Hankkeet
Saimaa lautasella
Hanke kokoaa ja aktivoi B2B-lähiruokaverkoston alkutuottajista, jatkojalostajista sekä ravintola- ja ruokapalveluyrityksistä. Tavoitteena varmistaa paikallisten tuotteiden saaminen ravintoloihin ja kauppoihin sekä uusien palveluiden ja tuotteiden avulla kasvattaa maaseudun, ruoan, ravintoloiden ja matkailuyritysten myyntiä ja vahvistaa Savonlinnan asemaa houkuttelevana ruokamatkailukohteena.
Maakunnallista ruoka-alan synergiaa kehitetään saattamalla yrityksiä mukaan Etelä-Savon ruokaklusteriin, D.O. Saimaa -verkostoon ja Taste Saimaa -partneriverkostoon. Yhteistyötä kehitetään myös eri hankkeiden ja toimijoiden välillä Savonlinnan seutukunnissa, mikä tehostaa ruoka-alan kehitystoimien vaikuttavuutta ja tavoittavuutta.
Matkailun osalta panostetaan kylien ja maaseudun vetovoimaan uusien ruokamatkailureittien ja -palveluiden avulla, vahvistetaan ruokamatkailun merkitystä ja vähennetään matkailun kausiluonteisuutta. Muikun tunnettuutta vahvistetaan, ja Savonlinna profiloituu Suomen muikkupääkaupungiksi. Saimaa European Region of Gastronomy 2024 -juhlavuoden hyödyt integroidaan konkreettisesti alku- ja elintarviketuotantoon, horaca- ja matkailualoille. Hankkeessa kehitetyt sisällöt tukevat osaltaan koko juhlavuoden tarjontaa ja lisäävät Saimaan vetovoimaa matkailukohteena.
Ruoka-alan yrittäjiä tuetaan liiketoiminnan kehittämisessä D.O. Saimaan ja muiden ruokamerkkien avulla. Mikro- ja pk-yrittäjille järjestetään valmennusta markkinointiin, messuosallistumiseen sekä lähiruokapalvelujen tuotteistamiseen.
B2B-yhteistyöverkostoa kehitetään luomalla toimintatavat alkutuottajien, jatkojalostajien sekä ravintola- ja ruokapalveluja tarjoavien yritysten kohtaamiseen. Digitaalisia myyntikanavia aktivoimalla tehostetaan raaka-aineiden saatavuutta.
Lähiruokatuotteiden tunnettuutta kasvatetaan rakentamalla ravintoloihin Taste Saimaa -tuoteperhe, lähiruokatuotteita hyödyntävää reseptiikkaa sekä järjestämällä ruokatapahtumia. Alueen koulutustarjontaa lähiruoan valmistukseen sekä erä- ja luontomatkailuosaamiseen liittyen kehitetään.
Yhteistyössä matkailuyritysten kanssa kehitetään paikallisia elämyksiä ja uusia kylä- ja ruokamatkailutuotteita. Seudullisia ruokamatkailureittejä kartoitetaan ja rakennetaan, liiketoimintaosaamista ja yhteisöllisyyttä ruokamatkailun saralla tuetaan vahvistaen Saimaan vetovoimaa matkailukohteena. Pilotoidaan ruokatapahtumia ja kehitetään Taste Saimaa -alasivusto VisitSavonlinna.fi-alustalle.
Puutarhasankarit
Hankkeella pyritään lisäämään lasten ja nuorten tietoisuutta ruuan tuotannosta pellolta pöytään, tätä kautta myös ruoan arvostus kasvaa. Tavoitteena on myös parantaa lasten ja nuorten luontosuhdetta sekä tukea luonnon monimuotoisuutta. Lapset saavat tietoa ja taitoja, joilla vaikuttaa omaan elinympäristöönsä.
Hankkeen toimenpiteistä voi syntyä myös lasten ja nuorten yritysideoita jatkokehitykseen. Lasten ja nuorten tuoksi haetaan yhteisöstä asiasta kiinnostuneita vapaaehtoisia ja yrityksiä, jotka yhdessä muodostavat alueellisen verkoston.
Yhdessä pyritään lisäämään yli sukupolvien välistä oppimista ja tukemaan alueen yhteisöllisyyttä.
Hanketta toteutetaan Juvan, Joroisten, Sulkavan ja Rantasalmen kuntien alueella.
Climate Smart Food and Nutrition Research Infrastructure
Xamkin Active Life Lab -tutkimusyksikkö on monitieteellisen FOODNUTRI-konsortion jäsen. FOODNUTRI on kansallinen ruuan ja ravitsemuksen tutkimusinfrastruktuuri, joka palvelee laajasti koko ruokajärjestelmää. Active Life Lab tekee hanketta yhteistyössä Xamkin Vastuulliset ruokapalvelut tutkimusryhmän kanssa.
FOODNUTRI tulee myötävaikuttamaan kestävän kehityksen strategian (FOOD 2030) toteutumiseen ottaen huomioon Suomen hallituksen vision: ”Vuonna 2030 suomalaiset kuluttajat syövät kestävästi ja eettisesti tuotettua kotimaista, maukasta, terveellistä ja turvallista ruokaa. Kuluttajilla on kyky ja mahdollisuus tehdä tietoisia valintoja.”
Xamkissa hankkeen tavoitteena on rakentaa tutkimusympäristöä ja siihen liittyviä palveluja Saimaa Stadiumin ja Active Life Labin yhteyteen. Tutkimusympäristö mahdollistaa esimerkiksi kuluttajien ruokavalintojen ja digitaalisen näyttöviestinnän kiinnostavuuden tutkimisen.
Ilmastonmuutokseen varautuminen maataloudessa -valtakunnallinen koordinaatiohanke (VILLE)
Koordinaatiohanke tukee ilmastonmuutokseen varautumiseen eri näkökulmista liittyvien alueellisten hankkeiden työtä. Koordinaatiohanke mahdollistaa hanketoimijoiden välistä tiedonvaihtoa ja kokemusten jakamista ja yhteistä ideointia. Koordinaatiohanke tuottaa monikanavaista viestintää hanketoimijoiden, viljelijöiden, neuvojien ja opiskelijoiden tueksi ilmastonmuutokseen varautumiseksi. Hanke tuottaa tapahtumia ja materiaaleja, joiden avulla maatilat saavat tukea ilmastonmuutokseen varautumiseen.
Hanke koostuu neljästä työpaketista
1)Ilmastonmuutokseen varautumiseen liittyvien hankkeiden verkottaminen ja teemoittaiset hanketreffit
2)Ilmastonmuutokseen varautumiseen liittyvien hankkeiden tukeminen
3)Alueellisia tapahtumia maatiloille, neuvojille ja opiskelijoille tueksi ilmastonmuutokseen varautumiseen
4)Monikanavaista viestintää hanketoimijoiden, viljelijöiden, neuvojien ja opiskelijoiden tueksi ilmastonmuutokseen varautumiseksi.
Hankkeen tuloksena:
• hanketoimijoiden toimintaedellytykset maaseudun ilmastoratkaisujen edistämiseen paranevat ympäri Suomen
• maanviljelijöiden, neuvojien, opiskelijoiden, tutkijoiden ja hallinnon tietotaito ilmastonmuutokseen varautumisesta vahvistuu
• syntyy maaseudun ilmastokysymyksistä kiinnostuneiden ihmisten verkostoitumista, yhteistyötä, vertaisoppimista ja vertaistukea, sekä tapaamisissa että sähköpostiverkoston ja verkkoviestinnän kautta
• saadaan taustaymmärrystä ja välineitä maaseudun ja maatalouden ilmastoratkaisuiden jalkauttamiseen
Vastuullisuudesta kasvua ja kannattavuutta
Hankkeessa luodaan vuoropuhelua eteläsavolaisen elintarvikeketjun sisälle keskustelutilaisuuksilla, verkostotapaamisilla ja työpajoilla. Näissä kokoontumisissa muodostuu maakuntamme ruokaketjun yhtenäinen näkemys vastuullisuudesta, sen kehittämistavoitteista ja yhteisestä kuluttajalle suunnattavasta selkeästä ja ymmärrettävästä viestinnästä.
