Ekoneum ry:n ensiaskeleet – miksi ja miten kaikki alkoi

Etelä-Savon elintarviketalouden kehittämisyhdistys Ekoneum ry perustettiin 20 vuotta sitten. Yksi perustamisasiakirjan allekirjoittajista Harri Huhta kertoo yhdistyksen ja sitä edeltäneen yhteistyön synnystä.

Aloitin työni Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) Ekologinen tuotanto -toimipaikan ja tutkimusaseman johtajana vuonna 1997. Samalla aloin tutustua MTT:n sidosryhmiin alueella ja laajemminkin, ts. alueen alkutuotantoon kehityssuuntineen, siihen liittyviin jalostuselinkeinoihin ja yritysmaailmaan, sekä maaseudun kehittämistoimintaan ja sen rahoitukseen. Oli tutustuttava myös alueen avainhenkilöihin muissa organisaatioissa. Toteutimme silloin työssämme hyvin pitkälti MTT:n alueellisia tavoitteita, toki niihin itsekin vaikuttaen.

Vuonna 1995 EU-osarahoitteinen, ohjelmallinen maaseudun elinkeinojen kehittämishanketoiminta oli nopeasti laajenemassa, perinteisempien Maatilatalouden kehittämisrahasto Makeran ja Maa- ja metsätalousministeriön projektien rinnalle. Työtä maakunnan elintarvikekehityksen hyväksi oli tehty, ja erilaisia yhteistyömalleja oli hahmoteltu kehittäjäorganisaatioissa jo pidempään, näin kertoi tehtävään tullessani edeltäjäni Pirjo Dalman.

MTT:llä oli Etelä-Savossa valtakunnallisia ja maakunnallisia hankkeita johdettavanaan ja oltiin usein partnerina joissakin muiden toimijoiden johtamissa hankkeissa. Tutkijoilla oli hankeyhteistyötä yli organisaatiorajojen, esimerkiksi Helsingin yliopiston tutkijat hyödynsivät jotain Karilan tai Partalan kenttäkoetta, tai ainutlaatuista yrttiosaamista. Yhteistyö ei ollut kovin avointa tai systemaattista. Organisaatiot tekivät projektejaan pitkälti omista lähtökohdistaan.

Yhteisen sateenvarjon alle osaajaorganisaatiot

Tarpeet ulkopuolisen rahoitukseen ja alueellisen vaikuttavuuden lisäämiseen kasvoivat nopeasti MTT:ssäkin. MTT Ekologisessa tuotannossa työskenteli jo useita nuoria tutkijoita kehittämishankkeissa, Juvalla lähinnä luomututkimuksessa ja Mikkelissä marja- ja nurmitutkimuksessa. Vakinaisia tutkijoita MTT:llä oli Etelä-Savossa melko vähän. Nuoria hanketyöntekijöitä oli rekrytoituna useissa muissakin organisaatioissa.

Etelä-Savon maakuntaliitto, etenkin Riitta Koskisen määrätietoisen toiminnan kautta, halusi kaukonäköisesti koota osaajaorganisaatioita ja hanketoteuttajia yhteisen sateenvarjon alle. Valtakunnallinen ELO-osaamiskeskusohjelma loi tälle puitteet. Havahduimme MTT:ssäkin siihen, että saman tyyppinen yhteistyömalli käynnistyi maan eri osissa.

Kaikissa kolmessa Ekoneumin taustaorganisaatiossa (Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti, MTT Ekologinen tuotanto ja Mikkelin ammattikorkeakoulun YTI –tutkimuskeskus) haluttiin hakeutua rohkeasti entistä laajempaan ja syvempään yhteistyöhön muiden hanketoimijoiden kanssa. Voimavaroja yhdistämällä, tietoa avoimesti vaihtaen ja vahvalla keskinäisellä luottamuksella voitaisiin lisätä työn vaikuttavuutta ja tehokkuutta. Aiempaa toimintatapaa ja asennoitumista kuvasi ehkä enemmän keskinäinen kilpailu ideoista ja hankkeista, sekä keskinäisten eroavaisuuksien korostaminen kuin määrätietoinen yhteistyöhakuisuus. Nyt lähdettiin rohkeasti astumaan organisaatiorajojen yli avaamaan yhteistyöpolkua.

Ekoneum ry yhdisti eri organisaatioiden osaamisen

Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti, MTT Ekologinen tuotanto ja Mikkelin ammattikorkeakoulun YTI -tutkimuskeskus perustivat Ekoneum ry:n. Tämän rakenteen tueksi saatiin rahoittajat, maakunnan ja kuntien tuki ja kaikkien kolmen osapuolen taustaorganisaatiot. Myös henkilöstöt lähtivät vähitellen aktiivisesti mukaan. Perustamiskokouksessa 19.5.2000 allekirjoitimme Keijo Tikan johtamana asiakirjan Etelä-Savon elintarviketalouden osaamiskeskus Ekoneum-nimisen yhdistyksen Mikkelin Jääkärinkadulla YTI:ssä. Muut allekirjoittajat olivat Pirjo Siiskonen ja Pekka Turkki.

Ekoneum-hanketta vetämään saimme jo aiemmin Pirkko Lintukangas-Gröhnin. Myöhemmin tehtävässä ja useassakin peräkkäisessä projektissa työskenteli Sari Mäkinen-Hankamäki. Sain työskennellä Ekoneumin hallituksessa siitä alkaen pitkään, arvostamieni kollegoiden Pirjo Siiskosen ja Pekka Turkin kanssa puheenjohtajan tehtävän vuorotellessa meidän kolmen välillä. Työ oli antoisaa ja hauskaakin.

Tärkeätä oli se, että aiemman toimintatavan tilalle voitiin luoda uusi, joka opetti tuntemaan ja hyödyntämään yhdessä organisaatioidemme toimintaa ja tavoitteita, projekteja ja osaamista, henkilöitä ja muita resursseja maakunnan hyväksi. Yhtä tärkeää oli oppia entistä enemmän aluekehityksestä, projektijohtamisesta ja -toteutuksesta.

Lähdimme oppimispolulle, jolla pystyimme aiempaa tavoitteellisemmin tuntemaan elintarvikealan tarpeita ja kehittämään sitä, sekä tekemään Etelä-Savoa tunnetuksi ruokamaakuntana ja -aittana. Organisaatioissa kasvatettiin ja työllistettiin laaja joukko hanketyön osaajia. Polun varrella tuli aikanaan vastaan myös Luomuinstituutin perustaminen. Se tapahtui suureksi osaksi Ekoneumissa aloitetun luottamukseen perustuvan yhteistyön ansiosta.

Harri Huhta

Erityisasiantuntija, ryhmäpäällikkö, Luonnonvarakeskus (Luke)

Etelä-Savon elintarviketalouden kehittämisyhdistys Ekoneum ry täyttää tänä vuonna 20 vuotta. Yhdistyksen perustajajäsenien Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin, Luonnonvarakeskuksen ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun lisäksi vuoden 2020 alussa jäseneksi liittyi Etelä-Savon Koulutus Oy, Esedu. Vuonna 2021 jäseneksi liittyy ProAgria Etelä-Savo. Yhdistyksen toiminnanjohtajana toimii Taina Harmoinen Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta.