Ajankohtaista

Uutisia ja tapahtumia Etelä-Savon ruoka-alan tuoreessa uutiskirjeessä

21.09.2021 Ajankohtaista | Kirjoittanut: Pirjo

Tuorein uutiskirje tarjoaa lukuisia eteläsavolaisia yrittäjätarinoita. Podcast-sarjassa vieraillaan Iso-Mikkasen lammastilalla, Kuvalan lihan sikatilalla ja Hietalan luomutilalla, jossa kasvatetaan ylämaan karjaa. Pääsemme myös tutustumaan Järvi-Suomen Kalatuotteen toimintaan. Yrittäjätarina-osiossa Rapion Myllyn omistajat kertovat myllyn historiaa ja valottavat tulevaa. Ajankohtaisosiossa päästään uusien muikkumakujen maailmaan Monenlaista muikusta-hankkeen voimin sekä kerrotaan vuoden 2021 palkituista Suomen ruokamatkailutuotteista. Matkailualan yritysten kannattaa paneutua artikkeliin, jossa kerrotaan Visit Fnlandin lanseeraamasta DataHub-tietokannasta, joka on ilmainen työkalu palveluiden ja tuotteiden markkinointiin. Uutiskirjeestä  kerrotaan myös tulevista tapahtumista ja uudista julkaisuista.

Klikkaa uutiskirjeeseen: https://mailchi.mp/71c32ba06061/urakka-hankkeen-uutiskirje

Rapion Myllyltä taatusti tuoreita jauhoja

20.09.2021 Ajankohtaista, Blogi | Kirjoittanut: Taina

Rapion Mylly on jauhanut eteläsavolaista viljaa jo vuodesta 1812 lähtien. Nykyinen mylläri Lasse Härkönen on mylläri 4. polvessa. Lassen ja Pian pojasta Laurista on tulossa seuraavan polven mylläri.

Rapion Myllylle on matkaa Juva-Savonlinna -tieltä parisen kilometriä. Monesti surkutellaan, kun yritys ei ole aivan tien vieressä. Härköset kokevat yrityksensä sijainnin etuna.”Tänne poiketaan varta vasten ja täällä asiakkaille on tarjolla muunlaiset äänet kuin liikenteen melu. Tämä on konsepti. Meille poikenneet asiakkaat haluavat usein myös puhua paljon”, Härköset luettelevat yrityksensä sijainnin etuja. Take away -tuotteita ei juurikaan myydä, vaan asiakkaat tulevat nauttimaan kahvia ja vastajauhetuista jauhoista leivottuja herkkuja.

Rapion Myllyn kahvila sijaitsee kosken kupeessa. Kahviherkuttelun lomassa voi rentoutua veden ääniä kuunnellen. Kuva: Rapion Mylly

Kosken rannalla sijaitseva Rapion Mylly on miljöönä ainutlaatuinen. Koskesta on tullut ja tulee edelleenkin energiaa myllyn tarpeisiin. Aivan omavaraisia energian suhteen ei yrityksessä olla, mutta parhaillaan menossa olevan remontin myötä tilanne paranee. Remontin myötä saadaan jauhatusprosesseihin myös tehokkaampia laitteita.

Kotitalouksissa tapahtuneet muutokset heijastuvat myös Rapion Myllyn toimintaan. Vielä 2000-luvun alkupuolella rukiin jauhattajia oli todella paljon ja kahvilaakin pidettiin auki heitä varten. Rukiin kotitarvekasvattaminen on vähentynyt, joten rahtimyllytys on nykyisin varsin vähäistä.

Viljat matkaavat Rapion Myllylle pääosin lähiseudulta Juvalta, Rantasalmelta, Joroisista, Puumalasta ja Ristiinasta.

”Meillä ei ole varsinaisia sopimusviljelijöitä, mutta monen viljelijän kanssa on tehty yhteistyötä jo vuosikymmeniä. Laatu ratkaisee viljan ostossa”, Lasse Härkönen kertoo.

Talvisin Rapion Myllyn toiminta on jauhatusta ja tuotemyyntiä vähittäiskauppoihin sekä verkkokaupan kautta. Työntekijöinä on oma kolmen hengen perhetiimi. Kesällä Myllyn yhteydessä toimii kahvio, johon palkataan lisäkäsiä avuksi.

