Hankkeet

Saimaa Taste of Place – SToP. Ruoka paikan tunnun ilmentäjänä ja matkailun edistämiskeinona

Saimaan matkailustrategiassa 2021-2025 todetaan, että tunnistamme ja tunnustamme Saimaan vetovoimatekijät kehittämisen ja markkinoinnin lähtökohtana. Edelleen matkailustrategiassa todetaan, että lisääntyvä palvelutarjonta rakentuu vastuullisesti ja asiakaslähtöisesti alueen erityisyydelle, vahvuuksille ja vetovoimatekijöille.

Hankkeessa tavoitteena on etsiä ja tunnistaa Etelä-Savon alueella tekijöitä, jotka korostavat Saimaan alueen erityisyyttä; poikkeavuutta muista alueista. Erityisyyttä lähestytään paikan tuntu eli Sense of Place -käsitteen avulla. Se käsittää alueen fyysisen ja sosiaalisen ympäristön sekä näihin sisältyvät konkreettiset ja aineettomat tekijät. Tarkastelun fokuksessa on Saimaa Taste of Place so. ruokaan kytkeytyvien erityistekijöiden tunnistaminen. Tarkoituksena on, että yritykset voivat syventää matkailijoiden saamia paikkakokemuksia ja saada aineksia tuotteistamiseen ja uuden palvelutarjonnan kehittämiseen laajasti ruokaan liittyen sekä tuottaa sisältöjä Saimaan alueen markkinointiin matkailukohteena.

Hankkeen kohderyhmänä ovat kaikki matkailuun ja ruokaan kytkeytyvät yritykset, jotka voivat toiminnassaan tai tuotteiden ja palvelujen kehittämisessä hyödyntää alueen erityisyyttä. Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat Saimaan alueen matkailun markkinoinnista ja kehittämisestä vastaavat organisaatiot ja yhdistykset.

Hankkeen toimenpiteinä

  1. toteutetaan monivaiheinen ja monitasoinen tiedonhankinta Etelä-Savon alueella. Lähteinä käytetään painettuja ja sähköisiä lähteitä, paikallisten haastatteluja sekä etnografisesta kenttätyöstä saatavia aineistoja, joiden perusteella selvitetään Saimaan alueen erityisyyttä ja laajasti ruokaan liittyviä tekijöitä.
  2. kerätään tietoa EU:n nimisuojatuotteiden kuvauksia eAmbrosia ja GIview – tietokannoista ja käynnistää hakemusprosessin Saimaan alueelle kytkeytyvän tuotteen nimisuojaamiseksi. Tuotekuvauksista tarkastellaan millaisiin maantieteellisiin seikkoihin ko. tuotteiden erityisyys perustuu ja millaisilla maantieteellisillä perusteilla esimerkkituotteet on hvväksytty EU:n nimisuojajärjestelmään. Maantieteellisen alkuperän indikaattoreista laaditaan kooste, jota voidaan hyödyntää hankkeen työpajoissa ja Saimaan alueen erityisyyttä esille tuovassa kehitystyössä.
  3. järjestetään työpajoja, joissa yrityksiä ohjataan tunnistamaan, ideoimaan ja työstämään paikallisiin erityisyystekijöiden hyödyntämistä lisäarvoa tuottavasti yritystoiminnassa. Toimepide käsittää tuote- ja palveluesimerkkien laatimisen, itsearvointityökalun työstämisen yrityksille, kaikille avoimet työpajat, aktivointikäynnit yrityksissä sekä yrityskohtaiset ohjauskäynnit halukkaille.

 

Luonnoneväistä Elinvoimaa Etelä-Savoon

Kohderyhmä

Etelä-Savon elintarviketuotannon koko ketju, jossa tuotteiden jatkojalostus kuivaamalla tuo uusia mahdollisuuksia elinkeinotoimintaan

Tavoitteet

Hankkeen aikana toteutetaan pienimuotoinen tuotantolinja, joka sisältää luonnontuotteiden kuivaamon ja pakkauslinjaston. Toinen osakokonaisuus on oppimisympäristön luominen, jossa pääpaino on luonnontuotteiden kuivaamiseen liittyvällä tietotaidolla ja elintarvikkeiden tuotantoketjun osaamisella.

