Ajankohtaista
Etelä-Savo on EU:n paras luomualue 2024!
23.09.2024 Ajankohtaista, Uutinen | Kirjoittanut: TainaEtelä-Savo on valittu EU:n luomukilpailussa parhaaksi luomualueeksi vuonna 2024. Voitto on ainutlaatuinen ja ensimmäinen suomalaisten toimijoiden saama tunnustus tässä koko Euroopan laajuisessa kilpailussa. Voittaja julkistettiin EU:n luomupäivänä 23.9.2024 Brysselissä.
Paras luomualue -sarjan kaksi muut finalistia olivat Portugalista ja Espanjasta: Comunidade Intermunicipal do Alto Tâmega e Barroso, Chaves Portugalin pohjoisosista ja Kastilia-La Mancha Espanjan keskiosista. Kilpailun tuomaristo arvioi näitä alueita ja Etelä-Savoa kriteereinä alueen edelläkävijyys luomutuotannossa, kestävän kehityksen näkökulmat (ympäristö, sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys) sekä luomualueen innovatiiviset ja innostavat toimintamallit, joita on mahdollisuus toteuttaa tuotannossa muuallakin EU:ssa.
”Etelä-Savo on luomutuotannossa kärkipään maakuntia Suomessa. Luomu on osa maakunnan imagoa, onhan strateginen tavoitteemme olla ”puhtaasti paras”. Luomun merkitys on otettu huomioon Etelä-Savon maakuntaohjelmassa ja maakuntaliitto on pitkään panostanut luomun kehittämiseen”, sanoo Etelä-Savon maakuntajohtaja Pentti Mäkinen.
”Paras luomualue -palkinnon myötä Etelä-Savon maakunnan luomutuotanto ja -osaaminen saavat tunnustusta Euroopan mittakaavassa. Etelä-Savolla on luomun kehittämisessä pitkät perinteet. Kehittäminen on perustunut eri toimijoiden väliseen laajaan yhteistyöhön ja yhteisiin tavoitteisiin sitoutumiseen”, toteaa toiminnanjohtaja Taina Harmoinen Etelä-Savon elintarviketalouden kehittämisyhdistys Ekoneum ry:stä, joka on palkinnon hakija.
Etelä-Savon luomun menestystekijät
Visio, intohimo luomuun ja periksiantamattomuus höystettynä laajalla yhteistyöllä ovat siivittäneet Etelä-Savon luomutuotantoa eteenpäin.
”Ensimmäiset luomuviljelijät aloittivat jo 1970-luvun lopulla ja perustivat viljelijöiden ja kuluttajien yhteisen yhdistyksen viemään tuotantotapaa eteenpäin. Tuotantotavan tueksi on kehitetty 1980-luvulta lähtien neuvontaa ja koulutusta kuin myös kuluttajille suunnattua viestintää”, kertoo Saimaan Luomu ry:n luomuasiantuntija Brita Suokas.
Luomuviljelijöiden tueksi saatiin vahva maakunnan tuki, kun silloinen Mikkelin läänin maaherra Uki Voutilainen esitti Mikkelistä tehtävän ekoläänin, jota tukemaan käynnistettiin ekolääniohjelma.
Oopperalaulaja Martti Talvela oli vahva luomuviljelyn puolestapuhuja ja harjoitti itsekin luomuviljelyä Inkilänhovissa Juvalla vuodesta 1980 lähtien. Hän oli oopperamatkoillaan nähnyt, mitä tehomaatalous esimerkiksi Yhdysvalloissa oli saanut aikaan luonnolle ja maaperälle, ja toisaalta tutustunut luomu- ja biodynaamisen viljelyn etuihin Keski-Euroopassa.
Mikkeli ja Etelä-Savo on toiminut monella tapaa luomun edelläkävijänä ja kehittämisen veturina Suomessa. Mikkelistä käsin koulutettiin 1990-luvulla koko Suomeen luomuneuvojia.
Luomutuotannon kehittäminen Etelä-Savossa on perustunut laajaan yhteistyöhön eri toimijoiden välillä. Luomun tutkimuksen ja kehittämisen sateenvarjoksi perustettiin vuonna 2000 Etelä-Savon elintarviketalouden kehittämisyhdistys Ekoneum ry. Lukuisat eri toimijat toteuttavat luomutuotannon tutkimus-, koulutus- ja neuvontahankkeita.
Etelä-Savossa on pitkät perinteet myös luomututkimuksessa ja tutkimustietoon perustuva viestintä nähdään tärkeänä koko suomalaisen luomualan kehittämisessä. Vuonna 2013 Luonnonvarakeskus ja Helsingin yliopisto perustivat valtakunnallisesti toimivan Luomuinstituutin Etelä-Savon maakunnan toimijoiden vahvalla tuella.
