Ajankohtaista

Mitä vielä tapahtuukaan ruoantuotannossa ennen vuotta 2030?

02.06.2022 Ajankohtaista, Blogi | Kirjoittanut: Pirjo

Ruoantuotannossa tapahtuvia muutoksia Suomessa on viimeisenä kahtena vuosikymmenenä kuvastanut maatalouden rakennekehityksen nopea eteneminen. Samalla erityisesti ympäristö-, ilmasto- ja energiapolitiikan määrittämiä toimia on jo otettu käyttöön maataloudessa ja niitä odotetaan vahvistettavan 2020-luvulla. Kuitenkin vuosien 2020–2022 covid-19 pandemian ja kevään 2022 Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan aiheuttamat vaikutukset ja lisääntyvä epävarmuus ovat nostaneet yhä vahvemmin esille ruokajärjestelmien haavoittuvuuksia. On havahduttu, että maatalouden omavaraisuus ei ole riittävä tarkastelukulma ruoan saatavuuden turvaamiseksi, vaan huoltovarmuus edellyttää myös maataloudessa käytettävien tuotantopanosten (lannoitteet, siemenet, energia jne.) varmistamisen, erityisesti tuontipanosten osalta.

Myös kuluttajien kulutustottumusten ja arvojen muutos sekä tietoisuus luonnonvarojen rajallisuudesta vaikuttavat siihen, mitä ruoantuotannolta kysytään. Perinteinen peltokasvituotantoon perustuva ruoantuotanto kehittyy jatkuvasti ja myös vaihtoehtoisiin tapoihin tuottaa ruokaa (kuten solumaatalous, vertikaaliviljely) investoidaan, ja ne haastavat perinteistä maataloutta mm. tuottavuuden kasvattamisen ja ympäristövaikutusten hallinnan osalta. Kestävyyttä ja paikallisuutta korostavan kulutuksen vahvistuminen synnyttää myös uusia mahdollisuuksia ja lähimarkkinoita pk-yrittäjille, kun isot ruokaa jalostavat yritykset keskittävät raaka-ainesopimustuotantoaan lähemmäksi jalostusta.

Eri tutkimuksissa on tuotu esiin, että maatalouden tulevaisuuden kannalta niukkuustekijät ratkaisevat paljolti kehityskulun suunnan. Ruoan tarve ja sitä kautta tuotantopanosten tarve lisääntyvät globaalisti, joka tarkoittaa lisääntyvää kilpailua mm. tuotantoon soveltuvasta alasta ja tuotantoon tarvittavasta makeasta vedestä ja se vaikuttaa luonnon biodiversiteettiin ja maatalousympäristön tuottamiin ekosysteemipalveluihin. Kaiken kaikkiaan odotukset luonnonvaroja säästävästä, kiertotaloutta korostavasta ruoantuotannosta kasvavat.

Miltä 2020 luku näyttää?

Suomen akatemian rahoittamassa DEFORFO-hankkeessa (ks. https://www.luke.fi/fi/blogit/miten-suomalaisen-ruokajarjestelman-muutosjoustavuutta-voidaan-edistaa) on tutkittu mm. miten ruokajärjestelmän tulevaisuuden nähdään kehittyvän 2020-luvulla ja miten ruoantuotantoa tulisi kehittää siten, että olisimme tuotannossa muutosjoustavampia häiriöiden toteutuessa. Toivottavan ja todennäköisen tulevaisuuden arviointiin antoi vastauksensa kahdella eri kyselykierroksella yhteensä 55 ruokajärjestelmän ja huoltovarmuuden asiantuntijaa vuonna 2021.

Tulosten mukaan tuotantoalassa ja -volyymeissa ei nähdä merkittäviä muutoksia 2020-luvulla ja rakennekehityksen nähtiin edelleen etenevän. Kasvua ennakoidaan tapahtuvan lähinnä valkuaiskasvien ja luomun tuotantoaloissa. Valkuaiskasvien viljelyn lisääminen vähentäisi tarvetta tuoda maahan soijaa eläinten rehuksi ja parantaisi kotimaisen kasvi- ja eläinproteiinituotannon arvoa lisäten koko ruokajärjestelmän resilienssiä. Maatalouden työvoiman toivotaan löytyvän kotimaasta, mutta todennäköisesti ulkomaisen työvoiman määrä kuitenkin kasvaa. Yritysrakenteen toivotaan monimuotoistuvan, mikä parantaisi ruokajärjestelmän kykyä selvitä häiriöistä, mutta monimuotoistumista ei pidetä todennäköisenä nykyisessä rakennekehityksen trendeissä, jossa tilakoko suurenee ja erikoistuminen tuotannossa vahvistuu. Myöskään toimijoiden määrän lisääntymistä ruokajärjestelmässä ei pidetä todennäköisenä, vaikka sitä toivottiin. Lisääntyvä toimijamäärä tarkoittaisi hajautetumpaa ruokaketjua, joka voisi häiriötilanteessa turvata raaka-aineiden riittävyyttä ja saatavuutta.

Alkutuotannossa eniten toivottiin viljelykasvivalikoiman ja viljelykiertojen monipuolistamista, mikä edistäisi maaperän terveyttä ja kasvukuntoa. Uusien tuotantoteknologioiden kehittymistä kuten solumaataloutta ja vertikaaliviljelyä pidettiin todennäköisenä 2020-luvulla, mutta niitä toivottiin maltillisemmin. Asiantuntijoiden toiveissa oli reipasta panostusta huoltovarmuuteen ja omavaraisuuteen ja kehitystä pidettiin myös todennäköisenä. Polttonesteiden varmuusvarastoinnin osalta tarvittava lisäpanostus nähtiin maltillisempana.