Toimenpiteet

Luonnoneväistä elinvoimaa / Investointihanke (EAKR)

  • perustetaan Esedun tiloihin pieni elintarvikehuoneisto luonnontuotteiden kuivaamoa varten.
  • investoidaan kuivureihin ja luonnontuotteiden jatkojalostamiseen oleellisesti liittyviin muihin laitteisiin.
  • investoidaan pakkauslinjaan ja lähdetään hakemaan mahdollisimman ekologista pakkaustapaa

Luonnoneväistä elinvoimaa / Oppimisympäristön kehittämishanke (ESR)

  • oppimisympäristökokonaisuuden valmistelu- ja suunnittelutyö
  • osaamisen kehittäminen yhdessä Esedun oppilaitoksen opiskelijoiden ja alueen yritysten (muun muassa alkutuotanto, elintarviketuotanto, ravintola-ala) kanssa.
  • työpajat, joita markkinoidaan hankkeen toimesta kohteena oleville toimialoille ja asiantuntijaorganisaatioille (luonnontuotteiden kuivaaminen ja jatkojalostaminen)
  • kiltakoulumalli ja yhteistyö alueen yritysten ja järjestöjen ja tutkimustoiminnan kanssa
  • toimintojen vakiinnuttaminen, pienimuotoisen kuivauslinjan vuokraaminen ulkopuolisille yrityksille ja asiantuntijaorganisaatioille, yritysten toimiminen yhteistyössä oppimisympäristön kanssa

Kestävä kansainvälinen historiamatkailu. Kustaa III – Sprengtporten – Katariina II

Georg Magnus Sprengtporten (1740-1819) on Suomen historian mielenkiintoisimpia henkilöitä. Hankkeen lähtökohtana on Sprengtporten henkilönä ja hänen mittava uraansa sekä Ruotsin että Venäjän hallitsijoiden palveluksessa. Sprengtporten syntyi sotilasperheeseen, päätyi sotilasuralle ja hänen elämässään Suomella oli keskeinen asema. Vuonna 1775 Sprengtporten nimitettiin Savon prikaatin komentajaksi Ristiinan Brahelinnaan, jossa hän toimi kevääseen 1779 asti. Hankkeessa jalostetaan historiatiedosta matkailutuotteita ja matkailupalveluja. Sprengtporten on erittäin kiinnostava persoona, mitä voidaan hyödyntää matkailupalvelujen tuotteistamisessa ja tarinallistamisessa.

Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa tehdään tutkimustyötä Suomen ja Venäjän arkistoissa ja kirjastoissa. Suomalaiset ja venäläiset kokoavat aineistoa Georg Magnus Sprengtportenista. Suomalaisten ja venäläisten yritysten kanssa pyritään saamaan aikaan historiallisiin tarinoihin perustuvan matkareitti, joka yhdistää Sprengtportenin elämään kuuluneet alueet erilaisten tuotteiden ja elämysten avulla. Se ulottuu Pietarista Leningradin alueen ja Viipurin kautta Suomeen, Etelä-Karjalaan ja Etelä-Savoon. Reitin varrella on monia kiinnostavia kohteita ja tarinoita tuotteistettavaksi. Hankkeessa on mukana myös erityyppisiä ravintoloita ja kahviloita, oluen panijoita ja viininvalmistajia sekä Suomen että Venäjän puolella. Tutkimustyön avulla paikallisoppaille saadaan myös lisää tarinoita kerrottavaksi.

