Hankkeet

Kohti resilientimpää ruokajärjestelmää epävarmuuksien edessä – TREFORM

Maailma on yhä epävakaampi johtuen mm. ilmastonmuutoksesta, globaaleista pandemioista, maailmanmarkkinahintojen vaihteluista ja geopoliittisista jännitteistä. Kansallisen ruokaturvan vaarantuminen kriisitilanteissa uhkaa yhteiskuntarauhan säilymistä, joten ruoan tuotannon ja jakelun häiriötön toiminta on kriittistä. Ruokajärjestelmän resilienssin turvaaminen ja kriisitilanteisiin varautuminen ovatkin yhteiskunnan keskeisiä haasteita. Ruokaturva edellyttää toimivia kansainvälisiä kauppasuhteita, resilienttejä tuotantoketjuja ja maatalouden tuotantopanosten varmistettua saatavuutta. TREFORM-konsortio tuottaa uusia ratkaisuja ja suosituksia ruokaturvan parantamiseksi lyhyellä ja pitkällä aikajänteellä perustuen uuteen tutkimustietoon monipuolisilla tutkimusmenetelmillä.

Future’s farm business management – towards economically sustainable farm businesses – FUBUMA

Taloudellinen kestävyys on edellytys suomalaisten maa- ja puutarhatalouden yritysten kilpailukyvylle. FUBUMA -projektin tehtävänä on rakentaa siltaa maatilayritysten johtamisen teorian ja käytännön välillä, tukea tehokasta ja nopeaa tutkimustulosten levittämistä yritysten käyttöön sekä tuottaa kokemuksia erilaisten tietovarantojen yhdistämisen hyödyntämisestä. Nämä tehtävät yhdessä rakentavat perustaa suomalaiselle maatilayritysten liikkeenjohto-osaamisen uudistumiselle. Maa- ja puutarhatalousyritysten johtaminen saavat uusia toimintatapoja ja mahdollisuuksia digitalisaation myötä kehittää vahvempaa yritystaloutta.

FUBUMA -projektissa on neljä työpakettia, joiden avulla päivitetään farm business management -kompetenssia Suomessa. Tietovarantojen hyödyntämisen ja yhdistelemisen käytännön mahdollisuuksia ja lisäarvoa selvitetään puutarhatalouden pilotin avulla.

Ilmastonmuutokseen varautuminen maataloudessa -valtakunnallinen koordinaatiohanke (VILLE)

Koordinaatiohanke tukee ilmastonmuutokseen varautumiseen eri näkökulmista liittyvien alueellisten hankkeiden työtä. Koordinaatiohanke mahdollistaa hanketoimijoiden välistä tiedonvaihtoa ja kokemusten jakamista ja yhteistä ideointia. Koordinaatiohanke tuottaa monikanavaista viestintää hanketoimijoiden, viljelijöiden, neuvojien ja opiskelijoiden tueksi ilmastonmuutokseen varautumiseksi. Hanke tuottaa tapahtumia ja materiaaleja, joiden avulla maatilat saavat tukea ilmastonmuutokseen varautumiseen.

Hanke koostuu neljästä työpaketista
1)Ilmastonmuutokseen varautumiseen liittyvien hankkeiden verkottaminen ja teemoittaiset hanketreffit
2)Ilmastonmuutokseen varautumiseen liittyvien hankkeiden tukeminen
3)Alueellisia tapahtumia maatiloille, neuvojille ja opiskelijoille tueksi ilmastonmuutokseen varautumiseen
4)Monikanavaista viestintää hanketoimijoiden, viljelijöiden, neuvojien ja opiskelijoiden tueksi ilmastonmuutokseen varautumiseksi.

Hankkeen tuloksena:

• hanketoimijoiden toimintaedellytykset maaseudun ilmastoratkaisujen edistämiseen paranevat ympäri Suomen
• maanviljelijöiden, neuvojien, opiskelijoiden, tutkijoiden ja hallinnon tietotaito ilmastonmuutokseen varautumisesta vahvistuu
• syntyy maaseudun ilmastokysymyksistä kiinnostuneiden ihmisten verkostoitumista, yhteistyötä, vertaisoppimista ja vertaistukea, sekä tapaamisissa että sähköpostiverkoston ja verkkoviestinnän kautta
• saadaan taustaymmärrystä ja välineitä maaseudun ja maatalouden ilmastoratkaisuiden jalkauttamiseen

Luomuviljelyn viljelyvarmuuden ja ilmastokestävyyden parantaminen sekaviljelyn ja syysmuotoisten valkuaiskasvien avulla – LuovaMix

