Hankkeet

Kestävä kansainvälinen historiamatkailu. Kustaa III – Sprengtporten – Katariina II

Georg Magnus Sprengtporten (1740-1819) on Suomen historian mielenkiintoisimpia henkilöitä. Hankkeen lähtökohtana on Sprengtporten henkilönä ja hänen mittava uraansa sekä Ruotsin että Venäjän hallitsijoiden palveluksessa. Sprengtporten syntyi sotilasperheeseen, päätyi sotilasuralle ja hänen elämässään Suomella oli keskeinen asema. Vuonna 1775 Sprengtporten nimitettiin Savon prikaatin komentajaksi Ristiinan Brahelinnaan, jossa hän toimi kevääseen 1779 asti. Hankkeessa jalostetaan historiatiedosta matkailutuotteita ja matkailupalveluja. Sprengtporten on erittäin kiinnostava persoona, mitä voidaan hyödyntää matkailupalvelujen tuotteistamisessa ja tarinallistamisessa.

Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa tehdään tutkimustyötä Suomen ja Venäjän arkistoissa ja kirjastoissa. Suomalaiset ja venäläiset kokoavat aineistoa Georg Magnus Sprengtportenista. Suomalaisten ja venäläisten yritysten kanssa pyritään saamaan aikaan historiallisiin tarinoihin perustuvan matkareitti, joka yhdistää Sprengtportenin elämään kuuluneet alueet erilaisten tuotteiden ja elämysten avulla. Se ulottuu Pietarista Leningradin alueen ja Viipurin kautta Suomeen, Etelä-Karjalaan ja Etelä-Savoon. Reitin varrella on monia kiinnostavia kohteita ja tarinoita tuotteistettavaksi. Hankkeessa on mukana myös erityyppisiä ravintoloita ja kahviloita, oluen panijoita ja viininvalmistajia sekä Suomen että Venäjän puolella. Tutkimustyön avulla paikallisoppaille saadaan myös lisää tarinoita kerrottavaksi.

Toisessa vaiheessa rakennetaan ja kunnostetaan vuodelta 1739 peräisin olevaa Ristiinan Brahelinnan sotakoulua, johon rakennetaan muun muassa Yrjö Maunu Sprengtporteniin elämää ja toimintaa esittelevä näyttelyhuone. Tulevaisuudessa sotakoulurakennuksessa toimii myös muuta matkailuun liittyvää toimintaa. Venäjän puolella on tarkoitus toteuttaa kolme historiallista työpajaa sekä historiallinen näyttely.

 

Pakuri ja metsien erikoissienet – nimisuojan turvin vientiin

Erikoisienten viljelyn kehitystyö, alan yrityskentän kehittyminen, sekä alkutuotanto että jalostusteollisuus, on luonut täysin uuden arvoketjun Suomeen. Suomessa on jo huomattavan suuri suunnitelmallisen erikoissienten viljelyn aloittanut metsänomistajien joukko. Myös lainsäätäjä on reagoinut uusien innovaatioiden ja tuotantosuunnan leviämiseen metsänomistajien keskuudessa ja on viemässä tätä tuotantosuuntaan lainsäädäntöön, verolainsäädännöstä alkaen. Erikoissientenviljely on näin ollen saanut jo teollisen logiikan omaavia piirteitä tuotantoon ja suurten elintarviketoimijoiden mukaantulo kentälle on saanut elintarviketoimijoita laajentamaan tuotepalettiaan ja etsimään vientimarkkinoita uusille tuotteille.

Ainutlaatuisen tuotantoympäristön lisäksi Suomella on jo pitkä historia niin kutsuttujen lääkinnällisten sienten käytössä. Pakuri ja tikkatee ovat olleet tunnettuja sekä juomina että kansanlääkinnässä jo satoja vuosia. Tuotteiden käyttö löytyy myös kirjoitetussa tiedossa muun muassa jo Lönnrotin kirjoista. Tämän lisäksi tuotteet ovat olleet mittavassa teollisessa tuotannossa 1930-40-luvulla. Tämän pohjalta Suomella on mahdollisuus vahvistaa tuotteiden näkyvyyttä ja brändi-imagoa käyttämällä EU:n nimisuojaa keskeisimpien pitkän käyttöhistorian omaavien tuotteiden osalta.