Toisessa vaiheessa rakennetaan ja kunnostetaan vuodelta 1739 peräisin olevaa Ristiinan Brahelinnan sotakoulua, johon rakennetaan muun muassa Yrjö Maunu Sprengtporteniin elämää ja toimintaa esittelevä näyttelyhuone. Tulevaisuudessa sotakoulurakennuksessa toimii myös muuta matkailuun liittyvää toimintaa. Venäjän puolella on tarkoitus toteuttaa kolme historiallista työpajaa sekä historiallinen näyttely.

 

#nimisuoja2025 – Suomalaisen nimisuojan uudet tuotteet, tekijät ja kuluttajat

Euroopan unionilla on maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden nimiä suojaava EU:n nimisuojajärjestelmä, jonka puitteissa elintarvikkeiden nimet voidaan suojata alkuperänimityksinä (SAN), maantieteellisinä merkintöinä (SMM) tai aitoina, perinteisinä tuotteina (APT). Järjestelmä on sama kaikissa EU-maissa ja suojaus toimii automaattisesti myös EU:n ulkopuolella kolmansien maiden kanssa tehtyjen sopimusten kautta. Suojauksen tavoitteena on edistää monipuolista maataloustuotantoa, suojata tuotenimiä väärinkäytöltä ja jäljittelyltä sekä antaa kuluttajille tietoa tuotteen erikoisluonteesta.

EU ylläpitää eAmbrosia-tietokantaa kaikista nimisuojatuotteista. Merkin antamaa lisäarvoa voivat hyödyntää myös monet muut paikalliset toimijat kuin itse tuotetta valmistavat yritykset. Esimerkiksi ravintolat, agroturismi ja kulttuuriaktiviteetit saavat lisäarvoa omaan toimintaansa suosimalla nimisuojatuotteita, sillä nimisuoja lisää tunnettuutta niin Suomessa kuin maailmallakin.

Hankkeella on kaksi päätavoitetta:
1. Tehdä suomalaisia nimisuojatuotteita kuluttajille tunnetuksi.
2. Edistää uusien suomalaisten nimisuojatuotteiden saamista nimisuojajärjestelmään.

Nämä tavoitteet tuodaan selkeästi esille mm. maa- ja metsätalousministeriön kehittämissuunnitelmassa vuosille 2018-2025. Kehittämissuunnitelmassa asetetaan mm. tavoite saada 20 uutta maantieteellistä merkintää rekisteröityä EU-tasolla vuoteen 2025 mennessä. Hankkeen akronyymillä #nimisuoja2025 viestitään tästä tavoitteesta.

Hankkeessa toteutetaan valtakunnallisia tiedottamistoimenpiteitä, jotka on suunnattu kuluttajille, yrittäjille ym. hankkeen eri kohderyhmille. Lisäksi hankkeessa kehitetään yrittäjien osaamista nimisuojatuotteiden hakuprosessien osalta.

Hankkeen kohderyhmänä ovat
– kuluttajat
– tuottajat ja elintarvikealan yritykset
– elintarvikealan asiantuntijat ja kehittäjät sekä alan viranomaiset Suomessa
– uudet hakijaryhmittymät
– jo olemassa olevien nimisuojatuotteiden taustalla olevat hakijaryhmittymät, tuottajat ja yritykset
– matkailualan yritykset ja matkailijat.

Pakuri ja metsien erikoissienet – nimisuojan turvin vientiin

Erikoisienten viljelyn kehitystyö, alan yrityskentän kehittyminen, sekä alkutuotanto että jalostusteollisuus, on luonut täysin uuden arvoketjun Suomeen. Suomessa on jo huomattavan suuri suunnitelmallisen erikoissienten viljelyn aloittanut metsänomistajien joukko. Myös lainsäätäjä on reagoinut uusien innovaatioiden ja tuotantosuunnan leviämiseen metsänomistajien keskuudessa ja on viemässä tätä tuotantosuuntaan lainsäädäntöön, verolainsäädännöstä alkaen. Erikoissientenviljely on näin ollen saanut jo teollisen logiikan omaavia piirteitä tuotantoon ja suurten elintarviketoimijoiden mukaantulo kentälle on saanut elintarviketoimijoita laajentamaan tuotepalettiaan ja etsimään vientimarkkinoita uusille tuotteille.