Projektin tavoitteena on nostaa luomuviljelyn satotasoja ja lisätä resilienssiä sekaviljelyn keinoin.  Satotasoja nostamalla voitaisiin parantaa luomutuotannon ilmastokestävyyttä. Tutkimuksista on saatu viitteitä, että sekaviljelyn keinoin voidaan luomutuotannossa saavuttaa korkeampia satotasoja ympäristökestävästi. Tässä hankkeessa testataan useammalla luomutilalla eri puolilla Suomea sekaviljelytekniikoiden (esim. rypsi + härkäpapu) käytännön toteutettavuutta tilamittakaavassa ja verrataan saavutettavia satotasoja Luken luomusatoaineistoon. Luken luomusatoaineistoa tullaan tarkastelemaan huomioiden aineiston vaihtelu (min-max)  pitkällä ajalla. Tavoitteena on myös etsiä aineiston taustamuuttujista selittäviä tekijöitä keskimääräistä korkeammille luomusatotasoille.

Porkkanakempin ja porkkanan varastotautien hallinta uusilla biologisilla menetelmillä – Bioporkkana

Vihannesviljelyn kasvinsuojeluun kaivataan kipeästi uusia vaihtoehtoisia menetelmiä. Etenkin porkkanan tuotannossa porkkanakempin hallinta nykyisillä ja entisestään vähenevillä torjunta-aineilla on suurissa vaikeuksissa ja satotappiot ovat suuria. Myös porkkanan varastotautien torjuntaan tarvitaan uusia ratkaisuja, jotta suuri laatuvaihtelu eri lohkojen sadossa saadaan hallintaan. Tämän hankkeen tavoitteina on löytää uusia biologisia menetelmiä porkkanakempin torjuntaan, vaihtoehtoina terpeenien hyödyntäminen karkotteena tai petohyönteisten tai -punkkien käyttö torjuntaeliöinä, tutkia maan mikrobiyhteisöjen ja varastotautien vuorovaikutuksia ja kehittää uusia menetelmiä varastotautien hallintaan muokkaamalla maan mikrobiyhteisöjä viljelytoimilla. Hanke tuottaa sekä uutta tieteellistä tietoa että suosituksia viljelymenetelmien kehittämiseen. Tulokset lisäävät viljelyn kestävyyttä ja taloudellista kannattavuutta.

Kestävät kasvinsuojeluratkaisut ja monimuotoisuuden edistäminen kasvistuotannossa – KASVIS

Kasvisten kulutuksen odotetaan lisääntyvän, mikä luo laajentumismahdollisuuksia kotimaiselle vihannestuotannolle. Tuotantomenetelmiin kohdistuu kuitenkin muutospaineita kuluttajien ja yhteiskunnan taholta, ja viljelyä on tarpeen kehittää yhä kestävämmäksi. Ilmaston muuttuessa laadukkaiden vihannesten tuotanto edellyttää uudenlaista panostusta myös kasvintuhoojien hallintaan.

Hankkeessa testataan ja kehitetään uusia ratkaisuja ekologiseen kasvinsuojeluun ja viljely-ympäristön monimuotoisuuden lisäämiseen vihannesviljelyssä. Hankkeen tavoitteina on tuottaa viljelijöiden käyttöön uusia tuholaisten tarkkailumenetelmiä ja ennustemalleja torjuntapäätösten tueksi, testata uusia menetelmiä tärkeimpien tuholaisten ja tautien torjuntaan ja lisätä viljely-ympäristön monimuotoisuutta ja viljelyn kestävyyttä edistämällä vihannestuotantoon soveltuvien kumppani- ja kerääjäkasvien käyttöä.

Hankkeessa kehitetään tuholaisten tarkkailu- ja ennustemenetelmiä ja tarkkailutiedon välittämistä. Tila- ja kenttäkokeissa selvitetään kerääjä- ja kumppanikasvien hyötyjä ja riskejä sekä kasvitautien hallintakeinoja. Tutkittua tietoa ja kokemuksia välitetään viljelijöille mm. teemapäivien, pellonpiennarpäivien, videoiden ja ammatillisten julkaisujen kautta.

Uudistuva maatalous, ruokaturva ja resilienssi

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja sen hillitseminen kytkeytyvät vahvasti siihen, millä tavalla ruuantuotanto ja elintarvikeketjut organisoidaan tulevaisuudessa. Tämän tutkimuksen tutkimuskohteena on uudistava maatalous (engl. regenerative agriculture), jonka keskiössä ovat hiilensidontaa, maaperän kuntoa ja monimuotoisuutta edistävät viljelymenetelmät sekä uudet nk. ilmastoviisaaseen työhön kytkeytyvät toimeentulon mallit.