Asiantuntijat korostivat, että tuotantopanosten tuontiriippuvuudesta halutaan irti, mutta se ei kuitenkaan näytä todennäköiseltä. Vaikka Venäjän hyökkäys onkin horjuttanut kansainvälistä kaupankäyntiä, sopimuksellisuuden, kansainvälisen kaupan ja elintarvikkeiden tuonnin nähtiin lisääntyvän 2020-luvulla. Samoin markkinahintojen heilahtelujen uskottiin lisääntyvän, vaikka vahva toive onkin vakaammasta kehityksestä maailmanmarkkinoilla. Asiantuntijat arvioivat myös, että sekä häiriöiden estämisen että niistä toipumisen kustannukset nousevat tulevina vuosina. Ruokajärjestelmän kokonaisvaltaiseen hallintaan, ruokajärjestelmän erilaisten syy- ja seuraussuhteiden ymmärrykseen sekä johtamistaitoihin äkillisissä tilanteissa toivotaan panostettavan entistä vahvemmin.

Miten 2020-luvulla rakennetaan suomalaisen ruokajärjestelmän muutosjoustavuutta?

Omavaraisuuteen perustuva kannattava alkutuotanto on edelleen muutosjoustavuuden kulmakivi Suomessa. Maatalouden kohtaamat häiriöt edellyttävät riittävää ja monipuolista kotimaista tuotantovolyymiä, jota tukee saatavilla oleva kotimainen uusiutuva energia. Huolena on kuitenkin alkutuotannon pitkään jatkunut heikko taloudellinen kannattavuus. Tämä hidastaa muutosjoustavuuden kehittämistä, sillä muutosjoustavuutta ei kaikilta osin voida kehittää ilman investointeja.

Toinen tärkeä muutosjoustavuuden tekijä suomalaisessa ruokajärjestelmässä on luottamukseen perustuva dialogi ruokaketjun toimijoiden välillä. Luottamuksellinen yhteistyö lisää ymmärrystä kokonaisuudesta, ja se lisää toimijoiden keskuudessa myös halukkuutta ottaa vastuuta ja parantaa siten reagointikykyä häiriötilanteissa. Tämän olemme nähneet mm. koronapandemian aikana vierastyövoiman saatavuuden varmistamisessa.

Kolmas keskeinen tekijä on yhteiskunnan huoltovarmuustoiminta, jonka pitkäaikainen, organisoitu toimintatapa erottaa Suomen mm. muista pohjoismaista. Esimerkiksi varmuusvarastot strategisissa hyödykkeissä vähentävät epävarmuutta, joka erilaisissa häiriötilanteissa voi eskaloida (mm. hamstraus, mellakat) yhteiskunnan toimintaa enemmän kuin tilanteessa, jossa huoltovarmuustoiminta on yleisesti tiedossa.

Viime vuosien aikana, erilaisten häiriöiden vuoksi, yhteiskunnan muutosjoustavuudesta eli resilienssistä on puhuttu yhä useammin. Muutosjoustavuuden rakentumisen tekijöitä ja sen näkökulmia tulisikin sisällyttää vahvemmin ja kokonaisvaltaisemmin ruokajärjestelmän kehitystä ohjaavaan päätöksentekoon.

Pasi Rikkonen, tutkimusprofessori, Karoliina Rimhanen, tutkija ja Kalle Aro, tutkija

Luonnonvarakeskus (Luke)

URAKKA-hanke (www.xamk.fi/urakka), DEFORFO ja TREFORM akatemiahankkeet (https://www.luke.fi/fi/projektit/covidosahankkeet-deforfo, https://www.luke.fi/fi/projektit/treform)

Farmari 2022 -maatalousnäyttelyssä esillä laajasti paikallinen ruoka

25.05.2022 Ajankohtaista, Tapahtuma, Uutinen | Kirjoittanut: Taina

Farmari 2022 järjestetään 30.6.–2.7. Mikkelin Kalevankankaalla. Maatalousnäyttely levittäytyy laajalle alueelle Kalevankankaalla ja vierailukohteiden myötä myös neljään Mikkelin lähikuntaan. Farmari 2022 -näyttelyssä ruoantuotanto ja paikallinen ruoka on esillä monella tavalla osastoilla, ruokapalveluissa ja vierailukohteissa. Mukaan mahtuu vielä paikallisia yrittäjiä!

Kotimaisuus ja paikallisuus valintakriteereinä näyttelyvierasravintoloissa

Ravintolapalveluista Farmari 2022 näyttelyvieraille vastaavat Osuuskauppa Suur-Savo ja XAMK-ravintolat, jotka suosivat aterioiden raaka-aineissa kotimaisuutta, paikallisia tuotteita ja luomutuotteita. Raaka-aineina käytetään niin Kuvalan tilan possua kuin paikallisia vihanneksia. Tarjolla on toki myös eteläsavolaisia perinnetuotteita kuten paistettuja muikkuja, lörtsyjä, lepuskoja ja kauratuotteita.

Kotiin viemisiksi ruokatuotteita

Saimaa Stadiumin isosta sisähallista löytyy Lähiruokatori, jossa niin eteläsavolaiset kuin muualtakin lähiseudulta olevat ruoka-alan yrittäjät esittelevät toimintaansa sekä myyvät upeita tuotteitaan. Paikallista lähiruokaa löytyy myös ulkoa Farmarin torilta. Tarjolla on mm. maukkaita marjatuotteita Aten Marja-aitalta, Vierulan marja- ja vihannestilalta ja Vavesaaren tilalta.

Lähiruokatorin lisäksi ruoka-alan yrittäjien herkullisiin tuotteisiin pääsee tutustumaan D.O.Saimaa -osastolla, jossa merkkiyrittäjät esittelevät toimintaansa. Farmari-torilla on monenlaisia ruokatuotteita kotiin viemisiksi. Lähiruokayrittäjien toimintaan voi tutustua myös Etelä-Savon ELY-keskuksen osastolla.

