Hankkeet

Nielu metsäravintola on Suomen paras ruokamatkailutuote 2021!

16.09.2021 Ajankohtaista, Tapahtuma, Uutinen | Kirjoittanut: Taina

Hungry for Finland -ruokamatkailukilpailun arviointiraati on valinnut Nielu metsäravintolan Suomen parhaaksi ruokamatkailutuotteeksi 2021. Palkinnon jakoivat maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä ja Senior Director Travel Kristiina Hietasaari, Business Finland Oy/ Visit Finland 16.9.2021 Helsingissä. Loppukilpailuun selvinnyt eteläsavolainen Activity Makerin ja Ovaskala Oy:n yhteistuote Päivä muikunkalastajan mukana sai kunniamaininnan.

Ruokamatkailukilpailun voittaja Nielu metsäravintola (Bites&Bubbles Oy) on upeasti suunniteltu kokonaisuus, jossa todellinen fine dining tuodaan keskelle suomalaista metsää lähelle luontoa. Tuote on kuitenkin helposti saavutettavissa ja ostettavissa. Vastuullisuus ja ekologiset ulottuvuudet on huomioitu. Jokaisella annoksella suojelleen ikimetsää yhden neliön verran. Metsänsuojelu ja yhteiskuljetukset tukevat hienosti ympäristönäkökulmaa ja asiakas kokee tekevänsä samalla hyvää ostaessaan tuotteen. Kotimaiset raaka-aineet, ja villiyrttien käyttö on onnistunutta. Illallinen on jo lähtökohtaisesti suunniteltu innovatiivisesti sopimaan moneen ruokavalioon. Pienin muutoksin se sopii kasvissyöjille ja jopa täysin vegaaneillekin. Mielenkiintoinen juomapaketti, myös alkoholiton, on suunniteltu vastuullisuusajattelun mukaisesti. Nettisivut ovat houkuttelevat ja koko palvelupolku toimii.  Elämyksellisyys, uudenlainen ajattelu erottuu.  Tyylikkäästi erilainen – arviointiraati toteaa.

Elämyksellisyys korostui arvioinnissa

Kristiina Hirvisaari Visit Finlandista kertoi palkintojenjakotilaisuudessa kilpailutuotteita arvioidun seitsemällä kriteerillä, joista elämyksellisyys korostui. Muut arviointikriteerit olivat asiakaslähtöisyys, lähiruoan ja tarinoiden hyödyntäminen, vastuullisuus, liiketoiminnallisuus, verkostot ja yhteistyökumppanit, monipuolisuus myynti- ja markkinointikanavien käytössä sekä ruokamatkailutuote kokonaisuutena.

Matkailun perimmäinen olemus on tuottaa elämyksiä. Elämyksellisyyteen liittyy ainutlaatuisuus, mihin luonnon hyödyntäminen sopii hyvin.

”Puhtaus, väljyys ja turvallisuus ovat kriteereinä matkailun taas avautuessa. Kansainvälisille asiakkaille palveluketjujen tulee olla kunnossa”, Kristiina Hirvisaari korosti.

”Jos Suomi haluaa olla mukana kilpailussa ruokamatkailijoista, niin ruokamatkailuelämykset ja palvelut pitää saada näkyville”. Tähän yhdeksi ratkaisuksi Kristiina Hirvisaari toi esille Business Finlandin sivuilta löytyvän DataHub-alustan, jota on kehitetty korona-aikaan.

Tänä vuonna ruokamatkailukilpailussa erityistavoite oli saada mukaan uusia tuotteita, joilla noustaan korona-ajasta. Kilpailuun osallistui 77 monipuolista ja tasokasta tuotetta, joista 33 on kehittämisvaiheessa. Uusia ruokamatkailutuotteita on siis tulossa markkinoille.

Ruokamatkailuteot

Arviointiraati palkitsi kolme merkittävää ruokamatkailutekoa. Kyrö Distilleryn Illallispaketissa panimotuotteiden lisäksi nautitaan sosiaalisesti toteutettu menu.  Ravintola Nokan Menu Nokassa lähiruoka on avainasiassa. Kolmas palkittu oli Taste of Häme -verkoston: Hahkialan Kartanon, Pekkolan tilan, Ilorannan ja Tiirinkosken Taste of Slow Häme -tuote, joka sisältää ruokakierroksen verkoston kohteissa. Hämäläinen verkkainen luonteenpiirre on otettu osaksi ruokaelämystä. Matkailuteon palkituista tuotteista on tehty palkinnoksi esittelyvideot.

Viisi kunnaimainintaa

Arviointiraati antoi myös viisi kunniamainintaa, joista yhtenä Päivä muikunkalastajan mukana. Activity Makerin ja Ovaskala Oy:n tuote on vielä kehitteillä. Talvituotteessa asiakkaat kuljetetaan reki- ja kelkkakyydein jäälle, jossa osallistujat pääsevät näkemään kalastuksen kohokohdan eli nuotanvedon. Kalastuksen jälkeen tutustutaan satamaan ja tarinoidaan nuotiotulen äärellä maistellen paikallisia muikkuruokia. Kehitteillä on myös kesätuote.

”Suomen ruokamatkailustrategia 2020-2028 korostaa yhdessä tekemistä, ohjelmallisuutta ja uuden oppimista. Tässä muikunkalastukseen tutustumisessa nämä yhdistyvät, on esimerkillistä, että ruokaelämyksessä suomalainen järvikala on keskiössä. Tuotetta edelleen kehittämällä ei olla riippuvaisia vain talvisesongista”, arviointiraati totesi tuotteesta.

Muut kunniamaininnan saaneet ja niiden toteuttajat ovat Gastrojuna/Gastrotrain, GreenEscape Oy, Hotelliaamiainen, Lapland Hotels Oy, Wine in the Woods, Finland Naturally Experiences sekä Pohjois-Savon tarjonta kokonaisuutena: SATOA Kuopio Food Festival, SATOA Goes WILD -villiruokafestivaali ja European Region of Gastronomy, juhlavuosikokonaisuus, Itä-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset/ProAgria.

