Muhosen leipomo rakentuu yhden tuotteen varaan – hyvän luomuruisleivän. Tiina Muhonen ei näe tarvetta valikoiman laajentamiseen.

Luomuhosen luomuruisleipä on maakunnan kuulua. Leipää voi ostaa kymmenistä ruokakaupoista eri puolilta Etelä-Savoa. Tihein myyntiverkosto on Savonlinnan Makkolassa sijaitsevan Muhosen leipomon lähiseudulla. Luomuruisleivän leipomisesta vastaa Tiina Muhonen, joka tänä vuonna viettää 20-vuotisleivänleipojajuhlaa.

Muhosen ruisleivän juuret ulottuvat sukupolvien taakse. Nykyisen isännän Perttu Muhosen isoäiti leipoi ruisleipää 11-lapsiselle perheelleen ja siinä sivussa leipää riitti myös myyntiin. Muhosten kotitilalla Peltolassa tehtiin 1984 sukupolvenvaihdos, jolloin leivontavastuu siirtyi Kaisa ja Iikka Muhoselle. He siirsivät tilan pellot luomuviljelyyn 1980-luvun lopussa ensimmäisten joukossa Etelä-Savossa.

Muhosen luomuruisleivän tie ruokakauppojen valikoimaan alkoi vuonna 1992, jolloin Savonlinnaan avattiin maakunnan ensimmäinen hypermarket Prisma. Tuolloin Iikka Muhonen päätti, että Muhosen ruisleivät tuli saada uuden kaupan valikoimiin. Hän otti ruisleivän kainaloonsa, kävi ostamassa voipaketin matkaansa ja meni Prisman kauppiaalle markkinoimaan Kaisan leipomaa ruisleipää. Vastaanotto oli hyvä ja Muhosen luomuruisleivän myynti vähittäiskaupoissa alkoi. Kaisan leipomona oli kotikeittiö, taikinan hän alusti käsin ja paistoi kaksikerroksisessa puu-uunissa.

Tuore ruisleipä on parhaimmillaan voin kanssa nautittuna.

”Vuonna 2000 Kaisalle saatiin kotikeittiöön iso paistouuni ja alustuskone. Seuraavana vuonna aloitin Kaisan apuna leipomisen”, Tiina Muhonen kertoo leipomon alkutaipaleesta.

”Ostimme vuonna 2001 Makkolan vanhan kansakoulun, jonka yhteen luokkaan remontoin tilat leipomolle. Seuraavan vuoden alusta leipominen siirrettiin kokonaan tänne koululle”, Tiina jatkaa.

Peltolan tilan ja Muhosen leipomon toiminta siirtyi Tiina ja Perttu Muhoselle vuonna 2004 sukupolvenvaihdoksessa. Tiina ja Perttu luopuivat lypsykarjasta ja ottivat emolehmiä, Hereford ja Limousin lihakarjaa, joiden tuotanto siirtyi luomuun muutama vuosi myöhemmin.

Leipomotoiminnassa seuraava muutos oli vuonna 2007, jolloin koulun tiloja laajennettiin ja rakennettiin leipomolle uudet tilat. Nyt Kaisa-emännälle ostetun paistouunin viereen on asennettu kaksi vähän isompaa uunia. Uuneissa mahtuu paistumaan kerralla reilu 130 leipää.

Hyvä juuri ja tuoreet luomujauhot

Muhosen leipomossa taikina hapatetaan muovisaaveissa. Tiina Muhonen kertoo saavin olevan sopivan kokoinen työntekijän käsitellä.

Muhosen luomuruisleivän salaisuus on vanha hyvä leivänjuuri ja tuoreet luomuruisjauhot, joiden myllyttämisestä vastaa ylimylläri Iikka Muhonen pari kolme kertaa viikossa tilan omalla myllyllä.