Ainutlaatuisen tuotantoympäristön lisäksi Suomella on jo pitkä historia niin kutsuttujen lääkinnällisten sienten käytössä. Pakuri ja tikkatee ovat olleet tunnettuja sekä juomina että kansanlääkinnässä jo satoja vuosia. Tuotteiden käyttö löytyy myös kirjoitetussa tiedossa muun muassa jo Lönnrotin kirjoista. Tämän lisäksi tuotteet ovat olleet mittavassa teollisessa tuotannossa 1930-40-luvulla. Tämän pohjalta Suomella on mahdollisuus vahvistaa tuotteiden näkyvyyttä ja brändi-imagoa käyttämällä EU:n nimisuojaa keskeisimpien pitkän käyttöhistorian omaavien tuotteiden osalta.

Tämän hankkeen tarkoituksena on valmistella pakurille ja tikkateelle EU:n nimisuojaa, suojattua alkuperänimitystä (SAN). Sillä tarkoitetaan nimeä, joka on peräisin tietyltä alueelta, tietystä paikasta tai poikkeustapauksissa tietystä maasta. Sen laatu ja ominaisuudet johtuvat olennaisesti tai yksinomaan tietystä maantieteellisestä ympäristöstä luontoineen ja inhimillisine tekijöineen. Tuotteen kaikki tuotantovaiheet tapahtuvat rajatulla maantieteellisellä alueella. Nimisuojan saaminen pakurille ja tikkateelle antaa pohjaa luoda suomalaisille erikoissienituotteille yhteistä kansallista brändiä, johon yritykset voivat tukeutua ja saada synergiaa markkinoinnissa.

Hanke jakautuu toiminnallisesti eri työpaketteihin, joiden yhteisenä päämääränä on EU:n alkuperäisnimisuoja hakemuksen valmistelu ja hakuprosessin toteuttaminen sekä viestintämateriaalin tuottaminen alkutuottajien ja jalostajien tueksi ja yrityssynergioita tuottavan brändin sekä markkinointistrategian tuottaminen.

Työpaketit eriteltynä:

1. EU:n alkuperänimisuoja hakemuksen valmistelu ja hakuprosessin loppuunsaattaminen (Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti ja Pro Pakuri ry, Luke).
Tässä työpaketissa valmistellaan kirjallisuuskatsaus (Kansallisarkisto) ja määritellään erityispiirteet pakurin ja tikkateen käyttö- ja tuotantohistoriasta nimisuojahakemuksen tueksi. Työpaketissa työstetään myös varsinainen nimisuojahakemus ja toteutetaan hakuprosessi yhteistyössä Maaseutuviraston vastuuviranomaisten kanssa. Jo valmisteluprosessi itsessään hyödyttää pakurisientä tuotteistavia ja markkinoivia toimijoita, koska systemaattinen pakurin olennaisten tuotetekijöiden seulonta sparraa hakijaryhmittymää mm. laatukriteeristön luomisessa ja edistää ylipäänsä toimijoiden yhteistyötä.

2. Viestintä ja brändin luominen (Helsingin yliopiston Ruralia-instituuutti ja Pro Pakuri ry, Luke).
Tässä työpaketissa tuotetaan koulutus- ja esitemateriaalia sekä alkutuottajille että jalostavalle teollisuudelle pakurista sekä muista meillä viljeltävistä erikoissienistä. Työpaketissa aloitetaan yrityssynergiointia tuovan markkinointi- ja vientistrategian valmistelu.
Työpaketissa järjestetään 4 kpl alueellisia koulutus- ja infotilaisuuksia, tuotetaan 4 kpl videoita ja 3 kpl tietoesitteitä.

