Ajankohtaista

Mikkelin Isopata 20 vuotta

11.08.2016 Ajankohtaista, Uutinen | Kirjoittanut: Sanna

Jo 20 vuoden ajan keskuskeittiö Isopata on pitänyt huolen mikkeliläisten lasten, nuorten ja muiden kuntalaisten päivittäisistä aterioista. 20-vuotistaivalta juhlittiin torstaina 11.8. alkaen klo 13, jolloin Isopadan ovet olivat avoinna kaikille.

Mikkelin ruoka- ja puhtauspalvelut valmistavat päivittäin noin 9500 lounasateriaa 49 eri keittiössä. Yksi näistä keittiöistä on 20-vuotias keskuskeittiö Isopata, jonka tiloissa valmistetaan 1,4 miljoonaa ateriaa vuodessa. Keskuskeittiön toiminta on aloitettu virallisesti 1.8.1996, jolloin keskuskeittiöllä oli toimituspisteitä 27, ruokalistoja kolme, annoksia valmistui päivässä 6300 ja ateriat olivat lounas sekä välipala.

Vuonna 2016 Isopadan toimituspisteitä on yhteensä 55, johon kuuluu 16 koulua, kahdeksan iltapäiväkerhoa, 19 päivähoidon yksikköä, kolme henkilöstöravintolaa sekä yhdeksän palvelutaloa. Lounaita keskuskeittiöllä valmistuu 5600 päivässä, välipaloja 480 ja päivällisiä 190.

Ruoka- ja puhtauspalveluiden kantavina arvoina ovat suomalaisuus ja Etelä-Savon elinvoimaisuus sekä ekologisuus. Kaikkien keittiöiden liha, maito ja kananmunat sekä niistä valmistetut elintarvikkeet ovat 100 % suomalaista ja salaateissa käytetyt vihannekset ja juurekset ovat pääasiassa kotimaisia. Lähialueen tuottajilta tulee muun muassa perunoita, kasviksia, leipää, marjoja, kalaa sekä sesonkituotteita saatavuuden mukaan. Lähiruoan lisäksi luomutuotteita on tarjolla säännöllisesti kaikissa keittiöissä.

Lue Mikkeli kaupungin uutinen kokonaan tästä.

 

Lähiruuan menestyksen avaimia

29.07.2016 Ajankohtaista, Uutinen | Kirjoittanut: Sanna

Maaseudun Tulevaisuus 29.7.2016 kertoo lähiruuan menestyksen avaimista:

Markkinointi, toimitusvarmuus ja asiakassuhteet

Turku on vienyt lähiruokaa eteenpäin ja saanut ruokamaineensa nousuun hauskalla ja räväkällä markkinoinnilla. Lähiruoka juurtui keittiöihin pysyvästi kulttuuripääkaupunkivuoden 2011 jälkeen ja myös luomua on nostettu vuosia tomerin ottein.

Monipuolisten ruokatapahtumien lisäksi Turussa on otettu käyttöön Food Walk -kortti. Kortin ostanut matkailija pääsee maistelemaan Turun laaturavintoloiden annoksia pikkurahalla. Ideana on mahdollisuus vierailla viidessä ravintolassa sen sijaan, että käyttää illallisbudjettinsa yhteen paikkaan. Mukana on yhdeksän ravintolaa, ja ne ovat valinneet maisteluannoksensa itse.

Turkulaisen ravintolan keittiömestari  arvostaa pientuottajasuhteissa toimitusvarmuutta ja hyvää asiakaspalvelua. Se tarkoittaa esimerkiksi tuotteiden pikatoimitusta saman päivän aikana, jos tavara uhkaa loppua. Lyhyet välimatkat ovat siis lähiruuan konkreettinen etu.

Tuottajalle ravintola on hyvä ja tarkka asiakas, kertoo varsinaissuomalainen lammastilallinen. Suhde alkaa sujua, kun toimitusvarmuus on kunnossa eli tilalla on riittävästi myytävää ja se on oikeanlaista. Lammastilan lihan salaisuutena on maku ja tarina. Tila kertoo avoimesti, kuinka lampaita hoidetaan ja ruokitaan. Lammastilallisen mukaan tarinat ja tuotteiden eriyttäminen ovat mahdollisuus koko Suomen maataloudelle.