Hankkeessa mukana oleva maatila tai maaseutuyritys saa konkreettisen tiedon missä vaiheessa oman tilan/yrityksen vastuullisuustyö on sen viidellä eri osa-alueella: ympäristö, eläinten hyvinvointi, tuoteturvallisuus, työntekijöiden hyvinvointi, ravitsemus, paikallisuus ja talous. Yhdessä hankkeen asiantuntijoiden kanssa määritetään omien vastuullisten toimintatapojen tavoitetasot ja arjessa toteutettavat kehittämistoimenpiteet.
Hankkeen tavoitteena on saada osallistujille ja koko elintarvikeketjuun uutta osaamista, tietoa, yhteisiä tavoitteita, yrityskohtaisia mittareita, uusia toimintamalleja ja yhteisiä viestejä vaikuttavuuden konkretisoimiseksi ja kilpailukyvyn rakentamiseksi.
Oivallista ruokaa
Oivallista ruokaa -hankkeessa tavoitteena on tuottaa tietoa, kuinka parannetaan ruuan ravitsemuksellisen laadun valvontaa ja ohjausta. Hankkeessa kartoitetaan, mitä käytännön toimenpiteitä tarvitaan elintarvikevalvonnan laajentamiseksi ravitsemuksellisen turvallisuuden ja elintarvikejätteen seurantaan.
TOIMENPITEET
Hanke tarkastelee monesta eri näkökulmasta ruuan ravitsemuksellisia riskejä sekä elintarvikejätteen ja -hävikin hallintaa. Yhteistyössä valvontaviranomaisten sekä ruuantarjoilupaikkojen kanssa toteutetaan pilotointeja eri kohteissa. Hankkeen aikana kerätään aktiivisesti kommentteja ja ehdotuksia ympäristöterveyden asiantuntijoilta, valvontaviranomaisilta ja ruuantarjoilupaikkojen toimijoilta.
TULOKSET
Hankkeen lopputuotoksena on ehdotus, miten ja mitä ruoan ravitsemuksellisia riskejä voidaan elintarvikevalvonnan ja -neuvonnan avulla torjua ja ehdotus miten elintarvikejätteen seurantaan ja -hävikin vähentämiseen voidaan ohjata.
Arvoketjun kehittämisellä jatkuvuutta hoitokalastuksiin ja ravinteiden poistoon
Poisto- ja hoitokalastukset ovat yleisesti käytössä oleva toimintamalli vesistöjen tilan parantamisessa, joita rahoitetaan erilaisten ympäristöhankkeiden yhteydessä. Yhdeksi poisto- ja hoitokalastusten suurimmiksi haasteiksi koetaan monesti toiminnan jatkumattomuus hankkeiden päättymisen jälkeen.
Arvoketjun kehittämisellä jatkuvuutta hoitokalastuksiin ja ravinteidenpoistoon – hankkeen tarkoituksena on tukea ja kehittää toimintamallia, joka kannustaa ammattikalastajia ja jalostajia kehittämään perinteisesti poistokalastettavien ja vajaasti hyödynnettyjen lajien arvoketjua kohti kaupallista kalastusta.
Lisäksi hanke tuottaa digitaalisen, käyttäjäystävällisen tiedonsiirtokanavan kalastajalta kuluttajalle, joka todentaa saaliin alkuperää ja kalastusten ekologisia vaikutuksia vesistökohtaisesti.
