Ajankohtaista

Ruuan suosio ja viljelijöiden talous ristiriidassa

12.07.2016 Ajankohtaista | Kirjoittanut: Taina

MTK:n tiedote 11.7.2016:

Kotimaisen ruuan suosio ja maanviljelijöiden heikentynyt taloustilanne ristiriidassa

MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila näkee, että ruokamarkkinamme on ristiriitaisessa tilanteessa. Kotimaisen ruuan suosio ja maanviljelijöiden työn arvostus on nousussa, mutta tuottajien tilanne ei näytä paranemisen merkkejä vaikean markkinatilanteen ja Venäjän asettamien pakotteiden takia. Marttilan mukaan tilanne paranee vain tuottajahintojen nousun sekä kustannustasoa laskun kautta. Tuottajien parempi markkinatilanne ja asema markkinoilla vähentäisivät riippuvuutta maataloustuista.

Tuoreen maa- ja metsätalousministeriön teettämän tutkimuksen mukaan yli 80 prosenttia suomalaisista pitää tärkeänä, että Suomi on maataloustuotannon suhteen omavarainen. Suomalaiset arvostavat maanviljelijöiden työpanoksia. Neljä viidestä uskoo maanviljelijöiden hoitavan työnsä erittäin tai melko taitavasti ja paneutuen.

Tulos on ristiriidassa voimakkaasti laskeneiden tuottajahintojen, kauppojen hintakilpailun ja maatalouden kasvaneiden vaatimusten kanssa. Maatalouden laskeneet markkinahinnat ovet kahden viime vuoden aikana lisänneet maataloustukien osuutta tuottajien heikentyneestä toimeentulosta. Viime vuonna maataloustulo Suomessa romahti 40 prosenttia viimevuodesta, eniten koko EU:ssa.

Lue MTK:n tiedote kokonaan täältä.

Tutustu maa- ja metsätalousministeriön teettämään tutkimukseen ruuan arvostuksesta tästä.

Saimaan tuotteille oma alkuperä- ja laatumerkki

11.07.2016 Ajankohtaista, Uutinen | Kirjoittanut: Taina

Länsi-Savo 11.7.2016:

Etelä-Savossa ollaan kehittämässä omaa D.O. Saimaa -merkkiä. D.O. Saimaa tulee sanoista Designation of Origin Saimaa, ja se mukailee varsinkin Etelä- ja Keski-Euroopassa hyvin tunnettuja alkuperämerkintöjä D.O.C ja D.O.

Merkin ideana on kertoa asiakkaille, että raaka-aine tai elintarvike on tuotettu Saimaan alueella. Vaikka alueellisuus on keskeinen kriteeri, se ei ole riittävä peruste käyttöoikeuteen. Elintarvikkeilta edellytetään lisäksi, että ne on tuotettu korkeiden gastronomisten ja kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti.

Etelä-Savon maakuntaliitto sai aloitteen ja pyynnön merkin kehittämiselle matkailutoimijoilta.

Lue Länsi-Savon uutinen kokonaan täältä.

Etelä-Savon maakuntaliiton tiedote (8.7.2016) löytyy täältä.

Merkin ensimmäinen hakuaika on avattu, ja hakemuksen voi jättää elokuun 2016 loppuun mennessä. D.O. Saimaa -laatumerkin hakemuksen voi täyttää sähköisesti täällä.

 

Kuluttaja ostaisi suoraan tuottajalta, kuka ujostelee?

05.07.2016 Ajankohtaista, Blogi | Kirjoittanut: Taina

Kuluttajien suoramyyntiä kohtaan ilmaisema kiinnostus on muuttumassa oikeiksi ostoiksi, iloittiin Maaseudun Tulevaisuuden pääkirjoituksessa 1.7.2016 (linkki). Tuoreen tutkimuksen mukaan (MT 29.6.2016) lähes kaksi kolmasosaa suomalaisista on ostanut ruokaa suoraan tuottajalta viimeisen vuoden aikana ainakin kerran. Näistä ostajista noin 40 prosenttia aikoo edelleen lisätä ostojaan. Suomalainen kuluttaja arvostaa yhä enemmän laatua, jonka kriteerejä ovat puhtaus, maku ja ympäristöarvot. Lähiruokaostot toreilla ja tiloilla ovat kasvussa, mutta verkkokaupan osuus on edelleen pieni.

”Kuluttajat ovat innostuneet suoramyynnistä, mutta tilalliset ujostelevat!”