Tutkimushankkeessa perehdytään erityisesti näkymättömään työhön uudistavassa maataloudessa. Näkymättömällä työllä viittaamme hankkeessa sekä ihmisten että ekosysteemien tekemään työhön, joka ei näyttäydy poliittisessa puheessa, markkinoiden hinnoittelussa, virallisissa tilastoissa tai julkisessa puheessa. Uudistavassa maanviljelyssä arjen käytännöt ovat täynnä sellaista näkymätöntä työtä, joka edistää ekosysteemien ja ihmisten hyvinvointia, mutta jonka arvoa on vaikea jäljittää tai mitata.

Lisäksi tutkimuksen tavoitteena on kartoittaa uudistavan maatalouden kenttää myös laajemmin sekä kuvata alan vallitsevia käytäntöjä ja haasteita.

KUMAKKA – Kumppanuusmaataloudella kestävyyttä, kilpailukykyä ja maatalouden arvostusta

Maataloustuotannon kannattavuus ja arvostus, kotimaisen ruoan kysyntä, ruoantuotannon ja -kulutuksen kestävyys sekä kaupan rakenne ovat ajankohtaisia haasteita. Tulee etsiä ratkaisuja monipuolisesti ja tarkastella erilaisia ruoantuotannon malleja, kuluttajien valintoja ja suhdetta tuottajiin.

Kumppanuusmaatalous (Community supported agriculture, CSA) on paikallisuuteen perustuva maataloustuotannon ja ruoanjakelun malli. Siinä tuottaja ja kuluttajat tai muut kumppanit jakavat maatalouden riskejä ja palkitsevuutta – yhteistyönä, ilman välikäsiä, tuotannon kestävyyttä kehittäen ja yhteisön tuella. Toimintaa tunnetaan ja harjoitetaan vielä vähän, vaikka se voisi olla merkittävä lähiruoan myyntikanava ja vahvistaa alkutuotannon kestävyyttä, kannattavuutta ja kuluttaja/tuottajasuhdetta.

Hankkeen tavoitteena on nostaa, kehittää ja vahvistaa kumppanuusmaataloutta kestävän kehityksen toimintana, kuluttaja-tuottajasuhteen vahvistajana, taloudellisesti kannattavana ruoantuotannon mallina ja lähiruoan jakeluketjuna sekä tavanomaisessa että luonnonmukaisessa tuotannossa.

Hanke
1. tuottaa uutta tietoa ja ymmärrystä kumppanuusmaataloudesta, sen kestävyydestä ja toteuttamisesta (selvitys kumppanuusmaataloudesta paikallisena ruokajärjestelmänä sekä tuottajan ja kuluttajan kohtaamispaikkana)
2. vahvistaa kumppanuusmaataloutta toteuttavien sekä sen harjoittamisesta ja kehittämisestä kiinnostuneiden tahojen yhteistyötä ja osaamista (kumppanuusmaatalouden verkosto)
3. tuottaa verkostoyhteistyönä ja hankkeessa tehdyn selvityksen pohjalta esityksen kumppanuusmaatalouden edistämiseksi
4. tiedottaa kumppanuusmaataloudesta

Kohderyhmät: kumppanuusmaataloudesta kiinnostuneet ja sitä jo toteuttavat ruoantuottajat (maa- ja puutarhatilat, viljelijäyhteisöt) ja ruoankuluttajat (kotitaloudet, ravintolat, päiväkodit ja muut)

Luomu 2.0 – Tutkittua tietoa ja käytännön malleja regenaratiivisen luomuviljelyn tueksi

Ilmastonmuutoksen hillintätoimien kiireellisyys on nostanut ruoantuotannon yhteiskunnallisen keskustelun ytimeen. Maataloudelta odotetaan yhä suurempaa ilmastokestävyyttä, kykyä sitoa hiiltä maaperään ja kasvihuonekaasujen päästöjen hillitsemistä. Ilmastohuolen rinnalle yhtä polttavaksi on noussut huoli elonkirjon hupenemisesta: luonnon monimuotoisuuden ylläpito ja palauttaminen on myös maataloudessa korostuva tavoite. Nämä tavoitteet vaativat monimuotoisen keinovalikoiman. Paine maatalouden ilmastokestävyyden parantamiseen on jo lisännyt viljelijöiden kiinnostusta maan hoitoa kohtaan, ja monia luomutuotannossa jo pitkään käytössä olleita menetelmiä hyödynnetään yhä yleisemmin myös tavanomaisessa maataloustuotannossa. Elonkirjon vaalimista vasta opetellaan.

Maataloutemme on siirtymässä kohti regeneratiivista tuotantoa. Regeneratiivisella eli uudistavalla maataloudella tarkoitetaan omat resurssinsa uudistavaa ja ekosysteemejä palvelevaa ruoan tuotantoa, jonka keskiössä on viljelymaan viljavuuden ylläpito ja sen nostaminen. Keinovalikoimaan sisältyvät jo monimuotoinen hiiltä sitova ja maan kasvukuntoa parantava viljelykierto, kasvipeitteisyyden ylläpito ja mahdollisimman vähäinen maan muokkaus.