”Kesätyöntekijöiden saaminen on vaikeutunut vuosi vuodelta ja sopivien löytäminen on vaikeaa”, Pia Härkönen toteaa. Asiaa voisi auttaa, jos esimerkiksi Juvan kunta voisi tarjota edullisia asuntoja kesäajaksi kesätyöntekijöille.

Kahvila-asiakkaat myyntiedustajina

Rapion Myllyn tuotteet myydään kuluttajapakkauksissa. Kaurahiutale on ollut suosituin tuote jo pitkään.

”Kesän kahvilavieraat ovat hyviä viestinviejiä ja markkinoijia tuotteillemme. He toivovat tuotteita omiin lähikauppoihinsa”, Lauri Härkönen kertoo. Rapion Myllyn markkinointi suoraan kauppoihin on hyvin vähäistä ja myyntipaikkojen kasvu on tullut asiakkaiden kautta. ”Tahdomme minimoida kuljetuksia, joten kaikki tuotteet menevät suoraan myyntipisteisiin, leipomoihin ja laitoskeittiöihin”.

Verkkokaupan Rapion Mylly avasi kesällä 2020.

”Verkkokauppa on vastannut odotuksia. Se on hyvä kanava palvella asiakkaita. Historia toistaa tavallaan itseään. Ennen maanviljelijät jauhattivat kerran pari kuukaudessa. Nyt jauhot voi ostaa verkkokaupasta niin usein kuin on tarve”, Lasse Härkönen toteaa.

”Asiakkaiden joukossa on mukavasti jo vakioasiakkaita, jotka tilaavat säännöllisesti”, Lauri lisää. Hän ei ole täysin tyytyväinen heidän nykyiseen verkkokauppasovellukseen ja pohtii sen uudistamista.

”Verkkokauppa toteuttaa meidän arvomaailmaa. Asiakas saa sitä kautta tuoreen tuotteen”, Pia toteaa.  Asiakaskunta on ympäri Suomen Turun saaristosta Kilpisjärvelle.

Somea Rapion Mylly hyödyntää jonkin verran markkinointiin erityisesti kesällä. Menneenä kesänä heillä oli kokeilussa ensimmäistä kertaa live-videolähetykset, joiden perusteella kahvilaan tuli asiakkaita esimerkiksi nauttimaan vasta paistettuja lettuja.

Maaseutu viehättää asuinpaikkana

Rapion Myllyn tulevaisuus näyttää valoisalta. Lasse ja Pia Härkösen poika Lauri on pikkuhiljaa ottamassa myllytoiminnan vastuulleen.

Lauri Härkönen on jatkamassa Rapion Myllyn yritystoimintaa. Omistajuudenvaihdos etenee pikkuhiljaa.

”Tänne haluan jäädä. En halua maalta mihinkään”, Lauri perustelee valintaansa. Hän on koko ikänsä työskennellyt perheen yrityksessä. Härkösillä on tytär Hanna, joka on IT-alalla Tampereella töissä.

Lauri näkee Rapion Myllyn tulevaisuuden suhteellisen valoisana.

”Maailman meno muuttuu ja yhä nuoremmat haluavat syödä suomalaista ruokaa”, Lauri toteaa. Hänen puheistaan kuuluu selkeä realismi yritystoimintaan. Hän ei odota kultakaivosta eikä haaveile suurtoiminnasta.

”Pieniä uudistuksia on tulossa.  Maailman menossa pitää pyrkiä pysymään mukana.”

”On mukavampi luovuttaa yritystoiminta läheiselle kuin ventovieraalle. Pikkuhiljaa luopuminen on eri asia kuin yhdellä kertaa. Monet pienmyllyt ovat lopettaneet kokonaan toiminnan”, Lasse Härkönen pohtii ja jatkaa, että huolena on toki jatkajan jaksaminen.

Etelä-Savon ruoka-alalla tarvitaan yhteistyötä

Rapion Myllyn väki näkee Etelä-Savon ruoka-alan tulevaisuuden varsin valoisana. Lasse Härkösen mielestä nykyisin yleisesti tunnustetaan, että maaseutu on pidettävä asuttuna. Pia Härkönen peräänkuuluttaa oikeanlaista ruokaviestintää ja lisää ruokatiedostusta. Härköset kaipaavat Etelä-Savon ruoka-alalle entistä enemmän yhteistyötä.

”Meillä on monen alan yrityksiä ja yhteistyö on tärkeää. Ruoka-ala tulee nähdä alkutuotannosta kuluttajalle asti. Tuottajien tarinoita voisi olla enemmän esillä. Tuotteille annetaan kasvot”, Lauri pohtii.