Yritystoiminnan arki esillä vierailukohteissa

Maatalousnäyttelyssä on yhdeksän erilaista vierailukohdetta, jotka tarjoavat monipuolisen kattauksen Etelä-Savon maataloudesta. Esiin nousee maakunnan maataloudelle tyypillisiä piirteitä, kuten erikoistumista, ympäristön ja toiminnan ainutlaatuisuutta, vahvaa kehitysmyönteisyyttä, perinteiden arvostamista sekä vahvaa uskoa paikallisuuteen, lähiruokaan ja ekologisuuteen.

Ruokajalosteiden valmistajista vierailukohteina ovat juvalainen Rapion Mylly, Suomen vanhin vesivoimainen viljamylly, jossa jauhetaan eteläsavolaista kauraa, ruista, ohraa ja vehnää ensiluokkaisiksi, puhtaiksi jauhoiksi. Mikkelin Anttolassa sijaitseva Hauhalan Hanhifarmi on puolestaan maamme ainoa suomalaisen hanhen lihan tuottaja. Perheyritys huolehtii koko tuotantoketjusta hanhien ruoasta lihanjalostukseen saakka. Mäntyharjulaisen Vierulan marja- ja vihannestilan itsepalvelukioskissa on 24/7 tarjolla omasta pellosta nostettuja tuoreita mansikoita, uusia perunoita ja muita kesävihanneksia sekä Vierulan hilloja, pakastekuivattuja marjoja ja lähituottajien herkkuja.

Mukaan messuille esittelijäksi

Onko Farmari 2022 -maatalousnäyttelyyn osallistumispäätös jäänyt kevättöiden jalkoihin. Ei huolta, sillä vielä ehtii mukaan. ProAgria Etelä-Savo ja MTK Etelä-Savo ovat varanneet muutaman Lähiruokatorin paikan alueen yrittäjien yhteisesittelyä varten. Yhden näyttelypaikan koko on 2×3 metriä. Paikalla on valmiina messuseinät, otsalauta, pöytä ja sähkö maksupäätteelle. Lähiruokayritys voi esitellä, maistattaa ja myydä messuvieraille mukaan kotiin viemisiksi tuotteitaan.

Paikoille otetaan varauksia ensisijaisesti 1 päivä/lähiruokayrittäjä. Mikäli kiinnostuneita on vähemmän kuin tarjolla olevia myyntipaikkoja, voi yksittäinen yritys osallistua halutessaan useampanakin päivänä. Paikan hinta lähiruokayrittäjälle on MTK Etelä-Savon tuella vain 80 € + alv/päivä. Paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä viimeistään 31.5. mennessä. Varaukset ja tiedustelut: kirsi.mutka-paintola@maajakotitalousnaiset.fi

Farmari 2022 järjestetään 30.6.–2.7. Mikkelin Kalevankankaalla. Näyttely on ainutlaatuinen maa- ja metsätalouden sekä maaseudun suurkatselmus, jossa kohtaavat alan ammattilaiset ja kuluttajat. Näyttely on koko perheen tapahtuma, joka esittelee nykyaikaista suomalaista ruoantuotantoketjua pellolta pöytään, unohtamatta parhaimman kesälomakauden elämyksiä. Tapahtuma on täynnä ammattiasiaa, uutuuksia sekä unohtumattomia kokemuksia ja kohtaamisia! Farmari-näyttely on auki 30.6 – 2.7.2022 torstaina kello 10-18, perjantaina kello 10-18 ja lauantaina kello 10-17. Vierailukohteiden aukioloajat ilmoitetaan erikseen – seuraa sivuja www.farmari.net!

Mikä ihmeen Kesäheinä?

16.05.2022 Ajankohtaista, Blogi | Kirjoittanut: Taina

Mitä sinulle tulee mieleen Kesäheinästä? Soiko mielessäsi laulu vai piirtyykö verkkokalvoillesi kuva liehuvista verhoista? Vai kuljettaako nimi sinut Etelä-Savon Mäntyharjulle? Kaikki mielikuvat ovat oikeita ja todellisia, mutta konkreettisen kosketuksen Kesäheinään saat, kun saavut Mäntyharjuun Taidekeskus Salmelan ympäristöön ja teet niin kuin miljöö sitä jo ”käskyttää”: Avaa aistit kauneudelle.

Mutta mikä se Ravintola Kesäheinä oikeastaan on? Kävimme ottamassa asiasta vähän selvää, kun aika on vielä rauhallinen. Kuukauden päästä tilanne ravintolassa onkin jo aivan toinen, kun kauden avajaisia vietetään 11.6.2022.

Kesäheinä on Mäntyharjun kirkonkylän vanhassa osuuskaupan talossa toimiva ravintola, joka on tarjonnut vuodesta 2002 lähtien niin Taidekeskus Salmelan kävijälle kuin muillekin kylällä pistäytyjälle maukasta lounasta ja laadukkaita kahvilatuotteita viehättävässä ympäristössä. Ravintola verhoutuu suloiseen vaaleanpunaiseen puuverhoiltuun rakennukseen, jonka sisältä löytyy todellinen tilaihme sille kaikelle ihmismäärälle, joka kesän aikana ravintolan antimista nauttii.