Lisätietoa kilpailusta ja voittajista

Uusia muikkumakuja kotimaisen kalankäytön edistämiseen!

31.08.2021 Ajankohtaista, Tapahtuma, Uutinen | Kirjoittanut: Taina
Nainen ja mies seisovat vierekkäin, Molemmilla on Maistuvaa muikusta -logolla varustetut esiliinat päällä.

Monenlaista muikusta -tilaisuudessa 26.8.2021 Mikkelissä TKI-asiantuntija Jenni Palosaari Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta haastatteli tuotanto- ja myyntipäällikkö Aki Malista Kerimäen Kalatalon kalankäsittelyn kuulumisista.

Muikku on Etelä-Savon ykköskala. Sitä pyydetään yli miljoona kiloa vuodessa, lähes puolet koko maan saalismääristä. Valtioneuvosto hyväksyi kesällä Kotimaisen kalan edistämisohjelman. Sen tavoitteena on saada suomalaiset syömään viikossa keskimäärin 2,5 kala-annosta vuoteen 2035 mennessä, kun nykyisin kalaruokia syödään 1,7 annosta viikossa. Uusille muikkuruoille on siis tarvetta.

Kalan kulutuksen lisäyksen tulisi tapahtua erityisesti kotimaisella kestävästi tuotetulla kalalla. Sisävesien kalojen pyyntimäärät pitäisi tuplata. Se vaatii tuotekehitystä sekä pyynnin ja logistiikan kehittämistä. Tämä edellyttää myös uusien kalaruokien kehittelyä ruokapalveluihin. Tähän haasteeseen on tartuttu Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Maistuvaa muikusta. Uusia ruokatuotteita ammattikeittiöille -hankkeessa. Hankkeessa on kehitetty yhdessä Etelä-Savon keittiömestareiden kanssa uusia muikkuruokia, joita on testattu mm. opiskelija- ja henkilöstöravintoloissa.

Muikusta sipsejä, pitsaa ja perinteikkäitäkin ruokia

Paistettuja muikkufileitä kulhossa.

Muikkusipsit ovat monikäyttöisiä. Ne sopivat vaikkapa oluen kanssa nautittavaksi pähkinöiden ja perunalastujen sijasta. Puolukkamajoneesi on niille maukas lisäke.

Kalan paras mauste on tuoreus, mikä saattaa logistiikan kannalta olla haasteellista. Siksi kalan pakastaminen tuoreena on yksi ratkaisu sen käytön laajentamiseen.

Paistettuja muikkuja ja vaaleaa kastiketta valkoisilla kertakäyttölautasilla. Maisteluannoksia.

Hankkeessa kehitetyt valmiiksi paneroidut muikut ovat pakastetuote. Muikut ovat nopeita ja helppoja valmistaa tarjolle.

”Uusia muikkumakuja ammattikeittiöille on kehitelty erityisesti pakastetusta muikusta”, toteaa TKI-asiantuntija Jenni Palosaari Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta. Maistuvaa muikusta. Uusia ruokatuotteita ammattikeittiöille -hankkeessa tärkeänä yhteistyökumppanina on ollut Kerimäen Kalatalo, jossa onkin kehitetty muikun pakastukseen liittyviä toimintoja.

 

 

Nainen seisoo pöydän takana, päällä Maistuvaa muikusta -logolla varustettu esiliina. Naisen edessä pöydällä esillä pitsa ja ruokaannos, jossa on pyöryköitä ja perunamuusia.

Etelä-Savon Keittiömestareiden puheenjohtaja Aija Lyytikäinen on ollut mukana kehittämässä uusia muikkumakuja.

”Etelä-Savon keittiömestareiden kanssa olemme työpajoissa työstäneet erilaisia muikkuruokia. Osa sopii alkuruoaksi ravintolamenuisiin, kuten pekonimuikkuterriini tai perinnemuikut, ja osa on kehitetty suurtalouskeittiöihin. Esimerkiksi muikkumureketta maistatimme Kalavankankaan yhtenäiskoulussa Mikkelissä ja se sai erittäin hyvän vastaanoton koululaisten ja opettajien keskuudessa”, Jenni Palosaari kertoo.

Kala on tulevaisuuden ruoka

Kala nähdään nimenomaan tulevaisuuden ruokana. Viidentoista vuoden päästä suomalaisten lautasilla on entistä enemmän kalaa ja kasviksia ja kohtuullisesti lihaa ja maitotuotteita. Ravitsemuksellisesti tällainen ruokavalio olisi optimaalinen ja myös ympäristöystävällinen, sillä kalastus poistaa tehokkaasti vesistöihin jo joutuneita ravinteita ja vähentää siten vesistöjen rehevöitymistä.

Etelä-Savossa sisävesikalojen käyttömahdollisuuksia on niin muikun pyynnin ja käytön lisäämisessä kuin myös vähempiarvoisten kalojen pyynnin, logistiikan ja jalostuksen kehittämisessä. Tähän kannattaa panostaa, sillä kotimaisen kalan käytön lisäämisellä on myös merkittäviä talousvaikutuksia. Kotimaisen kalan kulutuksen lisäksi lisäystä tavoitellaan myös kalatuotteiden viennin kasvua.

Lisätietoja: xamk.fi/maistuvaamuikusta

Teksti ja kuvat: Taina Harmoinen, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu

Hietalan luomutila starttaa Ruokapuhetta Etelä-Savosta -podcastit

22.06.2021 Ajankohtaista, Julkaisu, Uutinen | Kirjoittanut: Taina

Ruokapuhetta Etelä-Savosta -podcasteissa eteläsavolaiset ruoka-alan yrittäjät kertovat arjestaan. Sarjan ensimmäisessä podcastissa Tanja Kyckling kertoo Hietalan luomutilan toiminnasta. Tanjan haastettelun on tehnyt Nestori Virtanen.

Ruokapuhetta Etelä-Savosta -podcastsarjasta vastaa Uudistuva ja kasvava Etelä-Savon ruoka-ala – URAKKA -hanke yhteistyössä vapaaehtoisista koottavan ruokaviestijäverkoston kanssa.

