Ajankohtaista
Lahdelman matkailutilalla hyödynnetään laajasti yhteistyötä
07.03.2022 Ajankohtaista, Blogi | Kirjoittanut: Taina
Vieraiden vastaanotto on Lahdelman tilan päärakennuksessa, jossa Ritva ja Pertti Lahdelma ottavat vieraat vastaan savolaisella sydämellisyydellä. Kuva: Lahdelma
Auringonpaisteessa kylpevän Lahdelman matkailutilan punamultaiset hyvin hoidetut rakennukset ja aitan päädyssä lukeva Tervetuloa kutsuvat matkailijat peremmälle. Sisällä päärakennuksessa vastaanotossa tilan isäntäpari Ritva ja Pertti Lahdelma ottaa matkailijat vastaan ja opastaa eteenpäin. Tarvittaessa matkailijoita palvelumassa on laaja joukko lähiseudun yhteistyöyrityksiä.
Lahdelman tila Pertunmaalla on luomutila. Nautakarjan kasvatuksesta luovuttiin reilu kaksi vuotta sitten. Nykyisin pellot ovat nurmiviljelyssä ja naapurissa oleva ylämaankarjankasvattaja korjaa rehuista suurimman osan. Kotieläiminä tilalla on kaksi hevosta, kolme kissaa ja koira.
Matkailuliiketoimintaa Ritva ja Pertti Lahdelma ovat kehittäneet vuodesta 1988 lähtien, jolloin ensimmäiset kesälomalaiset saapuivat Ilotupa-mökkiin. Tuolloin maaseudulla keskeisenä asiana oli liitännäiselinkeinojen kehittäminen.
”Tilaa oli tarpeen kehittää ja saada liikevaihtoa kasvatettua. Matkailutoimintaan hyvänä esimerkkinä oli naapurissa matkailua harjoittaneet kummisetä ja -täti”, Pertti Lahdelma kertoo. Lahdelman tilalla oli luontaiset hyvät edellytykset matkailutoimintaan, kun tila sijaitsee hyvärantaisen aurinkoisen Peruveden rannalla ja etäisyys sen hetkiseen päämarkkina-alueeseen, pääkaupunkiseutuun, on sopiva.
Parempaa ja enemmän myyntiviikkoja
Lahdelman aittahuoneistot ovat kaukana perinteisistä nukkuma-aitoista. Ritva Lahdelma kertoo, että monesti asiakas pitää saada huoneiston ovelle katsomaan, millaisesta tilasta on kyse, jolloin yleensä syntyy myös ostopäätös. Kuva: Lahdelma
”Heti alusta lähtien olemme halunneet rakentaa parempaa kuin tavalliset vuokramökit. Tavoitteena on ollut saada mökeille enemmän käyttöä laadun nostolla”, Ritva Lahdelma kertoo.
Lahdelmat rakensivat ensimmäiset mökkinsä 1980-90 lukujen taitteessa. Tuolloin valmistuivat Ilotupa, Riemurahi ja Onninmökki. Kaikki mökit ovat hyvärantaisen Peruveden rannalla.
Aittamajoitus-sana tuo asiakkaille mieleen vaatimattoman majoituksen. Lahdelma markkinoi aittahuoneistoja, jotka ovat varustetasoltaan ja sisustukseltaan upeita kokonaisuuksia. Aittahuoneistot rakennettiin 1990-luvun alussa ja peruskorjattiin 2000-luvulla.
”Aittarakennusta laajennettiin kolme metriä taaksepäin, jotta jokaiseen huoneistoon saatiin minikeittiö ja samalla uusittiin huoneistojen suihku-wc-tilat”, Pertti Lahdelma kertoo. Taitavana kirvesmiehenä hän on vastannut suurimmaksi osaksi mökkien rakentamisista ja peruskorjauksista. Apuna on ollut pojista Turo, joka on rakennusalan ammattilainen.
Lahdelman palveluissa oli aluksi vahvasti mukana ruokatarjoilut, joita Ritva Lahdelma hoiti. Päärakennuksen tuvassa ja Riihituvassa ruokittiin kokousvieraita sekä erilaisia juhlaporukoita, kuten häiden ja syntymäpäivien viettäjiä. Osa aittahuoneistoissa yöpyjistä oli myös täysihoidossa. Pikki hiljaa työ kävi turhan raskaaksi ja omasta ruokapalvelusta luovuttiin. Nykyisin asiakkaille on saatavissa ruokapalvelua lähiseudulla toimivien catering-yritysten kautta.
Villa Keidas – luksusta matkailuun
Kylpylähuvila Villa Keidas toimii normaalin lomanvietin lisäksi juhlien, kokousten ja virkistystapahtumien oivallisena pitopaikkana. Huvilassa on 420 neliötä ja majoitustilat 20 hengelle. Kylpylätoimintoina on muun muassa neljä erilaista saunaa, ulko- ja sisäporeamme, kylmäsuihkuputous ja höyrysuihkukaappi. Kuva: Lahdelma
Lahdelmien matkailutiloihin suuri loikka kohti luksusmatkailua oli kylpylähuvila Villa Keitaan rakentaminen vuonna 2010. Huvilaa varten perustettiin Lahdelman Lomat Oy, jossa Pertti ja Ritva Lahdelman lisäksi mukana ovat pojat Tatu ja Turo. Upea yli 400 neliön mökki oli iso investointi eikä lähiseudulla ollut samantasoisia kohteita. Pertti Lahdelma kävi Kolilla ja Levillä katsomassa vastaavanlaisia huviloita.
Lahdelmat kertovat Villa Keitaan asiakaskunnan olevan varsin ohut. Vuosien saatossa tyytyväiset asiakkaat ovat levittäneet tietoa kohteesta. Mökin iso koko ja varustetaso tuovat luonnostaan vuokraukseen tyhjiä päiviä. Esimerkiksi välisiivoukseen tulee varata vähintään puolitoista vuorokautta aikaa. Siivousajat neuvotellaan siivousyrittäjien kanssa.
Vuokrausaikojen järjestelyt ovat Ritva ja Pentti Lahdelman omissa käsissä, sillä verkkokauppaan he eivät ole halunneet laittaa vuokrauksia. He ovat mieluummin itse suoraan yhteydessä asiakkaisiin. Kohteita markkinoidaan omien kotisivujen lisäksi Booking.comin ja muutaman yhteistyötahon kautta.
Kestävyys toiminnan keskiössä
Lahdelman kotisivuilla on esillä erilaisia kestävyyteen ja ympäristöön liittyviä merkkejä, kuten Sustainable Travel Finland, Maakuntien Parhaat, ECEAT Suomi ja Welcome cyclist.
