Ruoka-alan hankkeet Etelä-Savossa
Lähde luomun matkaan – Luomun lisäarvon hyödyntäminen Etelä-Savon matkailuyritysten liiketoiminnassa
Etelä-Savon maakunnassa on laajamittaista luomupuutarhatuotantoa, kotieläintuotantoa, luomujatkojalostusta ja lisääntyvää kiinnostusta metsien luomusertifiointiin ja sen kaupalliseen hyödyntämiseen. Etelä-Savossa ei luomua ole kuitenkaan vielä tarpeeksi laajasti ja monipuolisesti hyödynnetty matkailusektorilla. Hankkeessa innovoidaan, tuotteistetaan ja pilotoidaan matkailutuotteita/-palveluita, joissa luomu on jossain muodossa mukana.
Uudistuva ja kasvava Etelä-Savon ruoka-ala – URAKKA
URAKKA-hankkeen tavoitteena on luoda edellytyksiä Etelä-Savon ruoka-alan uudistumiselle, elinvoimaisuudelle ja kasvulle. Hankkeen toimenpiteenä Etelä-Savon ruoka-alalle laaditaan kehittämisohjelma vuosille 2021-2027. Hanke tukee ruoka-alan uudistumista ja elinvoimaisuutta välittämällä tietoa ruoka-alasta ja tekemällä alueen ruokaosaamista tunnetuksi.
Kalastusketjun toiminnanohjauksen kehittäminen
Hankkeen tarkoituksena on Itä-Suomen kalatalouden logistiikan ja lajittelun kehittäminen sekä kalansaaliiden kaupankäynnin tehostaminen.
Kumppanuudella Etelä-Savon ruoka-alalle vuorovaikutusta ja innovatiivisuutta – KURVI
Hanke toi Etelä-Savon ruoka-alan yritysten ulottuville yhteistyötoimin uutta tietoa ja osaamista tulevaisuusorientoituneesti. Toteutusaika 1.10.2018-31.12.2021.
Monimuotoiset ruokaan liittyvät palvelut ikäihmisten yhteisöllisyyden ja toimintakyvyn tukena – Ikäruoka 2.0
Suomi ikääntyy kovaa vauhtia ja niin seniorien itsensä kuin omaisten ja terveydenhuollon tavoitteena on, että seniorit voisivat asua mahdollisimman pitkään omassa kodissaan. Hankkeen tavoitteena on kehittää kotona asuvien ikäihmisten hyvää ravitsemusta, toimintakykyä ja sosiaalista kanssakäymistä tukevia palveluja. Kehitettäviin palveluihin kuuluvat laajasti erilaiset kauppa-, ravintola-, koulutus- ja ohjauspalvelut.
Maistuvaa muikusta. Uusia ruokatuotteita ammattikeittiöille
Hankkeen tavoitteena on tuottaa muikkua jalostaville yrityksille ja kalastajille tietoa pakastetun muikun vaatimuksista ammattikeittiökäytössä. Hankkeessa testataan pakastetun muikun käyttöä ja valmistusta ammattikeittiöympäristössä ja tuotetaan ammattikeittiökäyttöön soveltuvaa reseptiikkaa.
Ensivaiheen lajitteluratkaisuilla lisää tuottoa sisävesikalastukseen
Hankkeessa pyritään kehittämään ja testaamaan kalastajien toimesta tehdyn lajittelun ja sumputuksen menetelmiä ja välineitä, jotka mahdollistavat jalostukseen kelpaamattoman saaliin jättämisen kasvamaan tai sen ohjaamisen sopivaan käyttötarkoitukseen.
Arvoketjun kehittämisellä jatkuvuutta hoitokalastuksiin ja ravinteiden poistoon
Poisto- ja hoitokalastukset ovat yleisesti käytössä oleva toimintamalli vesistöjen tilan parantamisessa, joita rahoitetaan erilaisten ympäristöhankkeiden yhteydessä. Yhdeksi poisto- ja hoitokalastusten suurimmiksi haasteiksi koetaan monesti toiminnan jatkumattomuus hankkeiden päättymisen jälkeen. Hankkeen tarkoituksena on jatkuvan kaupallisen toimintamallin luominen ja kehittäminen hoitokalastusten toteuttamiseen Etelä-Savossa.
Climate Smart Food and Nutrition Research Infrastructure
Hankkeessa rakennetaan Saimaa Stadiumin ja Active Life Labin yhteyteen tutkimusympäristöä, jossa voidaan vaikuttaa ihmisten ruokavalintoihin informaatiopohjaisen suosittelun, fyysisen aktiivisuuden ja elintapaohjauksen myötävaikutuksella. Tavoitteena on ilmastoviisaan ruuan ja ravitsemuksen tutkimusinfrastruktuuri.