Opiskelijanuorten ideoissa tähteeksi jäänyt leipä sai uuden elämän ja muikut taipuivat monenlaisiksi herkuiksi

26.05.2021 Ajankohtaista, Tapahtuma, Uutinen | Kirjoittanut: Taina

Ruokaoivallus®-kilpailun palkintojen jaossa 26.5.2021 tutkimusjohtaja Anu Haapala Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta ja aktivaattori Pekka Sahama Itä-Suomen kalatalousryhmästä palkitsivat Muikeita muikkumakuja -sarjan jaetulle ykkösijalle tulleen Alexiana Gaudiatin.

”Ruokaoivallus®-kilpailun töiden taso oli tosi positiivinen yllätys. Monenlaisia ruokia ja hyviä ideoita”, kilpailun arviointiraatiin osallistunut keittiömestari Roope Rask luonnehtii kilpailutöitä.

Kilpailusarjojen voittajat julkistettiin 26.5.2021 Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Mikkelin kampuksella.

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk järjesti nuorten valtakunnallisen ruokainnovaatiokilpailun 16-29 -vuotiaille opiskelijoille 1.2.–31.3.2021. Kilpailu järjestettiin nyt kolmannen kerran.

”Ruokaoivallus®-kilpailussa etsittiin tähteeksi jääneelle leivälle uusia käyttötarkoituksia ja nuorille maistuvia muikkuruokia. Opiskelijanuoret innostuivat Ruokaoivallus®-kilpailusta, sillä kilpailusarjoihin lähetettiin 32 kilpailutyötä, joista kolme kilpaili molemmissa sarjoissa. Kilpailu toteutettiin tiiviissä yhteistyössä yritysten kanssa”, TKI-asiantuntija Jenni Palosaari Xamkista kertoo.

Neljä miestä seisoo ulkona vierekkäin.

Ruokaoivallus®-kilpailun sarjojen järjestelyissä oli vahvasti mukana alueen yrityksiä, joista saatiin edustajat myös kilpailun arviointiraatiin: Tuomas Pöyry (vasemmalla), Anttu Rautio, Roope Rask ja Pekka Sahama.

Esiraati maisteli ja valitsi kummastakin sarjasta parhaimmat työt loppukilpailuun, joka järjestettiin 12.5.2021. Kilpailun arviointiraatiin kuuluivat toimitusjohtaja Anttu Rautio Siiskosen Kotileipomosta, toimitusjohtaja Tuomas Pöyry Järvi-Suomen Kalatuotteesta, keittiömestari Roope Rask Bistro Holvista, aktivaattori Pekka Sahama Itä-Suomen Kalatalousryhmästä ja ravitsemuspalveluliiketoiminnan lehtori Eeva Koljonen, TKI-asiantuntijat Merja Ylönen ja Taina Harmoinen Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta.

Kilpailutöiden arviointikriteereinä olivat aistinvaraisten ominaisuuksien lisäksi innovatiivisuus, käyttökelpoisuus, ekologisuus ja kestävyys sekä kotimaisten raaka-aineiden käyttö. Molempien sarjojen voittajat palkittiin 1000 euron tunnustuspalkinnoilla ja kaksi seuraavaksi sijoittunutta palkittiin tuotepalkinnoin.

 

 

 

 

 

Murun juustokakku on Leivän uusi elämä -sarjan voittaja

Sofia Masalkinan suunnittelema Murun juustokakku voitti Leivän uusi elämä -sarjan. Mehevän kakun pohja valmistetaan kuivasta leivästä.

Leivän uusi elämä –sarjan voittajaksi valittiin Murun juustokakku. Kilpailutyön oli ideoinut 17-vuotias Sofia Masalkina, joka opiskelee Kainuun ammattiopistossa matkailu- ja ravitsemisalaa. Murun juustokakun pohjaan käytetään kuivunutta leipää, joka jauhetaan pohjaa varten. Juustokakun erikoisuutena on myös vesihaudekypsennys uunissa. Lopputulos oli todella herkullinen.

”Kilpailutöissä oli todella mielenkiintoisia, rohkeita ideoita tähteeksi jääneen leivän hyödyntämiseksi. Parhaimmat työt erottuivat varsin selkeästi. Osaa ideoista tulemme todennäköisesti jatkotyöstämään. Tavoitteena on tuoda leivän käyttöideoita esille uudistuvilla kotisivuillamme”, toteaa Anttu Rautio Siiskosen Kotileipomosta.  Siiskosen Kotileipomo toimi yhteistyökumppanina leipäsarjassa lahjoittaen sarjan voittajalle palkinnon.

Leivän uusi elämä -sarjassa toiseksi tuli Iida-Mari Sainen ideoima Hävikkileipägranola. 28-vuotias Saine opiskelee bio- ja elintarviketekniikkaa Seinäjoen ammattikorkeakoulussa. Kolmanneksi sijoittui 16-vuotias Schildtin lukion opiskelija Linnea Humalajoki Jyväskylästä Leipäpannari -ohjeellaan.

Muikkusarjan voitto jaettiin smugettien ja muikkutäytteisten kalavohvelien kesken

Roni-Mikael Raappanan Kalavohvelit muikkulevitteellä voitti Muikeita muikkumakuja -sarjan jaetun ensimmäisen sijan. Vohvelitaikinassa sekä levitteessä käytetään kotimaista muikkusäilykettä.

Muikeita muikkumakuja –sarjassa tavoitteena oli ideoida nuorten makuun sopivia uusia muikkuruokia. Loppukilpailun taso oli huikea ja arviointiraati päätti jakaa ensimmäisen palkinnon. Voittajiksi valittiin Roni-Mikael Raappanan kehittelemät Kalavohvelit muikkulevitteellä ja Alexiana Gaudiatin Smugetit. Hauholainen 17-vuotias Raappana opiskelee autoalaa Ammattiopisto Tavastiassa. 24-vuotias Gaudiat opiskelee ravintola- ja cateringalaa Turun ammatti-instituutissa.

