Hankkeet
Yhessä lihat liikkeelle YLLI
Tavoite
Tavoitteena on saada sitoutettua ketjun yritykset kehittämään lihaketjua. Sitoutuneen yritysjoukon kanssa käynnistetään jatkotoimenpiteitä lihaketjun kehittämiseksi, esimerkiksi yritysryhmähanke.
Toimenpiteet
- toimintaympäristön haasteet ja mahdollisuudet
- oman sektorin eri prosessit ja haasteet niissä
- pohditaan, miten yritys itse kuin ketjun muutkin toimijat voisivat omalla toiminnallaan niihin vaikuttaa
- valmistellaan yhteenveto omasta sektorista ja toiveet ketjun muille toimijoille
- Yritysten strategioita päivitetään yhteistyöhön sopiviksi ja suunnitellaan tarvittavia muutoksia toimintaan
Kalastuksen kehittäminen – Kake -hanke
Lyhyen ajan tavoitteena (2023–2024) on verkoston toiminnan käynnistäminen ja yhteistyön lisääminen elinkeinon, tutkimuksen, hallinnon ja muiden sidosryhmien kanssa. Erityistavoitteena on lisätä yhteistyötä merialueen ja sisävesien kaupallisten kalastajien välillä. Verkoston tavoitteena on myös laajentua ja olla proaktiivisesti vastaamassa esille nouseviin haasteisiin ja mahdollisuuksiin pitkän ajan tavoitteiden saavuttamiseksi. Samalla aloitetaan ulkopuolisen rahoituksen hakeminen kehittämissuunnitelmaan mukaisiin hankkeisiin.
Keskipitkän aikavälin (2023–2025) tavoitteena on kokeilla, kehittää ja levittää uusia toimintatapoja ja teknologioita, jotka tulisivat käyttöön jo ohjelman toisella puoliskolla.
Ohjelman pitkän ajan tavoitteena (2023–2028) on lisätä kaupallisen kalastuksen kannattavuutta ja toimialan volyymia avomerellä, rannikolla ja sisävesillä. Samalla luodaan valmiuksia tulevaisuuden uusille teknologioille ja toimintatavoille.
Hanke toteuttaa kehittämissuunnitelmaa, joka on tehty yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Hankkeen työpaketit ovat:
- Kalastuksen vihreä siirtymä: tilannekuvan luominen,kalastajien energiankäyttö, uudet ratkaisut.Xamk ja Suomen ammattikalastajaliitto (SAKL) + muita osallistujia
- Tietopohjainen ja kestävä kalastus, ja kalavarojen hallinta JY, SAKL
- Pyydys- ja kalastusteknologian kehitys: pyydysteknologiankehitys, lajittelu- ja jäähdytysratkaisut, logistiikka- japerkuukoneratkaisut, avomerikalastuksen kehittäminen, Aalto Design Factory, JY, SAKL, Xamk
- Hylkeiden ja lintujen aiheuttaminen haittojenvähentäminen: Aalto DesignFactory, SAKL, L-S Kalatalouskeskus, UTU
- Viestintä
Ruokaklusterin toiminnallistaminen – RUOTO
Hankkeen päätavoitteena on ruokaklusterin palveluiden ja toiminnan kehittäminen ja vakiinnuttaminen. Muina tavoitteina on ruokaketjun toimijoiden yhteistyön, verkostoitumisen, vuoropuhelun sekä osaamisen ja näkyvyyden lisääminen.
Hankkeen toiminnan tavoitteet ovat:
• Ruokaklusteritoiminnan ja palveluiden kehittäminen pilottiyritysten kanssa
• Ideasta innovaatioksi toimintatavan kehittäminen
• Jäsenmäärän lisääminen
• Luoda mahdollisuuksia osaamisen, tiedon ja taidon jakamiselle
• Klusterin kotisivujen ja esittelyvideon tuottaminen
• Yhteinen ruokapöytä-keskustelufoorumin pilotointi ruokaketjun toimijoille
Hankkeen yleisenä tavoitteena on vahvistaa Etelä-Savon ruoka-alan kilpailukykyä ja kasvua sekä lisätä Etelä-Savon ruoka-alan toimijoiden näkyvyyttä.
BASCIL
KOHDERYHMÄ: Etelä-Savon lähiruoantuottajat, jotka haluavat lisätuloja ruokamatkailusta.