”Etelä-Savon maakunnan saama palkinto on samalla tunnustus luomuruokaketjun yritysten ja tutkimuksen tekijöiden pitkäjänteiselle yhteistyölle”, iloitsee Luomuinstituutin johtaja Sari Iivonen.
Etelä-Savon luomuosaamisen kehittämistä ovat tukeneet vahvasti myös Etelä-Savon maakuntaohjelmat sekä valtakunnalliset että Etelä-Savon alueelliset maaseutuohjelmat ja ympäristöohjelmat, joissa luomun edistämiseksi on ollut toimenpiteitä ja siten mahdollistettu luomukehittämishankkeet.
Kehittäminen näkyy tuotannossa – Etelä-Savon pelloista 18 prosenttia luomussa
Etelä-Savon ammattitaitoiset luomuviljelijät ovat vahvasti omalla panoksellaan kehittäneet luomutuotantoa. Joka kymmenes eteläsavolainen viljelijä on luomutuottaja. Vuonna 2023 luomupeltoa oli 12 400 ha, joka on 18 % maakunnan peltoalasta. Suomen keskiarvo on 14 %. Luomujalosteita valmistettiin 23 yrityksessä ja jatkojalostusta tehtiin 15 maatilalla. Kun viljelijöiden määrään lisätään muut toimijat, kuten jalostajat ja siemenpakkaamot, on luomuvalvonnan piirissä 220 toimijaa.
Etelä-Savo on tunnettu erityisesti luomuvihannesviljelystä ja -maidontuotannosta. Juvalaiset ja sulkavalaiset luomumaidontuottajat aloittivat 1993 alan pioneereina laajamittaisen luomumaidontuotannon ja jatkojalostuksen. Vuonna 2023 oli luomukotieläintuotantoa 56 tilalla eli 30 % prosentilla tiloista, pääasiassa lypsy- ja lihanautoja sekä lampaita. Alueen luomuporkkana-ala oli 29 %, sipulin 44 % ja kaalin 22 % koko Suomen luomupinta-aloista vuonna 2023. Luomumansikan pinta-ala on merkittävä: 12,5 % Suomen luomumansikan hehtaareista.
Vuonna 2023 tehty kuluttajatutkimus kertoo, että 40 % eteläsavolaisista kuluttajista on halukas ostamaan luomutuotteita vähintään viikoittain. Valtakunnallisesti osuus on 30 %. Myös julkiset ruokapalvelut ovat ottaneet luomuraaka-aineet omakseen. Etelä-Savossa on 11 ravintolaa, jotka ovat mukana Luomuravintolat-ohjelmassa tavoittelemassa 25 % luomuosuutta raaka-ainepohjassa.
EU:n luomupalkinto
EU:n luomupalkintojen jakajina toimivat yhdessä Euroopan komissio, Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK), Euroopan alueiden komitea (AK), Euroopan tuottajien ja osuuskuntien järjestö (COPA-COGECA) ja maailmanlaajuisen luomutuotantoa edistävien toimijoiden kattojärjestön IFOAM:in eurooppalainen toimielin IFOAM Organics Europe.
Näillä palkinnoilla pyritään antamaan tunnustusta erinomaisesta työstä koko luomun arvoketjussa ja palkitsemaan EU:n parhaat ja innovatiivisimmat luomualan toimijat. Palkintoja jaetaan parhaalle miesviljelijälle, naisviljelijälle, alueelle, kaupungille, bioalueelle, jatkojalostajalle, jälleenmyyjälle ja ruokapalvelulle. Näiden kategorioiden finalisteissa oli kaksi suomalaista, ja kaksi ruotsalaista toimijaa. Muut finalistit olivat pääosin Keski-Euroopasta. Palkintoja on jaettu vuodesta 2022 lähtien.
Etelä-Savon luomupalkintohakemus
Etelä-Savon luomuosaamisen perusta on kiinteä yhteistyö, joka korostuu myös EU:n luomupalkinnon hakemisessa. EU:n luomupalkinnon hakijana on Etelä-Savon elintarviketalouden kehittämisyhdistys Ekoneum ry. Hakemus on laadittu yhteistyössä Ekoneum ry:n, Luomuinstituutin, Etelä-Savon ELY-keskuksen, Etelä-Savon maakuntaliiton, Saimaan luomu ry:n ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun asiantuntijoiden kanssa.
Lisätietoja:
Taina Harmoinen, toiminnanjohtaja, Etelä-Savon elintarviketalouden kehittämisyhdistys Ekoneum ry, projektipäällikkö Eurooppalaisesta klusteriverkostosta tukea eteläsavolaisille ruoka-alan yrityksille -hanke/Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, taina.harmoinen@xamk.fi, p. 040 662 5560
Brita Suokas, luomuasiantuntija, puheenjohtaja, Saimaan luomu ry, brita.suokas@luomuliitto.fi (22.-24.9.2024 käytössä britasuokas@hotmail.com), p. 044 528 8722
Sari Iivonen, johtaja, Luomuinstituutti, sari.iivonen@luke.fi, p. 0295 322 882
EU:n luomupalkinto,EU Organic Awards – European Commission (europa.eu)
Tule mukaan luomaan tulevaisuuden matkailu- ja ravitsemisalan osaajia Etelä-Savossa!
20.02.2024 Ajankohtaista, Uutinen | Kirjoittanut: TainaXamk, Samiedu ja Esedu ovat yhdessä rakentamassa uusia joustavia koulutusmalleja mara-alalle. Etelä-Savon alueella on käynnistynyt innostava hanke, jonka tavoitteena on vastata matkailu- ja ravitsemisalan kasvavaan osaajatarpeeseen. Etsimme nyt rohkeita yrityksiä mukaan koulutuspilotointeihin, jotka tukevat alan kehitystä ja henkilöstön osaamisen kasvua.
Hankkeessa kehitetään joustavia koulutusmalleja, jotka vastaavat työelämän tarpeisiin. Haluamme vahvistaa yhteistyötä koulutus- ja kehittämisorganisaatioiden sekä työelämän välillä, luoden uudenlaisen työelämään kiinnittyneen koulutusmallin.
Miksi mukaan? Hankkeen tuloksena alueen yritysten henkilöstön osaamistaso nousee ja pätevyys lisääntyy tuoden mukanaan laadukkaampia palveluita, parempaa tuottavuutta ja työhyvinvointia. Lisäksi luomme uudenlaisia työelämälähtöisiä koulutuksen toimintamalleja ja oppimisen muotoja.
Koulutuspilotoinnit suunnitellaan yhdessä yritysten kanssa, ottaen huomioon juuri teidän tarpeenne. Osaamiskokonaisuudet ovat tutkinnon osaa pienempiä kokonaisuuksia, joten hankkeessa on mahdollista saada itselleen ilman pitkää sitoutumista täsmäosaamista esimerkiksi digitaitoihin ja viestintään, päivittäisjohtamiseen tai työelämätaitoihin.
Jos yrityksesi haluaa olla mukana luomassa tulevaisuuden matkailu- ja ravitsemisalan osaajia, ota yhteyttä Katariina Kovaseen! Yhdessä voimme rakentaa alueelle joustavia koulutuspolkuja ja edistää osaamisen kehittymistä.
Seuraa myös hankkeen avoimia koulutustilaisuuksia, joista lisätietoa päivitetään säännöllisesti hankesivulle. Oletko valmis tekemään yhteistyötä ja vaikuttamaan alan tulevaisuuteen? Liity mukaan – yhdessä luomme kestävää kasvua ja vetovoimaista matkailu- ja ravitsemisalaa Etelä-Savossa!
Verkkosivut: Joustavia koulutusmalleja matkailu- ja ravitsemisalan työntekijöiden osaamisen kehittämiseen Etelä-Savossa – Xamk
Etelä-Savon elintarvikejalostajista valtaosa mikroyrityksiä
12.01.2024 Ajankohtaista, Uutinen | Kirjoittanut: TainaEtelä-Savon elintarvikealan jalostusta harjoittaa 94 yritystä. Yritykset ovat kooltaan varsin pieniä, mikroyrityksiä. Alle 5 henkilöä työllistäviä yrityksistä on 71 %, mikä vastaa myös valtakunnallista jakaumaa. Elintarvikealan jalostavia yrityksiä on Suomessa kaikkiaan reilu 2600, joista 315 valmistaa luomutuotteita.
Luomujalosteita valmistetaan 12 yrityksessä Etelä-Savossa ja niiden koko jakautuu tavanomaista tuotantoa tasaisemmin.
Etelä-Savon elintarvikeyrityksistä leipomotuotteita jalostaa lähes 30 %. Tämä vastaa myös valtakunnallista yritysten toimialajakaumaa. Seuraavaksi eniten yritystoimintaa on vihannesten, marjojen ja hedelmien jalostuksessa sekä lihan jalostuksessa.
Luomutuotteiden osalta toimialoista nousevat esille vihannesten, marjojen ja hedelmien jalostus ja viljatuotteiden jalostus.
Tiedot perustuvat Valtakunnallinen Lähiruokaa, luomua ja luonnontuotteita – Ruokasektorin koordinaatio -hankkeen ja maakunnallisten elintarvikealan kehittäjien yhteistyössä vuonna 2023 kokoamiin Aitoja makuja yritystilastoihin. Yritystilastosta selviää, millä toimialalla yritykset toimivat ja montako henkilöä ne työllistävät. Etelä-Savon osalta tiedot on koottu Eurooppalaisesta klusteriverkostosta tukea eteläsavolaisille ruoka-alan yrityksille -hankkeessa. Tilastoaineistoon on koottu tietoja jalostustoimintaa harjoittavista yrityksistä, joiden liikevaihto on vähintään 15 000 euroa.
Lue lisää https://aitojamakujalehti.fi/tietoa-jalostavista-elintarvikeyrityksista/
Maaseuturahastosta yritystukea – kaipaatko apua hakemiseen
13.10.2023 Ajankohtaista, Uutinen | Kirjoittanut: TainaOnko yrityksessäsi/maatilalla suunnitteilla investointeja, muita kehittämistoimia? Maaseuturahaston yritystukihaku on nyt auki ja yritykset ovat jo rahoituksia hakeneetkin. Jos sinulla yrityksessäsi/maatilalla on suunnitteilla investointeja tai kehittämistoimia, kannattaa hyödyntää tarjolla olevia rahoituksia.
ProVisio – hanke tarjoaa maaseutuyrittäjille kehittämiskeskustelu/tulevaisuuskeskustelu – palvelun, jos haluat pohtia omia ajatuksia, suunnitelmia ulkopuolisen asiantuntijan kanssa.
Yritysten kehittämispalvelut (KehPa) lakkautetaan vuoden 2024 alusta alkaen hallitusohjelman mukaisesti. Analyysi- ja Konsultointi-palvelujen haut päättyvät viimeistään 30.11.2023. Palveluja myönnetään niin kauan kuin määrärahoja riittää. Nyt kannattaa olla nopea!
Suunnitteletko yrityksellesi kasvua kotimaassa, kansainvälistymistä tai omistajanvaihdosta? Mietitkö liiketoiminnan digitalisointia tai kaipaatko markkinoinnille uutta suuntaa? Onko yritykselläsi rekrytointisuunnitelmia? Vai haluatko tukea innovaatiollesi? Voit löytää avun näihin ja moniin muihin yrityksesi tarpeisiin ELY-keskuksen tarjoamasta Konsultointi-palvelusta. ELY-keskuksen Konsultointi-palvelu on tarkoitettu toimintansa vakiinnuttaneille pk-yrityksille, jotka haluavat kasvaa ja kehittää toimintaansa. Toimiala- tai yhtiömuotorajoituksia ei ole. Innovaatioiden kaupallistamisen konsultointia voidaan myöntää myös alkuvaiheen yrityksille. Palvelu räätälöidään aina yrityksesi tarpeisiin. Ennen Konsultointi-palvelun hakemista yrityksesi nykytila ja kehittämistarpeet tulee olla arvioitu esim. Analyysi-palvelussa. Jos yrityksesi nykytila on arvioitu muuten ja kehittämistarve on selvillä, voit hakea Konsultointi-palvelua ilman Analyysi-palvelua.
Konsultoinnin kesto on 2–5 päivää kerrallaan, ja se maksaa yritykselle 325 euroa + alv/päivä. Konsultointia voi saada korkeintaan 15 päivää kolmen vuoden aikana. Lue lisää https://www.ely-keskus.fi/web/yritystenkehittamispalvelut
Ota yhteyttä ja varaa aika meiltä – autamme sinua näissä
MKN yritysasiantuntija Sanna Lento-Kemppi (KehPa konsultti)
p. 050-4766 028 sanna.lento-kemppi@maajakotitalousnaiset.fi
MKN yritysasiantuntija Tarja Pajari
p. 0400-183064 tarja.pajari@maajakotitalousnaiset.fi
Yritysasiantuntija Riikka Kosonen
p. 050-4414 670 tai spostilla riikka.kosonen@proagria.fi
Suonenjoen mansikka sai EU:n nimisuojan
03.10.2023 Ajankohtaista, Uutinen | Kirjoittanut: TainaSuonenjoen mansikka on saanut nimisuojan Euroopan Unionin komission hyväksyttyä Suonenjoen mansikka -nimen rekisteröinnin. Suonenjoen mansikka sai suojatun maantieteellisen merkinnän (SMM). Nimisuojaa haki Suonenjoen seudun marjanviljelijäin yhdistys ja hakemus laitettiin vireille vuonna 2016.