”Muikkusarjan kilpailutyöt olivat todelle hienoja ja innovatiivisia. Töihin oli paneuduttu ja käytetty aikaa kehittelyyn”, toteaa arviointiraatiin osallistunut Pekka Sahama Itä-Suomen kalatalousryhmästä, joka palkitsi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun kanssa muikkusarjan voittajat.

”On tärkeää, että uusia muikkuruokia kehitetään. Kotimaisen kalan edistämisohjelmassa tavoitteena on kalan syönnin lisääminen nimenomaan kotimaista kalaa käyttämällä. Tähän voisi vastata muikun pyynnin lisäämisellä, sillä muikkukannat ovat kestäviä”, Pekka Sahama pohtii.

Alexiana Gaudiatin Smugetit tulivat jaetulle ensimmäiselle sijalle Muikeita muikkumakuja -sarjassa. Smugetteihin savustetut muikut ruoditaan ja jauhetaan sekä paneroidaan ennen kypsennystä.

Muikeita muikkumakuja –sarjassa kolmannelle sijalle sijoittui myös Kainuun ammattiopistossa matkailu- ja ravitsemisalaa opiskeleva 17-vuotias Evelina Tuktarova Muikkutäytteisellä perunaruisrieskarullalla.

Arviointiraati päätti antaa lisäksi kunniamaininnan Muikkukebab-burgerille, jonka kehittelystä vastasi Haaga-Helia ammattikorkeakoulun ruokatuotannon johtamisen opiskelija Janne Ruponen, 24 v.

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu järjesti Ruokaoivallus®-kilpailun osana TKI-toimintaa kestävän hyvinvoinnin vahvuusalalla. Patentti- ja rekisterihallitus myönsi 30.11.2017 Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoululle tavaramerkin Ruokaoivallus-logolle ja nimelle.

Kuvat: Teija Rautiainen ja Manu Eloaho / Darcmedia

Taina Harmoinen ja Jenni Palosaari, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu

Vastuullisuus, menestys ja muutosjoustavuus Etelä-Savon ruoka-alan tulevaisuuden visiona

01.03.2021 Ajankohtaista, Julkaisu, Uutinen | Kirjoittanut: Taina

Juuri valmistuneen Etelä-Savon ruoka-alan kehittämisohjelman visiona on ”Vastuullinen, menestyvä ja muutosjoustava Etelä-Savon ruoka-ala”. Kehittämisohjelma on laadittu vuosille 2021–2027.

Ruoka on merkittävässä roolissa Etelä-Savossa ja se on yksi Etelä-Savon maakuntastrategian kärkiteemoista metsän ja veden ohella. Ruoka-alan liikevaihto oli vuonna 2018 lähes miljardi euroa, ja se on 17,4 prosenttia kaikkien eteläsavolaisten yritysten liikevaihdosta. Kasvua edelliseen vuoteen oli noin 60 miljoonaa, josta suurin osa tuli kaupan alalle. Vuonna 2018 ruoka-alalla oli 2 707 toimipaikkaa ja ruokaketjun eri vaiheissa tehdään 5 152 henkilötyövuotta. Osuudet muodostavat 21,3 prosenttia Etelä-Savon kaikista toimipaikoista ja 17,3 prosenttia Etelä-Savon yritysten henkilöstöstä.

Kehittämistoimet tiivistetty viiteen teemaan

Vastuulliseen, menestyvään ja muutosjoustavaan Etelä-Savon ruokaa-alaan pyritään kehittämisohjelmassa osaamisen vahvistamisella, lisäämällä ruokaviestintää ja ruokakasvatusta, hyödyntämällä ja löytämällä lisäarvoa eteläsavolaisesta luonnosta ja paikallisuudesta, vastaamalla yhteiskunnan haasteisiin muutosjoustavuudella ja vastuullisuudella sekä kehittämällä ruoka-alalle uusia toimintamalleja. Näihin viiteen teemaan on laadittu tavoitteet ja kuhunkin teeman aihealueeseen pitkän ja lyhyen tähtäimen kehittämiskohteet.

– Ruoka-alan kehittäminen on hyvin laaja-alaista ulottuen pellosta ja luonnosta kuluttajan lautaselle saakka. Kaikki viisi kehittämisteemaa jakaantuvat vielä osa-alueisiin. Esimerkiksi osaamisessa keskeiset kehittämiskohteet liittyvät koulutukseen ja TKI-toimintaan, tietoa ja teknologiaa hyödyntävien ratkaisujen käyttöönottoon ja kehittämiseen sekä lainsäädännön seurantaan, projektipäällikkö Taina Harmoinen Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta kertoo kehittämisohjelmasta.

Ruokaviestinnässä ja ruokakasvatuksessa keskeisenä tavoitteena on nostaa ruoantuotannon arvostusta. Tietämystä ja ymmärrystä pyritään lisäämään ruoantuotannosta ja sen kestävyydestä sekä ruoka-alan aluetaloudellisesta vaikutuksesta. Tavoitteena on myös saada maakunnan ja yrittäjien tuotteita esille niin ruokatarjoiluissa kuin mediassakin.

Kehittämisohjelman toimenpiteissä on tunnistettu, kuinka ainutlaatuisessa ympäristössä Etelä-Savossa eletään ja harjoitetaan yritystoimintaa. Maakunnan pinta-alasta neljännes on vettä ja maa-alasta peräti 85 % metsää. Tavoitteena on saada lisäarvoa luonnosta ja paikallisuudesta kehittämällä mm. ruokamatkailua, luomu- ja keruutuotetoimintaa sekä sisävesikalojen ammattikalastusta ja jatkojalostusta.

Maatalouden voimakas rakennemuutos, ilmastonmuutos ja ennakoimattomat uhat haastavat eteläsavolaista ruoka-alaa kehittymään teknologioita ja yhteistyötä hyödyntäväksi, muutosjoustavaksi kokonaisuudeksi. Kehittämiskohteena on mm. eri tilojen välinen yhteistyö kestävien ja muutosjoustavien ruokajärjestelmien luomiseksi. Tavoitteena on myös parantaa biomassojen hyödyntämistä ja kierrätystä sekä edesauttaa paikallisten tuotteiden käytön lisäämistä ruokapalveluissa raaka-aineiden tuotteistamisella ja hankintaosaamisella.

Ruoka-alaa uudistetaan ja uusia toimintamallien avulla tavoitellaan yritysten liiketoiminnan kasvua ja kansainvälistymistä. Monipaikkaiset uudet eteläsavolaiset toivotetaan tervetulleiksi ruoka-alan yhteistyöverkostoihin.

Kehittämisohjelma luo suunnan kehittämistoimille

Ruoka-alan kehittämisohjelma on tarkoitettu työvälineeksi kaikille ruoka-alan kehittämisorganisaatioille ja yrityksille, joten ohjelman toteuttamiseen tarvitaan kaikkien panosta. Ohjelman laadintaan on osallistunut laaja joukko ruoka-alan kehittäjiä ja yrittäjiä. Heistä koottu ohjelmatyöryhmä toimii jatkossa kehittämisohjelman seurantaryhmänä, joka tekee tarvittaessa muutoksia kehittämisohjelman tavoitteisiin ja kehittämiskohteisiin.

Ohjelman toteutumisen etenemiseen luodaan kaikille avoin seurantajärjestelmä, johon kootaan maakunnassa käynnissä olevat ruoka-alan hankkeet, toimenpiteet ja tulokset. Seurantajärjestelmän tavoitteena on saada avoimuutta kehittämiseen, välttää päällekkäisiä toimenpiteitä ja tuoda lisää vaikuttavuutta tehtävälle työlle. Tiettävästi seurantajärjestelmä on lajissaan ensimmäinen ainakin ruoka-alalla.

Ruoka-alan kehittämisohjelma on työstetty yhteistyössä Etelä-Savon ELY-keskuksessa valmisteilla olevan EU:n uuden ohjelmakauden maaseudun kehittämisohjelman kanssa. Erillistä rahoitusinstrumenttia ruoka-alan ohjelman toimenpiteille ei ole varattu.

Vastuullinen, menestyvä ja muutosjoustava Etelä-Savon ruoka-ala -verkkojulkaisuun pääset tutustutumaan URAKKA-hankkeen kotisivuilla www.xamk.fi/urakka tai suoraan tästä linkistä.

Ruoka-alan kehittämisohjelma on valmisteltu Uudistuva ja kasvava Etelä-Savon ruoka-ala – URAKKA –hankkeessa, jota toteuttavat Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti ja Luonnonvarakeskus. Hanketta rahoittavat Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto ja Etelä-Savon ELY-keskus.

Taina Harmoinen, projektipäällikkö, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu

Pirjo Kivijärvi, tutkija, Luonnonvarakeskus

Marjo Särkkä-Tirkkonen, erikoissuunnittelija, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti

Uusia tuotteita ja palveluita etsitään ruokamatkailukilpailulla

19.02.2021 Ajankohtaista, Uutinen | Kirjoittanut: Taina

Korona on pakottanut suomalaiset yritykset etsimään uusia ratkaisuja ruokapalvelujen tuottamiseen. Näitä ratkaisuja ja uusia keksintöjä etsitään nyt ruokamatkailukilpailulla, joka järjestetään tänä vuonna neljättä kertaa. Edellisellä kerralla voitto tuli Etelä-Savoon Saimaa Gastronomy –verkostolle. Pidetään huolta, että Saimaan seudun ruokamatkailuosaaminen näkyy myös tässä kilpailussa. Nyt rohkeasti yritysten innovatiiviset olemassa olevat tai kehitteillä olevat ruokamatkailutuotteet esille 18.3. mennessä.

Lähiruokaohjelma nosti ruokamatkailun kehittämisen keskiöön. – Ruokamatkailukilpailulla saadaan näkyväksi sitä kehittämistyötä, joita yrityksissämme on vuosien varrella tehty. Paikallisen ruuan tarjonta ja alueellisen ruokakulttuurin esiintuonti ovat ruokamatkailun ydintä ja ruuan sekä matkailun liitto vahvistuu muutenkin koko ajan. Tämä luo hyvinvointia koko yhteiskuntaan. Ruokamatkailun kautta saamme vahvistettua myös maakuvaamme, toteaa kilpailuraadin puheenjohtaja Kirsi Viljanen maa- ja metsätalousministeriöstä, joka on kilpailun päärahoittaja.

Kilpailun finalistit valitaan ja julkistetaan kesäkuussa ja voittajat syyskuussa Helsingissä. Ruokamatkailukilpailun voittaja palkitaan 3 000 euron tuotekehitysrahalla. Voittajan taakse jääneet kolme parasta palkitaan merkittävä matkailuteko -statuksella.

Kilpailun neljästä parhaasta ruokamatkailutuotteesta tehdään markkinointivideot heidän edustamiensa yritysten käyttöön. Tämän lisäksi kaikille kilpailussa sijoille 1. – 4. sijoittuneilla on mahdollisuus saada sparrausapua tuotteidensa/ideoidensa markkinointiin.

Lisätietoja ja osallistu kilpailuun 18.3.2021 mennessä.

Kotiherkku – ravintolatason valmisaterioita Serviiniltä

26.01.2021 Blogi, Uutinen | Kirjoittanut: Taina
Timo Hyöppine seisoo ja pitelee kädessään Kotiherkku-valmisateriapakkausta.

Serviini Oy:n toimitusjohtaja Timo Hyöppinen kertoo vakuumiin pakattujen Kotiherkku-valmisaterioiden säilyvän jääkaapissa neljä viikkoa.

Serviini Oy on tuottanut ruokapalveluja viitisen vuotta useassa toimipisteessä Mikkelissä. Vuoden vaihteessa yritys laajensi toimintansa Kotiherkku-valmisruokiin. Serviini näkee ikäihmiset tärkeänä asiakassegmenttinä valmisruuilleen.