Saimaa Food & Tourism -kehittämisalustan selvityshanke
Hankkeen tavoitteena on tuottaa ehdotus Etelä-Savon ruoka- ja matkailualat yhdistävän kehittämisalustan toimintamallista, joka sisältää alustavat suunnitelmat huippukoulutuskokonaisuuden perustamisesta ja korkeatasoisesta ruokamatkailun tutkimus- ja kehittämistoiminnasta.
Vastuulliset ruokapalvelut -kehitysohjelma
Vastuulliset ruokapalvelut -kehitysohjelma (Varuke) tukee julkisia ruokapalveluja toteuttamaan strategista ja konkreettista vastuullisuustyötä. Varuke -hankeessa on mukana kymmenen ruokapalvelutoimijaa, jotka hankkeen aikana laativat sekä kehittävät oman vastuullisuussuunnitelmaansa.
Virtuaalinen työnopastus ja perehdyttäminen palvelualalla
Hankkeen tavoitteena on parantaa tuottavuutta ja työhyvinvointia Etelä-Savon alueen matkailu- ja ravitsemisalan yrityksissä ja julkisissa organisaatioissa. Hankkeessa tehdään työpaikat tietoisiksi digiohjauksen mahdollisuuksista perehdyttämisessä ja työnopastuksessa, tuodaan matkailu- ja ravitsemisalan yrityksiin uusia digitaalisia välineitä hyödyntäviä toimintatapoja ja pilotoidaan välineitä sekä toimintatapoja käytännössä.
Bridge builders – Building sustainable nutritional bridges between research and health and wellbeing services for elderly
The Nordic region shares same challenges of aging and the need for sustainable solutions, where food and nutrition play a crucial role. The focus is in getting research findings concerning protein and nutrition as well as what constitutes a caring mealtime situation, implemented in social and health care services for elderly people. This requires that also education of professionals involved is reformed. As a result, wellbeing and functional capacities of the elderly can be improved and societal burden of increasing care and costs diminished or at least kept the same.
Oivallista ruokaa
Oivallista ruokaa -hankkeessa tavoitteena on tuottaa tietoa, kuinka parannetaan ruuan ravitsemuksellisen laadun valvontaa ja ohjausta. Hankkeessa kartoitetaan, mitä käytännön toimenpiteitä tarvitaan elintarvikevalvonnan laajentamiseksi ravitsemuksellisen turvallisuuden ja elintarvikejätteen seurantaan.
Etelä-Savon resurssiviisaat ruokapalvelut – tiedolla tehokkuutta prosesseihin ja vähähiilisyyteen
Ruokapalveluprosessien kehittäminen datan avulla säästää resursseja ja lisää kannattavuutta. Hankkeessa selvitetään, millä tavoin eteläsavolaiset ruokapalvelut pystyvät kasvattamaan kannattavuuttaan kehittämällä toimintaansa ja tuotantoprosessejaan asiakaslähtöisesti, digitalisaatiota hyödyntäen ja kestävän kehityksen periaatteet huomioiden.
Paikallisten ruokatuliaisten tuotteistaminen
Hankkeessa kehitetään paikallisiin tarinoihin ja kulttuuriin pohjautuvia ruokamatkamuistotuotteita.
Klusterilla elinvoimaa Etelä-Savon ruoka-alalle
Klusterilla elinvoimaan Etelä-Savon ruoka-alalle -hankkeen tavoitteena on käynnistää Etelä-Savon ruokaklusterin toiminta, luoda ruoka-alan klusterin toimintaperiaatteet, sitouttaa toimintaan mukaan yrityksiä ja muita toimijoita ja hakeutua European Cluster Collaboration Platformin jäseneksi.
Vastuullisuudesta kasvua ja kannattavuutta
Hankkeessa luodaan vuoropuhelua eteläsavolaisen elintarvikeketjun sisälle tavoitteena saada koko elintarvikeketjuun uuttaa osaamista, tietoa, yhteisiä tavoitteita, yrityskohtaisia mittareita, uusia toimintamalleja ja yhteisiä viestejä vaikuttavuuden konkretisoimiseksi ja kilpailukyvyn rakentamiseksi. Näillä tekijöillä varmistetaan elintarvikeketjun kehittymistä alueellisesti vastuullisuuden näkökulmasta.