”Merkkien saanti ei ole vaatinut meiltä toiminnan muuttamista, vaan kriteerit ovat täyttyneet luonnostaan”, Ritva Lahdelma toteaa. Lahdelman toiminnassa kestävyys ja vastuullisuus ovat tärkeitä kriteereitä. Esimerkiksi majoitustilojen sisustuksessa suositaan kotimaisia astioita ja tekstiilejä.
Merkeistä monelle tuntemattomampi on ECEAT Suomi, joka on Suomen Luomumatkailuyhdistys ry:n merkki. Tässä toiminnassa Lahdelman tila on ollut mukana alusta lähtien.
Maakuntien Parhaat -merkki näkyy monessa kohdassa tilalla. Lahdelmat harmittelevat, että merkin ylläpidosta on luovuttu. Merkki on ollut arvostettu laatumerkki ja nykyisin hyvässä nosteessa oleviin paikallisiin tuotteisiin liittyvä tunnus.
Suosittelemme – apuna yhteistyöverkosto
Lahdelman kaikki mökit sijaitsevat Peruveden rannalla, jossa on hyvät hiekkarannat. Viileämpien vesien aikaan voi tilata mökin luokse lämmitetyn paljun. Kuva: Lahdelma
Lahdelma on verkostoitunut laajasti lähiseudun yritysten kanssa. Matkailijoille on koottu tuhti tietopaketti lähiseudun yrittäjien palveluista ”Suosittelemme”-kansioihin infoon ja majoitustiloihin.
”Tarvittaessa lähetän Suosittelemme-tiedoston myös sähköpostitse asiakkaalle”, Ritva Lahdelma kertoo. Näin asiakas voi suunnitella lomareissuaan jo etukäteen ja varata haluamiaan palveluita loman ajaksi suoraan yritykseltä. Tarjolla on laajasti palveluita, kuten vaikkapa yksityinen kokki tilaisuuteen, ralliautolla ajoa ja erilaisia liikunnallisia aktiviteettejä.
”On parempi, että asiakas varaa tarvitsemansa palvelun suoraan yrittäjältä emmekä ole siinä välikädessä. Näin vältytään myös väärinkäsityksiltä ja tieto muutoksista välittyy heti yrittäjälle”, Pertti Lahdelma kertoo.
Aikalisä jatkajan järjestelyyn
Lahdelman tilalla suunniteltiin sukupolvenvaihdosta neljä vuotta sitten. Ajatuksena oli, että Ritva ja Pertti olisivat siirtyneet luopumiseläkkeelle. Haasteeksi sukupolvenvaihdoksessa muodostui jatkajalle asetetut tiukat ehdot. Matkailun ja metsätalouden tuloja ei huomioitu sukupolvenvaihdoksessa ja jatkajan olisi pitänyt sitoutua pitämään nautakarjaa seitsemän vuotta.
”Vuodet ovat opettaneet, etteivät työt tekemällä lopu”, Pertti Lahdelma toteaa. Niinpä työmäärän helpottaessa Ritva ja Pertti Lahdelma ovat ehtineet yhteisen tanssiharrastuksen pariin. He taitavat niin vakiotanssit kuin lavatanssit, mistä osoituksena tuvassa on kaapillinen palkintoja. Kuva: Taina Harmoinen
”Emme halunneet sitouttaa jatkajaa tällaiseen tilanteeseen. Otimme aikalisän asiaan, mikä oli erittäin hyvä asia nykyisen maatalouden tilanteen huomioiden. Päätimme jatkaa toimintaa, mutta kevensimme hommia luopumalla karjanpidosta”, Pertti Lahdelma valaisee tilan suunnitelmia. Pojat Tatu ja Turo asuvat perheineen Lahdessa ja käyvät auttelemassa tarvittaessa.
Nykyisin navetassa on puusepänverstas, pienkonekorjaamo ja suksien voitelutila. Tiloissa hoituvat polkupyörien huoltotyöt ja suksien voitelut ammattitaidolla, sillä Pertti Lahdelma on harrastanut kestävyysurheilua vuosikymmenet. Hiihdosta on tuvassa kaapillinen palkintoja esillä. Viimeisimmäksi hän on osallistunut Kalevan Kierrokseen, jossa kilpaillaan pitkillä matkoilla kuudessa lajissa.
Lahdelmassa matkailijoille on koottu laaja päiväretkiopas, jossa on patikointi-, pyöräily- ja hiihtoreittejä, johon tilan läheisyydessä on tarjolla monen pituisia hiihtolatuja. Tilalta voi myös vuokrata harrastevälineitä.
Taina Harmoinen
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, URAKKA -hanke
Hyvän käytännön ohje tuorekasviksia käsitteleville yrityksille
04.03.2022 Ajankohtaista | Kirjoittanut: hallintaHyvän käytännön ohje on tarkoitettu sellaisenaan syötäviä tuorekasviksia (tuoreet juurekset, vihannekset, hedelmät) jalostaville yrityksille apuvälineeksi ehkäisemään ja ratkaisemaan ongelmia, joita toimija voi kohdata noudattaessaan lainsäädännön vaatimuksia. Ohjeen on tarkoitus auttaa yrityksiä hallitsemaan toimintansa riskejä ja osoittamaan asetettujen vaatimusten täyttymisen sekä erityisesti opastaa yrityksiä lainsäädännön soveltamisessa. Ohjeen käyttö on yrityksille vapaaehtoista ja toimija voi soveltaa hyvän käytännön ohjetta omaan toimintaansa soveltuvin osin.
Ohje löytyy sähköisenä tästä osoitteesta: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-380-366-4
Kotimaiset kalatuotteet ovat kestävä valinta ilmaston kannalta
04.03.2022 Ajankohtaista | Kirjoittanut: hallintaSuomessa myytävistä kalatuotteista yli puolet on lohta ja kirjolohta, jotka myydään pääasiassa tuoreena fileenä. Norjan lohi on nykyisin myyntimäärältään suurin kalatuote Suomessa ja kirjolohi tärkein kasvatettu kalalaji Suomessa. Silakka ja muikku ovat suomalaisen kalastuksen merkittävimmät lajit. Verkkokalastuksen suurin saalis rannikolla on ahven ja sisävesillä kuha. Näiden kotimaisten kalatuotteiden hiilijalanjälkiä verrattiin Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimuksessa Norjassa kasvatetun tuodun lohen hiilijalanjälkeen. Kalatuotteiden hiilijalanjälkiä vertailtiin myös muihin elintarvikkeisiin.