Timo Hyöppinen, Mikko Ranta, Henrik Rajamäki ja Juha Mäkelä perustivat Serviini Oy:n vuonna 2015. Nykyisin Juha Mäkelä ei ole enää osakkaana yrityksessä, mutta toimii Serviinin hallituksessa. Yrityksen toiminta alkoi Mikkelin Karkialammella sijaitsevassa Pitopadassa ja Konserttitalo Mikalissa, joiden toiminnat Serviini osti edesmenneen Pertti Oksan Oksa ravintoloilta. Myös Osuupankki Suur-Savon henkilöstöravintola oli silloin heidän vastuullaan.

– Serviini on laajentanut toimintaansa hallitusti kasvamalla. Emme halua rönsyillä liikaa, toimitusjohtaja Timo Hyöppinen toteaa. Nykyisin Serviini tarjoaa ruokapalveluja Pitopadan lisäksi Vinossa Mikonkadulla, Augustissa Vanhalla kasarmialueella, Cafe Setrissä sekä vastaa Mikaelin tilausravintolasta, Jäähallin VIP-ruokailusta ja Länsi-Savon henkilöstöravintolasta. Henkilökuntaa on noin 25.

Lounasravintolat ravitsevat 600-700 asiakasta 

Timo Huöppinen seisoo Cafe Setrissä.

Timo Hyöppinen korostaa yhteistyön merkitystä yritysten toiminnassa. Serviinin yhteystyön lonkerot ulottuvat moneen eri yritykseen. Yhdestä yhteistyölonkerosta löytyi Serviinin Kotiherkku-valmisaterioiden pakkausteknologia.

– Ravintola Vino on meidän lippulaiva, jossa lounastarjoilu on laadukkainta kärkeä. Lounasruokailut ovat meidän päätuotanto. Päivittäin toimipisteissä käy 600-700 lounasasiakasta, Timo Hyöppinen kertoo.

Karkialammella sijaitseva Pitopata on Serviinin toiminnan ydin. Timo Hyöppinen iloitsee Pitopadan isoista pakkas-, kylmä- ja kuiva-ainevarastoista, jotka mahdollistavat suuret ostoerät. Pitopadasta ruoat siirtyvät muualla sijaitseviin ravintoloihin joko raaka-aineina, esivalmisteltuina tai valmiina ruokina.

– Ravintolatoiminta on meidän kivijalka ja sen osuus liikevaihdosta on ollut noin 80 %. Cateringin osuus on 20 % ja se jakautuu Jäähallin VIP-ruokailuihin, Mikaelin tilausravintolatoimintaa sekä yksittäisiin catering-palveluihin, Timo Hyöppinen selventää Serviinin toimintaa.

Kotiherkku-valmisateriat pakataan vakuumiin

Neliönmalliselle muovilautaselle annosteltu ruoka-annos, jossa on lihapullia, juureksia ja perunamuusia.

Muovilautaselle annosteltu ja vakumoitu ruoka pysyy hyvin paikallaan kuljetuksessa. Ruoan värit ja pintarakenne eivät muutu säilytyksen aikana.

Kotiherkku-valmisateriat ovat Serviinin uusin aluevaltaus. Idea valmisruuista oli itänyt jo pitkään ja nyt sitten korona-tilanne vauhditti tuotteen syntyä.

– Hoviruoka-yrityksen omistaja Jari Liukkonen on hyvä tuttu ja heillä oli pakkauskone käyttämättömänä. Niinpä me siirsimme tuon pakkauskoneen Karkialammelle ja ryhdyimme testaamaan valmisruokien pakkausta, Timo Hyöppinen kertoo.

– Me pakkaamme Kotiherkku-ateriat vakuumipakkaukseen, jossa ruoat pysyvät paikallaan hyvin ja säilyttävät värit ja maut, kun ilma ei pääse niihin kosketuksiin, Timo Hyöppinen kertoo. Suojakaasuun pakatussa ateriassa ruoan komponentit pääsevät kuljetuksessa liikkumaan pakkauksessa ja ruoat jonkin verran kuorettuvat pakkauksissa.

Serviinin käyttämä pakkausteknologia tuo valmistukseen omat haasteensa, sillä ruokien tulee olla sopivan kypsiä ja paksuja, jotta ne kestävät vakumoinnin. Ruokia on siten jouduttu testaamaan useita kertoja ennen kuin sopivat kypsyydet ja komponentit on saatu vakioitua. Kaikki annokset annostellaan käsin neliönmuotoiselle muovilautaselle, vakumoidaan ja pakataan käsin. Annokset kuumennetaan vakuumissa mikroaaltouunissa.

Ruoka-annos mikroaaltouunissa. Annoksen päällä oleva vakuumi on pullistunut höyryn vaikutuksesta.

Kotiherkku-ateriat lämmitetään vakuumissa mikrossa eikä erillistä suojakupua tarvitse käyttää. Lämmitetystä annoksesta pakkauksen vakuumi on helppo poistaa.

– Kahden minuutin kuumennuksen aikana vakuumin sisällä ruoka kuumenee tasaisesti höyryssä, vakuumi pullistuu ja irtoaa ruoasta. Lämmitetystä annoksesta vakuumi on helppo irrottaa, Timo Hyöppinen kertoo kuumennuksesta.

Ikäihmisille ja työpaikoille valmisruokia

Kotiherkku-valmisruokia valmistetaan neljään eri tuoteperheeseen liha-ateria, broileriateria, kala-ateria ja kevytateria.

– Näihin tuoteperheisiin meidän on tarkoitus kehitellä kaikkiaan vähintään 12 erilaista ateriaa, Timo Hyöppinen kertoo.

Kotiherkku-valmisaterioita myydään tällä hetkellä Cafe Setristä, mutta Serviinin tavoite on laajentaa myyntiä ikäihmisille ja työpaikoille. Ikäihmisille tarjontaa varten Serviini on käynyt palvelusetelineuvottelut Essoten kanssa ja ne ovat edenneet hyvässä yhteisymmärryksessä. Serviini voi toimittaa ikäihmiselle tai työpaikalle sovitun määrän Kotiherkku-ruokia tai esimerkiksi ikäihmisen omainen voi tilata ja hakea ruoat Cafe Setristä.