Näin kertoi Maaseudun Tulevaisuus printtilehdessään 29.7.2016.

Lue myös Maaseudun Tulevaisuuden nettiartikkeli: Turusta tuli ruokakaupunki – lähiruoka tuo turisteja.

 

Luonto ja lähiruoka Etelä-Savon valtteja

28.07.2016 Ajankohtaista, Uutinen | Kirjoittanut: Sanna

Länsi-Savo 28.7.2016:

Heinä-elokuun vaihde on kuuminta turistisesonkia, kun suomalaiset vielä mökkeilevät ja keskieurooppalaistenkin lomat ovat alkaneet, kertoo Länsi-Savo-lehti. Etelä-Savoon tullaan Saimaan ja puhtaan luonnon vuoksi, mutta myös ruokamatkailukohteena seutu on lyönyt läpi muutaman viime vuoden aikana.

Lisäksi lomalta halutaan aktiivisuutta sekä aitouden tuntua paikallisten kohtaamisen kautta. Ulkomaalaisille voisi olla elämys päästä kalalle tai marjaan suomalaisen kanssa, jutussa vinkataan. Näin yhdistyisivät elämykset, ruoka ja matkailu.

Matkailun seuraavat kehityskohteet Etelä-Savossa liittyvät palvelujen ostamiseen ja liikenteeseen, kertoo Länsi-Savo.

Lue Länsi-Savon juttu täältä.

 

Mustikkasadosta paikoin runsas

12.07.2016 Ajankohtaista, Uutinen | Kirjoittanut: Sanna

Yle 12.7.2016:

Mustikkasadosta tulee paikoin runsas

Alueellisia ja paikallisia eroja mustikkasadossa on paljon riippuen siitä, paljonko pölyttäjiä on ollut liikkeellä. Mustikkametsällä paikallistuntemus on nyt valttia, vanhempi tutkija Rainer Peltola Luonnonvarakeskuksesta luonnehtii.

Mustikkasato on kypsynyt selvästi etuajassa. Sadosta on tulossa vähintään keskinkertainen tai jopa runsas, sanoo vanhempi tutkija Rainer Peltola Luonnonvarakeskuksesta.

Mustikkaa on saanut sormin poimimalla jo pari viikkoa. Joukossa on vielä raakileita, mutta lähipäivinä mustikka on niin kypsää, että sitä voi poimia myös poimurilla.

Lue Ylen uutinen kokonaan tästä.

Poimi tai osta ja leivo herkut

Vinkkejä marjojen poimintaan ja säilöntään löytyy mm. Maa- ja kotitalousnaisten sivuilta.

Torimyyjien tarjontaa voit etsiä lähitoreilta, esimerkiksi Savonlinnan torilta ja Mikkelin torilta.

Mustikoista voit leipoa esimerkiksi mustikkakukon eli rättänän, katso resepti täältä.

 

Saimaan tuotteille oma alkuperä- ja laatumerkki

11.07.2016 Ajankohtaista, Uutinen | Kirjoittanut: Sanna

Länsi-Savo 11.7.2016:

Etelä-Savossa ollaan kehittämässä omaa D.O. Saimaa -merkkiä. D.O. Saimaa tulee sanoista Designation of Origin Saimaa, ja se mukailee varsinkin Etelä- ja Keski-Euroopassa hyvin tunnettuja alkuperämerkintöjä D.O.C ja D.O.

Merkin ideana on kertoa asiakkaille, että raaka-aine tai elintarvike on tuotettu Saimaan alueella. Vaikka alueellisuus on keskeinen kriteeri, se ei ole riittävä peruste käyttöoikeuteen. Elintarvikkeilta edellytetään lisäksi, että ne on tuotettu korkeiden gastronomisten ja kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti.