Ruokaviraston mukaan Suonenjoen mansikka -nimen suojaus perustuu Suonenjoen seudun viljelijöiden tuottaman mansikan maineeseen. Mansikalla on pitkät viljelyperinteet Suonenjoella. Suonenjoki tunnetaan nimenomaan mansikasta, ja kaupallinen mansikanviljely Suomessa on lähtöisin Suonenjoelta.
Kaikkiaan suomalaisia nimisuojatuotteita on 14. Suojattu maantieteellinen merkintä (SMM) on myönnetty Suomessa aiemmin Kainuun rönttöselle, Puruveden muikulle ja Aito saunapalvikinkulle.
Ruokasektorin liikevaihto yli miljardi euroa Etelä-Savossa
20.12.2022 Ajankohtaista, Julkaisu, Uutinen | Kirjoittanut: TainaJuuri valmistuneen tilastoaineiston mukaan ruokasektorin liikevaihto oli 1,005 miljardia euroa vuonna 2020 Etelä-Savossa. Ruoka on merkittävä elinvoimatekijä maakunnassa, sillä yritysten liikevaihdosta 17,4 % koostuu ruoka-alalta. Korona kuritti erityisesti ravitsemisalaa ja lisäsi päivittäistavarakaupan myyntiä.
Etelä-Savon ruoka-alan toimipaikkojen määrä on vähentynyt tasaiseen tahtiin viime vuosina. Vuonna 2020 ruokasektorilla oli 2 282 toimipaikkaa, joista yli 70 % on alkutuotannossa. Joka viides maakunnan yritysten toimipaikoista on ruoka-alalla.
Etelä-Savon ruokasektorin tilastokoosteessa viimeisimmät lähdeaineistot ovat vuosilta 2020 ja 2021. Yritystilastojen aikajanavertailussa näkyvät niin koronan kuin maakuntarajojen muutokset. Vuoden 2021 alussa Joroinen ja Heinävesi siirtyivät pois Etelä-Savosta.
Korona kuritti ravitsemistoimintaa
Koronan vaikutus näkyy vahvimmin vuoden 2020 tilastoissa ravitsemistoiminnassa. Vuonna 2020 ravitsemisalan liikevaihto laski yli 23 miljoonalla eurolla edellisestä vuodesta. Ravitsemisalan toimipaikkojen määrä väheni 12 ja henkilöstö yli 150 hengellä. Ennen koronaa ravitsemisalan liikevaihto pysyi tasaisesti yli 110 miljoonassa eurossa ja nähtävissä oli nousua. Toimipaikkojen määrä oli 350 paikkeilla vuodesta toiseen.
Koronan myötä siirryttiin aterioimaan entistä enemmän kodeissa. Elintarvikkeiden vähittäismyynti kasvoi vuodesta 2019 vuoteen 2020 yli 22 miljoonalla eurolla.
Maakunnasta lähti erityisesti avomaavihannes- ja kasvihuonetuotantoa
Avomaavihannestuotannon satomäärä laski Etelä-Savossa 4,8 miljoonaan kiloon vuonna 2021, kun edellisvuonna satoa saatiin yli 11 miljoonaa kiloa. Etelä-Savosta Pohjois-Savoon siirtyneessä Joroissa on paljon avomaavihannestuotantoa. Satomäärän laskuun vaikuttaa yrittäjien määrän väheneminen maakunnassa 11 avomaavihannestuottajalla.
Joroissa on myös merkittävää kasvihuonetuotantoa erityisesti ruukkukasvien viljelyä. Ruukkuvihannesten tuotanto ja kasvihuoneala sekä sato väheni merkittävästi Etelä-Savossa vuonna 2021.
Etelä-Savon ruokasektorin tilastoaineisto on koottu Uudistuva ja kasvava Etelä-Savon ruoka-ala – URAKKA-hankkeessa.
Tilastoaineistoon voi tutustua URAKKA-hankkeen sivuilla www.xamk.fi/urakka
Tutustu tilastoaineistoon tästä.
Taina Harmoinen, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
Uudistuva ja kasvava Etelä-Savon ruoka-ala URAKKA –hanketta hallinnoi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. Osatoteuttajina ovat Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti ja Luonnonvarakeskus. Hanketta rahoittaa Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto ja Etelä-Savon ELY-keskus.