Suomessa kasvatetun kirjolohen ilmastovaikutus on tuotua kasvatettua lohta pienempi. Kotimaisesta kasvatetusta kirjolohifileekilosta päätyy ilmastoon hiilidioksidia 3,7 kg CO2/ekv/kg. Vastaava hiilidioksidipäästö norjalaisesta lohifileestä on 4,6 kg CO2/ekv/kg. Kalastetun kalan hiilijalanjälki on yleensä kasvatettua kalaa pienempi. Kalastetun kalan ilmastovaikutus vaihteli 0,4–2,5 kg CO2 ekv/kg välillä. Rehu vaikuttaa eniten kasvatetun kalan hiilijalanjälkeen, kun taas kalastetun kalan ilmastovaikutukset vaihtelevat pyydystapojen ja kuljetusmatkojen mukaan. Verrattaessa lihatuotteisiin kotimaassa kasvatetun kirjolohifileen ilmastovaikutus oli pienempi kuin sian- ja naudanihan, mutta suurempi kuin broilerin. Kalastettujen kalatuotteiden ilmastovaikutus oli pienempi kuin lihatuotteiden.
Lue lisää raportista ’Suomalaisten kalatuotteiden ilmastovaikutus’: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-380-372-5
Ilmastoviisaan maatalouden tiedonvaihtopäivä 17.3.2022 – webinaari
01.03.2022 Ajankohtaista | Kirjoittanut: hallintaTule kuulemaan inspiroivia puheenvuoroja ja keskusteluita sekä keskustelemaan millaisia hankkeita Euroopan unionin tulevalla rahoituskaudella olisi hyvä edistää. Mitä jo tehdään maatalouden ilmastotoimien edistämiseksi? Hanketoimijoilla on mahdollisuus esitellä omaa ilmastoviisasta hanketta ja sen onnistumisia virtuaalisella messuosastolla. Ohjelmassa on lyhyitä tietoiskuja eri teemojen pohjalta, mm. kiertotalous, ilmastoviisas kasvintuotanto, kilpailukyvyn parantaminen, kestävä kotieläintalous, turvemaiden käyttö, kestävät ruokajärjestelmät, maatalouden vesienhallinta ja uusiutuvan energian ratkaisut. Päivän ohjelmaan sisältyvässä työpajatyöskentelyssä on tavoitteena suunnata katse kohti uutta EU:n maatalousohjelman rahoituskautta ja ideoida tulevaisuuden hanketyötä. Toiveissa on saada mahdollisimman monimuotoinen edustus mm. tutkijoita, viljelijöitä, neuvojia ja opettajia jokaiseen työpajaan. Tällöin saamme erilaiset näkemykset esille ja samalla voimme kohdata muita kyseisestä aihealueesta kiinnostuneita ihmisiä.
Tilaisuuden ohjelma ja ilmoittautuminen tästä linkistä:https://www.lyyti.fi/p/Ilmastoviisaan_maatalouden_virtuaalinen_tiedonvaihtopaiva_2039/fi/ohjelma
Viimeinen ilmoittautumispäivä on 10.3.2022
Tilaisuuden järjestävät yhteistyössä Ilmastonmuutokseen varautuminen maataloudessa – valtakunnallinen koordinaatiohanke (VILLE), maa- ja metsätalousministeriö, Maaseutuverkosto, Ruokavirasto, Agrihubi ja ympäristöministeriö.
Kalliolan luomun vihannekset kasvavat eteläsavolaisessa järvimaisemassa Haukivuorella
03.02.2022 Ajankohtaista, Blogi | Kirjoittanut: hallintaKalliolan luomun viljelijäpariskunta Elina ja Antti Vauhkonen jatkoivat sukutilan viljelyä, koska halusivat tehdä monipuolista työtä, jolla on merkitystä. Luomuruuan tuottaminen kuluttajille kestävästi ja ympäristöä kunnioittaen on heille ensiarvoisen tärkeää.
Kalliolan luomun historia ulottuu 1900-luvun alkuun, jolloin tilan nykyisellä paikalla Haukivuoren Kärenniemessä pidettiin karjaa ja tuotettiin kotitarveviljaa. Tilalla toimi myös sekatavarakauppa 1960-luvulle saakka. Eläinten pidosta luovuttiin 1970-luvulla ja erikoistuttiin mansikan ja vadelman tuotantoon, koska tilan oma peltopinta-ala oli karjanpitoon liian pieni. Luomutuotantoon tila siirtyi vuonna 1998 ja vähitellen marjojen sijaan ryhdyttiin tuottamaan avomaankurkkua, kurpitsaa, nippusipulia, keräkaalia, parsakaalia, purjoa ja lanttua. Kurkusta tehtiin myös luomukurkkusäilykkeitä, jotka päätyivät yhtenä vuonna myös presidentinlinnan itsenäisyyspäivän juhlan herkkupöytiin.
Nykyinen viljelijäpariskunta, Elina ja Antti Vauhkonen, ottivat tilan haltuun vuonna 2014 ja jatkoivat Antin vanhempien viitoittamaa tietä luomuvihannestuotannon parissa. Tätä ennen molemmat opiskelivat Helsingin yliopistossa agronomiksi ja työskentelivät opintojen jälkeen erilaisissa työtehtävissä, kunnes paluumuutto kotikonnuille mahdollistui. Nykyisin tilan päätuotantokasvi on keräkaali, ja muina tuotantokasveina ovat purjo ja lehtikaali. Viljelyä on oman, 11 peltohehtaarin lisäksi 12 hehtaarin alalla vuokrapelloilla, jotta riittävä viljelykierto saadaan toteutettua.
Kaalilohkoilla viljely-ympäristön monimuotoisuutta ja luontaisten vihollisten elinmahdollisuuksia. parannetaan kukkivien kasvustojen avulla. Kuva Sari Himanen.
Tuotteet markkinoidaan Kuopiolaisen Tuoreverkko Oy:n ja Vihannesyhtymä 3T Oy:n kautta päivittäistavarakauppoihin. Suoraan tilalta menee pieniä määriä vihanneksia Haukivuoren keskuskeittiöön sekä muutamalle jatkojalostajalle. Markkinointi on näin vaivatonta, koska viljelijä voi keskittyä viljelyyn ja muut hoitavat tuotteiden markkinoinnin. Alkutuotannon tuotteen markkinointi on haastava tehtävä. ”Oman tuotteen erottuminen markkinoinnissa ja mainonnassa on hankalaa. Pitäisi löytää keino, miten oma keräkaali erottuu toisesta keräkaalista sekä keinoja tuottaa lisäarvoa tuotteille”, pohtivat Elina ja Antti. Ostajilla on myös vaatimuksia laatusertifikaattien suhteen, joten viime vuonna Kalliolan luomussa tehtiin IP Sigill-sertifiointi, mikä on tarkoitettu alkutuotantoyrityksille tuoteturvallisuuden ja ympäristövastuun varmentamiseen. ”Luomutuotannossa nämä asiat ovat pääasiassa jo hallussa, joten sertifiointi eri toimenpiteiden kirjaamisineen tuottaa paljon lisätyötä, ja joka toinen vuosi kolmannen osapuolen toimesta tehtävä auditointi on myös kallis. Sertifiointi ei tuo merkittävästi lisäarvoa tilan tuotantoon ja toimintaan”, toteaa Antti.