Etelä-Savon maakuntaliitto sai aloitteen ja pyynnön merkin kehittämiselle matkailutoimijoilta.

Lue Länsi-Savon uutinen kokonaan täältä.

Etelä-Savon maakuntaliiton tiedote (8.7.2016) löytyy täältä.

Merkin ensimmäinen hakuaika on avattu, ja hakemuksen voi jättää elokuun 2016 loppuun mennessä. D.O. Saimaa -laatumerkin hakemuksen voi täyttää sähköisesti täällä.

 

Julkisten ruokapalveluhankintojen vastuullisuudesta periaatepäätös

30.06.2016 Ajankohtaista, Uutinen | Kirjoittanut: Sanna

MMM tiedote 29.6.2016:

Periaatepäätös julkisten elintarvike- ja ruokapalveluhankintojen vastuullisuudesta hyväksytty

Hallituksen tavoite on, että julkisissa elintarvike- ja ruokapalveluhankinnoissa käytetään jatkossa vain vastuullisesti tuotettuja tuotteita. Tänään hyväksytty valtioneuvoston periaatepäätös linjaa, että valtion elintarvikehankinnoissa otetaan tehostetusti huomioon ympäristön kannalta hyvät viljelymenetelmät, eläinten hyvinvointi ja terveys sekä elintarviketurvallisuus. Käytännössä periaatepäätös näkyy julkisissa keittiöissä tarjottavan suomalaisen ruuan määrän kasvuna.

Suomen julkisten hankintojen yhteenlaskettu arvo on vuosittain 35 miljardia euroa, josta ruokahankintojen osuus on 350 miljoonaa euroa. Periaatepäätöksellä odotetaan olevan merkittävä vaikutus kotimaisten tuotteiden ja yritysten palveluiden kysynnälle.

Lue MMM:n tiedote kokonaisuudessaan tästä>>

Lue Valtioneuvoston periaatepäätös pdf-muodossa tästä>>

 

Turistille lähiruokaa ja aitoja makuja

30.06.2016 Ajankohtaista, Uutinen | Kirjoittanut: Sanna

Maaseudun Tulevaisuus 27.6.2016

Turisti haluaa lähiruokaa ja suosii aitoja makuja

Keskiverto turisti tutkii kotona visusti kohdemaan matkaoppaita ja hakee sieltä matkakohteiden lisäksi yhä useammin paikalliseen ruokaan liittyvää tietoa.

Yhtä lailla matkasta jäävä mielikuva riippuu siitä, miten maistuvaa ja laadukasta ruokaa on ollut tarjolla. Luomu, kasvispainotteisuus ja rento street food ruokarekkoineen ovat nousevia trendejä.

Ruokaa myös kuvataan ahkerasti ja jaetaan sosiaalisessa mediassa.

Lue Maaseudun Tulevaisuuden kirjoitus kokonaan täältä>>

 

 

Kotimaisuus tärkeä ostokriteeri ruokaostoksia tekevälle

22.06.2016 Ajankohtaista, Uutinen | Kirjoittanut: Sanna

Suomalaiset ovat ruuan suhteen aiempaa tiedostavampia ja kotimaista ruokaa arvostetaan aiempaa enemmän. Maa- ja metsätalousministeriön (MMM) tilaaman selvityksen mukaan myös tietoisuus kotimaisten valintojen vaikutuksista on noussut. Neljä viidestä muistaa ruokakaupassakin, että suomalaisen elintarvikkeen ostaminen tukee työllisyyttä.

Suomalaisten tuotteiden tuoreus, maukkaus, jäljitettävyys ja lisäaineettomuus arvioidaan ylivoimaisesti paremmiksi kuin ulkomaisten tuotteiden. Vain hintamielikuva puhuu ulkomaisen elintarvikkeen ostamisen puolesta.

Yli 80 prosenttia tutkimukseen osallistuneista pitää tärkeänä, että Suomi on maataloustuotannon suhteen omavarainen. Suomalaiset arvostavat maanviljelijöiden työpanoksia. Neljä viidestä uskoo maanviljelijöiden hoitavan työnsä erittäin tai melko taitavasti ja paneutuen.