Aidolle saunapalvikinkulle nimisuoja
03.10.2022 Ajankohtaista, Uutinen | Kirjoittanut: TainaAito saunapalvikinkku ja Äkta basturökt skinka -nimitysten rekisteröinti on hyväksytty Komissiossa. Suojatun maantieteellisen merkinnän (SMM) hakijana on Saunapalviyhdistys ry.
Aidon saunapalvikinkun nimisuojaus perustuu suomalaiseen tietotaitoon ja menetelmään savustaa liha leppäpuun haloilla savusaunassa. Kinkulle onkin ominaista leppäpuun savu, tuoksu ja maku. Aidon saunapalvikinkun valmistus on voimakkaasti sidoksissa suomalaiseen saunakulttuuriin, mikä erottaa sen muista maista ja niiden savustetuista lihavalmisteista.
–Yritykset voivat hyödyntää merkkiä Aidon saunapalvikinkun markkinoinnissa ja myynnissä. Yritysten pitää kuitenkin huolehtia siitä, että nimisuojamerkkiä voi käyttää vain silloin, kun tuotteen nimi on Aito saunapalvikinkku, ja tuotteen valmistus sekä tuoteominaisuudet vastaavat yhtenäisessä asiakirjassa olevaa kuvausta, valaisee projektipäällikkö Markku Niemistö Foodwest Oy:stä.
”Aito saunapalvikinkku”/”Äkta basturökt skinka” savustetaan leppäpuulla savusaunassa suorasavustusmenetelmällä. Lihan kypsytysaika on vähintään 12 tuntia. Kinkku valmistetaan lihasian kinkkuosan kokonaisista lihaksista tai kinkkupaloista. Tuotteen lihapitoisuus on vähintään 90 prosenttia. Tuotteen proteiinipitoisuus on vähintään 17 % ja rasvapitoisuus korkeintaan 5 %. Lihan esikäsittely, suolaaminen, täyttäminen ja kypsentäminen tapahtuvat Suomessa.
Rekisteröityä nimisuojatuotetta valmistavan elintarvikealan toimijan on ennen tuotteiden markkinoille saattamisen aloittamista ilmoitettava tuotteen nimi ja valmistuspaikka omalle toimivaltaiselle valvontaviranomaiselle. Suojauksen maantieteellinen alue kattaa koko maan.
Nimisuojaus koskee kokonaisia nimiä ”Aito saunapalvikinkku” ja ”Äkta basturökt skinka”, joten suojauksella ei ole vaikutusta modernilla tekniikalla valmistetun saunapalvikinkku-nimellä kutsutun tuotteen myyntiin. Aitoa saunapalvikinkkua valmistaa noin 30 yritystä. Aidon saunapalvikinkun osuus on noin 5 % Suomessa valmistettujen saunapalvikinkkujen myynnistä.
EU:n nimisuojajärjestelmän tarkoituksena on suojata maataloustuotteita ja elintarvikkeita sekä alkoholeja vakiintuneen nimen väärinkäytöltä ja huokeammilta väärennöksiltä. Kuluttajalle suojaus on tae siitä, että tuotteen alkuperä tunnetaan. Tähän mennessä EU:n nimisuojauksen on saanut jo noin 3500 tuotetta. Suomessa on suojattu Aidon saunapalvikinkun lisäksi kymmenen maataloustuotetta ja elintarviketta sekä kaksi alkoholia. Kaikki yhteisössä suojatut nimitykset ja niiden tuotekuvaukset löytyvät komission järjestelmästä, ja ovat siellä kaikkien katsottavissa.
Lähde: Aitoja Makuja, kuva: aitoja makuja / Julia Kivelä
Osallistu Saimaan seudun ruokalahjakilpailuun – valmennusta tuotteiden kehittämiseen
07.09.2022 Ajankohtaista, Tapahtuma, Uutinen | Kirjoittanut: TainaSaimaan seudulle on avattu Saimaa Local Food Gift Challenge, jossa etsitään ruokalahjoja ja matkamuistoiksi sopivia ruokaan liittyviä muotoilu- ja käsityötuotteita. Aluekilpailu on suunnattu Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Etelä-Karjalan alueilla toimiville, ensisijaisesti pienille sekä keskisuurille yrityksille, tuotteille ja tuottajille. Kilpailussa painotetaan vastuullisia arvoja, paikallista osaamista sekä alueen uniikkeja helmiä.
Kilpailuun sopiva tuote voi olla artensaanituote, ruokalahja, ruokatuote tai esimerkiksi ruokakulttuuriin tai ruoanlaittoon liittyvä tuote. Avoin haku päättyy 16.12.2022. ILMOITA TUOTTEESI MUKAAN KILPAILUUN 16.12.2022 MENNESSÄ TÄSTÄ LINKISTÄ
Asiantuntijaraati valitsee molemmista kategorioista kaksi tuotetta edustamaan Saimaan seutua Kreikan Kosin saarella 26.-29.4.2023 järjestettävään World Food Gift Challenge – kilpailuun.
Kilpailuun on tarjolla valmennusta 16.9.2022 Mikkelissä klo 14 – 17 (Mikonkatu 5). Ohjelman ensimmäiseen osaan klo 14 – 16 on mahdollista osallistua myös etänä. Asiantuntijavieraaksi saadaan tuolloin IGCAT -organisaation (International Institute of Gastronomy, Culture, Arts and Tourism) kansainvälisten hankkeiden ja yhteistyön projektipäällikkö Fabrizia Toccolin. Valmennuksen aikana syvennytään tuotteiden tarinallistamiseen sekä tutustutaan Food Gift Challenge -kisoissa palkittuihin tuotteisiin ja arvioidaan niiden menestystekijöitä. Osallistujat voivat ilmoittaa myös oman tuotteensa mukaan maistelu-/testailupöytään. ILMOITTAUDU VALMENNUKSEEN 12.9.2022 MENNESSÄ TÄSTÄ LINKISTÄ
Saimaan seudun ruokatuotteiden menestystä testattiin upein lopputuloksin Menorcalla järjestetyssä World Food Gift Challenge 2022 -kilpailussa 7.4.2022. Kilpailuun osallistui yhteensä 33 korkealuokkaista tuotetta. Luomus Koivu – sisustuselementti ja lautanen sijoittui kolmanneksi ja parhaan alueellisen tuote-esittelyn voitti D.O. Saimaa -herkkulahjapakkaus.
Ennakkovaraajan etu yrityksille Lähiruoka & luomu -messuille!
26.08.2022 Ajankohtaista, Uutinen | Kirjoittanut: TainaPerinteinen ja suuren suosion saavuttanut lähiruokatapahtuma Herkkujen Suomi on nyt teema-alueena Lähiruoka & Luomu 2023 -messuilla.
Lähiruoka & luomu -messut 30.3–3.4.2023 on omistettu suomalaisille pientuottajille, lähellä tuotetulle ruoalle sekä sertifioiduille luomutuotteille. Ostosten ja maistelun lomassa saat parhaat vinkit kokkailuun ja voit tutustua lähi- ja luomuruokaa tuottaviin yrityksiin ja pienyrittäjiin. Höysteenä saat aimo annoksen tietoa suorana tuottajilta ruoan vastuullisesta tuotannosta.
Messujen järjestäjä tarjoaa pienille ja keskisuurille elintarvikealan yrityksille mahdollisuuden tuotteiden ja ruoka-annosten myyntiin Herkkujen Suomi on teema-alueella.
Varaa nyt paikkasi ensi vuoden messuille ja hyödynnä lisäksi -10% ennakkovaraajan alennus! Nopean varaajan etu on voimassa elokuun loppuun 2022 asti.
Helpoin tapa ilmoittautua messuille on verkossa: lahiruokaluomu
Farmari 2022 -maatalousnäyttelyssä esillä laajasti paikallinen ruoka
25.05.2022 Ajankohtaista, Tapahtuma, Uutinen | Kirjoittanut: TainaFarmari 2022 järjestetään 30.6.–2.7. Mikkelin Kalevankankaalla. Maatalousnäyttely levittäytyy laajalle alueelle Kalevankankaalla ja vierailukohteiden myötä myös neljään Mikkelin lähikuntaan. Farmari 2022 -näyttelyssä ruoantuotanto ja paikallinen ruoka on esillä monella tavalla osastoilla, ruokapalveluissa ja vierailukohteissa. Mukaan mahtuu vielä paikallisia yrittäjiä!
Kotimaisuus ja paikallisuus valintakriteereinä näyttelyvierasravintoloissa
Ravintolapalveluista Farmari 2022 näyttelyvieraille vastaavat Osuuskauppa Suur-Savo ja XAMK-ravintolat, jotka suosivat aterioiden raaka-aineissa kotimaisuutta, paikallisia tuotteita ja luomutuotteita. Raaka-aineina käytetään niin Kuvalan tilan possua kuin paikallisia vihanneksia. Tarjolla on toki myös eteläsavolaisia perinnetuotteita kuten paistettuja muikkuja, lörtsyjä, lepuskoja ja kauratuotteita.