Ilmastoviisas ja muutosjoustava ruokajärjestelmä pellolta kuluttajalle
Ilmastoviisas ja muutosjoustava ruokajärjestelmä pellolta kuluttajalle - valtakunnallinen tiedonvälityshanke (MURU) edistää tiedonvälityksen ja toimijoiden verkottamisen kautta maatalouden ja ruokajärjestelmien sopeutumiskykyä, muutosjoustavuutta ja ilmastoviisautta. Hanke välittää monipuolisesti ja käytännönläheisesti tietoa ruokajärjestelmän muutosjoustavuuteen vaikuttavista tekijöistä, tunnistaa ruokajärjestelmän vahvuuksia ja tuottaa ratkaisuja sen rakenteellisiin ja alueellisiin ongelmakohtiin yhdessä toimijoiden kanssa. Uuden tutkimustiedon jalkauttaminen, toimijoiden yhteistyön tehostaminen ja uusien ratkaisujen kehittäminen ovat keinoja tukea toimijoiden valmiuksia yritystoiminnan kehittämiseen ja uudistamiseen.
Wasteless Food Service in Finland (WFSF)
Suomessa ruokapalveluissa valmistetusta ruoasta hävikkiin menee noin viidennes syömäkelpoisesta ruoasta. Ruokahävikki näkyy etenkin ravintoiloissa, joissa ruoka tarjotaan tarjoilulinjastosta. Wasteless Food Service in Finland (WFSF) -hankkeen tavoitteena on löytää hyviä ratkaisuja ja käytänteitä, joilla ruokahävikin määrää voidaan laskea. Lopputulemana saadaan standardoitu malli ruokahävikin seurantaan.
Kestävä kansainvälinen historiamatkailu. Kustaa III – Sprengtporten – Katariina II
Hankkeen tarkoituksena on kehittää kansainvälistä historiamatkailua. Lähtökohtana on Georg Magnus Sprengtporten (1740-1819) henkilönä ja hänen uransa sekä Ruotsin että Venäjän hallitsijoiden, Kustaa III:n ja Katariina Suuren, palveluksessa. Hankkeen päätavoite kehittää tutkittuun historiatietoon sekä Suomen ja Venäjän yhteiseen kulttuurinperintöön perustuvia vastuullisia matkailutuotteita ja -palveluja yrityksille.
Pakuri ja metsien erikoissienet – nimisuojan turvin vientiin
Suomeen on muodostunut metsän erikoissieniä kuten esimerkiksi pakuria ja lakkakääpää jalostavaa teollisuutta. Pääasiallisella markkina-alueellaan Aasiassa nämä tunnetaan lääkinnällisinä sieninä. Jalostava teollisuus on kotimaiden markkinoiden lisäksi tehnyt huomattavia ponnisteluita tuotteiden vientiin. Tuotteiden kansallista brändiä voidaan edistää hakemalla EU:n nimisuojaa. Hanke valmistelee pakurille ja tikkateelle EU:n nimisuojaa, suojattua alkuperänimitystä (SAN).
Luomu 2.0 – Tutkittua tietoa ja käytännön malleja regenaratiivisen luomuviljelyn tueksi
Maataloutemme on siirtymässä kohti regeneratiivista tuotantoa. Sillä tarkoitetaan omat resurssinsa uudistavaa ja ekosysteemejä palvelevaa ruoan tuotantoa, jonka keskiössä on viljelymaan viljavuuden ylläpito ja sen nostaminen. Hankkeen tavoitteena on selvittää ja testata regeneratiivisen luomuviljelyn toteuttamisen mahdollisuuksia ja käytäntöjä tutkimustietoon perustuen ja luomutiloilla tehtävien käytännön kokeilujen avulla.
KUMAKKA – Kumppanuusmaataloudella kestävyyttä, kilpailukykyä ja maatalouden arvostusta
Kumppanuusmaatalous (Community Supported Agriculture, CSA) on paikallisuuteen perustuva maataloustuotannon ja ruoanjakelun malli. Siinä tuottaja ja kuluttajat tai muut kumppanit yhdessä jakavat maatalouden riskejä ja palkitsevuutta. Hankkeen tavoitteena on kehittää ja vahvistaa kumppanuusmaataloutta kestävän kehityksen toimintana, kuluttaja-tuottajasuhteen vahvistajana, taloudellisesti kannattavana ruoantuotannon mallina ja lähiruoan jakeluketjuna.
#nimisuoja2025 – Suomalaisen nimisuojan uudet tuotteet, tekijät ja kuluttajat
Euroopan unionilla on maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden nimiä suojaava EU:n nimisuojajärjestelmä. Sen puitteissa nimet voidaan suojata alkuperänimityksinä (SAN), maantieteellisinä merkintöinä (SMM) tai aitoina, perinteisinä tuotteina (APT). Hankkeen tavoitteena on tehdä suomalaisia nimisuojatuotteita kuluttajille tunnetuksi ja edistää uusien suomalaisten tuotteiden saamista nimisuojajärjestelmään.