Kalliolan luomu tekee tiivistä yhteistyötä muiden alueen viljelijöiden kanssa. Tiedonvaihdon lisäksi koneita ja varastoja on yhteiskäytössä, peltolohkoja vaihdellaan luomutilojen välillä ja myös kausityövoima liikkuu tilalta toiselle kulloisenkin tilan tarpeen mukaan. ”Yhteistyö muiden viljelijöiden kanssa on elinehto. Se on myös henkinen tuki”, tuumaa Antti. Tila on ollut vuosien varrella mukana lukuisissa tutkimus- ja kehittämishankkeissa. Hanketoiminnan myötä saa vaihtaa ajatuksia erilaisten ihmisten kanssa ja mm. viljelymenetelmiä kehittävät hankkeet on koettu mielekkäiksi. Antin mielestä avomaavihannestutkimusta on maassamme liian vähän. Viljelijät kaipaavat ihan perustutkimusta esimerkiksi viljelytekniikoista ja lajikkeista.
Usko luomun kehittymiseen ja sen mahdollisuuksiin on vahva, vaikka vuoden sisällä luomutuotteiden markkinat ovat menneet huonommaksi; jalostava teollisuus ei osta luomua ja julkisilla keittiöillä ei ole varaa ostaa luomua. Tulevaisuutta pohdittaessa on myös mietittävä, mikä on järkevää oman hyvinvoinnin ja jaksamisen kannalta. Elina ja Antti ovat vasta työvuosiensa alkutaipaleella, joten kehitystyö luomuvihannestuotannon parissa jatkuu. Se, jatkuuko Kalliolan luomun tarina jälkipolvissa jää nähtäväksi.
Pirjo Kivijärvi
Luonnonvarakeskus, URAKKA-hanke
Artikkelikuva Venla Reponen
Koottua tietoa avuksi elintarvikkeiden tuotekehitykseen
21.01.2022 Ajankohtaista, Julkaisu, Uutinen | Kirjoittanut: TainaTuotekehitys, jatkojalostus, lisäarvo, aluetaloudellinen hyöty – sanoja, jotka toistuvat lähes joka maakunnan ruoka-alan keskusteluissa. Etelä-Savossa Kumppanuudella ruokasektorille vuorovaikutusta ja innovatiivisuutta – KURVI -hankkeessa on tuotettu elintarvikkeiden jatkojalostuksen tueksi Elintarvikkeiden tuotekehitys ja asiantuntijapalvelut -selvitys ja esittelyvideo Leevi-tuotekehitystilasta.
Elintarvikkeiden tuotekehitys ja asiantuntijapalvelut -selvitys
KURVI-hankkeessa koottu Elintarvikkeiden tuotekehitys ja asiantuntijapalvelut -selvitys on läpileikkaus tuotekehityksen vaiheista ja kertoa esimerkein siitä, millaista tukea on saatavilla elintarvikkeiden tuotekehitysprosessin eri vaiheissa Etelä-Savossa ja myös laajemmin muualta Suomesta. Tietoja on koottu pääasiassa eri palveluntarjoajien verkkosivuilta. Palveluja esitellään tiiviissä muodossa ja selvityksen liitteessä on yksityiskohtaisemmat tiedot palveluntarjoajien ilmoittamista palveluista.
Tutustu Elintarvikkeiden tuotekehitys ja asiantuntijapalvelut selvitykseen.
Leevi-tuotekehitystilasta video
Etelä-Savon Koulutus Oy Esedun Otavankadun tiloihin Mikkeliin on valmistunut Leevi-tuotekehitystilat. Tiloissa on testikuivurit: infrapunakuivuri, kuumailmakuivuri ja kaksi pakastekuivuria, jotka soveltuvat muun muassa marjojen, kasvisten ja luonnonyrttien kuivaamiseen. Käytettävissä on fermentointihuone ja erikokoisia fermentointiruukkuja. Kalan tuotekehitystä varten on leivityskone ja pieni kuumailmakuivuri. Pakkausannosteluun on kaksi laitetta kuivatuotteille ja kaksi laitetta märkätuotteille.
Leevi-tuotekehitystilat ovat valmistuneet Luonnoneväistä elinvoimaa Etelä-Savoon -hankkeessa, jonka kanssa yhteistyössä KURVI-hanke teki Leevin tiloista esittelyvideon.
Taina Harmoinen
Olutharrastus innoitti Olaf Brewingin perustamiseen
17.12.2021 Ajankohtaista, Blogi | Kirjoittanut: Taina
”Nykyisissä tiloissa tuotantomme on maksimissaan”, toteaa Olaf Brewingin toimitusjohtaja Petteri Vänttinen yrityksen panimomyymälässä Savonlinnassa.
Kaveriporukan olutharrastuksella ja Olavinlinnalla oli merkittävä vaikutus Olaf Brewingin perustamiseen. ”Haluamme olla nykyaikainen yritys, historiaa unohtamatta”, Olaf Brewingin toimitusjohtaja Petteri Vänttinen toteaa yrityksen toimintaperiaatteesta.
Olaf Brewingin taustalla on viiden kaveruksen yhteinen olutharrastus. Yhteisestä ideasta syntyi savonlinnalaista kulttuuriperintöä kunnioittava Mustan Virran Panimo vuonna 2015. Ensimmäiset oluet saatiin myyntiin vuonna 2016. Vuosi sitten yrityksen nimi muutettiin Olaf Brewingiksi.
Paikallinen juoma kiinnostaa kuluttajia
”Pienpanimoiden kanssa jaamme tietoa ja taitoa keskenämme. Tavoitteenamme on pienpanimoiden kokonaismarkkinoiden kasvu”, Petteri Vänttinen kertoo panimoalan yhteistyöstä. Pienpanimot eivät kilpaile keskenään, vaan kilpailevat yhdessä suurpanimoita vastaan.
”Kuluttajat haluavat paikallista juomaa. Kesäaikaan omat toimipaikat tuovat kuluttajat lähelle meidän brändiä. Omissa ravintoloissa tuotteita myydään suoraan ilman välikäsiä”, Petteri Vänttinen toteaa. Kesällä Olaf Brewingillä on kolme omaa ravintolaa: Olaf Brewing Panimoravintola ja Olaf Taproom Savonlinnan keskustassa sekä Oravin rantamakasiini. Panimon yhteydessä toimiva panimomyymälä palvelee koko vuoden. Olaf Brewing työllistää kokoaikaisesti kolme henkilöä ja kesällä noin 15.