Selvityksestä ilmeni myös, että ruuanlaittoa ja yhdessä syömistä arvostetaan ja että ruokailuun halutaan varata oma aikansa ja rauhansa.

Selvitys toteutettiin internet-kyselynä huhtikuussa 2016 ja se on jatkoa vastaaville tutkimuksille vuosilta 2008, 2010 ja 2012. Osa kysymyksistä oli samoja kuin aiemmin, osa oli uusia ja ne kohdistuivat ajankohtaiseen yhdessä syömisen teemaan.

Lue MMM:n tiedote tästä.

Tutustu tutkimusraporttiin tarkemmin tästä.

Lapsiperheiden uudet ruokasuositukset julkaistu

21.06.2016 Uutinen | Kirjoittanut: Sanna

Lapsiperheiden uudet ruokasuositukset on julkaistu, kerrotaan Kuluttajaliiton Syö hyvää –sivuilla (syohyvaa.fi).

Uudet Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen julkaisemat suositukset esittelevät terveyttä edistävän ja monipuolisen ruokavalion periaatteet. Tärkeää on iloinen ruokasuhde, koko perheen yhteinen ruokailu, ruokakasvatus ja hyvinvointioppiminen. Pohja elinikäiselle hyvinvoinnille ja makutottumuksille luodaan jo lapsena.

Uusien suositusten painopisteitä ovat mm. monikulttuurisuus ja erilaiset ruokavaliot. Perinteisen lautasmallin rinnalle on piirretty myös monikulttuurinen ja vegaanin lautasmalli.

Lasten ravitsemuksen haasteet ovat pitkälti samoja kuin muun väestön. Rasvan laatuun panostaminen, kalan ja kasvisten käytön lisääminen, lautasmalli, ruokakolmio ja lihan käytön kohtuullistaminen ovat kaikki tuttuja vuonna 2014 julkaistuista suomalaisista ravitsemussuosituksista (linkki).

Kasvisten käytön lisääminen on yksi keskeinen keino, jolla sekä lasten että aikuisten ruokavalion laatua voitaisiin parantaa. Monet lapset ovat luonnostaan epäluuloisia vieraita makuja kohtaan, joten opettelussa vaaditaan sinnikkyyttä, rohkaisua ja useita maistelukertoja. Koska lapsi oppii mallista, kannattaa aikuisen kiinnittää omiin ruokailutottumuksiin erityistä huomiota silloin kun pöydässä istuu myös pienempiä ruokailijoita.

Lue artikkeli Kuluttajaliiton Syö hyvää –sivuilta tästä: Lapsiperheiden uudet ruokasuositukset – Ruokailoa koko perheelle.

Tutustu tarkemmin julkaisuun Lapsiperheiden uudet ruokasuositukset (pdf) tästä.

Kauraa, härkäpapua ja rapsia – viljelyaloista ennakkotietoja

16.06.2016 Uutinen | Kirjoittanut: Sanna

Luonnonvarakeskus (Luke) julkaisi ennakkotietoja viljelyaloista. Suomen noin 2,3 miljoonan hehtaarin peltoalasta yli kolme neljäsosaa on rehuviljaa ja -nurmea. Suurin osa peltoalasta palvelee siten kuluttajien tarpeita kotieläintuotannon mahdollistajana. Tänä kesänä pelloilla kasvaa entistä enemmän erikoiskasveja kuten härkäpapua, rapsia ja kuminaa.

  • Härkäpapuala lähenee peruna-alaa
  • Rapsi rynni rypsin ohi
  • Rehunurmiala kasvoi – lähes kolmannes viljelyalasta

Lue Luken uutinen täältä: Kauraa, härkäpapua ja rapsia – Suomen pelloilta entistä monipuolisempaa kasvisenergiaa

Rypsi_(c)_Tontti            Härkäpapu 2011_(c)_Tontti

Kuvissa rypsi ja härkäpapu (kuvat: T. Tontti)