Vatsan täytettä ja vähän muutakin

Kesäheinän ravintolapäällikkö Susanna Nupponen odottaa innolla viimeisten lumien sulamista ja kesäkauden avaamista. Kuva Marja Pulkkinen

Mistä vieraat, kuten sinä ja minä, pääsevät nauttimaan, kun astumme ravintolaan? Ravintolan päällikkö Susanna Nupponen iloisesti ja ylpeästi kertoo, että tulevan sesonkikauden ruokapöytä nostaa esiin makuja, jotka olemme saattaneet unohtaa, kadottaa tai emme ole koskaan niitä osanneet tunnistaa. Mitä ihmettä? Mistä mauista on kyse?

Jutellessamme lisää, selviää, että lounaspöydästä löytyy perusjuureksia eli porkkanaa, punajuurta, kurkkua, tomaattia, vihreää salaattia – värikylläisyyttä siis, jota väritetään lisää erilaisilla elementeillä ja vastakkaisuuksilla makuhermojen avaamiseksi. Pöytään on uinut myös kalaa eri muodoissa – perinteinen silli kuuluu ruokapöydän klassikkoon lohta unohtamatta. Lihan fanittajat löytävät pöydästä possua. Siis voisi sanoa jo tässä kohtaa, että jokaiselle jotakin, erikoisruokavaliokoulukuntaa unohtamatta. Mitä löytyy sitten kyytipojaksi ruoan kanssa?

Mennään perinteisellä vesi, kotikalja-linjalla, mutta mitä ihmettä? Sieltähän löytyy myös raparperimehua? Kyllä vain, paikallisten asukkaiden takapihalla kasvaneet raparperit ovat päätyneet Kesäheinän lounaspöytään juoman ja kiisselin muodossa. Raparperin tarina ei ole mikään tavallinen ostoskeikka tukkuun vaan yhteisöllinen kutsu paikallisille päästä ”eroon” tuosta jokaisen takapihan hyötykasvin valtavista kasvustoista ja saattaa ne ravintolan hyötykäyttöön. Mainio tapa yhdistää paikallisuus. Jatkuuko raparperin tarina myös tänä kesänä ja mitä uutta paikallista – ”aavistus” hapokasta – voi bongata? Tyrni, tuo jalo aisteja kutkutteleva vitamiinipommi on löytänyt tiensä ravintolan listalle – sen voimme jo luvata tässä vaiheessa.

Entä kahvilan puoli – vieläkö masussa on tilaa kupilliselle kahvia kera leivoksen? Kesäheinän bravuuri on pitkään ollut suklainen flyygelileivos, mutta nyt se on saamassa seuraa saksofonista. Vielä ei ole varmuutta, missä muodossa tuo soitin vitriinissä soi, mutta virittäminen siihen suuntaan on jo aloitettu. Unohtamatta tietenkään itsetehtyjä korvapuusteja.

Pitkäjännitteistä taustatyötä asiakkaan hyväksi

Kesäheinän lautasmalli. Kuva Susanna Nupponen

On pakko myöntää, että Susannaa kuunnellessa tuli nälkä. Ei ainoastaan siitä syystä, että päivällä tuli syötyä ohkaisesti. Susannaa kuunnellessa tuli kieltämättä sellainen olo, että talven aikana tehty iso suunnittelutyö uudistuvan lounaspöydän eteen on pakko saada kokea kesällä. Ravintolan keittiön pienessä takahuoneessa  on ”fläppitaulu” Kesäheinän arvoista:  ”Asiakaslähtöisyys, laatu, turvallisuus, vastuullisuus, yhdessä tekeminen”. Nuo arvot toteutuvat ravintolan toiminnassa.

Satunnaisella turistilla ei ole tietoakaan siitä valtavasta työstä, mitä kesäkuukausien eteen Kesäheinässä on tehty.  Tai kyllä on sittenkin – ravintolassa käyneinä, kokemuksen kautta voidaan alleviivata: Ravintolan asiakaslähtöisyys reippailla paikallisilla nuorilla, heidän perehdytyksensä työhön ja ammattiylpeyden sisäistäminen osana vastuuta näkyy positiivisesti läpi ruokasalin puolella. Ja tuo yhdessä tekeminen: paikalliset raparperit on oiva esimerkki siitä, miten kylän ihmisiä voidaan yhdistää huomaamatta paikkakunnan helmen toimintaan.

Makuhermoja alkoi jo syyhyttää. Taidekeskus Salmelan slogan ”Avaa aistit kauneudelle” on kyllä mahdollista tässä ihmeellisessä miljöössä. Kannattaa siis tulla Mäntyharjulle aistit avoinna!

Taidekeskus Salmela – Sydämellisesti tervetuloa

Marja Pulkkinen ja Tuire Toivola, vapaaehtoiset ruokaviestijät, Uudistuva ja kasvava Etelä-Savon ruoka-ala – URAKKA -hanke

Tuoretta tilastotietoa kalan kulutuksesta

10.05.2022 Ajankohtaista, Uutinen | Kirjoittanut: Pirjo

Tuoreen tilastojulkaisun mukaan kotimaisen kalan kulutus on lisääntynyt verrattuna aikaisempiin vuosiin. Vuonna 2020 suomalaiset kuluttivat kotimaista kalaa yli neljä kiloa asukasta kohti. Tuontikalan kulutus on pysynyt samansuuruisena viimeiset viisi vuotta. Tuontikalaa kulutettiin vuonna 2020 yli yhdeksän kiloa asukasta kohti. Kotimaisen kalan kulutus on laskettu filepainona ja tuontikalan kulutus osin tuotepainona.

Kotimaisista lajeista eniten kulutettiin kasvatettua kirjolohta (1,5 kiloa) ja ulkomaisista lajeista kasvatettua lohta (3,9 kiloa). Tuontilohen kulutus oli hieman suurempi kuin vuonna 2019. Kotimaisista luonnonkaloista eniten syötiin ahventa (0,67 kiloa). Seuraavina olivat hauki (0,47 kiloa), silakka (0,43 kiloa), muikku (0,36 kiloa), kuha (0,30 kiloa) ja siika (0,26 kiloa). Norjalaisen kasvatetun lohen jälkeen eniten ulkomaisista tuotteista kulutettiin tonnikalasäilykkeitä ja –valmisteita,  sillisäilykkeitä, katkarapuja ja katkaraputuotteita ja pakastettua seitiä.