Näin kertoi Yle (4.7.2016), jonka mukaan Savonlinnan Reko-piiri kaipaa mukaan lisää ruuantuottajia. Lyhenne REKO tulee sanoista Rejäl Konsumtion, joka tarkoittaa reilua kuluttamista. Reko-rinkiin liittynyt kuluttaja näkee tuottajan Facebook-ryhmässä ilmoittaman tuotetarjonnan ja tekee siellä tilauksensa ennakkoon. Tuottajat tulevat kerralla sovittuun paikkaan, josta ostajat hakevat tilaamansa ruuan suoraan sen tuottajilta. Mitä enemmän ringissä on mukana tuottajia, sitä enemmän tulee paikallista ruokaa suosivia asiakkaita ja sen myötä myyntiä yrittäjille. Jos haluat Reko-rinkiin asiakkaaksi, etsi Facebookissa ryhmää hakusanoilla ”REKO” ja paikkakunta. Tällä hetkellä Reko-piiri löytyy Etelä-Savossa Savonlinnasta, Varkaudesta, Juvalta, Mikkelistä, Pertunmaalta ja Mäntyharjulta.

Ujostelevatko kuluttajat?

Kuluttaja saattaa ujostella Facebook-ryhmään liittymistä, ehkä myös koko naamakirjaa. Jos ei liity fb-ryhmään, voi lähiruokaa hakea torilta! Toreilta löytää varmasti lähiruokaa, mutta mistä kuluttaja löytäisi ne maatilojen myyntipisteet ja tilapuodit, josta voi itse käydä ostamassa? Googlaamalla saattaa saada osuman tai sitten ei! Onneksi nettisivustoja tulee koko ajan lisää ja seuraavassa on niistä muutamia oivallisia esimerkkejä:

* Aitoja makuja (www.aitojamakuja.fi) on kuluttajia ja yrittäjiä palveleva sivusto, joka auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset eri puolilta Suomea. Aitoja makuja –sivuilta löytyy monia käytännön oppaita yrittäjille (kts. aitojamakuja.fi > Ammattilaiset). Kuluttaja löytää ostopaikat monipuolisen hakutoiminnon avulla: aitojamakuja.fi > Haku. Tällä sivustolla hakua pystyy rajaamaan monella tavalla, kannattaa kokeilla!

* Lähi- ja luomuruoka (www.lahijaluomuruoka.fi) on verkkosivusto, jonka tarkoituksena on edistää lähi- ja luomuruoan myyntiä Suomessa. Sivusto palvelee sekä kuluttajia että tuottajia toimimalla linkkinä lähi- ja luomuruoan ystävien välillä.

* Ruokaa Suomesta (www.ruokaasuomesta.fi) on uusi suoramyyntipalvelu, jossa tuottajat myyvät suomalaista lähiruokaa suoraan asiakkailleen. Palvelu tähtää lähituotannon ja kuluttajien tuomiseen yhteen. Kesän aikana palveluun kerätään lähiruuan tuottajia ja palvelun markkinointi käynnistyy. Tämä palvelu tulee toimimaan kuluttajille myös mobiilipalveluna ja toimitukset voidaan tehdä myös postin kautta.

* Avoin maaseutu –palvelu (www.avoinmaaseutu.fi ) myy jalostettuja ja pakattuja tuotteita verkkokaupassa ja maksu toimii verkkopankissa. Sivujen www.avoinmaaseutu.fi kautta löytyy myös tilapuoteja, suoramyyntiä ja tilojen järjestämiä tapahtumia. Myös tilaesittelyjä voi etsiä tämän sivuston kautta!

Mikkelin seudulla liikkuvat voivat käydä ostamassa paikallista ja lähellä tuotettua ruokaa esimerkiksi Otavasta. Vanhan koulutilan alueelta löytyy Ravintola Vileen yhteistyökumppaneineen perustama Otava Food Factory. Katso tarkemmat tiedot herkullisesta valikoimasta ja aukioloajoista: http://vilee.fi/otava-food-factory/. Yllä olevista hakupalveluista löytää myös monet muut lähiruuan tuottajat, kannattaa tutustua paikallisiin ja herkutella lähiruualla!

Mansikka-aika on nyt!

Mansikka on merkittävin Suomessa myytävä marja ja tänä vuonna sen satokausi on kaksi viikkoa aikaisemmassa keskivertokesään verrattuna. Vesikelit varjostavat varhain alkanutta mansikkakautta, kirjoitti Yle 5.7.2016 . Mansikan pääsatokauden arvioidaan alkavan maan keskiosissa kuluvalla viikolla. Mikäli sateet ovat pääosin kuuroluonteisia, niistä ei ole kypsyville marjoille suurta haittaa. Mansikoita voi poimia sateellakin, joten kuluttajan kannattaa myös sateella etsiä lähialueelta itsepoimintaa tarjoava mansikkatila.

