.

”Menin opiskelemaan erityisesti juustojen valmistusta. Opiskeluissa oli mahdollista perehtyä myös jäätelön valmistukseen. Jäätelö on tuotteena helpompi, kun sen voi valmistaa pakkaseen etukäteen. Juustoissa on lyhyemmän säilytysajat”, Virpi Häkkinen kertoo opiskeluistaan.

Maidonjalostusta varten Häkkisten navetassa on pienoislypsyasema, jossa voi lypsää parressa 1-3 lehmää. Lypsettävä lehmä erotetaan illalla vasikastaan ja lypsetään aamulla. Maitoa ei tarvitse jäähdyttää, kun se jalostetaan saman tien. Häkkisten kodin keittiö on hyväksytty elintarvikehuoneistoksi, jossa Virpi valmistaa jäätelöt ja juustot.

Koivurannan jäätelön maut tulevat sesongin mukaan lähiluonnosta. Osan makuaineista, kuten mustikat ja puolukat, Virpi Häkkinen poimii jäätelönvalmistuksen lomassa lähimetsästä.

Jäätelön valmistuksessa massa tehdään lypsypäivänä ja seuraavana päivänä se maustetaan ja pakastetaan pikapakastimessa. Valmistuksen lomassa Virpi käy keräämässä jäätelöön marjat tai hankkii ne Taikapuusta. Jäätelö pakataan 250 g ja 100 ml pakkauksiin. Koivurannan jäätelöä voi nauttia Haukivuorella vaikkapa Rustiikka Kahvilassa ja kesäisin sataman kioskissa sekä Pöyhölän Pappilassa Pieksämäellä.

Juustoina valmistuu valkohomejuustoa, halloum-tyyppistä grillijuustoa sekä smetanaa. Kaikki jalosteet ovat käsin tehtyjä artesaanituotteita.

Ruokamatkailutuotteet oheispalveluna

Virpi Häkkinen on tuotteistanut jäätelönvalmistuksen myös ruokamatkailutuotteeksi. Asiakas pääsee Virpin kanssa lypsylle ja valmistamaan jäätelöä. Päivän päätteeksi asiakas saa mukaansa itse tekemäänsä jäätelöä.

Koivurannan Lomamökkien asiakkaille on suunniteltu aamiais- ja päivälliskorit pääosin oman tilan tuotteista.

Majoittujat voivat tilata aamiais- tai päivälliskorin vuokramökkiin. Korien sisältö on pääosin tilan omia tuotteita ja raaka-aineita. Päivälliskorissa on mm. suomenkarjan jauhelihasta tehdyt paistovalmiit pihvit.

Maaseudun elämästä kiinnostuneille on tarjolla Paimenlomat-tuote. Pihapiirissä sijaitsevassa Pihlaja-vuokramökissä majoittuja pääsee tutustumaan opastettuna maatilan elämään. Tarjolla on tietoa eläimistä, voi kerätä kananmunat kanalasta ja erikseen vielä osallistua lypsyyn.

Koivurannan tilan karja menee A-tuottajien kautta teurastukseen ja liha otetaan palautuksena omalle tilalle suoramyyntiin.

Koivurannan Lomamökkien tuotteita on myynnissä info-pisteen yhteydessä olevassa pienessä myyntitilassa. Asiakkaina ovat niin omien kuin lähiseudun muiden vuokramökkien majoittujat sekä kyläläiset. Myynnissä on myös muita perustuotteita kuten kahvia, suklaata ja laastaria, sillä matkaa lähimpään kauppaan Haukivuorelle on 24 kilometriä.

Hyvät kotisivut markkinoinnin perusta

Koivurannan Lomamökkien kotisivut ovat hyvät ja toimivat. Niiden ylläpidosta vastaa Virpi ja Antti Häkkisen tytär Susanna, joka työskentelee markkinointitehtävissä. Kotisivuista on kieliversiot englanniksi, saksaksi ja venäjäksi. Venäjä oli yrityksen pääasiallinen markkinointikohde ennen koronaa ja muita kriisejä.

”Koronan aikaan kotimaiset matkailijat löysivät kotimaan mökit ja vuokrauksia oli mukavasti. Syksy näyttää vähän hiljaisemmalta, kun suomalaiset suuntaavat ulkomaille. Aiemmin venäläisten asiakkaiden myötä uusi vuosi oli täyteen varattu. Nyt kotimaisten asiakkaiden varaukset ovat keskittyneet jouluun”, Antti Häkkinen kertoo.

Koivurannan Lomamökkien tarjonnasta pari mökkiä on booking.com-palvelun kautta vuokrattavissa. Markkinointia on tehty myös google-mainonnan kautta ja lehti-ilmoittelua ollut Saksan suuntaan.

Teksti: Taina Harmoinen, URAKKA-hanke, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu

Kuvat: Antti Häkkinen, Susanna Rouvinen ja Taina Harmoinen