”Kaikki ruoka-alan toimijat tulisi nähdä rikkautena. Monesti markkinoidaan vain ravintoloita. Jos asiakas tulee kahdeksi viikoksi mökkilomalle Saimaan seudulle, niin harva kuitenkaan syö jokaista ateriaa ravintolassa. Hän mielellään ostaisi varmaan paikallisia perustuotteita raaka-aineiksi aterioihinsa. Yhteistyötä tarvitaan markkinoinnissa”, Pia toteaa.

Rapion Myllyn kesäkahvilan myyntipuodissa on omien tuotteiden lisäksi lähiseudun tuottajien tuotteita. Asiakkaiden ostokäyttäytymisestä Pia Härkönen on huomannut, että niin itselle kuin tuliaisiksi ostetaan perustuotteita kuten paikallisia kananmunia ja ruisleipääkin.

”Etelä-Savolla olisi paljon mahdollisuuksia, kun ne saataisiin hyödynnettyä. Markkinakanavat koko Suomen laajuiseen levitykseen ovat hyvät. Kesäasukkaat haluavat ostaa pientuottajilta ja vievät tuotetietoa eteenpäin”, Lauri Härkönen summaa maakunnan mahdollisuuksista.

Taina Harmoinen, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, URAKKA-hanke

Nielu metsäravintola on Suomen paras ruokamatkailutuote 2021!

16.09.2021 Ajankohtaista, Tapahtuma, Uutinen | Kirjoittanut: Taina

Hungry for Finland -ruokamatkailukilpailun arviointiraati on valinnut Nielu metsäravintolan Suomen parhaaksi ruokamatkailutuotteeksi 2021. Palkinnon jakoivat maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä ja Senior Director Travel Kristiina Hietasaari, Business Finland Oy/ Visit Finland 16.9.2021 Helsingissä. Loppukilpailuun selvinnyt eteläsavolainen Activity Makerin ja Ovaskala Oy:n yhteistuote Päivä muikunkalastajan mukana sai kunniamaininnan.

Ruokamatkailukilpailun voittaja Nielu metsäravintola (Bites&Bubbles Oy) on upeasti suunniteltu kokonaisuus, jossa todellinen fine dining tuodaan keskelle suomalaista metsää lähelle luontoa. Tuote on kuitenkin helposti saavutettavissa ja ostettavissa. Vastuullisuus ja ekologiset ulottuvuudet on huomioitu. Jokaisella annoksella suojelleen ikimetsää yhden neliön verran. Metsänsuojelu ja yhteiskuljetukset tukevat hienosti ympäristönäkökulmaa ja asiakas kokee tekevänsä samalla hyvää ostaessaan tuotteen. Kotimaiset raaka-aineet, ja villiyrttien käyttö on onnistunutta. Illallinen on jo lähtökohtaisesti suunniteltu innovatiivisesti sopimaan moneen ruokavalioon. Pienin muutoksin se sopii kasvissyöjille ja jopa täysin vegaaneillekin. Mielenkiintoinen juomapaketti, myös alkoholiton, on suunniteltu vastuullisuusajattelun mukaisesti. Nettisivut ovat houkuttelevat ja koko palvelupolku toimii.  Elämyksellisyys, uudenlainen ajattelu erottuu.  Tyylikkäästi erilainen – arviointiraati toteaa.

Elämyksellisyys korostui arvioinnissa

Kristiina Hirvisaari Visit Finlandista kertoi palkintojenjakotilaisuudessa kilpailutuotteita arvioidun seitsemällä kriteerillä, joista elämyksellisyys korostui. Muut arviointikriteerit olivat asiakaslähtöisyys, lähiruoan ja tarinoiden hyödyntäminen, vastuullisuus, liiketoiminnallisuus, verkostot ja yhteistyökumppanit, monipuolisuus myynti- ja markkinointikanavien käytössä sekä ruokamatkailutuote kokonaisuutena.

Matkailun perimmäinen olemus on tuottaa elämyksiä. Elämyksellisyyteen liittyy ainutlaatuisuus, mihin luonnon hyödyntäminen sopii hyvin.

”Puhtaus, väljyys ja turvallisuus ovat kriteereinä matkailun taas avautuessa. Kansainvälisille asiakkaille palveluketjujen tulee olla kunnossa”, Kristiina Hirvisaari korosti.