TAUSTA: Hankkeen taustalla on maaseudulla toimivien ruoantuottajien haastava tilanne pandemian jälkeisessä toimintaympäristössä. Lisänsä haastavaan tilanteeseen ovat tuoneet kohonneet tuotantokustannukset ja energian hinnan nousu. Tämä vaikuttaa voimakkaasti maaseutualueiden ruoantuottajien kestävyyskykyyn. Yksi ratkaisu on liiketoiminnan kehittäminen kohti kestävää ruokamatkailua. Monipuolistamalla liiketoimintaa ruokamatkailun saralle, on mahdollista tavoittaa suoraan kuluttajat ja lisätä tuottavuutta lyhentyneen arvoketjun myötä.
TAVOITE: Tuottaa yrityksille käytännönläheisiä ratkaisuja, jotka mahdollistavat lisätulojen saamisen ruokamatkailusta. Lisäksi tavoitteena on lisätä Itämeren alueen maiden tunnettuutta ruokamatkailukohteina sekä tuoda paikallisia ruoantuottajia ja aluetta esille.
TOIMENPITEET: Suunnitellaan ja pilotoidaan ruoantuotannon ja ruokamatkailun yhdistäviä tuotteita ja palvelukokonaisuuksia. Esimerkkejä tuotteista ja palvelukokonaisuuksista, joita hankkeessa voidaan kehittää ja testata: tilavierailut ja muut tapahtumat, tilapuoti, kokkauskurssit, maistelutilaisuudet, pop-up-kahvilat, tuotepaketit jne. Tunnistetaan ja testataan lisäksi uusia tapoja markkinoida kehitettyjä tuotteita.
BASCIL – Innovative Solutions Enhancing Sustainable Culinary Tourism Services Through Diversification In Rural Food Production Sector on kansainvälinen hanke, jossa on mukana 15 partneria kahdeksasta Itämeren alueen maasta. Suomesta mukana ovat Xamk ja Lomalaidun ry. Suomessa pilottialueina ovat Etelä-Savo ja Etelä-Karjala.
Evidence-based support for transition to agroecological weed management in diverse farming systems and European regions (CONSERWA)
Kestäville rikkakasvien hallintastrategioille on lisääntyvässä määrin kysyntää EU:ssa. Agroekologia tarjoaa ainutlaatuisen lähestymistavan ja pyrkii muuttamaan elintarvike- ja maatalousjärjestelmiä tarjoamalla pitkän aikavälin ratkaisuja. Vaikka agroekologisia käytäntöjä jo sovelletaan rikkakasvien hallinnassa, on niiden laajamittaisessa hyödyntämisessä vielä parannettavaa. Lisäksi yksinkertaistenkin agroekologisten käytäntöjen hyödyntäminen on vielä rajallista. Soveltamisen esteinä ovat mm. riittämätön poliittinen ohjaus, markkinamekanismien puute ja yhteiskunnallisen tuen niukkuus, jolla voidaan vaikuttaa viljelijöiden päätöksentekoon. Rikkakasveja on myös haastavampi hallita torjunta-aineilla samalla, kun pyritään vähentämään hiilidioksidipäästöjä ja torjumaan ilmastonmuutosta.
CONSERWA vastaa edellä mainittuihin haasteisiin kokoamalla yhteen agroekologisia viljelykäytäntöjä sekä tutkimalla niiden optimaalisia yhdistelmiä ja siirrettävyyttä mukaan lukien soveltuvuus ilmastonmuutosskenaarioissa. Hanke tukee tunnistettujen käytäntöjen yhdistelemistä sekä niiden suorituskyvyn ja vaikutusten mittaamista uusilla työkaluilla. Hanke tukee myös agroekologisiin viljelykäytäntöihin ja rikkakasvien torjuntaan liittyvää tiedonhallintaa ja sidosryhmien välistä viestintää. Lisäksi tutkitaan viljelijöiden päätöksentekoon vaikuttavia tekijöitä yhdessä arvoketjun kanssa. Keskeisessä asemassa ovat tapaustutkimusmaatilat, jotka kattavat Euroopan keskeiset luonnonmaantieteelliset ja ilmastoalueet sekä laajan valikoiman viljelykasveja ja viljelyjärjestelmiä. CONSERWA keskittyy myös viljelijöiden koulutukseen ja päätöksentekoon sekä tuottaa politiikkasuosituksia.
Advanced biodiversity monitoring for results-based and effective agricultural policy and transformation (BioMonitor4CAP)
Unsustainable agricultural practices are major drivers affecting habitat and species diversity in agricultural landscapes of the EU. However, peatland, grassland, and species associated with agriculture are of most concern. The ongoing negative impacts of unsustainable agricultural practices emphasize the need for a fully integrated approach between the EU 2030 Biodiversity and Farm to Fork Strategies.