Kotiin viemisiksi ruokatuotteita
Saimaa Stadiumin isosta sisähallista löytyy Lähiruokatori, jossa niin eteläsavolaiset kuin muualtakin lähiseudulta olevat ruoka-alan yrittäjät esittelevät toimintaansa sekä myyvät upeita tuotteitaan. Paikallista lähiruokaa löytyy myös ulkoa Farmarin torilta. Tarjolla on mm. maukkaita marjatuotteita Aten Marja-aitalta, Vierulan marja- ja vihannestilalta ja Vavesaaren tilalta.
Lähiruokatorin lisäksi ruoka-alan yrittäjien herkullisiin tuotteisiin pääsee tutustumaan D.O.Saimaa -osastolla, jossa merkkiyrittäjät esittelevät toimintaansa. Farmari-torilla on monenlaisia ruokatuotteita kotiin viemisiksi. Lähiruokayrittäjien toimintaan voi tutustua myös Etelä-Savon ELY-keskuksen osastolla.
Yritystoiminnan arki esillä vierailukohteissa
Maatalousnäyttelyssä on yhdeksän erilaista vierailukohdetta, jotka tarjoavat monipuolisen kattauksen Etelä-Savon maataloudesta. Esiin nousee maakunnan maataloudelle tyypillisiä piirteitä, kuten erikoistumista, ympäristön ja toiminnan ainutlaatuisuutta, vahvaa kehitysmyönteisyyttä, perinteiden arvostamista sekä vahvaa uskoa paikallisuuteen, lähiruokaan ja ekologisuuteen.
Ruokajalosteiden valmistajista vierailukohteina ovat juvalainen Rapion Mylly, Suomen vanhin vesivoimainen viljamylly, jossa jauhetaan eteläsavolaista kauraa, ruista, ohraa ja vehnää ensiluokkaisiksi, puhtaiksi jauhoiksi. Mikkelin Anttolassa sijaitseva Hauhalan Hanhifarmi on puolestaan maamme ainoa suomalaisen hanhen lihan tuottaja. Perheyritys huolehtii koko tuotantoketjusta hanhien ruoasta lihanjalostukseen saakka. Mäntyharjulaisen Vierulan marja- ja vihannestilan itsepalvelukioskissa on 24/7 tarjolla omasta pellosta nostettuja tuoreita mansikoita, uusia perunoita ja muita kesävihanneksia sekä Vierulan hilloja, pakastekuivattuja marjoja ja lähituottajien herkkuja.
Mukaan messuille esittelijäksi
Onko Farmari 2022 -maatalousnäyttelyyn osallistumispäätös jäänyt kevättöiden jalkoihin. Ei huolta, sillä vielä ehtii mukaan. ProAgria Etelä-Savo ja MTK Etelä-Savo ovat varanneet muutaman Lähiruokatorin paikan alueen yrittäjien yhteisesittelyä varten. Yhden näyttelypaikan koko on 2×3 metriä. Paikalla on valmiina messuseinät, otsalauta, pöytä ja sähkö maksupäätteelle. Lähiruokayritys voi esitellä, maistattaa ja myydä messuvieraille mukaan kotiin viemisiksi tuotteitaan.
Paikoille otetaan varauksia ensisijaisesti 1 päivä/lähiruokayrittäjä. Mikäli kiinnostuneita on vähemmän kuin tarjolla olevia myyntipaikkoja, voi yksittäinen yritys osallistua halutessaan useampanakin päivänä. Paikan hinta lähiruokayrittäjälle on MTK Etelä-Savon tuella vain 80 € + alv/päivä. Paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä viimeistään 31.5. mennessä. Varaukset ja tiedustelut: kirsi.mutka-paintola@maajakotitalousnaiset.fi
Farmari 2022 järjestetään 30.6.–2.7. Mikkelin Kalevankankaalla. Näyttely on ainutlaatuinen maa- ja metsätalouden sekä maaseudun suurkatselmus, jossa kohtaavat alan ammattilaiset ja kuluttajat. Näyttely on koko perheen tapahtuma, joka esittelee nykyaikaista suomalaista ruoantuotantoketjua pellolta pöytään, unohtamatta parhaimman kesälomakauden elämyksiä. Tapahtuma on täynnä ammattiasiaa, uutuuksia sekä unohtumattomia kokemuksia ja kohtaamisia! Farmari-näyttely on auki 30.6 – 2.7.2022 torstaina kello 10-18, perjantaina kello 10-18 ja lauantaina kello 10-17. Vierailukohteiden aukioloajat ilmoitetaan erikseen – seuraa sivuja www.farmari.net!