Tämän hankkeen tarkoituksena on valmistella pakurille ja tikkateelle EU:n nimisuojaa, suojattua alkuperänimitystä (SAN). Sillä tarkoitetaan nimeä, joka on peräisin tietyltä alueelta, tietystä paikasta tai poikkeustapauksissa tietystä maasta. Sen laatu ja ominaisuudet johtuvat olennaisesti tai yksinomaan tietystä maantieteellisestä ympäristöstä luontoineen ja inhimillisine tekijöineen. Tuotteen kaikki tuotantovaiheet tapahtuvat rajatulla maantieteellisellä alueella. Nimisuojan saaminen pakurille ja tikkateelle antaa pohjaa luoda suomalaisille erikoissienituotteille yhteistä kansallista brändiä, johon yritykset voivat tukeutua ja saada synergiaa markkinoinnissa.

Hanke jakautuu toiminnallisesti eri työpaketteihin, joiden yhteisenä päämääränä on EU:n alkuperäisnimisuoja hakemuksen valmistelu ja hakuprosessin toteuttaminen sekä viestintämateriaalin tuottaminen alkutuottajien ja jalostajien tueksi ja yrityssynergioita tuottavan brändin sekä markkinointistrategian tuottaminen.

Työpaketit eriteltynä:

1. EU:n alkuperänimisuoja hakemuksen valmistelu ja hakuprosessin loppuunsaattaminen (Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti ja Pro Pakuri ry, Luke).
Tässä työpaketissa valmistellaan kirjallisuuskatsaus (Kansallisarkisto) ja määritellään erityispiirteet pakurin ja tikkateen käyttö- ja tuotantohistoriasta nimisuojahakemuksen tueksi. Työpaketissa työstetään myös varsinainen nimisuojahakemus ja toteutetaan hakuprosessi yhteistyössä Maaseutuviraston vastuuviranomaisten kanssa. Jo valmisteluprosessi itsessään hyödyttää pakurisientä tuotteistavia ja markkinoivia toimijoita, koska systemaattinen pakurin olennaisten tuotetekijöiden seulonta sparraa hakijaryhmittymää mm. laatukriteeristön luomisessa ja edistää ylipäänsä toimijoiden yhteistyötä.

2. Viestintä ja brändin luominen (Helsingin yliopiston Ruralia-instituuutti ja Pro Pakuri ry, Luke).
Tässä työpaketissa tuotetaan koulutus- ja esitemateriaalia sekä alkutuottajille että jalostavalle teollisuudelle pakurista sekä muista meillä viljeltävistä erikoissienistä. Työpaketissa aloitetaan yrityssynergiointia tuovan markkinointi- ja vientistrategian valmistelu.
Työpaketissa järjestetään 4 kpl alueellisia koulutus- ja infotilaisuuksia, tuotetaan 4 kpl videoita ja 3 kpl tietoesitteitä.

3. Kansainvälisten toimintamallien benchmarkkaus – Case Japan Reishi Association (Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti ja Pro Pakuri ry, Luke).
Tässä työpaketissa tutustutaan alan kansainvälisiin toimintamalleihin. Pääasiallisena kohteena Japan Reishi Association, mutta myös eteläkorealaisten tuottajajärjestöistä tehdään kartoitus ja heidän toimintamallinsa kuvataan myös esiselvityksessä/raportissa. Työpaketin tuotoksena syntyy raportti kansainvälisestä toimintamallista ja analyysi sen soveltuvuudesta suomalaiseen tuotantoon ja tuotevalvontaan.

5. Hankehallinto (Pro Pakuri ry)
Hankehallinnoinnista (taloushallinto, resursointi, koordinointi, toimintaraportit yms.) vastaavat hanketoteuttajat toimenpiteiden ja osuuksiensa puitteissa. Hankekoordinaattori kokoaa maksatukseen tarvittavat tiedot ja toimii rahoittajan kanssa yhteystahona. Hankkeelle määritelty ohjausryhmä kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa. Hankekoordinaattori kutsuu ohjausryhmän kokoon.