Lue aiheesta lisää Luonnonvarakeskuksen sivulta: https://www.luke.fi/fi/tilastot/kalan-kulutus/kalan-kulutus-2020

Kiinnostaako sinua Etelä-Savon ruoka-ala – liity ruokaviestijäverkostoon

06.04.2022 Ajankohtaista, Uutinen | Kirjoittanut: Taina

Kiinnostaako sinua Etelä-Savon ruoka-ala – alkutuotanto, jalostus, marjastus, kalastus? Oletko innokas ruoanlaittaja tai otatko mielellään ruoka-annoksista kuvia? Juuri Sinua etsimme ruokaviestijäverkostoomme!

Miksi verkosto?

Uudistuva ja kasvava Etelä-Savon ruoka-ala – URAKKA -hankkeen yhtenä tavoitteena on Etelä-Savon ruoka-alan näkyvyyden lisääminen. Tämän tavoitteen toteuttamiseksi kokeilemme joukkovoimaa eli kokoamme yhteen vapaaehtoisia ruokaviestijöitä verkostoksi lisäämään maakunnan ruoka-alan näkyvyyttä.

Etelä-Savon ruoka-ala on hyvin monipuolinen ja yrityksiä on yli 2 500. Maakunnan ruokakulttuuri on ainutlaatuinen. Monipuolisen alkutuotannon lisäksi vesistöinen ja metsäinen luonto tarjoaa monenlaisia antimia. Ruokaviestijä-verkoston tavoitteena on kuvin, sanoin, videoin ja podcastein tuoda Etelä-Savon ruoka-alaa laajemman väestön tietoisuuteen.

Kuka voi olla ruokaviestijä?

Ruokaviestijä voi olla kuka vaan ikään, sukupuoleen, koulutukseen ja asunpaikkaan katsomatta. Ainoa vaade on, että haluaa nostaa omalla panoksellaan Etelä-Savon ruoka-alaa positiivisesti esille. Toiminta perustuu vapaaehtoiseen ruoka-alan edistämiseen, joten emme voi maksaa viestijöille palkkaa.

Miten toimitaan?

Toivomme vapaaehtoisten ruokaviestinnästä kiinnostuneiden henkilöiden ilmoittautuvan tästä linkistä löytyvällä lomakkeella 17.4.2022 mennessä https://docs.google.com/forms/d/e/1FAIpQLScC3udTwbqGJQEEzaWFSYsUbTksYKzJwH5G2cs530cXtlj1yQ/viewform?usp=sf_link

Järjestämme ruokaviestinnästä kiinnostuneille yhteisen etätapaamisen viikolla 16. Suunnittelemme siinä yhdessä ruokaviestinnän sisältöä, kanavia ja yhteisiä viestintäteemoja. Samalla kartoitamme kunkin kiinnostuksen kohteita ja luomme yhteisen keskustelufoorumin viestijäverkoston kanssakäymiseen.

Lisätietoja:

Taina Harmoinen, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Uudistuva ja kasvava Etelä-Savon ruoka-ala – URAKKA -hanke, taina.harmoinen[at)xamk.fi

Muutosjoustava ruokajärjestelmä webinaari 22.3.2022 klo 13.00-15.30

18.03.2022 Ajankohtaista, Tapahtuma | Kirjoittanut: Pirjo

Koronapandemia, ilmastonmuutoksen kiihtyminen, luontokato ja maatalouden akuutti kannattavuuskriisi lisäävät ruoantuotannon ja ruokajärjestelmien haavoittuvuutta. On tärkeää kehittää järjestelmien resilienssiä eli muutosjoustavuutta terveellisen, riittävän ja kohtuuhintaisen ruoan saatavuuden turvaamiseksi yllättävissäkin häiriötilanteissa. Tervetuloa webinaariin kuulemaan mitä muutosjoustavuus tarkoittaa käytännössä ja mihin maataloudessa ja ruokajärjestelmissä tulee erityisesti kiinnittää huomiota. Tilaisuudessa esittäytyy tammikuussa 2022 alkanut valtakunnallinen tiedonvälityshanke Ilmastoviisas ja muutosjoustava ruokajärjestelmä pellolta kuluttajalle (MURU) ja uunituoreita tutkimustuloksia suomalaisen ruokajärjestelmän muutosjoustavuudesta Deforfo ja ScenoProt-hankkeiden pohjalta kertovat Luonnonvarakeskuksen tutkijat.

Ohjelma
13:00 Webinaarin avaus, tutkimuspäällikkö Katriina Soini, Luonnonvarakeskus
13:10 Resilienssi eli muutosjoustavuus, mitä se tarkoittaa maatilalla ja ruokajärjestelmässä, tutkija Karoliina Rimhanen, Luonnonvarakeskus
13:20 Muutosjoustavuuden edistäminen suomalaisessa ruokajärjestelmässä, tutkija Karoliina Rimhanen, Luonnonvarakeskus
13:40 Maatalouden muutos vuoteen 2030 – mikä tärkeää muutosjoustavuuden kehittämisessä? johtava tutkija Pasi Rikkonen, Luonnonvarakeskus
14:00-15:00 Maatalouden tuotantopanosten saatavuuden riskit ja niihin varautuminen – Tapaustutkimukset energiasta, väkilannoitteista, kasvinsuojeluaineista, kylvösiemenistä, rehuista, koneista ja laitteista,
tutkijat Jyrki Niemi, Olli Niskanen, Csaba Jansik, Marjo Keskitalo, Marketta Rinne ja Jarkko Leppälä, Luonnonvarakeskus
15:00 Kommenttipuheenvuoro toimitusjohtaja Eeva-Liisa Lilja, Fennopromo
15:10 Keskustelua ja kysymyksiä
15:30 Tilaisuus päättyy