Olaf Brewingin panimomyymälässä Savonlinna on myynnissä yrityksen panimotuotteet, myös vahvat yli 11 prosentin oluet. Valikoimaa lisäävät Olaf Brewingin maahantuomat Mikkellerin oluet.
Olaf Brewingin oma tuotanto on 1,2 prosenttisista reiluun 11 prosentin oluisiin. Panimon 230 000 litran vuosittaisesta tuotannosta valtaosa, noin 80 %, myydään päivittäistavarakaupan kautta. Isoimmat kauppaketjut SOK, Kesko ja Lidl ovat suurimmat asiakkaat. Loppuosa tuotannosta jakautuu tasaisesti ravintoloille myyntiin ja omiin myyntikanaviin kuten omiin ravintoloihin ja panimomyymälään.
”Ravintoloissa on myös tuotteiden ulosmyyntiä, mutta siellä myynti keskittyy miedoimpiin oluisiin. Omasta panimomyymälästä voimme myydä myös vahvempia yli 11 prosenttisia oluita”, Petteri Vänttinen kertoo. Asiakkaita kiinnostaa panimomyymälässä erityisesti vahvat tuotteet, joista voi olla myös erikoistarjouksia. Muilta osin panimomyymälän myyntihinnat ovat samaa tasoa kuin päivittäistavarakaupoissa.
Ekologisuus tärkeä arvo
Olaf Brewingin tuotteet on pakattu lääkepullomaisiin pulloihin. Nyt yritys on siirtymässä kohti tölkkituotteita ja sitä varten on hankittu tölkkilinjasto.
”Tölkit ovat ekologisesti parempi ratkaisu kuin lasi. Alumiinitölkki voidaan kierrättää kerta kerran jälkeen uudeksi tölkiksi. Lasin hiilijalanjälki on paljon suurempi kuin tölkissä. Lasipullo päätyy kierrätyksessä muuhun käyttöön kuin pulloksi”, Petteri Vänttinen toteaa.
Juomateollisuudessa trendinä on tölkkeihin siirtyminen. Petteri Vänttinen kertoo tölkkien olevan myös logistisesti hyvän ratkaisun.
Maailmalle kilpailujen kautta
Olaf Brewingin Northern Comfort -olut voitti World Beer Awards 2020 -kilpailun.
“Meille tulee paljon kilpailukutsuja ja lähdemme kilpailuihin mukaan harkiten. Viime vuoden olutkilpailun voitto oli todella hieno juttu, sillä taakse jäi arvostettuja isoja panimoja”, Petteri Vänttinen iloitsee.
Tieto olutkilpailun voitosta tuli lokakuussa. Voittoisa olut oli jo ennen voittoa valittu ALKO:n pienpainimovalikoimiin. Samaan aikaan Helsingin Sanomat kirjoitti jutun joulun tummista oluista, joiden joukossa oli hyvin arvosteluin Olaf Brewingin Northern Comfort -olut.
”Nämä tekijät siivittivät Norhern Comfort -oluen hyviin myyntilukuihin”, Petteri Vänttinen toteaa.
Olaf Brewing on ollut mukana Saksassa Grune Woche -messuilla. Saksaa Petteri Vänttinen pitää varsin haasteellisena vientimaana. Saksan messuilla yritys totesi, että Mustan Virran Panimo on kansainvälisillä markkinoilla haasteellinen. Siksi yrityksen nimi muutettiin Olaf Brewingiksi Norjan kuninkaan Pyhän Olavin mukaan. Pyhän Olavin mukaan on saanut myös Olavinlinna nimensä.
Japaniin lähtevä Olaf Brewingin Saunaolut pakataan vielä lasipulloihin, mutta yritys on siirtymässä tölkkeihin ekologisista syistä.
Sveitsiin yrityksellä on jonkin verran vientiä. Viimeisin vientimaa-avaus Olaf Brewingillä järjestyi Business Finlandin järjestämän kilpailun kautta Japaniin. Olaf Brewingin Saunaolut voitti olutkilpailun. Marraskuussa 2021 ensimmäiset erät Saunaolutta pakattiin lähtemään kohti Japania.
Yhteistyö kansainvälisten panimojen kanssa
Olaf Brewingillä on maahantuontia, kuten Mikkellerin oluita. Mikkeller on maailman tunnetuimpia pienpanimobrändejä. Panimo perustettiin vuonna 2007 ja sillä on omia olutbaareja 50 maassa. Yhteistyön siemen alkoi Petteri Vänttisen ajatuksesta järjestää olutseminaari, johon hän pyysi Mikkelleriltä asiantuntijan puhumaan. Yhteistyö eteni yhteisen oluen valmistamiseen Savonlinnassa. Korona vähän sotki kuvioita, mutta Mikkellerillä huomattiin, että Suomessa voisi tehdä enemmänkin. Tästä ajatuksesta alkoi vuoden 2021 alussa Mikkellerin tuotteiden maahantuonti Olaf Brewingin kautta.
”Yhteistyö on mahdollistanut meille paljon. Tietotaitoa on saatavilla heidän kauttaan. Tuotteemme täydentävät toisiaan. Mikkelleriltä saamme valikoimaamme alkoholittomat tuotteet, joita meidän laitteilla ei pysty valmistamaan”, Petteri Vänttinen toteaa.
Olaf Brewing on pienpanimona toiminnoissaan ketterä. Asiakas saa halutessaan vaikka omalla kuvallaan varustetun oluen, mielellään toki valikoimissa olevista olutlaaduista.
Korona-aika osoitti toiminnan ketteryyden. Olut vaihtui tuotteena pikavauhtia käsihuuhteiden valmistukseen.
”Selvitin käsihuuhteiden valmistuksen lainsäädäntöä heti korona-aallon alkaessa. Valmistukselle ei ollut esteitä. Myös tuotteidemme lääkepullomainen pullo sopi hyvin käsihuuhteiden valmistukseen. Näin saimme ensimmäisenä toimijana käsihuuhdelinjaston toimintaan ja tuotteita markkinoille. Tämä osaltaan mahdollisti meille taloudellisesti varsin hyvän viime vuoden tuloksen”, Petteri Vänttinen summaa korona-aikaa.