Uudistuva maatalous, ruokaturva ja resilienssi
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja sen hillitseminen kytkeytyvät vahvasti siihen, millä tavalla ruuantuotanto ja elintarvikeketjut organisoidaan tulevaisuudessa. Tämän tutkimuksen tutkimuskohteena on uudistava maatalous (engl. regenerative agriculture), jonka keskiössä ovat hiilensidontaa, maaperän kuntoa ja monimuotoisuutta edistävät viljelymenetelmät sekä uudet nk. ilmastoviisaaseen työhön kytkeytyvät toimeentulon mallit.
Kestävät kasvinsuojeluratkaisut ja monimuotoisuuden edistäminen kasvistuotannossa – KASVIS
Kasvisten kulutuksen odotetaan lisääntyvän, mutta tuotantomenetelmiin kohdistuu kuitenkin muutospaineita kuluttajien ja yhteiskunnan taholta, ja viljelyä on tarpeen kehittää yhä kestävämmäksi. Ilmaston muuttuessa laadukkaiden vihannesten tuotanto edellyttää uudenlaista panostusta myös kasvintuhoojien hallintaan. Hankkeessa testataan ja kehitetään uusia ratkaisuja ekologiseen kasvinsuojeluun ja viljely-ympäristön monimuotoisuuden lisäämiseen.
Porkkanakempin ja porkkanan varastotautien hallinta uusilla biologisilla menetelmillä – Bioporkkana
Vihannesviljelyn kasvinsuojeluun kaivataan kipeästi uusia vaihtoehtoisia menetelmiä, erityisesti porkkanakempin ja porkkanan varastotautien hallintaan. Hankkeessa tutkitaan uusia biologisia menetelmiä porkkanakempin torjuntaan, kuten haihtuvat terpeenit ja torjuntaeliöt. Hankkeessa tutkitaan maan mikrobiyhteisöjen ja porkkanan varastotautien vuorovaikutuksia tavoitteena kehittää uusia menetelmiä varastotautien hallintaan.
Luomuviljelyn viljelyvarmuuden ja ilmastokestävyyden parantaminen sekaviljelyn ja syysmuotoisten valkuaiskasvien avulla – LuovaMix
Hankkeessa kehitetään viljelyä monipuolistavien seoskasvustojen ja syyskylvöisten valkuaiskasvien viljelymenetelmiä ja -tekniikoita tavoitteena sadon määrän ja laadun sekä valkuaisomavaraisuuden lisääminen, tuotannon kannattavuuden parantaminen, ilmastonmuutokseen sopeutuminen, viljelyn monipuolistaminen ja hiilen sidonta.
Ilmastonmuutokseen varautuminen maataloudessa -valtakunnallinen koordinaatiohanke (VILLE)
VILLE-koordinaatiohanke tuottaa monikanavaista viestintää hanketoimijoiden, viljelijöiden, neuvojien ja opiskelijoiden tueksi ilmastonmuutokseen varautumiseksi. Hanke tuottaa tapahtumia ja materiaaleja, joiden avulla maatilat saavat tukea ilmastonmuutokseen varautumiseen. Hanke mahdollistaa hanketoimijoiden välistä tiedonvaihtoa ja kokemusten jakamista ja yhteistä ideointia.
Viljelijälähtöiset digitaaliset ratkaisut peltojen omistus- ja tilusrakenteen kehittämisessä – PELTORI
Hankkeessa selvitetään tarve ja valmius uudelle digitaaliselle paikkatietopohjaiselle työkalulle (PELTORI), joka muodostuisi pellonomistajien ja aktiivisten viljelijöiden kohtaamispaikaksi ja vapaaehtoisten omistus- ja tilusjärjestelyiden aktivoimiseen. Hankkeen hyötynä on pelto- ja metsätilusrakenteen optimointi ja kehittäminen tukemaan maaseudun yritystoimintaa.
Future’s farm business management – towards economically sustainable farm businesses – FUBUMA
Taloudellinen kestävyys on edellytys suomalaisten maa- ja puutarhatalouden yritysten kilpailukyvylle. FUBUMA -projektin tehtävänä on rakentaa siltaa maatilayritysten johtamisen teorian ja käytännön välillä, tukea tehokasta ja nopeaa tutkimustulosten levittämistä yritysten käyttöön sekä tuottaa kokemuksia erilaisten tietovarantojen yhdistämisen hyödyntämisestä.
Kohti resilientimpää ruokajärjestelmää epävarmuuksien edessä – TREFORM
Kansallisen ruokaturvan vaarantuminen kriisitilanteissa uhkaa yhteiskuntarauhan säilymistä, joten ruoan tuotannon ja jakelun häiriötön toiminta on kriittistä. TREFORM-konsortio tuottaa uusia ratkaisuja ja suosituksia ruokaturvan parantamiseksi lyhyellä ja pitkällä aikajänteellä perustuen uuteen tutkimustietoon monipuolisilla tutkimusmenetelmillä.