Ilmoittautuminen webinaariin 20.3.2022 mennessä tästä osoitteesta: https://www.lyyti.fi/reg/Muutosjoustava_ruokajarjestelma_8454

 

Lahdelman matkailutilalla hyödynnetään laajasti yhteistyötä

07.03.2022 Ajankohtaista, Blogi | Kirjoittanut: Taina

Vieraiden vastaanotto on Lahdelman tilan päärakennuksessa, jossa Ritva ja Pertti Lahdelma ottavat vieraat vastaan savolaisella sydämellisyydellä. Kuva: Lahdelma

Auringonpaisteessa kylpevän Lahdelman matkailutilan punamultaiset hyvin hoidetut rakennukset ja aitan päädyssä lukeva Tervetuloa kutsuvat matkailijat peremmälle. Sisällä päärakennuksessa vastaanotossa tilan isäntäpari Ritva ja Pertti Lahdelma ottaa matkailijat vastaan ja opastaa eteenpäin. Tarvittaessa matkailijoita palvelumassa on laaja joukko lähiseudun yhteistyöyrityksiä.  

Lahdelman tila Pertunmaalla on luomutila. Nautakarjan kasvatuksesta luovuttiin reilu kaksi vuotta sitten. Nykyisin pellot ovat nurmiviljelyssä ja naapurissa oleva ylämaankarjankasvattaja korjaa rehuista suurimman osan. Kotieläiminä tilalla on kaksi hevosta, kolme kissaa ja koira.

Matkailuliiketoimintaa Ritva ja Pertti Lahdelma ovat kehittäneet vuodesta 1988 lähtien, jolloin ensimmäiset kesälomalaiset saapuivat Ilotupa-mökkiin. Tuolloin maaseudulla keskeisenä asiana oli liitännäiselinkeinojen kehittäminen.

”Tilaa oli tarpeen kehittää ja saada liikevaihtoa kasvatettua. Matkailutoimintaan hyvänä esimerkkinä oli naapurissa matkailua harjoittaneet kummisetä ja -täti”, Pertti Lahdelma kertoo. Lahdelman tilalla oli luontaiset hyvät edellytykset matkailutoimintaan, kun tila sijaitsee hyvärantaisen aurinkoisen Peruveden rannalla ja etäisyys sen hetkiseen päämarkkina-alueeseen, pääkaupunkiseutuun, on sopiva.

Parempaa ja enemmän myyntiviikkoja

Lahdelman aittahuoneistot ovat kaukana perinteisistä nukkuma-aitoista. Ritva Lahdelma kertoo, että monesti asiakas pitää saada huoneiston ovelle katsomaan, millaisesta tilasta on kyse, jolloin yleensä syntyy myös ostopäätös. Kuva: Lahdelma

”Heti alusta lähtien olemme halunneet rakentaa parempaa kuin tavalliset vuokramökit. Tavoitteena on ollut saada mökeille enemmän käyttöä laadun nostolla”, Ritva Lahdelma kertoo.

Lahdelmat rakensivat ensimmäiset mökkinsä 1980-90 lukujen taitteessa. Tuolloin valmistuivat Ilotupa, Riemurahi ja Onninmökki. Kaikki mökit ovat hyvärantaisen Peruveden rannalla.

Aittamajoitus-sana tuo asiakkaille mieleen vaatimattoman majoituksen. Lahdelma markkinoi aittahuoneistoja, jotka ovat varustetasoltaan ja sisustukseltaan upeita kokonaisuuksia. Aittahuoneistot rakennettiin 1990-luvun alussa ja peruskorjattiin 2000-luvulla.

”Aittarakennusta laajennettiin kolme metriä taaksepäin, jotta jokaiseen huoneistoon saatiin minikeittiö ja samalla uusittiin huoneistojen suihku-wc-tilat”, Pertti Lahdelma kertoo. Taitavana kirvesmiehenä hän on vastannut suurimmaksi osaksi mökkien rakentamisista ja peruskorjauksista. Apuna on ollut pojista Turo, joka on rakennusalan ammattilainen.

Lahdelman palveluissa oli aluksi vahvasti mukana ruokatarjoilut, joita Ritva Lahdelma hoiti. Päärakennuksen tuvassa ja Riihituvassa ruokittiin kokousvieraita sekä erilaisia juhlaporukoita, kuten häiden ja syntymäpäivien viettäjiä. Osa aittahuoneistoissa yöpyjistä oli myös täysihoidossa. Pikki hiljaa työ kävi turhan raskaaksi ja omasta ruokapalvelusta luovuttiin. Nykyisin asiakkaille on saatavissa ruokapalvelua lähiseudulla toimivien catering-yritysten kautta.

Villa Keidas – luksusta matkailuun

Kylpylähuvila Villa Keidas toimii normaalin lomanvietin lisäksi juhlien, kokousten ja virkistystapahtumien oivallisena pitopaikkana. Huvilassa on 420 neliötä ja majoitustilat 20 hengelle. Kylpylätoimintoina on muun muassa neljä erilaista saunaa, ulko- ja sisäporeamme, kylmäsuihkuputous ja höyrysuihkukaappi. Kuva: Lahdelma

Lahdelmien matkailutiloihin suuri loikka kohti luksusmatkailua oli kylpylähuvila Villa Keitaan rakentaminen vuonna 2010. Huvilaa varten perustettiin Lahdelman Lomat Oy, jossa Pertti ja Ritva Lahdelman lisäksi mukana ovat pojat Tatu ja Turo. Upea yli 400 neliön mökki oli iso investointi eikä lähiseudulla ollut samantasoisia kohteita. Pertti Lahdelma kävi Kolilla ja Levillä katsomassa vastaavanlaisia huviloita.