Vastuullisuudesta kasvua ja kannattavuutta

Hankkeessa luodaan vuoropuhelua eteläsavolaisen elintarvikeketjun sisälle keskustelutilaisuuksilla, verkostotapaamisilla ja työpajoilla. Näissä kokoontumisissa muodostuu maakuntamme ruokaketjun yhtenäinen näkemys vastuullisuudesta, sen kehittämistavoitteista ja yhteisestä kuluttajalle suunnattavasta selkeästä ja ymmärrettävästä viestinnästä.

Hankkeessa mukana oleva maatila tai maaseutuyritys saa konkreettisen tiedon missä vaiheessa oman tilan/yrityksen vastuullisuustyö on sen viidellä eri osa-alueella: ympäristö, eläinten hyvinvointi, tuoteturvallisuus, työntekijöiden hyvinvointi, ravitsemus, paikallisuus ja talous. Yhdessä hankkeen asiantuntijoiden kanssa määritetään omien vastuullisten toimintatapojen tavoitetasot ja arjessa toteutettavat kehittämistoimenpiteet.

Hankkeen tavoitteena on saada osallistujille ja koko elintarvikeketjuun uutta osaamista, tietoa, yhteisiä tavoitteita, yrityskohtaisia mittareita, uusia toimintamalleja ja yhteisiä viestejä vaikuttavuuden konkretisoimiseksi ja kilpailukyvyn rakentamiseksi.

Lähde luomun matkaan – Luomun lisäarvon hyödyntäminen Etelä-Savon matkailuyritysten liiketoiminnassa

Hankkeessa innovoidaan, tuotteistetaan ja pilotoidaan yhdessä alueen matkailualan, ruokaketjun ja luonnontuotealan yritysten kanssa matkailutuotteita/-palveluita, joissa luomu on jossain muodossa mukana. Hankkeen tavoitteena on lisätä luomun ja luomubrändin käytettävyyttä matkailussa Etelä-Savossa.

Hanke koostuu neljästä työpaketista.
TP 1. Luomun mahdollisuuksien kartoittaminen matkailusektorilla

TP 2. Luomun tuotteistaminen Saimaan matkailussa – innovointi

TP 3. Luomun tuotteistaminen – tuotekehitystoimenpiteet ja pilotointi

TP 4. Luomusta viestiminen

Hankkeen tuloksena 1. muodostuu käsitys luomun mahdollisuuksista matkailussa ja arvio käytettävyydestä/soveltuvuudesta Etelä-Savon matkailuympäristöön, 2. on kehitetty uusia luomumatkailutuotteita/-palveluita yhteistyössä ruokaketjun, matkailuyritysten ja luonnontuotealan toimijoiden kanssa ja 3. luomusta viestitään oikein ja matkailijoita houkuttavasti.

Kalastusketjun toiminnanohjauksen kehittäminen

Kalastusketjun toiminnanohjauksen kehittäminen -hankkeen tavoitteena on:

  • Tuottaa tietoa kuljetuslogistisista ratkaisuista.
  • Selvittää isovolyymiseen kalastukseen soveltuvia lajittelulinjoja ja niiden yhteiskäytön mahdollisuuksia.
  • Arvioida kalasaaliiden digitaaliseen kaupankäyntiin tarvittavaa ennakkotietoa, järjestelmää ja jatkokehitystarpeita.

Hankkeen toimenpiteet ovat kalalajittelun ja logistiikan parantaminen. Kalasaaliiden kaupankäyntiin tarvittavan ennakkotiedon ja digitaalisen järjestelmän selvittäminen.

Tuloksena syntyy toimintaehdotuksia ja käsitys lajittelun sekä logististen ratkaisujen reunaehdoista. Tuotetaan tietoa kaupallisen toiminnan kannattavuudesta ja tarvittavista investoinneista.

Hankkeen tulokset tukevat myös kotimaisen kalan kaupankäynnin siirtymistä digitaalisiin järjestelmiin. Hanke ei tuota valmista järjestelmää, mutta kokoaa yhteen toimijoiden tiimin.  Kyseinen tiimi määrittelee järjestelmän käyttötarpeet ja antaa palautetta toiminnallisuudesta sekä käyttökokemuksesta. Hanke sijoittuu Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan alueelle. Sidosryhmänä ovat itäsuomalaiset kalastajat, kalanjalostajat, kalanostajat- ja tukut sekä logistiikka-alan yritykset.