Taina Harmoinen
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, URAKKA-hanke
Uudet viljelykasvit ja jalosteet Marjatila Teittisen laajenevan toiminnan jalustana
01.11.2021 Ajankohtaista, Blogi | Kirjoittanut: Taina
Maarit ja Jarkko ovat kehittäneet Teittisen Marjatilan toimintaa kymmenen vuoden aikana vahvasti. He ovat lisänneet viljelyalaa ja -kasveja sekä tuotekehittäneet jalosteita omista raaka-aineista. Kuva: Teittisten albumi
Marjatila Teittisellä on pitkä historia mansikanviljelyssä. Viimeisen kymmenen vuoden aikana Maarit Syrjälä-Teittinen ja Jarkko Teittinen ovat kehittäneet yrityksen toimintaa systemaattisesti. He ovat laajentaneet tuotevalikoimaa, viljelypinta-alaa ja ryhtyneet valmistamaan jalosteita.
Juvalaisen Teittisten perheen marjanviljelyn juuret ulottuvat pitkälle. Marjatila Teittisen edellisen emännän Vuokon kotitilalla mansikkaa viljeltiin myyntiin jo 60 vuotta sitten, ja hänen mukanaan mansikanviljely alkoi myös Teittisten tilalla 1980-luvulla. Vuonna 1995 Teittiset luopuivat eläinten kasvatuksesta ja päätoimeentuloksi tuli mansikan viljely. Marjatila Teittisen nykyinen isäntäpari Maarit ja Jarkko Teittinen ottivat tilan haltuunsa sukupolvenvaihdoksessa vuonna 2009.
”Kun aloitimme yrittäjinä, mansikkaa oli noin 2,5 hehtaarin alalla. Sen lisäksi oli marja-aroniaa ja vadelmaa sekä toritavaraa, kuten perunaa, herneitä ja sipulia. Ensimmäinen yrittäjäkesämme oli todella lyhyt myynnillisesti, joten päätimme, että on pakko laajentaa jalustaa”, Maarit Syrjälä-Teittinen kertoo.
Pinta-alaa ja lajikkeita lisää
Mansikka on Marjatila Teittisen päätuotantokasvi. Marjat kerätään suoraan rasioihin. Kuva: Maarit Syrjälä-Teittinen
Jatkojalostus ei ollut Maarit ja Jarkko Teittisellä ensimmäisenä ajatuksena, kun he reilu kymmenen vuotta sitten miettivät tuotannon jalustan laajentamista. Ennemminkin suunnittelussa oli viljelypinta-alan laajentaminen. Nykyisin marjoja ja vihanneksia kasvatetaan reilulla kymmenen hehtaarin alalla.
Mansikan satokautta on saatu pidennettyä lajikevalinnoilla, yleensä mansikkaa saadaan kesäkuun puolesta välistä elokuun loppuun asti. Marja-aroniaa kasvaa edelleen, vadelman viljelyala on lisääntynyt ja uusina lajikkeina viljelyyn ovat tulleet musta-, valko-, puna- ja viherherukka, karviainen, pensasmustikka ja raparperi. Toki myös vihannesten viljelyalaa on lisätty. Viljelyalan ja uusien lajikkeiden myötä satokautta ja tuoretuotteiden myyntiä on saatu pidennettyä.
Jarkko Teittinen on kehitellyt poimijoille kärryjä poiminnan avuksi. Kärryillä työskentely säästää selkää ja poimintarasiat kulkevat hyvin mukana. Kuva: Maarit Syrjälä-Teittinen
Marjatila Teittisellä työskentelee Maaritin ja Jarkon lisäksi Jarkon äiti Vuokko apuna erityisesti torimyynnissä Mikkelissä. Kesän 2021 yli 20 kausityöläisestä kaksi oli suomalaisia ja loput ulkomaalaisia, joista suurin osa oli kolmen kuukauden työsopimuksella. ”Yhteistyössä toisten alueen yrittäjien kanssa työllistimme kaksi ulkomaalaista puoleksi vuodeksi Suomeen”, Maarit Syrjälä-Teittinen kertoo.
Kausityövoiman lisäksi monet asiakkaat käyvät itse poimimassa Teittisten marjoja. Teittiset kertovat itsepoiminnan suosion nousseen viime vuosina ja yhä enemmän käy nuoria lapsiperheitä. Smoothien valmistus on kasvattanut kotimaisten marjojen suosiota ja lapsille halutaan näyttää missä marjat kasvavat.
Marjat hyödynnetään tarkkaan
Marjatila Teittisellä sysäys jalosteiden valmistukseen syntyi tavoitteesta hyödyntää kakkoslaatuinen mansikka järkevästi. Ensimmäinen jaloste oli kylmäpuristettu mansikkamehu, jota myytiin kolmen litran hanapakkauksissa. Siitä tuoteperhe on laajentunut muihin mehuihin, alkoholittomaan kuohujuomaan, glögeihin, hilloihin, marjajauheisiin ja makeisiin. Uusimmat tuotteet ovat Omena-aronia glögi, Savolais shatni ja Marja karamellit.
”Teen ensin omassa keittiössä tuotekehitystä. Esimerkiksi mehujen eri raaka-aineiden suhteita testaan ja maistelemme niitä. Savois shatnin tuotekehityksessä apunani oli Partalan Kuninkaankartanon yrittäjä Paula Tegelberg. Marmeladien ja makeisten tuotekehitystä tein myös SavoGrow:n järjestämällä kurssilla Suonenjoella”, Maarit Syrjälä-Teittinen kertoo tuotekehityksen ideointivaiheesta. Maarit korostaa, että tuotteen reseptiikassa tärkeässä asemassa ovat tuotteen valmistavat alihankkijat.
Marjatila Teittisen tuotevalikoimassa on mm. mehuja, alkoholitonta kuohujuomaa, glögejä, hilloja, aroniasiirappia sekä makeisia. Kuva: Taina Harmoinen
Teittisten mehut tehdään kylmäpuristamalla ja pastöroimalla Hyvämäen Mehustamolla Elimäellä. Pakastetut marjat viedään sinne mehustettavaksi ja pullotettavaksi. Mehupulloihin Maarit tekee itse etiketit kotona. Kuohujuomaa varten mehu pakataan viiden litran pusseihin ja nuo mehut Teittiset kuljettavat Poikain Parhaat -yritykseen Tampereelle hiilihapotettavaksi ja pullotettavaksi.
Mehunpuristuksessa jää sivuvirraksi kuori ja siemenet. Niitä hyödynnetään valmistamalla marjajauheita. Jauheet Teittiselle valmistaa Annaberry Savitaipaleella. Marjajauheita Teittiset myyvät sellaisenaan 100 g muovipurkeissa sekä käyttävät makeisten valmistukseen. Annaberry ostaa myös omaan tuotantoonsa Teittisiltä marjamassaa.