Ruoka-annos lautasella.

Kauniisti asetellun lämmitetyn annoksen voi nauttia suoraan pakkauslautaselta.

– Ruoka-annoksen koko on 350 grammaa, joten se riittää monelle ikäihmiselle kahteen ruokailuun. Pääraaka-ainetta on 150 grammaa. Annoksen hinta on pyritty pitämään maltillisena, 6,90 euroa. Palvelusetelin jälkeen siitä jää asiakkaalle varsin pieni omavastuu, Timo Hyöppinen kertoo.

Pilottilaitteistolla Serviini pystyy tuottamaan satoja annoksia päivässä. Timo Hyöppinen toteaa toiminnan laajentamisen vähittäiskauppoihin merkitsevän tuotannon uudelleen suunnittelua, mutta levittäytyminen laajemmalle on Hoviruoan kautta mahdollista.

Teksti ja kuvat Taina Harmoinen

Ruokasektorin liikevaihto nousi lähes miljardiin euroon Etelä-Savossa

16.09.2020 Ajankohtaista, Julkaisu, Uutinen | Kirjoittanut: Taina

Juuri valmistuneen tilastoaineiston mukaan ruokasektorin liikevaihto oli 995 miljoonaa euroa vuonna 2018 Etelä-Savossa. Nousua edelliseen vuoteen oli 65 miljoonaa.

Maakunnan luomutuotantoa esittelevä erillinen kooste julkaistaan nyt ensimmäistä kertaa. Tilastointi on tehty Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Kurvi – Kumppanuudella ruokasektorille vuorovaikutusta ja innovatiivisuutta -hankkeessa.

Etelä-Savo on ollut vahva luomun kehittäjä jo vuosikymmeniä. Tämä näkyy erityisesti luomupuutarhatuotannossa – noin 50 % Suomen luomukaalien ja -sipuleiden ja 20 % luomuporkkanan viljelyalasta on Etelä-Savossa.

Yritysten toimipaikoista viidesosa on ruoka-alalla

Ruokasektorin suurin liikevaihto, lähes 60 %, oli elintarvikkeiden ja juomien kaupassa, jossa myös liikevaihto kasvoi eniten. Vähittäiskaupassa liikevaihto kasvoi edellisvuodesta 65 miljoonalla ja tukkukauppa 7 miljoonalla. Hienoista kasvua oli myös juomien valmistuksessa. Muiden toimialojen osalta liikevaihto laski hieman vuoteen 2017 verrattuna.

Vuonna 2018 ruokasektorilla työskenteli 5 152 henkilöä, mikä oli yli 17 % koko alueen yritysten henkilöstöstä, ja kasvua edellisvuoteen oli 220 henkilöä. Eniten kasvua oli kaupan alan henkilöstömäärässä. Pientä kasvua oli myös elintarvikkeiden ja juomien valmistuksessa.

Ruokasektori on Etelä-Savossa merkittävä, sillä 21 % toimipaikoista on ruokasektorilla. Vuonna 2018 ruokasektorin toimipaikkojen määrä oli 2 707, joista yli 2 000 oli alkutuotannon kasvinviljelyssä ja kotieläintaloudessa.

Ammattikeittiöitä on Etelä-Savossa 513 ja ne tarjoavat noin 16,1 miljoonaa ateriaa vuodessa. Keittiöistä kolmasosa on julkisessa omistuksessa.

Etelä-Savossa yli puolet maatalousmaasta nurmella

Vuonna 2019 maatila- ja puutarhayritysten määrä oli 2 271. Käytössä olevasta 72 200 hehtaarin maatalousmaasta oli nurmea 40 000 hehtaaria. Keskimäärin maatalousmaata oli vuonna 2019 Etelä-Savossa käytössä 32 hehtaaria tilaa kohden, mikä on ELY-keskuksittain tarkasteltuna Suomen alhaisin.

Etelä-Savon maatalous- ja puutarhayrityksistä noin puolet on kasvinviljelytiloja. Maidontuotantoa harjoitettiin 362 tilalla ja tuotettu maitomäärä oli 106 miljoonaa litraa. Sianlihan tuotanto on alueellamme vähäistä, 0,4 % maamme tuotannosta. Sikatalous on päätuotantosuuntana yhdeksällä tilalla.

Etelä-Savo on vahvaa ruukkuyrttien ja vihannesten tuotantoaluetta

Etelä-Savon kasvihuoneissa kasvoi 24,5 miljoonaa kappaletta ruukkuvihanneksia vuonna 2019. Suomen tilli-, persilja- ja basilika-ruukkuvihanneksista noin 30 % tuotetaan Etelä-Savossa.

Avomaavihanneksia viljeltiin 594 hehtaarilla. Satoa tuotettiin yli 11 miljoona kiloa, josta vajaa 5 miljoonaa kiloa on porkkanaa. Koko Suomen kiinankaalisadosta yli 70 % ja salaattisadosta 45 % tuotetaan Etelä-Savossa. Myös koko maan parsakaalisadosta tuotettiin alueellamme 39 %.

Marjoja viljeleviä yrityksiä oli 162 ja viljelyssä 647 hehtaaria, josta yli puolella kasvaa mansikkaa tuottaen satoa 1,44 miljoonaa kiloa. Punaherukan ja pensasmustikan satomäärät ovat noin neljäsosa koko Suomen sadosta.

Etelä-Savo on luomun kehittämisen pioneerialuetta

Luomun kehittämis- ja tutkimustoimintaa on Etelä-Savossa tehty 1980-luvulta alkaen. Etelä-Savon luomukoosteeseen on koottu tietoja alueen luomutuotannosta, -jalostajista, luomun käytöstä sekä ruokaketjun luomuyrittäjistä.