Luomutuotannon täytyy kehittyä, jotta sen asema kestävän ruoantuotannon sertifioituna tuotantotapana säilyy ja vahvistuu entisestään globaalissa ruokajärjestelmässä. Luomuviljelyn kehittäminen edellyttää sen ympäristötehokkuuden parantamista tutkimusperustaisesti ja käytännön toimintaympäristöä ymmärtäen. Yhtä tärkeää on tuottaa tutkimukseen perustuvia syötteitä luomusertifioinnin kehittämiseksi.

Hankkeen päätavoitteena on kehittää eteläsavolaista luomuosaamista erityisesti regeneratiivisen tuotannon suunnassa, ja nostaa sen profiilia valtakunnan tasolla.

Hankkeen toimenpiteinä

  • kehitetään ja testataan regeneratiivisen luomuviljelyn toteuttamisen mahdollisuuksia ja käytäntöjä olemassa olevaan tutkimustietoon perustuen ja luomutiloilla tehtävien käytännön kokeilujen avulla.
  • tuotetaan osaamista ja opasmateriaalia regeneratiivisen luomuviljelyn toteuttamisesta eri tuotantosuunnilla

Hankkeen kohderyhmänä ovat luomuviljelijät, luomututkijat, luomuneuvojat, luomutuotannosta kiinnostuneet kuluttajat ja muut yhteiskunnalliset toimijat.

 

Wasteless Food Service in Finland (WFSF)

Suomessa ruokapalveluissa valmistetusta ruoasta hävikkiin menee noin viidennes syömäkelpoisesta ruoasta. Ruokahävikki näkyy etenkin ravintoiloissa, joissa ruoka tarjotaan tarjoilulinjastosta.

Wasteless Food Service in Finland (WFSF) -hankkeen tavoitteena on löytää hyviä ratkaisuja ja käytänteitä, joilla ruokahävikin määrää voidaan laskea. Näitä käytänteitä tullaan hankkeen aikana pilotoimaan erityyppisissä julkisissa ja yksityisissä ruokapalvelukeskuksissa.
Hankkeen tavoitteena on
• Selvittää ruokapalveluiden ruokatuotannon ennakoinnin ja suunnittelun mahdollisuuksia ruokahävikin ehkäisyssä (nykytila ja tulevaisuuden tavoitetila).
• Standardisoida malli ruokahävikin ja hävikkilajien jatkuvan seurannan edistämiseksi erityyppisissä julkisissa ja yksityisissä ruokapalveluissa.
• Tuottaa uutta, käytännönläheistä ja helposti saavutettavaa tietoa ruokahävikin ehkäisyn ja vähentämisen keinoista (koulutukset, materiaalit).
• Tiedottaa jo olemassa olevista hyvistä käytänteistä sekä tuotetaan uutta tietoa ruokahävikin ehkäisystä ruokapalvelualalla.
• Nostaa ruokapalveluiden ammattitaidon ylpeyttä ja vastuutta koko yhteiskunnan osalta sekä globaalisti.

Ruokahävikin vähentämisen edistämiseksi tehty tutkimus- ja kehitystyötä ja näistä saatuja hyviä käytännön esimerkkejä hyödynnetään tämän hankkeen toimenpiteiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Hankkeen aikana edistetään jatkuvaa ruokahävikin seurantaa erityyppisissä julkisissa ja yksityisissä ruokapalveluissa, kuten oppilaitokset, päiväkodit, hoivakodit, sairaalat, huoltoasemat ja ravintolat.

Kehitysohjelmaan osallistuvat ruokapalvelutoimijat käyvät läpi hakuprosessin, jossa hakemusten ja haastattelujen perusteella mukaan valitaan enintään 18 ruokapalvelutoimijaa. Hakijoiden valinnassa painotetaan mm. osallistujan sitoutumista ja kehittämishalukkuutta sekä johdon sitoutumista kehittämishankkeeseen.

Hankkeen toiminta koostuu viidestä eri toimenpiteestä, joiden toteutusaikataulu on
1) 01/2022–06/2022 Hankkeeseen osallistuvien ruokapalveluiden valinta ja nykytila- analyysi
2) 07/2022–12/2022 Ruokapalvelujen tuotannon ennakoinnin ja suunnittelun nykytila ja kehittäminen
3) 01/2023–06/2023 Mittauksilla konkretiaa hävikin hallintaan
4) 07/2023–11/2023 Uusia ratkaisuja ja lisätietoa
5) Viestintä, vaikuttaminen ja koordinaatio > toteutetaan koko hankkeen ajan

Lopputulemana saadaan standardoitu malli ruokahävikin seurantaan.