Lahdelmat kertovat Villa Keitaan asiakaskunnan olevan varsin ohut. Vuosien saatossa tyytyväiset asiakkaat ovat levittäneet tietoa kohteesta. Mökin iso koko ja varustetaso tuovat luonnostaan vuokraukseen tyhjiä päiviä. Esimerkiksi välisiivoukseen tulee varata vähintään puolitoista vuorokautta aikaa. Siivousajat neuvotellaan siivousyrittäjien kanssa.

Vuokrausaikojen järjestelyt ovat Ritva ja Pentti Lahdelman omissa käsissä, sillä verkkokauppaan he eivät ole halunneet laittaa vuokrauksia. He ovat mieluummin itse suoraan yhteydessä asiakkaisiin. Kohteita markkinoidaan omien kotisivujen lisäksi Booking.comin ja muutaman yhteistyötahon kautta.

Kestävyys toiminnan keskiössä

Lahdelman kotisivuilla on esillä erilaisia kestävyyteen ja ympäristöön liittyviä merkkejä, kuten Sustainable Travel Finland, Maakuntien Parhaat, ECEAT Suomi ja Welcome cyclist.

”Merkkien saanti ei ole vaatinut meiltä toiminnan muuttamista, vaan kriteerit ovat täyttyneet luonnostaan”, Ritva Lahdelma toteaa. Lahdelman toiminnassa kestävyys ja vastuullisuus ovat tärkeitä kriteereitä. Esimerkiksi majoitustilojen sisustuksessa suositaan kotimaisia astioita ja tekstiilejä.

Merkeistä monelle tuntemattomampi on ECEAT Suomi, joka on Suomen Luomumatkailuyhdistys ry:n merkki. Tässä toiminnassa Lahdelman tila on ollut mukana alusta lähtien.

Maakuntien Parhaat -merkki näkyy monessa kohdassa tilalla. Lahdelmat harmittelevat, että merkin ylläpidosta on luovuttu. Merkki on ollut arvostettu laatumerkki ja nykyisin hyvässä nosteessa oleviin paikallisiin tuotteisiin liittyvä tunnus.

Suosittelemme – apuna yhteistyöverkosto

Lahdelman kaikki mökit sijaitsevat Peruveden rannalla, jossa on hyvät hiekkarannat. Viileämpien vesien aikaan voi tilata mökin luokse lämmitetyn paljun. Kuva: Lahdelma

Lahdelma on verkostoitunut laajasti lähiseudun yritysten kanssa. Matkailijoille on koottu tuhti tietopaketti lähiseudun yrittäjien palveluista ”Suosittelemme”-kansioihin infoon ja majoitustiloihin.

”Tarvittaessa lähetän Suosittelemme-tiedoston myös sähköpostitse asiakkaalle”, Ritva Lahdelma kertoo. Näin asiakas voi suunnitella lomareissuaan jo etukäteen ja varata haluamiaan palveluita loman ajaksi suoraan yritykseltä. Tarjolla on laajasti palveluita, kuten vaikkapa yksityinen kokki tilaisuuteen, ralliautolla ajoa ja erilaisia liikunnallisia aktiviteettejä.

”On parempi, että asiakas varaa tarvitsemansa palvelun suoraan yrittäjältä emmekä ole siinä välikädessä. Näin vältytään myös väärinkäsityksiltä ja tieto muutoksista välittyy heti yrittäjälle”, Pertti Lahdelma kertoo.

Aikalisä jatkajan järjestelyyn

Lahdelman tilalla suunniteltiin sukupolvenvaihdosta neljä vuotta sitten. Ajatuksena oli, että Ritva ja Pertti olisivat siirtyneet luopumiseläkkeelle. Haasteeksi sukupolvenvaihdoksessa muodostui jatkajalle asetetut tiukat ehdot. Matkailun ja metsätalouden tuloja ei huomioitu sukupolvenvaihdoksessa ja jatkajan olisi pitänyt sitoutua pitämään nautakarjaa seitsemän vuotta.

”Vuodet ovat opettaneet, etteivät työt tekemällä lopu”, Pertti Lahdelma toteaa. Niinpä työmäärän helpottaessa Ritva ja Pertti Lahdelma ovat ehtineet yhteisen tanssiharrastuksen pariin. He taitavat niin vakiotanssit kuin lavatanssit, mistä osoituksena tuvassa on kaapillinen palkintoja. Kuva: Taina Harmoinen

”Emme halunneet sitouttaa jatkajaa tällaiseen tilanteeseen. Otimme aikalisän asiaan, mikä oli erittäin hyvä asia nykyisen maatalouden tilanteen huomioiden. Päätimme jatkaa toimintaa, mutta kevensimme hommia luopumalla karjanpidosta”, Pertti Lahdelma valaisee tilan suunnitelmia. Pojat Tatu ja Turo asuvat perheineen Lahdessa ja käyvät auttelemassa tarvittaessa.

Nykyisin navetassa on puusepänverstas, pienkonekorjaamo ja suksien voitelutila. Tiloissa hoituvat polkupyörien huoltotyöt ja suksien voitelut ammattitaidolla, sillä Pertti Lahdelma on harrastanut kestävyysurheilua vuosikymmenet. Hiihdosta on tuvassa kaapillinen palkintoja esillä. Viimeisimmäksi hän on osallistunut Kalevan Kierrokseen, jossa kilpaillaan pitkillä matkoilla kuudessa lajissa.