Poimijan on syytä toimia ripeästi, sillä satokausi saattaa olla viimevuotista lyhyempi! Edellä mainittujen hakupalveluiden lisäksi marjatilojen etsintään voi käyttää Hedelmän- ja marjanviljelijäin liiton (www.marjat.fi) sivuilta löytyvää tilahakua (kts. > Suoramyynti). Sieltä löytyy suoramyyntitiloja ja esimerkiksi mansikkaisia reseptejä. Kokeillaan mansikkareseptejä ja säilötään mansikat pian!

 

 

 

 

Julkisten ruokapalveluhankintojen vastuullisuudesta periaatepäätös

30.06.2016 Ajankohtaista, Uutinen | Kirjoittanut: Taina

MMM tiedote 29.6.2016:

Periaatepäätös julkisten elintarvike- ja ruokapalveluhankintojen vastuullisuudesta hyväksytty

Hallituksen tavoite on, että julkisissa elintarvike- ja ruokapalveluhankinnoissa käytetään jatkossa vain vastuullisesti tuotettuja tuotteita. Tänään hyväksytty valtioneuvoston periaatepäätös linjaa, että valtion elintarvikehankinnoissa otetaan tehostetusti huomioon ympäristön kannalta hyvät viljelymenetelmät, eläinten hyvinvointi ja terveys sekä elintarviketurvallisuus. Käytännössä periaatepäätös näkyy julkisissa keittiöissä tarjottavan suomalaisen ruuan määrän kasvuna.

Suomen julkisten hankintojen yhteenlaskettu arvo on vuosittain 35 miljardia euroa, josta ruokahankintojen osuus on 350 miljoonaa euroa. Periaatepäätöksellä odotetaan olevan merkittävä vaikutus kotimaisten tuotteiden ja yritysten palveluiden kysynnälle.

Lue MMM:n tiedote kokonaisuudessaan tästä>>

Lue Valtioneuvoston periaatepäätös pdf-muodossa tästä>>

 

Turistille lähiruokaa ja aitoja makuja

30.06.2016 Ajankohtaista, Uutinen | Kirjoittanut: Taina

Maaseudun Tulevaisuus 27.6.2016

Turisti haluaa lähiruokaa ja suosii aitoja makuja

Keskiverto turisti tutkii kotona visusti kohdemaan matkaoppaita ja hakee sieltä matkakohteiden lisäksi yhä useammin paikalliseen ruokaan liittyvää tietoa.

Yhtä lailla matkasta jäävä mielikuva riippuu siitä, miten maistuvaa ja laadukasta ruokaa on ollut tarjolla. Luomu, kasvispainotteisuus ja rento street food ruokarekkoineen ovat nousevia trendejä.

Ruokaa myös kuvataan ahkerasti ja jaetaan sosiaalisessa mediassa.

Lue Maaseudun Tulevaisuuden kirjoitus kokonaan täältä>>

 

 

Kokkaa kotimaisia sesonkiherkkuja juhannuksena

23.06.2016 Ajankohtaista | Kirjoittanut: Taina

MTK:n tiedote 22.6.2016:

Kokkaa kotimaista ja suosi sesongin herkkuja juhannuksena

Suomen suvi on parhaimmillaan ja on aika juhlistaa keskikesää kattamalla ruokapöytään kotimaisia sesonkiherkkuja. Juhannus on meille suomalaisille kesän kohokohta ja samalla koko kesäkauden tärkein ruokajuhla. Syödään yhdessä!

Uudet perunat ja tillitupsu, grillistä kuuma makkara ja herkulliset lihat, savukala, tuore leipä, raparperi ja mansikat, kylmä juoma – kesä! Ruoka liittyy kiinteästi juhannuksen tunnelmaan. Kattamalla pöydän koreaksi hellimme makuhermoja ja syömällä yhdessä nautimme kesästä ja hyvästä seurasta.

Kesällä on mukava ostaa tuotteita suoramyyntipaikoista ja tehdä retkiä maaseudulle, ruuan lähteille.  Aitojamakuja.fi on valtakunnallinen elintarvikeyritysten hakupalvelu ja monipuolinen tietolähde, josta löydät niin paikallisten elintarvikeyritysten, suoramyyntitilojen sekä lähiruokakauppojen ja lähiruokaa tarjoavien kahviloiden ja ravintoloiden yhteystiedot.

Lue MTK:n tiedote kokonaisuudessaan täältä>>

Kotimaisuus tärkeä ostokriteeri ruokaostoksia tekevälle

22.06.2016 Ajankohtaista, Uutinen | Kirjoittanut: Taina

Suomalaiset ovat ruuan suhteen aiempaa tiedostavampia ja kotimaista ruokaa arvostetaan aiempaa enemmän. Maa- ja metsätalousministeriön (MMM) tilaaman selvityksen mukaan myös tietoisuus kotimaisten valintojen vaikutuksista on noussut. Neljä viidestä muistaa ruokakaupassakin, että suomalaisen elintarvikkeen ostaminen tukee työllisyyttä.

Suomalaisten tuotteiden tuoreus, maukkaus, jäljitettävyys ja lisäaineettomuus arvioidaan ylivoimaisesti paremmiksi kuin ulkomaisten tuotteiden. Vain hintamielikuva puhuu ulkomaisen elintarvikkeen ostamisen puolesta.

Yli 80 prosenttia tutkimukseen osallistuneista pitää tärkeänä, että Suomi on maataloustuotannon suhteen omavarainen. Suomalaiset arvostavat maanviljelijöiden työpanoksia. Neljä viidestä uskoo maanviljelijöiden hoitavan työnsä erittäin tai melko taitavasti ja paneutuen.

Selvityksestä ilmeni myös, että ruuanlaittoa ja yhdessä syömistä arvostetaan ja että ruokailuun halutaan varata oma aikansa ja rauhansa.

Selvitys toteutettiin internet-kyselynä huhtikuussa 2016 ja se on jatkoa vastaaville tutkimuksille vuosilta 2008, 2010 ja 2012. Osa kysymyksistä oli samoja kuin aiemmin, osa oli uusia ja ne kohdistuivat ajankohtaiseen yhdessä syömisen teemaan.

Lue MMM:n tiedote tästä.

Tutustu tutkimusraporttiin tarkemmin tästä.

Kesän maut juomiin

21.06.2016 Ajankohtaista, Blogi | Kirjoittanut: Taina

Juomista on tullut suosittuja välipaloja ja jopa aterioita. Etelä-Savon marjat ja kasvikset sopivat erinomaisesti erilaisten juomien raaka-aineiksi ja tuoreena niiden maut ovat parhaimmillaan. Kokeile, nauti ja ihastu!

Tuoreiden ja jäähdytettyjen juomien kulutus kasvoi monissa EU-maissa 5-15 % vuonna 2014. Stefan Töpfl, joka työskentelee German Institute of Food Technologies –yrityksessä, listaa artikkelissaan The world of food ingrediens –lehdessä (March 2016) tulevaisuuden juomia ja teknologian merkitystä juomien valmistuksessa. Kuluttajan ostopäätökseen vaikuttavat yhä enemmän juomien tuoreus ja vihreys. Juomien raaka-aineina suositaan raakoja ja kylmäpuristettuja tuotteita.

Vuonna 2014 EU:n alueella tuotettiin yli 6 miljoonaa litraa tuoreista hedelmistä ja kasviksista valmistettua juomaa. Valtaosa juomista on hedelmäpohjaisia, mutta nousevana trendinä ovat kasvispohjaiset juomat.

Parhaimmat juomat valmistuvat tuoreista hedelmistä ja vihanneksista. Meillä kasvukausi monien raaka-aineiden osalta rajoittuu kesään. Kasvihuonetuotteet onneksi tuovat iloa ja väriä myös talvisiin juomiimme. Hedelmien ja vihannesten tuoreena säilymiseen ja ympärivuotiseen helppoon käyttöön on kehitelty valmistustekniikoita, kuten kylmäpuristusta, joilla saadaan raaka-aineiden ravintoarvo säilymään mahdollisimman hyvin.

Yhtenä nousevana trendinä elintarvikealalla on ollut raakaruoka, jonka Stefan Töpfl nosti esille myös juomien kohdalla. Raakaravitsemuksessa suositaan mahdollisimman vähän prosessoituja yleensä kasviperäisiä raaka-aineita. Raakaruoka on nimensä mukaisesti raakana syötävää ruokaa. Kypsennys voi olla korkeintaan 40-46 asteiseksi.