AgriHubi – Maatilayritysten osaamisverkosto
Maatilayritysten osaamisverkosto AgriHubi toimii kansallisena verkostona, joka kokoaa yhteen alan tutkimusta, neuvontaa ja koulutusta ja rakentaa vuorovaikutusta myös ruokajärjestelmän muiden toimijoiden kanssa. Verkoston tavoitteena on edistää tutkimustiedon ja tutkimukseen pohjautuvien ratkaisujen käytäntöön vientiä maatilayritysten kilpailukyvyn ja uudistumisen kehittämiseksi.
Luonnoneväistä Elinvoimaa Etelä-Savoon
Investointiosuudessa on varusteltu tuotekehitystila LEEVI luonnontuotteiden, alkutuotannon ja kalatalouden tuotteiden tuotekehitykseen ja pakkaamiseen. Painopiste tuotekehityksessä on kuivaamisessa, ja tuotekehitystilassa on käytössä kolmea eri teknologiaa: perinteinen lämminilmakuivuri, infrapunakuivuri ja kaksi pakastekuivuria. LEEVI sijaitsee osoitteessa Otavankatu 4, 50100 MIKKELI. Tuotekehityksen käytössä ovat myös ESEDU:n muut keittiötilat.
Kiertotaloutta ruoantuotantoon – Biomassojen logistinen aluetarkastelu Järvi-Suomessa (JÄSTI)
Hankkeessa kartoitetaan Järvi-Suomen alueelta maatilabiomassat ja niiden logistiikan kannalta parhaat sijainnit agroekologiseen symbioosiin (AES) perustuvalle maataloudelle, jossa raaka-aineiden ja energian tuotannon ja käytön sekä ravinteiden kierrätyksen on suunniteltu tapahtuvan paikallisesti ja kokonaiskestävällä tavalla.
ETES – Elintarvikeketjun ekoteolliset symbioosit – soveltuvuus Etelä-Savoon
Hankkeen tavoitteena on tuottaa esiselvitys ja suunnitelma agroekologisiin symbiooseihin (AES) perustuvan elintarvikeketjun käynnistämiseksi Etelä-Savossa. Kyseessä on bio- ja kiertotalouden ehdot täyttävä uusi ruokaketjun toimintamalli, joka on bioenergiaomavarainen ja joka lisäksi tuottaa bioenergiaa muuhun tuotantotoimintaan ja liikenteeseen.
Saimaa Taste of Place – SToP. Ruoka paikan tunnun ilmentäjänä ja matkailun edistämiskeinona
Hankkeen tavoitteena on etsiä ja tunnistaa Saimaan alueen erityisyyteen liittyviä tekijöitä. Tavoitteena on, että yritykset voivat syventää matkailijoiden saamia paikkakokemuksia ja saada aineksia tuotteistamiseen ja uuden palvelutarjonnan kehittämiseen laajasti ruokaan liittyen sekä löytää sisältöjä Saimaan alueen markkinointiin matkailukohteena.
Eurooppalaisesta klusteriverkostosta tukea eteläsavolaisille ruoka-alan yrityksille
Hankkeessa luodaan Etelä-Savon ruokaklusterille kokonaisvaltainen ja dynaaminen toimintamalli ja edistetään ruoka-alan yritysten kansainvälistymistä.
Digitaaliset ratkaisut kalan jäljitettävyyden tukena kalastuksesta valvontaan
Hanke luo pohjaa uusille digitaalisille ratkaisuille, toimintatavoille ja edistää datan käyttöä sekä hyödynnettävyyttä kalataloudessa. Hankkeen tuloksena syntyy graafinen luonnos käyttäjälähtöisestä käyttöliittymästä merialueen saalinilmoittamisesta, käsitys mahdollisuudesta hyödyntää mobiiliratkaisuja merialueilla sekä tietoa etävalvonnan tarpeista ja mahdollisuuksista.
Tietotaitoa ennakoivaan kasvinsuojeluun Etelä-Savon maa- ja puutarhatiloille (ENSKA)
Hanke jakaa ajantasaista tutkimustietoa ja tuottaa tietomateriaaleja tuhoeläinten havainnointi- ja seurantamenetelmistä, ongelmallisimpien tuhoeläinten ja niiden luontaisten vihollisten tunnistamisesta ja biologiasta avomaavihannesten ja öljykasvien viljelyssä Etelä-Savossa. Hanke jakaa tietoa monihyötyisistä viljelymenetelmistä edesauttamaan kasvintuhoojien hallintaa, ilmastokestävyyttä ja viljely-ympäristöjen monimuotoisuuden suojelua.