Vuonna 2019 luomutiloja oli Etelä-Savossa 277. Luonnonmukaisesti viljellyn peltoalan osuus nousi 18 prosenttiin ollen 12 983 hehtaaria. Koko Suomessa luonnonmukaisesti viljellyn pellon osuus viljelyalasta oli 13,5 %.

Etelä-Savo on merkittävä luomuavomaavihannesten tuottaja. Noin 50 % Suomen luomukaalien ja -sipuleiden viljelyalasta on Etelä-Savossa ja luomuporkkanan tuotantoalasta 20 %. Muita merkittäviä luonnonmukaisesti viljeltyjä kasveja Etelä-Savossa ovat rypsi ja mansikka.

Luomutuotteiden jalostus painottuu Etelä-Savossa alhaiseen jalostukseen, kuten omalla tilalla tuotettujen juuresten kuorimiseen ja pakkaamiseen tai viljan jauhattamiseen. Alhaisen jalostusasteen tuotteita valmisti 29 yritystä vuonna 2019. Korkeamman jalostusasteen luomuelintarvikkeita tuotti 13 yritystä.

Kalasaaliista miljoona kiloa muikkua

Kalastusyrittäjiä Etelä-Savossa oli 215 vuonna 2018. Heistä 39 kuului sisävesien kaupallisten kalastajien rekisterissä 1-ryhmään eli niiden liikevaihto ylitti 10 000 euroa. Kaupallisen kalastuksen arvo oli 3,1 miljoonaa euroa. Etelä-Savo on maan suurin sisävesikalastuksen alue. Saaliiksi saadusta 1,35 miljoonasta kilosta miljoona kiloa oli muikkua. Etelä-Savossa toimii myös muutamia ruokakalankasvatuslaitoksia.

Tilastoaineistoon ja luomukoosteeseen voit tutustua Ekoneumin sivuilla -> Julkaisut ja materiaalit tai KURVI-hankkeen sivuilla www.xamk.fi/kurvi

KURVI – Kumppanuudella ruokasektorille vuorovaikutusta ja innovatiivisuutta –hanketta hallinnoi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. Osatoteuttajina ovat Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti ja Luonnonvarakeskus. Hanketta rahoittaa Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto ja Etelä-Savon ELY-keskus.

Luonnonmarjojen satoennusteet

01.07.2020 Ajankohtaista, Uutinen | Kirjoittanut: Pirjo

Luonnonmarjojen poiminta on tärkeä metsien käyttömuoto Suomessa. Marjastuksesta saadaan taloudellista hyötyä, lisäksi se on tutkimuksen mukaan myös yksi suosituimmista ulkoiluharrastuksista kävelylenkkeilyn ja luonnonvesissä uimisen jälkeen.  Luonnon hyvinvointivaikutukset ovat kiinnostava aihepiiri, ja tutkimustiedolle on nyt kysyntää.

Marjasatoennusteet ovat jokakesäinen mediahitti, ja niitä uutisoidaan näyttävästi. Tieto palvelee muun muassa kotitalouspoimijoita, marjayrittäjiä, jalostusporrasta ja viime vuosina myös ulkomaalaisia poimijoita Suomeen välittäviä tahoja.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) laatimien marjasatoennusteiden pohjalla on laaja koealaverkosto, johon kuuluu 150-200 metsikköä ja suota eri puolella Suomea. Lisätietoa marjasatoennusteista ja marjahavainnot.fi -palvelusta löydät täältä:

https://www.luke.fi/tietoa-luonnonvaroista/metsamarjat/marjasadot/

EU:n Pellolta pöytään –strategiassa korostuu kestävyys

22.05.2020 Ajankohtaista, Uutinen | Kirjoittanut: Taina

Euroopan komissio hyväksyi Pellolta pöytään -strategian, jonka tavoitteena on kehittää reilu, terveyttä edistävä ja ympäristöystävällinen elintarvikejärjestelmä.

Pellolta pöytään -strategia mahdollistaa siirtymisen kestävään EU:n elintarvikejärjestelmään, jossa huolehditaan ruokaturvasta ja varmistetaan, että ruoka saadaan terveestä luonnosta. Strategian avulla pienennetään EU:n elintarvikejärjestelmän ympäristö- ja ilmastojalanjälkeä, parannetaan järjestelmän selviytymiskykyä, suojellaan kansalaisten terveyttä ja turvataan talouden toimijoiden toimeentulo.

Strategiassa asetetaan EU:n elintarvikejärjestelmän muuttamiselle konkreettiset tavoitteet, joihin sisältyy muun muassa torjunta-aineiden käytön ja niistä aiheutuvien riskien vähentäminen puoleen nykyisestä, lannoitteiden käytön vähentäminen vähintään 20 prosentilla, tuotanto- ja vesiviljelyeläimiin käytettävien mikrobilääkkeiden myynnin vähentäminen 50 prosentilla ja maatalousmaasta neljännesosan omistaminen luonnonmukaiselle maataloudelle. Lisäksi siinä ehdotetaan kunnianhimoisia toimenpiteitä, joilla varmistetaan, että terveellinen vaihtoehto on EU:n kansalaisten kannalta helpoin. Tämä tarkoittaa esimerkiksi terveellisten ja kestävien elintarvikkeiden pakkausmerkintöjen muuttamista paremmin kuluttajien tarpeita vastaaviksi.

Euroopan maataloustuottajilla, kalastajilla ja vesiviljelyalan tuottajilla on keskeinen rooli, kun siirrytään oikeudenmukaisempaan ja kestävämpään elintarvikejärjestelmään. Ne saavat yhteiseen maatalouspolitiikkaan ja yhteiseen kalastuspolitiikkaan kuuluvien uusien rahoitusvirtojen ja ekojärjestelmien kautta tukea kestävien käytäntöjen käyttöönottoon. Eurooppa halutaan tehdä tunnetuksi kestävyydestään, ja siihen pyrkiminen avaa monia uusia liiketoimintamahdollisuuksia sekä monipuolistaa eurooppalaisten maataloustuottajien ja kalastajien tulolähteitä.

Lue lisää:

https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/fi/ip_20_884