”Jos Suomi haluaa olla mukana kilpailussa ruokamatkailijoista, niin ruokamatkailuelämykset ja palvelut pitää saada näkyville”. Tähän yhdeksi ratkaisuksi Kristiina Hirvisaari toi esille Business Finlandin sivuilta löytyvän DataHub-alustan, jota on kehitetty korona-aikaan.

Tänä vuonna ruokamatkailukilpailussa erityistavoite oli saada mukaan uusia tuotteita, joilla noustaan korona-ajasta. Kilpailuun osallistui 77 monipuolista ja tasokasta tuotetta, joista 33 on kehittämisvaiheessa. Uusia ruokamatkailutuotteita on siis tulossa markkinoille.

Ruokamatkailuteot

Arviointiraati palkitsi kolme merkittävää ruokamatkailutekoa. Kyrö Distilleryn Illallispaketissa panimotuotteiden lisäksi nautitaan sosiaalisesti toteutettu menu.  Ravintola Nokan Menu Nokassa lähiruoka on avainasiassa. Kolmas palkittu oli Taste of Häme -verkoston: Hahkialan Kartanon, Pekkolan tilan, Ilorannan ja Tiirinkosken Taste of Slow Häme -tuote, joka sisältää ruokakierroksen verkoston kohteissa. Hämäläinen verkkainen luonteenpiirre on otettu osaksi ruokaelämystä. Matkailuteon palkituista tuotteista on tehty palkinnoksi esittelyvideot.

Viisi kunnaimainintaa

Arviointiraati antoi myös viisi kunniamainintaa, joista yhtenä Päivä muikunkalastajan mukana. Activity Makerin ja Ovaskala Oy:n tuote on vielä kehitteillä. Talvituotteessa asiakkaat kuljetetaan reki- ja kelkkakyydein jäälle, jossa osallistujat pääsevät näkemään kalastuksen kohokohdan eli nuotanvedon. Kalastuksen jälkeen tutustutaan satamaan ja tarinoidaan nuotiotulen äärellä maistellen paikallisia muikkuruokia. Kehitteillä on myös kesätuote.

”Suomen ruokamatkailustrategia 2020-2028 korostaa yhdessä tekemistä, ohjelmallisuutta ja uuden oppimista. Tässä muikunkalastukseen tutustumisessa nämä yhdistyvät, on esimerkillistä, että ruokaelämyksessä suomalainen järvikala on keskiössä. Tuotetta edelleen kehittämällä ei olla riippuvaisia vain talvisesongista”, arviointiraati totesi tuotteesta.

Muut kunniamaininnan saaneet ja niiden toteuttajat ovat Gastrojuna/Gastrotrain, GreenEscape Oy, Hotelliaamiainen, Lapland Hotels Oy, Wine in the Woods, Finland Naturally Experiences sekä Pohjois-Savon tarjonta kokonaisuutena: SATOA Kuopio Food Festival, SATOA Goes WILD -villiruokafestivaali ja European Region of Gastronomy, juhlavuosikokonaisuus, Itä-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset/ProAgria.

Lisätietoa kilpailusta ja voittajista

Uusia muikkumakuja kotimaisen kalankäytön edistämiseen!

31.08.2021 Ajankohtaista, Tapahtuma, Uutinen | Kirjoittanut: Taina
Nainen ja mies seisovat vierekkäin, Molemmilla on Maistuvaa muikusta -logolla varustetut esiliinat päällä.

Monenlaista muikusta -tilaisuudessa 26.8.2021 Mikkelissä TKI-asiantuntija Jenni Palosaari Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta haastatteli tuotanto- ja myyntipäällikkö Aki Malista Kerimäen Kalatalon kalankäsittelyn kuulumisista.

Muikku on Etelä-Savon ykköskala. Sitä pyydetään yli miljoona kiloa vuodessa, lähes puolet koko maan saalismääristä. Valtioneuvosto hyväksyi kesällä Kotimaisen kalan edistämisohjelman. Sen tavoitteena on saada suomalaiset syömään viikossa keskimäärin 2,5 kala-annosta vuoteen 2035 mennessä, kun nykyisin kalaruokia syödään 1,7 annosta viikossa. Uusille muikkuruoille on siis tarvetta.

Kalan kulutuksen lisäyksen tulisi tapahtua erityisesti kotimaisella kestävästi tuotetulla kalalla. Sisävesien kalojen pyyntimäärät pitäisi tuplata. Se vaatii tuotekehitystä sekä pyynnin ja logistiikan kehittämistä. Tämä edellyttää myös uusien kalaruokien kehittelyä ruokapalveluihin. Tähän haasteeseen on tartuttu Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Maistuvaa muikusta. Uusia ruokatuotteita ammattikeittiöille -hankkeessa. Hankkeessa on kehitetty yhdessä Etelä-Savon keittiömestareiden kanssa uusia muikkuruokia, joita on testattu mm. opiskelija- ja henkilöstöravintoloissa.

Muikusta sipsejä, pitsaa ja perinteikkäitäkin ruokia

Paistettuja muikkufileitä kulhossa.

Muikkusipsit ovat monikäyttöisiä. Ne sopivat vaikkapa oluen kanssa nautittavaksi pähkinöiden ja perunalastujen sijasta. Puolukkamajoneesi on niille maukas lisäke.

Kalan paras mauste on tuoreus, mikä saattaa logistiikan kannalta olla haasteellista. Siksi kalan pakastaminen tuoreena on yksi ratkaisu sen käytön laajentamiseen.

Paistettuja muikkuja ja vaaleaa kastiketta valkoisilla kertakäyttölautasilla. Maisteluannoksia.

Hankkeessa kehitetyt valmiiksi paneroidut muikut ovat pakastetuote. Muikut ovat nopeita ja helppoja valmistaa tarjolle.

”Uusia muikkumakuja ammattikeittiöille on kehitelty erityisesti pakastetusta muikusta”, toteaa TKI-asiantuntija Jenni Palosaari Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta. Maistuvaa muikusta. Uusia ruokatuotteita ammattikeittiöille -hankkeessa tärkeänä yhteistyökumppanina on ollut Kerimäen Kalatalo, jossa onkin kehitetty muikun pakastukseen liittyviä toimintoja.

 

 

Nainen seisoo pöydän takana, päällä Maistuvaa muikusta -logolla varustettu esiliina. Naisen edessä pöydällä esillä pitsa ja ruokaannos, jossa on pyöryköitä ja perunamuusia.

Etelä-Savon Keittiömestareiden puheenjohtaja Aija Lyytikäinen on ollut mukana kehittämässä uusia muikkumakuja.

”Etelä-Savon keittiömestareiden kanssa olemme työpajoissa työstäneet erilaisia muikkuruokia. Osa sopii alkuruoaksi ravintolamenuisiin, kuten pekonimuikkuterriini tai perinnemuikut, ja osa on kehitetty suurtalouskeittiöihin. Esimerkiksi muikkumureketta maistatimme Kalavankankaan yhtenäiskoulussa Mikkelissä ja se sai erittäin hyvän vastaanoton koululaisten ja opettajien keskuudessa”, Jenni Palosaari kertoo.

Kala on tulevaisuuden ruoka

Kala nähdään nimenomaan tulevaisuuden ruokana. Viidentoista vuoden päästä suomalaisten lautasilla on entistä enemmän kalaa ja kasviksia ja kohtuullisesti lihaa ja maitotuotteita. Ravitsemuksellisesti tällainen ruokavalio olisi optimaalinen ja myös ympäristöystävällinen, sillä kalastus poistaa tehokkaasti vesistöihin jo joutuneita ravinteita ja vähentää siten vesistöjen rehevöitymistä.

Etelä-Savossa sisävesikalojen käyttömahdollisuuksia on niin muikun pyynnin ja käytön lisäämisessä kuin myös vähempiarvoisten kalojen pyynnin, logistiikan ja jalostuksen kehittämisessä. Tähän kannattaa panostaa, sillä kotimaisen kalan käytön lisäämisellä on myös merkittäviä talousvaikutuksia. Kotimaisen kalan kulutuksen lisäksi lisäystä tavoitellaan myös kalatuotteiden viennin kasvua.

Lisätietoja: xamk.fi/maistuvaamuikusta

Teksti ja kuvat: Taina Harmoinen, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu

Lähiruokapäivään on ilmoittautunut jo yli 150 tilaa ja maaseudun yritystä!

23.08.2021 Ajankohtaista, Tapahtuma | Kirjoittanut: Taina

Lähiruokapäivä kiinnostaa kotimaisia ruoantuottajia tänäkin vuonna. Tällä hetkellä ilmoittautuneita on jo yli 150. Joukko on ilahduttavan laaja: mukana on niin perinteisiä ruoantuottajia kuin muitakin maaseudun toimijoita, kuten matkailu- ja elämysyrityksiä sekä maaseudun eri yhdistyksiä. Lisää kuitenkin vielä mahtuu ja ehtii mukaan. Ilmoittautumisaikaa on tapahtumapäivään 11.09. saakka!