”Makeiset meille tekee Micaro Makeiset. Yritys toimi aiemmin Lappeenrannassa, mutta on nyt muuttanut Kouvolaan. Micaron yrittäjä Ville Vahersalo on todella karkkialan ammattilainen. Karkkireseptejä kehittelimme Suonenjoella Savo Grow:n kursseilla. Viimeinen silaus resepteihin saatiin Villeltä”, Maarit Syrjälä-Teittinen kehuu yhteistyöyrittäjän osaamista. Vaahtokarkkeja Marjatila Teittinen on valmistuttanut jo aiemmin. Nyt uutuutena valmistetaan marjoista kovakarkkeja.
Alihankintaverkosto apuna tuotannossa ja tuotekehityksessä
Maarit Syrjälä-Teittinen toteaa, ettei tuotekehityksessä ja jalosteiden valmistuksessa tarvitse itse tehdä kaikkea. Tärkeää on verkostoitua ja etsiä yhteistyökumppaneita vaikkapa googlaamalla internetistä. Kuva: Juuli Aschan
Maarit Syrjälä-Teittisen kanssa keskustelussa tulee todella monesti esille alihankkijoiden myötä tuleva asiantuntemus tuotteen valmistamiseen. Marjatila Teittisen jalosteita valmistavat yritykset ovat omalla tuotesektorillaan huippuasiantuntijoita.
”Alihankinnan myötä olemme saaneet tuotteisiin sopivat määrät esimerkiksi säilyvyyttä parantavia aineita. Jalosteilla pitää olla järkevä säilyvyysaika, jotta ne ovat kannattavia myydä”, Maarit toteaa.
Marjatila Teittisen alihankintaverkosto on monessa paikassa, joten raaka-aineiden kuljetus ja valmiiden tuotteiden haku on syytä suunnitella huolella. Alihankkijat ovat valikoituneet oman etsinnän, tarjouspyyntöjen ja toisten alihankkijoiden vinkistä. Esimerkiksi Annaberryyn yhteys syntyi Hyvämäen Mehustamon kautta.
Maarit ja Jarkko Teittinen ovat pohtineet järkevästi myös tuotantoon tarvittavaa aikaa ja todenneet, ettei sitä oikein ole. ”Pitää olla verkostoitumista toisten tuottajien kanssa. Itse ei tarvitse tehdä kaikkea”, Maarit kannustaa. Marjojen pakastustilat heillä on itsellään.
Myynti omissa käsissä
”Myymme itse suoraan tuoreet marjat ja vihannekset. Meillä on myyntipisteet Mikkelin torilla ja V5-tien varrella sijaitsevan Punaisen Piipun Kievarin pihassa. Kotileipomo Siiskoselle menee jonkin verran leivonnaisiin mansikkaa ja pensasmustikkaa. Muuten kaikki menee suoraan meiltä asiakkaille ilman välikäsiä”, Maarit Syrjälä-Teittinen kertoo.
Maarit Syrjälä-Teittisen uusimmat jalosteet ovat Omena-aronia glögi, Marja karamellit ja aroniasta valmistettu Savolais shatni. Tuotekehitysvuoroa odottaa pakkasessa kausityöntekijän keräämät puolukat. Kuva: Taina Harmoinen
Marjajalosteet muodostavat nykyisin 15-20 % Marjatila Teittisen liikevaihdosta. Jalosteet myydään suurimmaksi osaksi itse erilaisissa myyjäisissä ja markkinoilla.
”Minä rakastan myymistä. Myyjäisillä ja markkinoilla olo tuo vaihtelua normaaliin arkeen ja kesän peltotöiden jälkeen. Menemme myymään talvella Jarkon kanssa yhdessä, joten myyntitilaisuudet ovat myös tärkeää aikaa olla yhdessä. Toki markkinoilla olo on rankkaa hommaa ja myyntiä pitää saada”, Maarit toteaa. Hyvänä lisänä markkinoilla on Maarit Syrjälä-Teittisen muut tuotteet. Maarit on taitava käsistään ja idearikas. Hän valmistaa muun muassa koruja, valopulloja ja painettuja kasseja.
Marjatila Teittisen jalosteita on vain muutamassa satunnaisessa myyntipisteessä. Tuotteiden myynti esimerkiksi vähittäiskauppojen kautta edellyttäisi isompia myyntieriä eikä heidän omat raaka-aineet niihin välttämättä riitä. Samoin useampi väliporras tuo tuotteiden hinnoitteluun oman haasteensa.
Tuotteiden laadusta ja alkuperästä kertoo tuotteisiin saatu D.O.Saimaa -alkuperämerkki. ”Juvaa ei tunneta, mutta kaikki tietävät Saimaan. Siksi Saimaasta viestivä merkki on hyvä. Paikalliset eivät sitä oikein osaa arvostaa, mutta monille kansainvälisille matkailijoille alkuperämerkit ovat tuttuja”, Maarit Syrjälä-Teittinen toteaa.
Taina Harmoinen, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, URAKKA-hanke
Uutisia ja tapahtumia Etelä-Savon ruoka-alan tuoreessa uutiskirjeessä
21.09.2021 Ajankohtaista | Kirjoittanut: hallintaTuorein uutiskirje tarjoaa lukuisia eteläsavolaisia yrittäjätarinoita. Podcast-sarjassa vieraillaan Iso-Mikkasen lammastilalla, Kuvalan lihan sikatilalla ja Hietalan luomutilalla, jossa kasvatetaan ylämaan karjaa. Pääsemme myös tutustumaan Järvi-Suomen Kalatuotteen toimintaan. Yrittäjätarina-osiossa Rapion Myllyn omistajat kertovat myllyn historiaa ja valottavat tulevaa. Ajankohtaisosiossa päästään uusien muikkumakujen maailmaan Monenlaista muikusta-hankkeen voimin sekä kerrotaan vuoden 2021 palkituista Suomen ruokamatkailutuotteista. Matkailualan yritysten kannattaa paneutua artikkeliin, jossa kerrotaan Visit Fnlandin lanseeraamasta DataHub-tietokannasta, joka on ilmainen työkalu palveluiden ja tuotteiden markkinointiin. Uutiskirjeestä kerrotaan myös tulevista tapahtumista ja uudista julkaisuista.
Klikkaa uutiskirjeeseen: https://mailchi.mp/71c32ba06061/urakka-hankkeen-uutiskirje
Rapion Myllyltä taatusti tuoreita jauhoja
20.09.2021 Ajankohtaista, Blogi | Kirjoittanut: Taina
Rapion Mylly on jauhanut eteläsavolaista viljaa jo vuodesta 1812 lähtien. Nykyinen mylläri Lasse Härkönen on mylläri 4. polvessa. Lassen ja Pian pojasta Laurista on tulossa seuraavan polven mylläri.