3. Kansainvälisten toimintamallien benchmarkkaus – Case Japan Reishi Association (Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti ja Pro Pakuri ry, Luke).
Tässä työpaketissa tutustutaan alan kansainvälisiin toimintamalleihin. Pääasiallisena kohteena Japan Reishi Association, mutta myös eteläkorealaisten tuottajajärjestöistä tehdään kartoitus ja heidän toimintamallinsa kuvataan myös esiselvityksessä/raportissa. Työpaketin tuotoksena syntyy raportti kansainvälisestä toimintamallista ja analyysi sen soveltuvuudesta suomalaiseen tuotantoon ja tuotevalvontaan.

5. Hankehallinto (Pro Pakuri ry)
Hankehallinnoinnista (taloushallinto, resursointi, koordinointi, toimintaraportit yms.) vastaavat hanketoteuttajat toimenpiteiden ja osuuksiensa puitteissa. Hankekoordinaattori kokoaa maksatukseen tarvittavat tiedot ja toimii rahoittajan kanssa yhteystahona. Hankkeelle määritelty ohjausryhmä kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa. Hankekoordinaattori kutsuu ohjausryhmän kokoon.

Vastuullisuudesta kasvua ja kannattavuutta

Hankkeessa luodaan vuoropuhelua eteläsavolaisen elintarvikeketjun sisälle keskustelutilaisuuksilla, verkostotapaamisilla ja työpajoilla. Näissä kokoontumisissa muodostuu maakuntamme ruokaketjun yhtenäinen näkemys vastuullisuudesta, sen kehittämistavoitteista ja yhteisestä kuluttajalle suunnattavasta selkeästä ja ymmärrettävästä viestinnästä.

Hankkeessa mukana oleva maatila tai maaseutuyritys saa konkreettisen tiedon missä vaiheessa oman tilan/yrityksen vastuullisuustyö on sen viidellä eri osa-alueella: ympäristö, eläinten hyvinvointi, tuoteturvallisuus, työntekijöiden hyvinvointi, ravitsemus, paikallisuus ja talous. Yhdessä hankkeen asiantuntijoiden kanssa määritetään omien vastuullisten toimintatapojen tavoitetasot ja arjessa toteutettavat kehittämistoimenpiteet.

Hankkeen tavoitteena on saada osallistujille ja koko elintarvikeketjuun uutta osaamista, tietoa, yhteisiä tavoitteita, yrityskohtaisia mittareita, uusia toimintamalleja ja yhteisiä viestejä vaikuttavuuden konkretisoimiseksi ja kilpailukyvyn rakentamiseksi.

Lähde luomun matkaan – Luomun lisäarvon hyödyntäminen Etelä-Savon matkailuyritysten liiketoiminnassa

Hankkeessa innovoidaan, tuotteistetaan ja pilotoidaan yhdessä alueen matkailualan, ruokaketjun ja luonnontuotealan yritysten kanssa matkailutuotteita/-palveluita, joissa luomu on jossain muodossa mukana. Hankkeen tavoitteena on lisätä luomun ja luomubrändin käytettävyyttä matkailussa Etelä-Savossa.

Hanke koostuu neljästä työpaketista.
TP 1. Luomun mahdollisuuksien kartoittaminen matkailusektorilla

TP 2. Luomun tuotteistaminen Saimaan matkailussa – innovointi

TP 3. Luomun tuotteistaminen – tuotekehitystoimenpiteet ja pilotointi

TP 4. Luomusta viestiminen

Hankkeen tuloksena 1. muodostuu käsitys luomun mahdollisuuksista matkailussa ja arvio käytettävyydestä/soveltuvuudesta Etelä-Savon matkailuympäristöön, 2. on kehitetty uusia luomumatkailutuotteita/-palveluita yhteistyössä ruokaketjun, matkailuyritysten ja luonnontuotealan toimijoiden kanssa ja 3. luomusta viestitään oikein ja matkailijoita houkuttavasti.

Kalastusketjun toiminnanohjauksen kehittäminen

Kalastusketjun toiminnanohjauksen kehittäminen -hankkeen tavoitteena on:

  • Tuottaa tietoa kuljetuslogistisista ratkaisuista.
  • Selvittää isovolyymiseen kalastukseen soveltuvia lajittelulinjoja ja niiden yhteiskäytön mahdollisuuksia.
  • Arvioida kalasaaliiden digitaaliseen kaupankäyntiin tarvittavaa ennakkotietoa, järjestelmää ja jatkokehitystarpeita.

Hankkeen toimenpiteet ovat kalalajittelun ja logistiikan parantaminen. Kalasaaliiden kaupankäyntiin tarvittavan ennakkotiedon ja digitaalisen järjestelmän selvittäminen.

Tuloksena syntyy toimintaehdotuksia ja käsitys lajittelun sekä logististen ratkaisujen reunaehdoista. Tuotetaan tietoa kaupallisen toiminnan kannattavuudesta ja tarvittavista investoinneista.

Hankkeen tulokset tukevat myös kotimaisen kalan kaupankäynnin siirtymistä digitaalisiin järjestelmiin. Hanke ei tuota valmista järjestelmää, mutta kokoaa yhteen toimijoiden tiimin.  Kyseinen tiimi määrittelee järjestelmän käyttötarpeet ja antaa palautetta toiminnallisuudesta sekä käyttökokemuksesta. Hanke sijoittuu Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan alueelle. Sidosryhmänä ovat itäsuomalaiset kalastajat, kalanjalostajat, kalanostajat- ja tukut sekä logistiikka-alan yritykset.

Arvoketjun kehittämisellä jatkuvuutta hoitokalastuksiin ja ravinteiden poistoon

Poisto- ja hoitokalastukset ovat yleisesti käytössä oleva toimintamalli vesistöjen tilan parantamisessa, joita rahoitetaan erilaisten ympäristöhankkeiden yhteydessä. Yhdeksi poisto- ja hoitokalastusten suurimmiksi haasteiksi koetaan monesti toiminnan jatkumattomuus hankkeiden päättymisen jälkeen.

Arvoketjun kehittämisellä jatkuvuutta hoitokalastuksiin ja ravinteidenpoistoon – hankkeen tarkoituksena on  tukea ja kehittää toimintamallia, joka kannustaa ammattikalastajia ja jalostajia kehittämään perinteisesti poistokalastettavien ja vajaasti hyödynnettyjen lajien arvoketjua kohti kaupallista kalastusta.

Lisäksi hanke tuottaa digitaalisen, käyttäjäystävällisen tiedonsiirtokanavan kalastajalta kuluttajalle, joka todentaa saaliin alkuperää ja kalastusten ekologisia vaikutuksia vesistökohtaisesti.

Ensivaiheen lajitteluratkaisuilla lisää tuottoa sisävesikalastukseen

Hankkeen kokonaisvaltaisena tavoitteena lisätä kalansaaliin hyötykäyttöön menevää osuutta.

Hankkeessa pyritään kehittämään ja testaamaan kalastajien toimesta tehdyn lajittelun ja sumputuksen menetelmiä ja välineitä, jotka mahdollistavat jalostukseen kelpaamattoman saaliin jättämisen kasvamaan tai sen ohjaamisen sopivaan käyttötarkoitukseen.

  • Hankkeen konkreettisena tavoitteena on kehittää sisävesillä tapahtuvia ensivaiheen lajittelumenetelmiä ja sumputtamista
  • Vesillä tapahtuvassa lajittelussa testataan lajittelusäleiköiden, pakoikkunoiden sekä sumppujen rakenteiden ja ilmastoinnin vaikutuksia saaliskaloihin
  • Alkukäsittelytiloissa testataan lajitteluritilöiden toimintaa ja kehitetään koneellisen lajittelulinjan toimivuutta

Hankkeen kokonaisvaltaisena tavoitteena on lisätä kalansaaliin hyötykäyttöön eli ihmisravinnoksi ja eläinten ruoaksi menevää osuutta sekä tuottaa tietoa pienille yrityksille soveltuvista koneellisen lajittelun välineistä.