Valtakunnallinen Lähiruokapäivä järjestetään 11.09.2021. Koko Suomen kattava tapahtuma tunnettiin aikaisempina vuosina nimellä Osta tilalta-päivä. Tutustu Lähiruokapäivään jo ilmoittautuneisiin kohteisiin osoitteessa: www.lahiruokapaiva.fi

Lähiruokapäivän aikana voit tutustua maaseudun toimijoihin “pintaa syvemmältä”, sekä ostaa tuoreita raaka-aineita tai valmiiksi jalostettuja tuotteita suoraan tekijöiltä itseltään. Moni osallistuva yritys antaa kävijöille myös mahdollisuuden tutustua paikan eläimiin, koneisiin ja pihapiiriin.

Jokainen Lähiruokapäivään ilmoittautunut tapahtumajärjestäjä on itse vastuussa tapahtumansa järjestelyistä ja siitä, että oman alueen viranomaisten määräyksiä ja suosituksia noudatetaan. Juhlistetaan Lähiruokapäivää yhdessä turvallisesti!

Osallistuneiden määrä on kasvanut vuosi vuodelta tapahtuman kasvaessa ja kehittyessä. Viime vuonna ovensa avasi 199 tuottajaa ympäri Suomea.

Mukaan voi ilmoittautua osoitteessa www.lähiruokapäivä.fi

Lisätietoja:

Heidi Kohtala, Maaseutuverkostopalvelut, heidi.kohtala@ruokavirasto.fi, 050 5240318

Kuuntele podcast Järvi-Suomen Kalatuotteen toiminnasta

10.08.2021 Ajankohtaista, Julkaisu | Kirjoittanut: Taina

Miten kalanjalostusta tehdään Järvi-Suomen Kalatuotteella? Mistä kalat entä millaisia tuotteita tulossa? Ruokapuhetta Etelä-Savosta -podcastsarjassa haastateltavana Tuomas Pöyry Järvi-Suomen Kalatuotteelta. Haastattelijana Nestori Virtanen.

Podcastit toteutetaan osana URAKKA-hankkeen ruokaviestijäverkoston toimintaa.

Hietalan luomutila starttaa Ruokapuhetta Etelä-Savosta -podcastit

22.06.2021 Ajankohtaista, Julkaisu, Uutinen | Kirjoittanut: Taina

Ruokapuhetta Etelä-Savosta -podcasteissa eteläsavolaiset ruoka-alan yrittäjät kertovat arjestaan. Sarjan ensimmäisessä podcastissa Tanja Kyckling kertoo Hietalan luomutilan toiminnasta. Tanjan haastettelun on tehnyt Nestori Virtanen.

Ruokapuhetta Etelä-Savosta -podcastsarjasta vastaa Uudistuva ja kasvava Etelä-Savon ruoka-ala – URAKKA -hanke yhteistyössä vapaaehtoisista koottavan ruokaviestijäverkoston kanssa.

Opiskelijanuorten ideoissa tähteeksi jäänyt leipä sai uuden elämän ja muikut taipuivat monenlaisiksi herkuiksi

26.05.2021 Ajankohtaista, Tapahtuma, Uutinen | Kirjoittanut: Taina

Ruokaoivallus®-kilpailun palkintojen jaossa 26.5.2021 tutkimusjohtaja Anu Haapala Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta ja aktivaattori Pekka Sahama Itä-Suomen kalatalousryhmästä palkitsivat Muikeita muikkumakuja -sarjan jaetulle ykkösijalle tulleen Alexiana Gaudiatin.

”Ruokaoivallus®-kilpailun töiden taso oli tosi positiivinen yllätys. Monenlaisia ruokia ja hyviä ideoita”, kilpailun arviointiraatiin osallistunut keittiömestari Roope Rask luonnehtii kilpailutöitä.

Kilpailusarjojen voittajat julkistettiin 26.5.2021 Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Mikkelin kampuksella.

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk järjesti nuorten valtakunnallisen ruokainnovaatiokilpailun 16-29 -vuotiaille opiskelijoille 1.2.–31.3.2021. Kilpailu järjestettiin nyt kolmannen kerran.