Etelä-Savo on kasvisten ja marjojen aarreaitta. Meillä tuotetaan yli puolet Suomen rapeakeräsalaattien ja ruukkubasilikan kokonaiskulutuksesta. Myös punakaalia ja parsakaalia viljellään paljon, samoin luomukaalia, -sipulia ja -porkkanaa. Marjoista tuotantomääriltään merkittävimmät ovat punaherukka, vadelma ja tyrni.

Etelä-Savon upeita raaka-aineita kannattaa käyttää mahdollisimman paljon kasvukauden aikana. Tuoreet kasviksemme ja marjamme sopivat erittäin hyvin myös erilaisten juomien raaka-aineiksi.

Vihersmoothie, n. 2:lle
1 keskikokoinen omena
n. 1/2 dl baby pinaattia
n. ½ dl parsakaalia
pari lehtikaalin lehteä
0,5 kurkku
2 dl omenamehua laimentamiseen
muutama jääpala
Paloittele ainekset tehosekoittimeen ja pyöräytä sileäksi juomaksi. Kaada laseihin ja tarjoa välittömästi.

Marjasmoothie (marjoja voi käyttää oman maun mukaan), n. 2:lle
3,5 dl kaurahiutaleita, 0,7-1 l vettä – liota (yön yli)
(1 tl vaniljasokeria, 1 vaniljatanko raastettuna tai 1 tl vaniljauutetta)
200 g mustaherukkaa
100 g mansikoita
100 g puolukoita
raakahunajaa mauksi
2 dl tai enemmän marja- tai omenamehua halutun paksuuden säätelyyn
Mittaa ainekset tehosekoittimeen ja pyöräytä sileäksi juomaksi. Kaada laseihin ja tarjoa välittömästi.

(Mikkelin ammattikorkeakoulun restonomiopiskelijat työstivät nämä juomat maistiaisiksi Ruoka-Saimaa -tapahtumaan 4.4.2016.)

Taina Harmoinen, Mikkelin ammattikorkeakoulu

Avomaavihannesten kasvinsuojeluun uudet oppaat

15.06.2016 Ajankohtaista, Uutinen | Kirjoittanut: Taina

Avomaavihannesten integroidun kasvinsuojelun uudet ohjeet on julkaistu Luonnonvarakeskuksen (Luke) sivuilla. Integroidussa kasvinsuojelussa (IPM, integrated pest management) pyritään terveen sadon tuotantoon vahvistaen luontaisia tuholaisten torjuntamekanismeja ja häiriten viljelyekosysteemiä mahdollisimman vähän. Kasvilajikohtaiset IPM-oppaat on saatavilla perunan, herneen, porkkanan, lantun, punajuuren, palsternakan, purjon ja mukulasellerin kasvinsuojelua varten.

Ohjeiden tavoitteena on vähentää kemiallisten kasvinsuojeluaineiden käyttöä ja ne on suunnattu erityisesti ammattiviljelijöille. IPM-ohjeet sisältävät myös kotipuutarhureille runsaasti hyödyllistä tietoa vihanneskasvien viljelystä.

IPM-ohjeissa on kuvattu kunkin vihanneskasvin viljelyssä esiintyvät kasvintuhoojat ja kuinka niitä voidaan torjua integroidun kasvinsuojelun avulla. Monipuolisissa ohjeissa kerrotaan myös kasvintuhooja- ja rikkakasviongelmista, joihin tarvitaan kemiallisia torjuntakeinoja. Kasvinsuojelussa kotipuutarhuri voi hyödyntää lähinnä ekologiset vaihtoehdot, sillä useimpien kasvinsuojeluaineiden käyttö edellyttää kasvinsuojelututkinnon suorittamista.

Oppaissa on kasvinsuojelun ohella runsaasti tietoa muun muassa kullekin viljelykasville parhaiten soveltuvasta maalajista, maan muokkauksesta ja lannoittamisesta sekä siemenhuollosta ja lajikevalinnasta.

Lue Luken uutinen täältä:

https://www.luke.fi/uutiset/uusia-oppaita-avomaan-vihannesten-kasvinsuojeluun/

IPM-oppaat löytyvät pdf-muodossa täältä:

https://www.luke.fi/vipm-oppaat/

 

 

Kestävyys hankintakriteeriksi julkisissa ruokahankinnoissa

14.06.2016 Ajankohtaista, Uutinen | Kirjoittanut: Taina

Luonnonvarakeskus tutki kestävyysasioiden käyttämistä hankintakriteereina julkisen sektorin hankintamenettelyissä. Tutkimukseen valittiin pilotoitaviksi elintarviketuotteita eri puolilta Suomea. Kaikki tuotteet oli tuotettu lähellä käyttökohteita. Lisäksi tutkimuksessa verrattiin kyseisiä lähiruokatuotteita volyymituotteisiin ja tutkittiin voitaisiinko julkisissa hankinnoissa lähiruokaa suosimalla parantaa julkisen hankintamenettelyn ekologista kestävyyttä.