KISMET – Sustainable food environments
With KISMET, we change our destiny and transform the current food systems in cities and regions around the Baltic Sea to sustainability.
Joustavia koulutusmalleja matkailu ja ravitsemisalan työntekijöiden osaamisen kehittämiseen Etelä-Savossa
Hankkeessa pyritään vastaamaan mara-alan tulevaisuuden osaamistarpeisiin tuottamalla uusia koulutusmalleja mahdollistamaan jatkuvaa oppimista.
Ruokatuotteista boostia – kehittämisen välineitä mikro- ja pk-yrityksille
Hankkeessa suunnitellaan, testataan ja arvioidaan yritysten kehittämisprosessin toimintamallia. Hanke kokoaa ja luokittelee Etelä-Savon maakunnan ruokapalvelutarjontaa.
Kasvisruoka ja -proteiinit ruokapalveluissa – KasvisPro-koulutus
Hankkeessa kootaan tietoa ja reseptiikkaa kasvisruoasta sekä koulutetaan julkisten ruokapalvelujen toimijoita kasvisruoan valmistukseen.
ETUVETO – Itä-Suomen elinkeinokalatalouden kehittämisverkosto
Hankkeessa syvennetään Itä-Suomen kalatalousalan toimijoiden yhteistyötä ja luodaan Itä-Suomen kalatalousverkosto.
Geographical Indication boosting Food and Tourism sectors in Northern areas – Preparatory project (GIFT)
Valmisteluhankkeen tavoitteena on valmistella ja lähettää hankehakemus NPA -ohjelman viidenteen hakuun (v. 2024). Valmisteltavan hankkeen tavoitteena on edistää EUn alkuperämerkin ja suojauksen (GI) hyödyntämistä NPA-alueella, jonka heikko hyödyntäminen on yhteistä koko alueelle. Kaikki tämä vaatii kuitenkin osaamista hakemusprosessiin, vaadittavien taustatietojen (mm. tuotteen paikallisen käytön perinteet ja laatu) kokoamista ja osaamista merkin hyödyntämiseen.
Erityiseksi todettu
Hankkeen tavoitteena on lisätä ravintoloiden, vähittäiskaupan, ammattikeittiöiden ja matkailuyritysten tietoisuutta EU:n nimisuojajärjestelmästä. Lisäksi tavoitteena on aktivoida uusia hakijaryhmittymiä ja saada siten uusia nimisuojatuotteita Suomeen. Hankkeessa järjestetään tiedottamista, neuvontaa sekä käytännön ohjausta nimisuojauksen hyödyntämiseen ja uusien hakemusten tekemiseen.
Luomuopetuksen nykytila ja koulutuksen kehittämistarpeet (LUKOKE)
Hankkeen päätavoitteena on tuottaa tietoa ammatillisen ja korkea-asteen (ammattikorkeakoulut ja yliopistot) luomuopetuksen lisäämiseksi ja kehittämiseksi Suomessa sekä kansainvälisten verkostojen rakentamiseksi. Selvitystyö kattaa ammatillisen toisen asteen ja korkea-asteen oppilaitosten lisäksi elintarvikealan yritykset Suomessa sekä esimerkkejä luomuopetuksen tarjonnasta kansainvälisesti.
Parempaa kauraa Suomesta BOFF (Better Oats from Finland)
Hankkeessa tutkitaan kauraa tuottavien maatilojen mahdollisuuksia vähentää ilmastovaikutuksia, tehostaa ravinne- ja energiaomavaraisuutta, edistää luonnon monimuotoisuutta ja parantaa viljelyn kannattavuutta lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Hankkeessa mukana olevat pilottitilat saavat yksilöidyn suunnitelman kohti kestävämpää viljelyä. Tutkijat seuraavat mukana olevien maatilojen muutosta kohti kestävämpää viljelyä ja selvittävät, mitkä ovat ne haasteet ja pullonkaulat, joihin viljelijät törmäävät siirtymisessä kestävämpään ruokajärjestelmään.
Advanced biodiversity monitoring for results-based and effective agricultural policy and transformation (BioMonitor4CAP)
Kansainvälisen hankkeen tavoitteena on tutkia ja kehittää tilatasolla toimivia monimuotoisuuden mittaamis- ja seurantamenetelmiä. Suomessa uusia havainnointimenetelmiä testataan Rekijokilaakson alueella Somerolla sekä Lepsämänjoen valuma-alueella Nurmijärvellä. Hankkeessa selvitetään myös viljelijöiden ja maataloussektorilla toimivien yritysten käsityksiä monimuotoisuudesta sekä tarvittavista toimenpiteistä.
Evidence-based support for transition to agroecological weed management in diverse farming systems and European regions (CONSERWA)
Kestäville rikkakasvien hallintastrategioille on lisääntyvässä määrin kysyntää EU:ssa. Agroekologia tarjoaa lähestymistavan ja pyrkii muuttamaan elintarvike- ja maatalousjärjestelmiä tarjoamalla pitkän aikavälin ratkaisuja. Hanke kokoaa ja tutkii agroekologisia viljelykäytäntöjä, rikkakasvien torjuntaan liittyvää tiedonhallintaa ja viljelijöiden päätöksentekoon vaikuttavia tekijöitä.
BASCIL
BASCIL-hanke auttaa lähiruoantuottajia monipuolistamaan liiketoimintaansa ja tavoittamaan uusia asiakkaita. Hankkeen kohderyhmänä ovat Etelä-Savon lähiruoantuottajat, jotka haluavat lisätuloja ruokamatkailusta.
Ruokaklusterin toiminnallistaminen – RUOTO
Ruokaklusterin toiminnallistaminen – RUOTO -hankkeen tavoitteena on Etelä-Savon ruokaklusterin toimintojen ja palvelujen kehittäminen sekä niiden vakiinnuttaminen. Hankkeen toimenpiteillä kehitetään koko ruokaketjun toimijoiden välistä yhteistyötä, yhteistyön muotoja, verkostoitumista sekä osaamisen ja näkyvyyden lisäämistä. Hankkeen tavoitteena on vahvistaa Etelä-Savon ruoka-alan kilpailukykyä ja kasvua. Hanke toteutetaan Etelä-Savon alueella ja hankkeen pääasiallisena kohderyhmänä ja hyödynsaajana ovat ruokaketjun yrittäjät alkutuotannosta elintarvikevalmistajiin, mukaan luettuna luonnontuoteala.
Puutarhasankarit
Lapsille ja nuorille suunnattu Puutarhasankarit-hanke näyttää kädestä pitäen, mistä ruoka tulee kaupan hyllylle. Puutarhasankarit -hankkeessa lapset saavat työntää kädet multaan asuinympäristöstä riippumatta. Puutarhasankarit antaa lapsille mahdollisuuden iloita kasvun ihmeestä, rauhoittua levottomasta digimaailmasta, oppia tärkeitä tietoja ja taitoja ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksesta sekä oppia arvostamaan ruoan tuottamista.
Saimaa lautasella
Saimaa lautasella on neljän toimijan yhteishanke, jossa kehitetään Savonlinnan alueen ruokajärjestelmää, parannetaan paikallisten raaka-aineiden saatavuutta, lisätään lähiruokatuotteiden tunnettuutta ja edistetään ruoka- ja maatilamatkailua. Yrittäjien valmiuksia markkinoinnissa ja tuotteistamisessa parannetaan koulutuksella ja markkinoinnilla. Hanke tukee Savonlinnan seudun elinkeinoelämän monipuolistamista hyödyntämällä alueen ruokaan ja ruokamatkailuun liittyvää potentiaalia. Tavoitteena on korostaa alueen erityispiirteitä, kuten wildfood, Puruveden muikku sekä lähituottajien puhtaat ja terveelliset raaka-aineet. Hankkeessa pyritään luomaan uudenlaista, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää liiketoimintaa alueelle. Hanketta toteutetaan Savonlinnan seutukunnalla (Enonkoski, Rantasalmi, Savonlinna, Sulkava).
Lisäarvoa järvikalajalosteista
Hankkeessa vahvistetaan itäsuomalaista kalanjalostusta ja kannattavuutta, selvitetään kalatuotteiden vientiä ja teknologiaa sekä luodaan kala-alan yhteistyötä Itä-Suomessa.
Kalastuksen kehittäminen – Kake -hanke
Hankkeessa tavoitteena on kalatalousalan verkoston toiminnan käynnistäminen ja yhteistyön lisääminen elinkeinon, tutkimuksen, hallinnon ja muiden sidosryhmien kanssa. Erityistavoitteena on lisätä yhteistyötä merialueen ja sisävesien kaupallisten kalastajien välillä.
Yhessä lihat liikkeelle YLLI
YLLI - Yhessä lihat liikkumaan -hankkeessa tunnistetaan ja kootaan yhteiseen kehittämistyöhön kaikki ketjun toimijat kuten tuottajat, teurastamot, lihanjalostajat sekä lihaa erimuodoissaan myyvät ja käyttävät tahot. Hankkeessa selvitetään niiden toimintaa sekä kehityskohtia lähtötilanneanalyysillä. Rohkaistaan yrittäjiä vuoropuheluun, parantamaan keskinäistä luottamusta, yhteistyötä sekä luomaan verkostoja ja kanavia. Tavoitteena on, että yritykset miettisivät, mitä muutoksia omassa strategiassa ja toiminnassa tulisi tehdä, jotta koko ketjun toiminta tehostuu ja kannattavuus paranee. Yhteistyön tavoitteena on saada hahmoteltua yhteistyömalleja ketjuihin ja pienteurastamoiden kanssa toimimiseen.