”Ruokaoivallus®-kilpailussa etsittiin tähteeksi jääneelle leivälle uusia käyttötarkoituksia ja nuorille maistuvia muikkuruokia. Opiskelijanuoret innostuivat Ruokaoivallus®-kilpailusta, sillä kilpailusarjoihin lähetettiin 32 kilpailutyötä, joista kolme kilpaili molemmissa sarjoissa. Kilpailu toteutettiin tiiviissä yhteistyössä yritysten kanssa”, TKI-asiantuntija Jenni Palosaari Xamkista kertoo.

Neljä miestä seisoo ulkona vierekkäin.

Ruokaoivallus®-kilpailun sarjojen järjestelyissä oli vahvasti mukana alueen yrityksiä, joista saatiin edustajat myös kilpailun arviointiraatiin: Tuomas Pöyry (vasemmalla), Anttu Rautio, Roope Rask ja Pekka Sahama.

Esiraati maisteli ja valitsi kummastakin sarjasta parhaimmat työt loppukilpailuun, joka järjestettiin 12.5.2021. Kilpailun arviointiraatiin kuuluivat toimitusjohtaja Anttu Rautio Siiskosen Kotileipomosta, toimitusjohtaja Tuomas Pöyry Järvi-Suomen Kalatuotteesta, keittiömestari Roope Rask Bistro Holvista, aktivaattori Pekka Sahama Itä-Suomen Kalatalousryhmästä ja ravitsemuspalveluliiketoiminnan lehtori Eeva Koljonen, TKI-asiantuntijat Merja Ylönen ja Taina Harmoinen Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta.

Kilpailutöiden arviointikriteereinä olivat aistinvaraisten ominaisuuksien lisäksi innovatiivisuus, käyttökelpoisuus, ekologisuus ja kestävyys sekä kotimaisten raaka-aineiden käyttö. Molempien sarjojen voittajat palkittiin 1000 euron tunnustuspalkinnoilla ja kaksi seuraavaksi sijoittunutta palkittiin tuotepalkinnoin.

 

 

 

 

 

Murun juustokakku on Leivän uusi elämä -sarjan voittaja

Sofia Masalkinan suunnittelema Murun juustokakku voitti Leivän uusi elämä -sarjan. Mehevän kakun pohja valmistetaan kuivasta leivästä.

Leivän uusi elämä –sarjan voittajaksi valittiin Murun juustokakku. Kilpailutyön oli ideoinut 17-vuotias Sofia Masalkina, joka opiskelee Kainuun ammattiopistossa matkailu- ja ravitsemisalaa. Murun juustokakun pohjaan käytetään kuivunutta leipää, joka jauhetaan pohjaa varten. Juustokakun erikoisuutena on myös vesihaudekypsennys uunissa. Lopputulos oli todella herkullinen.

”Kilpailutöissä oli todella mielenkiintoisia, rohkeita ideoita tähteeksi jääneen leivän hyödyntämiseksi. Parhaimmat työt erottuivat varsin selkeästi. Osaa ideoista tulemme todennäköisesti jatkotyöstämään. Tavoitteena on tuoda leivän käyttöideoita esille uudistuvilla kotisivuillamme”, toteaa Anttu Rautio Siiskosen Kotileipomosta.  Siiskosen Kotileipomo toimi yhteistyökumppanina leipäsarjassa lahjoittaen sarjan voittajalle palkinnon.

Leivän uusi elämä -sarjassa toiseksi tuli Iida-Mari Sainen ideoima Hävikkileipägranola. 28-vuotias Saine opiskelee bio- ja elintarviketekniikkaa Seinäjoen ammattikorkeakoulussa. Kolmanneksi sijoittui 16-vuotias Schildtin lukion opiskelija Linnea Humalajoki Jyväskylästä Leipäpannari -ohjeellaan.

Muikkusarjan voitto jaettiin smugettien ja muikkutäytteisten kalavohvelien kesken

Roni-Mikael Raappanan Kalavohvelit muikkulevitteellä voitti Muikeita muikkumakuja -sarjan jaetun ensimmäisen sijan. Vohvelitaikinassa sekä levitteessä käytetään kotimaista muikkusäilykettä.

Muikeita muikkumakuja –sarjassa tavoitteena oli ideoida nuorten makuun sopivia uusia muikkuruokia. Loppukilpailun taso oli huikea ja arviointiraati päätti jakaa ensimmäisen palkinnon. Voittajiksi valittiin Roni-Mikael Raappanan kehittelemät Kalavohvelit muikkulevitteellä ja Alexiana Gaudiatin Smugetit. Hauholainen 17-vuotias Raappana opiskelee autoalaa Ammattiopisto Tavastiassa. 24-vuotias Gaudiat opiskelee ravintola- ja cateringalaa Turun ammatti-instituutissa.