Lahdelmassa matkailijoille on koottu laaja päiväretkiopas, jossa on patikointi-, pyöräily- ja hiihtoreittejä, johon tilan läheisyydessä on tarjolla monen pituisia hiihtolatuja. Tilalta voi myös vuokrata harrastevälineitä.

Taina Harmoinen

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, URAKKA -hanke

Hyvän käytännön ohje tuorekasviksia käsitteleville yrityksille

04.03.2022 Ajankohtaista | Kirjoittanut: Pirjo

Hyvän käytännön ohje on tarkoitettu sellaisenaan syötäviä tuorekasviksia (tuoreet juurekset, vihannekset, hedelmät) jalostaville yrityksille apuvälineeksi ehkäisemään ja ratkaisemaan ongelmia, joita toimija voi kohdata noudattaessaan lainsäädännön vaatimuksia. Ohjeen on tarkoitus auttaa yrityksiä hallitsemaan toimintansa riskejä ja osoittamaan asetettujen vaatimusten täyttymisen sekä erityisesti opastaa yrityksiä lainsäädännön soveltamisessa. Ohjeen käyttö on yrityksille vapaaehtoista ja toimija voi soveltaa hyvän käytännön ohjetta omaan toimintaansa soveltuvin osin.

Ohje löytyy sähköisenä tästä osoitteesta: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-380-366-4

 

Kotimaiset kalatuotteet ovat kestävä valinta ilmaston kannalta

04.03.2022 Ajankohtaista | Kirjoittanut: Pirjo

Suomessa myytävistä kalatuotteista yli puolet on lohta ja kirjolohta, jotka myydään pääasiassa tuoreena fileenä. Norjan lohi on nykyisin myyntimäärältään suurin kalatuote Suomessa ja kirjolohi tärkein kasvatettu kalalaji Suomessa. Silakka ja muikku ovat suomalaisen kalastuksen merkittävimmät lajit. Verkkokalastuksen suurin saalis rannikolla on ahven ja sisävesillä kuha. Näiden kotimaisten kalatuotteiden hiilijalanjälkiä verrattiin Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimuksessa Norjassa kasvatetun tuodun lohen hiilijalanjälkeen. Kalatuotteiden hiilijalanjälkiä vertailtiin myös muihin elintarvikkeisiin.

Suomessa kasvatetun kirjolohen ilmastovaikutus on tuotua kasvatettua lohta pienempi. Kotimaisesta kasvatetusta kirjolohifileekilosta päätyy ilmastoon hiilidioksidia 3,7 kg CO2/ekv/kg.  Vastaava hiilidioksidipäästö norjalaisesta lohifileestä on 4,6 kg CO2/ekv/kg. Kalastetun kalan hiilijalanjälki on yleensä kasvatettua kalaa pienempi. Kalastetun kalan ilmastovaikutus vaihteli 0,4–2,5 kg CO2 ekv/kg välillä. Rehu vaikuttaa eniten kasvatetun kalan hiilijalanjälkeen, kun taas kalastetun kalan ilmastovaikutukset vaihtelevat pyydystapojen ja kuljetusmatkojen mukaan. Verrattaessa lihatuotteisiin kotimaassa kasvatetun kirjolohifileen ilmastovaikutus oli pienempi kuin sian- ja naudanihan, mutta suurempi kuin broilerin. Kalastettujen kalatuotteiden ilmastovaikutus oli pienempi kuin lihatuotteiden.

Lue lisää raportista ’Suomalaisten kalatuotteiden ilmastovaikutus’: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-380-372-5

 

Ilmastoviisaan maatalouden tiedonvaihtopäivä 17.3.2022 – webinaari

01.03.2022 Ajankohtaista | Kirjoittanut: Pirjo

Tule kuulemaan inspiroivia puheenvuoroja ja keskusteluita sekä keskustelemaan millaisia hankkeita Euroopan unionin tulevalla rahoituskaudella olisi hyvä edistää. Mitä jo tehdään maatalouden ilmastotoimien edistämiseksi? Hanketoimijoilla on mahdollisuus esitellä omaa ilmastoviisasta hanketta ja sen onnistumisia virtuaalisella messuosastolla. Ohjelmassa on lyhyitä tietoiskuja eri teemojen pohjalta, mm. kiertotalous, ilmastoviisas kasvintuotanto, kilpailukyvyn parantaminen, kestävä kotieläintalous, turvemaiden käyttö, kestävät ruokajärjestelmät, maatalouden vesienhallinta ja uusiutuvan energian ratkaisut. Päivän ohjelmaan sisältyvässä työpajatyöskentelyssä on tavoitteena  suunnata katse kohti uutta EU:n maatalousohjelman rahoituskautta ja ideoida tulevaisuuden hanketyötä. Toiveissa on saada mahdollisimman monimuotoinen edustus mm. tutkijoita, viljelijöitä, neuvojia ja opettajia jokaiseen työpajaan. Tällöin saamme erilaiset näkemykset esille ja samalla voimme kohdata muita kyseisestä aihealueesta kiinnostuneita ihmisiä.

Tilaisuuden ohjelma ja ilmoittautuminen tästä linkistä:https://www.lyyti.fi/p/Ilmastoviisaan_maatalouden_virtuaalinen_tiedonvaihtopaiva_2039/fi/ohjelma

Viimeinen ilmoittautumispäivä on 10.3.2022

Tilaisuuden järjestävät yhteistyössä Ilmastonmuutokseen varautuminen maataloudessa – valtakunnallinen koordinaatiohanke (VILLE), maa- ja metsätalousministeriö, Maaseutuverkosto, Ruokavirasto, Agrihubi ja ympäristöministeriö.