Mainio Maitotila
Hankkeessa on tavoitteena maidontuotantotilojen tuottavuuden ja ilmastotehokkuuden parantaminen erilaisilla toimenpiteillä, joissa viljelijöillä on aktiivinen rooli. Hankkeen aikana tehdään 270:lle tilalle käytännössä toteutettava hiiliviljelysuunnitelma. Näitä hiiliviljelysuunnitelmia työstetään pienryhmissä, seminaareissa, webinaareissa ja koulutuksissa. Maidontuotantotilojen kannattavuus on myös hankkeen keskeisenä teemana. Pienryhmän tapaamisten aiheita kannattavuusosiossa ovat managementin kehittäminen, lypsylehmien kestävyyden ja maidontuotannon kannattavuuden parantaminen. Maidontuotannon kannattavuuteen liittyy myös kuluttajien tarpeet ja toiveet hiilineutraalista tuotteesta. Hanke on mukana hakemassa maidolle parempaa menekkiä ja luomassa edellytyksiä maidontuotannon jatkumiselle Itä-Suomessa.
Digi-Märe
Johtaminen kuuluu yrityksen tärkeimpiin menestystekijöihin ja kilpailuedun mahdollistajiin. Digi-Märe on Etelä-Savon alueelle kohdistuva kehittämishanke, jonka avulla maito-, naudanliha- ja lammasyritykset pääsevät analysoimaan ja kehittämään johtamisjärjestelmäänsä tehokkaassa vuorovaikutuksessa ProAgrian johtamisen asiantuntijoiden kanssa. Tuloksena on tiekartta tulevaisuuteen. Tarjoamme johtamisjärjestelmän kehittämistä 15 yritykselle, jolloin resursseilla saadaan tekemiseen yrityskohtaista syvyyttä ja vaikuttavuutta.
SMEOrigin
SMEOrigin-hankkeen tarkoituksena on jakaa kokemuksia Euroopan paikallisten ruokaperinteiden ja raaka-aineiden hyödyntämisestä ja jalostusarvon nostamisesta. Paikallinen ruoka on merkittävää matkailijoille, mutta lähiruoka myös tukee paikallista omavaraisuutta, identiteettiä ja ruokaturvaa. Euroopan mailla on rikkaita alueellisia ruokaperinteitä ja paikallisia erikoisruokia. Ne heijastavat rikasta historiallista perinnettä ja monietnisiä kulttuurisia vaikutteita. Alueelliset ruokaperinteet ovat osa yhteistä eurooppalaista kulttuuriperintöä ja samalla alueiden potentiaalinen taloudellinen voimavara. SMEOrigin (SMEs & European Original Geographical Indications) on kansainvälinen Interreg Europe -hanke, jossa Savonlinnan Hankekehitys Oy on ainoa suomalainen hankekumppani. Hankkeen päätoteuttaja on Steiermarkin kehitysyhtiö, Itävallasta. Hanketta toteutetaan lisäksi Bulgariassa, Puolassa, Kreikassa, Espanjassa sekä Ranskassa.
Hiili hallintaan – ravinne ruokkimaan HIHAT
ulevaisuuden ruoantuotannossa otetaan huomioon entistä enemmän viljelyn taloudellinen, sosiaalinen ja ekologinen kestävyys. Jo nyt ruoan vastuullisuus ja sen arvostaminen näkyvät markkinoilla. Erityisesti maatalouden hiilensidonta ja sen mahdollisuudet ovat olleet viime aikoina vahvasti mukana tuottajien, elintarviketeollisuuden ja kuluttajien keskusteluissa, ja aiheen tiimoilta on käynnistynyt monia tutkimushankkeita tiedon lisäämiseksi. Maatiloilla voidaan vaikuttaa hiilensidonnan määrään ja ravinnekiertojen tehostamiseen esimerkiksi viljelytoimien valinnalla, ja samalla voidaan parantaa myös viljelyn taloudellista tulosta. Hiili hallintaan – ravinne ruokkimaan -hankkeessa elintarvikeketjun toimijat pääsivät esittämään ajatuksiaan ja odotuksiaan kestävästä tuotannosta. Hankkeen tavoitteena oli luoda kestävän tuotannon mallia ja sen avulla lisäarvoa maatalouden tuotteille. Eteläsavolaiset kasvi-, puutarha- ja kotieläintilat täydensivät hankkeessa tietämystään kestävästä tuotannosta ja hahmottivat maatilansa mahdollisuuksia..