”Muikkusarjan kilpailutyöt olivat todelle hienoja ja innovatiivisia. Töihin oli paneuduttu ja käytetty aikaa kehittelyyn”, toteaa arviointiraatiin osallistunut Pekka Sahama Itä-Suomen kalatalousryhmästä, joka palkitsi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun kanssa muikkusarjan voittajat.

”On tärkeää, että uusia muikkuruokia kehitetään. Kotimaisen kalan edistämisohjelmassa tavoitteena on kalan syönnin lisääminen nimenomaan kotimaista kalaa käyttämällä. Tähän voisi vastata muikun pyynnin lisäämisellä, sillä muikkukannat ovat kestäviä”, Pekka Sahama pohtii.

Alexiana Gaudiatin Smugetit tulivat jaetulle ensimmäiselle sijalle Muikeita muikkumakuja -sarjassa. Smugetteihin savustetut muikut ruoditaan ja jauhetaan sekä paneroidaan ennen kypsennystä.

Muikeita muikkumakuja –sarjassa kolmannelle sijalle sijoittui myös Kainuun ammattiopistossa matkailu- ja ravitsemisalaa opiskeleva 17-vuotias Evelina Tuktarova Muikkutäytteisellä perunaruisrieskarullalla.

Arviointiraati päätti antaa lisäksi kunniamaininnan Muikkukebab-burgerille, jonka kehittelystä vastasi Haaga-Helia ammattikorkeakoulun ruokatuotannon johtamisen opiskelija Janne Ruponen, 24 v.

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu järjesti Ruokaoivallus®-kilpailun osana TKI-toimintaa kestävän hyvinvoinnin vahvuusalalla. Patentti- ja rekisterihallitus myönsi 30.11.2017 Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoululle tavaramerkin Ruokaoivallus-logolle ja nimelle.

Kuvat: Teija Rautiainen ja Manu Eloaho / Darcmedia

Taina Harmoinen ja Jenni Palosaari, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu

Kuusenkerkässä on potentiaalia luonnontuotealan viennin kirittäjäksi

07.05.2021 Ajankohtaista | Kirjoittanut: Pirjo

Luonnonvarakeskuksen (Luke) mukaan kuusenkerkkää olisi kerättävissä Suomen metsistä yli 80 miljoonaa kiloa. Tällä hetkellä tästä määrästä kerätään vain alle prosentti. Lisäämällä kuusenkerkän keruuta ja kehittämällä raaka-aineen jatkojalostusta voitaisiin moninkertaistaa kuusenkerkästä saatavat tuotot.

Lue lisää täältä: https://www.luke.fi/uutinen/kuusenkerkassa-on-potentiaalia-luonnontuotealan-viennin-kirittajaksi/

Uutisia ja tapahtumia Etelä-Savon ruoka-alan tuoreimmassa uutiskirjeessä

13.04.2021 Ajankohtaista | Kirjoittanut: Pirjo

URAKKA-hankkeen tuottaman uusimman uutiskirjeen yrittäjätarinassa tutustutaan Kerimäen Makkolan kylässä sijaitsevaan Muhosen leipomoon ja siellä leivottavan luomuruisleivän syntyyn. Ajankohtaista-osiossa esittelyssä Etelä-Savon ruoka-alan uunituore kehittämisohjelma vuosille 2021-2027 sekä yrityksille suunnatusta hankehausta liittyen kotimaisten, vähän hyödynnettyjen kalojen ruokakäyttöön. Samassa osiossa on asiaa myös Savonlinna Live2!-hankkeesta, joka on suunnattu alueen matkailu- ja palvelualan yrityksille. Koulutus-osiossa kerrotaan useista  elintarvikeyrityksille suunnatuista mielenkiintoisista webinaareista, kuten ’Visioita virtuaaliseen ruokakauppaan’ ja ’Tuotteen vientivalmius’.  Kirjeessä on myös linkki sähköiseen Luomubuumi-hankkeen julkaisuun, jossa on esittelyssä lukuisia uusia, hankkeessa ideoituja luomutuotekonsepteja vinkeiksi luomutuotteiden jatkojalostajille.

Tutustu uutiskirjeen sisältöön: https://mailchi.mp/6166de7f261b/urakka-hankkeen-uutiskirje