Pilot-tuotteita oli yhteensä kahdeksan: kuoretonta luomuohraa sisältävä piirakka Pohjois-Karjalasta, tavanomaisista viljoista valmistettu ohrarieska ja kokojyväruisleipä Etelä-Karjalasta, luomukaura Pohjanmaalta, mansikkasose pääkaupunkiseudulta, mansikkapirtelö Pohjois-Savosta, kuoripäällinen peruna Keski- Pohjanmaalta, ahvenpihvi Varsinais-Suomesta ja pororouhe Meri-Lapista.

Lähituotteita verrattiin keskimääräisiin tuotteisiin

Kaikille näille tuotteille tehtiin koko tuotantoketjun kattavat ympäristövaikutustarkastelut elinkaariarviointimenetelmällä käsittäen ilmastovaikutuksen ja rehevöittävän vaikutuksen. Pilot-tuotteita verrattiin keskimääräiseen kotimaiseen tuotantoon sekä tuontituotteisiin. Luomu/ tavanomainen vertailua tässä tutkimuksessa ei tehty, vaan luomutuotteita verrattiin muihin luomutuotteisiin ja tavanomaisella menetelmällä tuotettuja tuotteita toisiin tavanomaisiin. Ohrapiirakkaa verrattiin riisipiirakkaan, leipiä muihin Suomessa tehtyihin leipätutkimuksiin, mansikan viljelyä ProAgrian aineistoon Suomen keskimääräisestä tuotannosta ja valmiita tuotteita säilykepersikkaan ja banaanipirtelöön. Kuoripäällisen perunan vertailupari oli teollisesti kuorittu samalla alueella viljelty peruna ja luomukauralle suomalainen keskimääräinen luomukaura. Ahvenpihviä verrattiin kalapuikkoihin ja kotimaiseen kirjoloheen ja pororouhetta naudanlihapihviin.

Tutkittujen lähituotteiden ympäristövaikutukset pienempiä

Tutkimustulokset olivat monessa tapauksessa lähiruokatuotteille edullisia volyymituotteisiin verrattuna. Erityisen hyvin vertailussa volyymituotteisiin pärjäsivät ahvenpihvi ja mansikkatuotteet sekä kuoripäällinen peruna. Myös kokojyväruisleivän ja luomuviljan ilmastovaikutus ja rehevöittävä vaikutus olivat selvästi verrokkituotteita pienemmät. Pororouheen ja ohrarieskan tulokset olivat suhteellisen samalla tasolla verrokkien kanssa ja ohrapiirakan ilmastovaikutus oli samalla tasolla verrokkituotteena käytetyn riisipiirakan kanssa, mutta rehevöittävä vaikutus oli korkeampi.

Tuloksista voidaan tehdä se johtopäätös, että monessa tapauksessa havaittiin suuriakin eroja tutkittujen lähiruokatuotteiden ympäristövaikutustarkastelun tuloksissa verrattuna volyymituotteisiin.

Vaikka lähiruokatuotteiden ja elintarviketuotteiden ympäristövaikutukset yleensä ovat tapauskohtaisia eikä näitä tutkimustuloksia voi yleistää, on tämän tutkimuksen perusteella hyvin odotettavissa, että tulevaisuudessa ympäristöasiat ja niiden tutkiminen elinkaariarviointimenetelmällä nousevat tärkeiksi hankintakriteereiksi julkisten ruokapalveluiden hankintamenettelyssä.

Lue lisää tutkimuksesta ja keinoista käyttää ympäristövaikutuksia hankintakriteerinä:

Silvenius, Frans; Kurppa, Sirpa; Tauriainen, Jukka; Nousiainen, Jouni; Hietala, Sanna (2015)Lähiruoat julkisissa hankinnoissa – ympäristövaikutukset hankintakriteereinä. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 19/2015. 42 s. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-326-018-4

Silvenius, F., Kurppa, S., Husso, H. ja Väänänen, S. 2015. Maaseudun Tiede 1/2015. S 16.   https://issuu.com/mttelo/docs/maaseudun_tiede_1_2015/16