Monimuotoiset ruokaan liittyvät palvelut ikäihmisten yhteisöllisyyden ja toimintakyvyn tukena – Ikäruoka 2.0
Hankkeen tavoitteena on kehittää kotona asuvien ikäihmisten hyvää ravitsemusta, toimintakykyä ja sosiaalista kanssakäymistä tukevia palveluja. Kehitettäviin palveluihin kuuluvat laajasti erilaiset kauppa-, ravintola-, koulutus- ja ohjauspalvelut.
Tavoitteena on lisätä palvelujen saatavuutta, saavutettavuutta, kiinnostavuutta ja hyväksyttävyyttä.
Palveluja kehitetään yhdessä kohderyhmän ja ruokaan liittyviä palveluja tuottavien tahojen kanssa.
TOIMENPITEET
Hankkeen pilottialueina on erityyppisiä asuinalueita Etelä-Savossa, Keski-Suomessa ja Uudellamaalla. Etelä-Savon pilottialueet ovat Juva ja Mäntyharju. Pääkaupunkiseudun pilottialue on Järvenpää ja Jyväskylässä Jyväskylän keskusta-alue.
Aluksi hankkeessa kootaan tietoa pilottialueista ja siitä, millainen ikäihmisten ruokaympäristö alueella on. Hankkeessa selvitetään, millaisia ruokaan liittyviä palveluja pilottialueilla on ja millaisia palvelutarpeista alueen ikäihmisillä on. Tämän jälkeen pilottialueilla kootaan monialaisia kehittäjäryhmiä palvelujen kehittämisestä kiinnostuneista palvelujen tuottajista ja ikäihmisistä.
Pilottialueelle voidaan kehittää uusia toimintoja, kuten kauppakaveritoimintaa, tai kehittää olemassa olevia palveluita niin, että ne vastaava aiempaa paremmin ikäihmisten tarpeita.
Hankkeessa nostetaan esille erilaisten asuinalueiden ikäihmisten ja ruokaan liittyvien palvelujen tuottajien oma potentiaali kehittää yhdessä alueen palveluita. Hankkeen lähtökohtana on tieto siitä, että hyvää ravitsemusta ja sosiaalista kanssakäymistä tukevat ruokaan liittyvät palvelut ovat tärkeä tekijä kotona asuvien ikäihmisten toimintakyvyn ja yhteisöllisyyden tukena.
TULOKSET
Hanke tuottaa viestintä- ja neuvontamateriaalia alueen palveluista ja tukee palvelujen tuottajia lisäämään palvelujen kiinnostavuutta sekä hyväksyttävyyttä ikäihmisten keskuudessa. Ikäihmiset saavat vinkkejä terveellisten tuotteiden valintaan kaupassa sekä terveellisten ja maukkaiden ruokien järjestämiseen omiin tapahtumiin, vaikka harrastuspäivään tai järjestötoimintaan.
Hankkeessa testattuja monialaisen kehittämisen tapoja arvioidaan ja parhaat käytännöt mallinnetaan. Hanke tuottaa alueellisia yhteistyökäytäntöjä, joilla ikäihmisten ruokaan liittyvien palvelujen saatavuutta, saavutettavuutta, esteettömyyttä ja kiinnostavuutta sekä hyväksyttävyyttä voidaan kehittää. Hanke tuottaa myös käytännön esimerkkejä yhteistyössä toteutetuista palveluista. Tulokset ovat otettavissa käyttöön koko maassa.
Uudistuva ja kasvava Etelä-Savon ruoka-ala – URAKKA
Etelä-Savon ruokasektori on aluetaloudellisesti merkittävä. Joka viides toimipaikka on ruokasektorilla. Ala työllistää noin 5000 henkilöä ja sen liikevaihto on 930 miljoonaa euroa, 16,8 % Etelä-Savon yritysten liikevaihdosta.
Ruoka onkin yksi Etelä-Savon maakuntastrategian kolmesta kärkiteemasta, koska sillä on merkittävä rooli maakuntamme elinkeinorakenteessa. Ruoka-alan kehittäminen edellyttää vahvaa raaka-ainetuotantoa sekä korkeamman jalostusasteen yritys-, tutkimus- ja innovaatiotoimintaa. Etelä-Savon ruoka-alan tulee nojata omiin vahvuuksiin ja hyödyntää maakunnassa olevaa osaamista lisäämällä ja kehittämällä verkottumista ja vuorovaikutteista toimintaa. Erityisesti ruoka-alan yrittäjien ja kehittäjien välinen yhteistyö vaatii lisäponnisteluja.
Alueellinen, koko ruoka-alaa koskeva kehittämisohjelma, joka reagoi toimintaympäristön muutoksiin, on työväline, jolla sitoutetaan ruoka-alan arvoketjun toimijoita verkottumaan ja työskentelemään yhdessä eteläsavolaisen ruuan puolesta. Jotta ohjelman toimenpiteet saadaan vietyä käytäntöön, ohjelma tulee jalkauttaa toimijoiden ja yrittäjien keskuuteen sekä seurata sen vaikuttavuutta systemaattisesti.
TAVOITTEET
Uudistuva ja kasvava Etelä-Savon ruoka-ala – URAKKA -hankkeen konkreettiset tavoitteet ovat:
• luoda vuosille 2021–2027 ruoka-alan toimijoiden yhteiset tavoitteet ja kehittämistoimenpiteet, jotka kirjataan Etelä-Savon ruoka-alan kehittämisohjelmaan. Kehittämistoimien seurantaan luodaan läpinäkyvä järjestelmä.
• tehdä tunnetuksi eteläsavolaista ruuan tuotantoa ja ruokaosaamista monipuolisella ja monikanavaisella viestinnällä sekä tilaisuuksilla, joissa ruoka on keskiössä.
• jakaa tietoa yritysrahoituksista ja kartoittaa yrityskohtaisia kehittämistarpeita sekä ohjata yrityksiä sopivimman kehittämistahon ja -rahoituksen pariin. Auttaa löytämään tietoa ja apua yrityksien toiminnassa ja kehittämisessä eteen tuleviin ongelmiin sekä auttaa yrityksiä verkostoitumaan tuotannollisissa tehtävissä ja henkilöstön rekrytoinnissa.
TOIMENPITEET
Hankkeen toteutus jakautuu kolmeen työpakettiin. Ensimmäisessä työpaketissa tavoitteena on työstää yhdessä sidosryhmien kanssa Etelä-Savon ruoka-alan kehittämisohjelma, johon alueen ruoka-alan toimijat ja kehittäjät voivat laajasti sitoutua. Kehittämisohjelma asettaa tavoitteet, toimenpiteet ja mitattavissa olevat tulokset ruoka-alan toiminnalle vuosille 2021–2027 sekä luo systemaattisen tavan, jolla toteutumista seurataan ja tehdään tarvittavia muutoksia.
Toisen toimenpidekokonaisuuden pääpaino on ruoka-alan uutuustiedon välittäminen, alan tunnettuuden lisääminen ja arvostuksen nostaminen, jotta ruoka-alalle saadaan tekijöitä. Etelä-Savon vahva ruoka-alan osaaminen tuodaan esille alueellisesti ja valtakunnallisesti. Ruoka-alan toiminnan ja osaamisen esittelyyn tuodaan mukaan uusia kanavia ja osallistavia menetelmiä.
Kolmannessa työpaketissa keskeisin asia on ruoka-alan yrittäjyyden tukeminen ja tiedottaminen yrityksille käytettävissä olevista rahoitus- ja kehittämismahdollisuuksista järjestämällä alueellisia infotilaisuuksia sekä jalkautumalla yrityksiin.
TULOKSET
Hankkeen tuloksena syntyy alueen ruoka-alan toimijat sitouttava Ruoka-alan kehittämissuunnitelma vuosille 2021–2027, Etelä-Savon ruoka-alan näkyvyys kasvaa ja alueen maaseudun yrittäjät osaavat käyttää paremmin tarjolla olevia kehittämisen välineitä.