Supporting the EC`s ambition of enhancing biodiversity of agricultural landscapes advanced systems are required to monitor biodiversity features and their changes over time and in space. Such biodiversity monitoring systems will support implementation of result-based policies in the European agricultural landscapes. The BioMonitor4CAP project will design advanced biodiversity monitoring systems mainly assessing diversity of targeted species and habitats to be tested, calibrated, and demonstrated in five European regions representing the major agroecological regions of the EU and one region in Peru representing one of the global biodiversity hot spots.
The project will combine classical indicator systems that are part of the European monitoring framework (e.g. Farmland Bird Index) with various indicator systems mostly recently developed and applied in form of standalone systems:
i) new indicator species (e.g. grasshopper),
ii) genetic diversity (eDNA),
iii) on-site sensors (e.g. wing beat frequency, acoustic sounds), iv) functional diversity (e.g. pollinators), and iv) various spatial measures.
Supporting development and implementation of revised agricultural policies and ensuring rural development the project will involve among multiple stakeholder groups particularly farmers, conservationists, and service provides as the value and/or marketability of public and/or private goods delivered through maintained and enhanced biodiversity and related monitoring systems are hardly understood.
Kiertotaloutta ruoantuotantoon – Biomassojen logistinen aluetarkastelu Järvi-Suomessa (JÄSTI)
Hankkeessa kartoitettiin Järvi-Suomen alueelta maatilabiomassat ja niiden logistiikan kannalta parhaat sijainnit agroekologiseen symbioosiin (AES) perustuvalle maataloudelle, jossa raaka-aineiden ja energian tuotannon ja käytön sekä ravinteiden kierrätyksen on suunniteltu tapahtuvan paikallisesti ja kokonaiskestävällä tavalla. Biokaasu on AES-konseptissa keskeinen energiamuoto, jolla lisätään maaseudun energiaomavaraisuutta ja riippumattomuutta fossiilisista raaka-aineista.
Hanke lisäsi julkista tietopohjaa kiertotaloutta toteuttavan ja ilmastotehokkaan ruoantuotannon mahdollisuuksista Järvi-Suomessa. Hankkeen tuloksena syntyivät Järvi-Suomen alueen kattavat teemakartat, joista käy ilmi alueen eri osien potentiaali muodostaa AES-konseptin mukaisia toimijoiden välisiä yhteistyöverkostoja. Biomassojen ja niiden energiapotentiaalin tarkastelun lisäksi selvitettiin mahdollisten AES-konseptin kanssa yhteensopivien biokaasulaitoksien sijainteja suhteessa mahdollisiin energiankäyttökohteisiin. Lisäksi selvitettiin mahdollisten biokaasulaitoksien kokoluokkien vaikutuksia kuljetuskustannuksiin.
AES-mallin kanssa yhteensopivassa biokaasuntuotannossa lyhyet kuljetusmatkat mahdollistavat tehokkaan ravinteiden kierrätyksen. Hankkeen tulokset vahvistivat käsitystä siitä, että maatilojen sivuvirroista syntyvän biomassan potentiaali energiantuotannolle on huomattava. Biomassoja, jotka eivät kilpaile ruoantuotannon kanssa, on hyödyntämättä myös lyhyiden kuljetusmatkojen päästä potentiaalisista biokaasulaitoksista. Haasteena on, että erityisesti kasviperäiset biomassat ovat hajallaan ja useiden toimijoiden hallussa. Suurin rajoittava tekijä biokaasuntuotannolle onkin todennäköisesti toimivien ja kannattavien toimintamallien syntymisessä, jotka mahdollistaisivat näiden biomassojen hyödyntämisen
ETUVETO – Itä-Suomen elinkeinokalatalouden kehittämisverkosto
Hankkeen pitkän tähtäimen tavoitteena on Itä-Suomen kalatalouselinkeinon ja -liiketoiminnan vahvistaminen
- Tavoitteellinen yhteistyö luo paremmat mahdollisuudet saada kehittämiseen lisää resursseja eri rahoituslähteistä.
- Se on myös keino levittää kehittämistuloksia laajemmin alueellisesti ja kansallisesti sekä lisätä kansallista näkyvyyttä.
KONKREETTISENA TAVOITTEENA ON:
- Syventää alueellisten toimijoiden tavoitteellista yhteistyötä.
- Määritellä verkoston toiminnan tulevaisuuden tavoitteet ja toimenpiteet.