”Meidän käyttämät jauhot ovat tuoreita ja karkeus on juuri sopiva ruisleipään. Leivät leivotaan käsin”, Tiina Muhonen kertoo. Apuna hänellä on leipomossa kaksi perheen ulkopuolista työntekijään. Muhosten nelilapsisesta perheestä leipomossa työskentelee tytär Oona ja vanhimman pojan Eetun tyttöystävä Riikka. Eetu auttaa Perttua eläinten hoidossa ja peltotöissä. Palkkalistoilla ovat myös Pertun vanhemmat Kaisa ja Iikka Muhonen. Perheen nuorimmat lapset Iina (17) ja Aapo (16) ovat vielä koulussa ja auttelevat loma-aikoina.

”On hienoa, että pystyy tarjoamaan omalle perheelle ja kyläläisille palkkatyötä”, Tiina toteaa.

Leipätaikinat happanevat muovisaaveissa, joita on leipomossa pitkä rivistö. Taikinasaaviin laitetaan vettä 21,5 litraa ja taikinajuuri.

”Suurempi nestemäärä kuohuu hapatessaan saavista yli. Taikinajuuria laitetaan limittäin happanemaan, jotta eri valmistuserien happamuus olisi hyvin samanlainen”, Tiina kertoo hapanleivän alkutaipaleesta.

Taikina alustetaan alustuskoneella ja leivotaan käsin pöydälle kohoamaan. Leivät laitetaan paistumaan aluksi 300 asteeseen, josta uunin lämpötila laskee 200 asteeseen 70 minuutin paiston aikana.

Viikossa 2 200 – 5 000 leipää

Muhosen luomuruisleipien sulkijatarroissa on runo, joista suurin osa on Iikka Muhosen käsialaa.

Muhosen leipomo valmistaa vain luomuruisleipää, jota on saatavissa myös siivutettuna. Normaalina viikkona leivotaan 2 200-2 300 leipää.

”Juhannusviikko on meillä tuotantomäärältään kaikista kiireisin. Silloin leivomme neljässä päivässä 5 000 leipää. Leipomo on toiminannassa ympäri vuorokauden”, Tiina Muhonen kertoo.

Leipää leivotaan maanantaista lauantaihin. Maanantaina ei toimiteta leipää, koska tuoretta leipää ei pysty siivuttamaan. Tuotteet myydään ruokakauppoihin ympäri maakunnan. Toki lähiseudun kaupat ovat tärkeimmät kauppapaikat.

”Torstaisin teen Saimaan ympäri jakelukierroksen, jolloin jaan tuotteita Simpeleen, Imatran, Lappeenrannan, Mikkelin, Juvan ja Rantasalmen kauppoihin”, Tiina toteaa ja jatkaa, että vastaavanlaisen kiertolenkin voisi tehdä myös Kuopion suuntaan.

Yrittämiseen hyvät lähtökohdat nuorille

Muhosen leipomossa työskenteleviltä Oona Muhoselta (vasemmalla) ja Riikka Turuselta ei mennyt kuin pieni hetki, kun 130 leipää oli paistumassa kolmessa uunissa. Ennen uunia leipien pinta vielä tasoitetaan.

Muhoset ovat laajentaneet ostojen kautta maatilaa ja nykyisin peltoalaa on kaikkiaan 140 hehtaaria, joista ruista kasvaa viljelykierrosta johtuen noin neljäsosalla. Leipomoon ostetaan luomuruista myös lähiseudun viljelijöiltä.

”Meillä on luottotoimittajia, joista osa on tuottanut meille ruista jo 20 vuoden ajan. Meidän etuna on, että voimme ostaa myös pienempiä eriä ruista.”

Myllyssä jauhetaan vain omaan käyttöön tulevaa viljaa eikä tarkoitus ole laajentaa toimintaa. Tiina Muhonen kertoo, että suunnitelmissa on uusien myllytilojen ja kuivurin rakentaminen leipomoon nähden parempaan paikkaan, jotta tulevalla sukupolvella olisi helpompi jatkaa toimintaa.

Emolehmiä Muhosilla on noin sata. Vasikat lähtevät kasvatettavaksi muualle. Ajoittain he teurastuttavat yhden eläimen ja myyvät lihat suoramyyntinä. Tiina Muhonen haaveilee, että leipomon kupeeseen voisi rakentaa tilamyymälän omien tuotteiden myyntiä varten.

Teksti ja kuvat: Taina Harmoinen, URAKKA-hanke