Arvoketjun kehittämisellä jatkuvuutta hoitokalastuksiin ja ravinteiden poistoon

Poisto- ja hoitokalastukset ovat yleisesti käytössä oleva toimintamalli vesistöjen tilan parantamisessa, joita rahoitetaan erilaisten ympäristöhankkeiden yhteydessä. Yhdeksi poisto- ja hoitokalastusten suurimmiksi haasteiksi koetaan monesti toiminnan jatkumattomuus hankkeiden päättymisen jälkeen.

Arvoketjun kehittämisellä jatkuvuutta hoitokalastuksiin ja ravinteidenpoistoon – hankkeen tarkoituksena on  tukea ja kehittää toimintamallia, joka kannustaa ammattikalastajia ja jalostajia kehittämään perinteisesti poistokalastettavien ja vajaasti hyödynnettyjen lajien arvoketjua kohti kaupallista kalastusta.

Lisäksi hanke tuottaa digitaalisen, käyttäjäystävällisen tiedonsiirtokanavan kalastajalta kuluttajalle, joka todentaa saaliin alkuperää ja kalastusten ekologisia vaikutuksia vesistökohtaisesti.

Ensivaiheen lajitteluratkaisuilla lisää tuottoa sisävesikalastukseen

Hankkeen kokonaisvaltaisena tavoitteena lisätä kalansaaliin hyötykäyttöön menevää osuutta.

Hankkeessa pyritään kehittämään ja testaamaan kalastajien toimesta tehdyn lajittelun ja sumputuksen menetelmiä ja välineitä, jotka mahdollistavat jalostukseen kelpaamattoman saaliin jättämisen kasvamaan tai sen ohjaamisen sopivaan käyttötarkoitukseen.

  • Hankkeen konkreettisena tavoitteena on kehittää sisävesillä tapahtuvia ensivaiheen lajittelumenetelmiä ja sumputtamista
  • Vesillä tapahtuvassa lajittelussa testataan lajittelusäleiköiden, pakoikkunoiden sekä sumppujen rakenteiden ja ilmastoinnin vaikutuksia saaliskaloihin
  • Alkukäsittelytiloissa testataan lajitteluritilöiden toimintaa ja kehitetään koneellisen lajittelulinjan toimivuutta

Hankkeen kokonaisvaltaisena tavoitteena on lisätä kalansaaliin hyötykäyttöön eli ihmisravinnoksi ja eläinten ruoaksi menevää osuutta sekä tuottaa tietoa pienille yrityksille soveltuvista koneellisen lajittelun välineistä.

Maistuvaa muikusta. Uusia ruokatuotteita ammattikeittiöille

Muikku on sisävesien tärkein saaliskala. Itä-Suomessa kalastetaan 70% koko Suomen muikkusaaliista. Suurin osa muikuista myydään tuoreena. Pakastemuikkuruokatuotteiden valikoima on suppea.

Järvikalan kysyntä on kasvanut tasaisesti. Tämä luo mahdollisuuden kalajalostajille laajentaa tuotevalikoimaa. Ammattikeittiöiden resurssit eivät välttämättä riitä kalankäsittelyyn, joten kalat tilataan esikäsiteltynä.

Hankkeen tavoitteena on tuottaa muikkua jalostaville yrityksille ja kalastajille tietoa pakastetun muikun vaatimuksista ammattikeittiökäytössä. Hankkeessa testataan pakastetun muikun käyttöä ja valmistusta ammattikeittiöympäristössä ja tuotetaan ammattikeittiökäyttöön soveltuvaa reseptiikkaa.

TOIMENPITEET

  • Markkinatilanteen ja asiakastarpeiden selvittäminen
  • Käsittely- ja valmistusprosessin kuvaaminen
  • Ideointi ja tuotetestaukset ammattikeittiössä
  • Vakioitujen ruokaohjeiden tuottaminen
  • Tulosten julkaisu ja viestintä

TULOKSET

Hankkeen tuloksena syntyy käsitys eri tavoin pakastetun muikun käyttömahdollisuuksista ammattikeittiöissä ja tietoa siitä, millaisia uusia tuotteita alueen kalanjalostusyritykset voivat tarjota. Tuotoksena syntyy vakioituja ruokaohjeita ja tulokset kokoava raportti.