KOHDERYHMÄ:
Varsinainen kohderyhmä: Itä-Suomen alueen kalatalouden toimijat kalatalousalueet, kalastajat, kalanjalostajat ja –ostajat, alueelliset viranomaiset, alan kehittäjät ja kouluttajat.
Välillinen kohderyhmä: Vesialueiden omistajat ja osuuskunnat, kansalliset viranomaiset, muut Kala-leaderit.
TOIMENPITEET:
Hankkeen toimenpiteet keskittyvät verkoston toimijoiden kartoittamiseen ja sitouttamiseen sekä verkoston organisoitumiseen.
TP 1: Verkoston toiminnan käynnistäminen
TP 2: Päättäjät mukaan
TP 3: Toimintasuunnitelman tekeminen
TULOKSET:
Hankkeen tuloksena Itä-Suomen kalatalousverkostoon on sitoutettu vähintään 8–10 kalatalousalan toimijaa/sidosryhmää, jotka edustavat kaikkia maakuntia. Verkoston konkreettinen toiminta on käynnistynyt ja verkostolla on toimintasuunnitelma vuoteen 2025.
Ruokatuotteista boostia – kehittämisen välineitä mikro- ja pk-yrityksille
Tavoitteena on:
- lisätä ruoka- ja ravitsemispalveluja tuottavien yritysten johdon ja henkilöstön palvelujen systemaattista kehittämisosaamista
- tuottaa lisätietoa alueen matkailu- ja ravitsemisalan yrityksille, miten oma palvelutarjonta asemoituu osaksi Etelä-Savon ruokapalvelujen tarjontaa
Toimenpiteinä:
- Hankkeessa suunnitellaan, testataan ja arvioidaan yritysten kehittämisprosessin toimintamallia.
- Vuorovaikutteinen työskentely pohjautuu yritysten tunnistamiin kehittämiskohteisiin, ja siihen sisältyy itsenäisiä tehtäviä yrittäjille ja yritysten henkilöstölle, vertaisoppimisen työpajoja, verkkotapaamisia ja hankeasiantuntijoiden tekemiä yrityskäyntejä.
- Mukana olevat yritykset valitsevat liiketoiminnastaan kehittämiskohteen
- Hanke kokoaa ja luokittelee Etelä-Savon maakunnan ruokapalvelutarjontaa
- Hanke viestii ja tiedottaa kehittämisprosessin toimintamallista
Tuloksena:
- Kehittämisprosessin malli ja sen tukiaineisto on hankkeen päätyttyä ruokapalveluyritysten hyödynnettävissä
- Etelä-Savon ruoka-alan yritysten ruokatuotteiden ja -palveluiden kuvaus ja luokittelu tukee yritysten kykyä profiloida omaa tuote- ja palvelutarjontaa. Tämä edesauttaa maakunnan ruokapalvelujen markkinointia ja viestintää.
KISMET – Sustainable food environments
The project tackles the challenge that local and regional authorities often lack capacity, require new impulses or need innovative solutions for realizing more circular and sustainable food environments. KISMET provides them concrete instruments and tools for working better with governance, the demand-side and the production side.
PROJECT ACTIVITIES AND THE SOLUTION
The overall solution of the project is “Enabling Programme for sustainable food environments” which is developed by the 13 partner organizations from seven Baltic Sea Region countries. The programme entails a mix of concrete different digital format (tools, documents, scripts, videos, infographics, etc.).
KISMET further pilots the solution in 8 case which consists of three different pilots: one for governance, one for consumers, and one for producers. Xamk’s pilots will take place in the South-Savo region. More detailed contents of the pilots will be planned during Spring 2023. After piloting, the Enabling Programme is transfered to further target groups via replicator/friendship cities for jointly implementing and rolling out the solution.
In the end of the project, the local food environment on each partner and their friendship city will be better equipped to eventually change consumer behavior for good, create circular business opportunities and make food chains and production more regional so that societies can make a big step towards climate-neutrality.
PROJECT PARTNERS
City of Hamburg, DE, Local public authority (Project leader)
Steinbeis Transfer GmbH, DE, Business support organization
Södertälje municipality, SE, Local public authority
Foodworks Association, DE, Interest group
Vidzeme Planning region, LV, Regional public authority
Vejle Municipality, DK, Local public authority
Beras International Foundation, SE, NGO
Tartu Biotechnology Park, EE, Business support organization
ScanBalt, EE, BGO
Public Institution Lithuanian Innovation Centre, LT, Business support organization
Food Innovation Center, DK, Business support organization
Prizztech Ltd., FI, Business support organization
South-Eastern Finland University of Applied Sciences, Xamk, FI, University of Applied Sciences