Rapion Myllylle on matkaa Juva-Savonlinna -tieltä parisen kilometriä. Monesti surkutellaan, kun yritys ei ole aivan tien vieressä. Härköset kokevat yrityksensä sijainnin etuna.”Tänne poiketaan varta vasten ja täällä asiakkaille on tarjolla muunlaiset äänet kuin liikenteen melu. Tämä on konsepti. Meille poikenneet asiakkaat haluavat usein myös puhua paljon”, Härköset luettelevat yrityksensä sijainnin etuja. Take away -tuotteita ei juurikaan myydä, vaan asiakkaat tulevat nauttimaan kahvia ja vastajauhetuista jauhoista leivottuja herkkuja.
Rapion Myllyn kahvila sijaitsee kosken kupeessa. Kahviherkuttelun lomassa voi rentoutua veden ääniä kuunnellen. Kuva: Rapion Mylly
Kosken rannalla sijaitseva Rapion Mylly on miljöönä ainutlaatuinen. Koskesta on tullut ja tulee edelleenkin energiaa myllyn tarpeisiin. Aivan omavaraisia energian suhteen ei yrityksessä olla, mutta parhaillaan menossa olevan remontin myötä tilanne paranee. Remontin myötä saadaan jauhatusprosesseihin myös tehokkaampia laitteita.
Kotitalouksissa tapahtuneet muutokset heijastuvat myös Rapion Myllyn toimintaan. Vielä 2000-luvun alkupuolella rukiin jauhattajia oli todella paljon ja kahvilaakin pidettiin auki heitä varten. Rukiin kotitarvekasvattaminen on vähentynyt, joten rahtimyllytys on nykyisin varsin vähäistä.
Viljat matkaavat Rapion Myllylle pääosin lähiseudulta Juvalta, Rantasalmelta, Joroisista, Puumalasta ja Ristiinasta.
”Meillä ei ole varsinaisia sopimusviljelijöitä, mutta monen viljelijän kanssa on tehty yhteistyötä jo vuosikymmeniä. Laatu ratkaisee viljan ostossa”, Lasse Härkönen kertoo.
Talvisin Rapion Myllyn toiminta on jauhatusta ja tuotemyyntiä vähittäiskauppoihin sekä verkkokaupan kautta. Työntekijöinä on oma kolmen hengen perhetiimi. Kesällä Myllyn yhteydessä toimii kahvio, johon palkataan lisäkäsiä avuksi.
”Kesätyöntekijöiden saaminen on vaikeutunut vuosi vuodelta ja sopivien löytäminen on vaikeaa”, Pia Härkönen toteaa. Asiaa voisi auttaa, jos esimerkiksi Juvan kunta voisi tarjota edullisia asuntoja kesäajaksi kesätyöntekijöille.
Kahvila-asiakkaat myyntiedustajina
Rapion Myllyn tuotteet myydään kuluttajapakkauksissa. Kaurahiutale on ollut suosituin tuote jo pitkään.
”Kesän kahvilavieraat ovat hyviä viestinviejiä ja markkinoijia tuotteillemme. He toivovat tuotteita omiin lähikauppoihinsa”, Lauri Härkönen kertoo. Rapion Myllyn markkinointi suoraan kauppoihin on hyvin vähäistä ja myyntipaikkojen kasvu on tullut asiakkaiden kautta. ”Tahdomme minimoida kuljetuksia, joten kaikki tuotteet menevät suoraan myyntipisteisiin, leipomoihin ja laitoskeittiöihin”.
Verkkokaupan Rapion Mylly avasi kesällä 2020.
”Verkkokauppa on vastannut odotuksia. Se on hyvä kanava palvella asiakkaita. Historia toistaa tavallaan itseään. Ennen maanviljelijät jauhattivat kerran pari kuukaudessa. Nyt jauhot voi ostaa verkkokaupasta niin usein kuin on tarve”, Lasse Härkönen toteaa.
”Asiakkaiden joukossa on mukavasti jo vakioasiakkaita, jotka tilaavat säännöllisesti”, Lauri lisää. Hän ei ole täysin tyytyväinen heidän nykyiseen verkkokauppasovellukseen ja pohtii sen uudistamista.
”Verkkokauppa toteuttaa meidän arvomaailmaa. Asiakas saa sitä kautta tuoreen tuotteen”, Pia toteaa. Asiakaskunta on ympäri Suomen Turun saaristosta Kilpisjärvelle.
Somea Rapion Mylly hyödyntää jonkin verran markkinointiin erityisesti kesällä. Menneenä kesänä heillä oli kokeilussa ensimmäistä kertaa live-videolähetykset, joiden perusteella kahvilaan tuli asiakkaita esimerkiksi nauttimaan vasta paistettuja lettuja.
Maaseutu viehättää asuinpaikkana
Rapion Myllyn tulevaisuus näyttää valoisalta. Lasse ja Pia Härkösen poika Lauri on pikkuhiljaa ottamassa myllytoiminnan vastuulleen.
Lauri Härkönen on jatkamassa Rapion Myllyn yritystoimintaa. Omistajuudenvaihdos etenee pikkuhiljaa.
”Tänne haluan jäädä. En halua maalta mihinkään”, Lauri perustelee valintaansa. Hän on koko ikänsä työskennellyt perheen yrityksessä. Härkösillä on tytär Hanna, joka on IT-alalla Tampereella töissä.
Lauri näkee Rapion Myllyn tulevaisuuden suhteellisen valoisana.
”Maailman meno muuttuu ja yhä nuoremmat haluavat syödä suomalaista ruokaa”, Lauri toteaa. Hänen puheistaan kuuluu selkeä realismi yritystoimintaan. Hän ei odota kultakaivosta eikä haaveile suurtoiminnasta.
”Pieniä uudistuksia on tulossa. Maailman menossa pitää pyrkiä pysymään mukana.”
”On mukavampi luovuttaa yritystoiminta läheiselle kuin ventovieraalle. Pikkuhiljaa luopuminen on eri asia kuin yhdellä kertaa. Monet pienmyllyt ovat lopettaneet kokonaan toiminnan”, Lasse Härkönen pohtii ja jatkaa, että huolena on toki jatkajan jaksaminen.
Etelä-Savon ruoka-alalla tarvitaan yhteistyötä
Rapion Myllyn väki näkee Etelä-Savon ruoka-alan tulevaisuuden varsin valoisana. Lasse Härkösen mielestä nykyisin yleisesti tunnustetaan, että maaseutu on pidettävä asuttuna. Pia Härkönen peräänkuuluttaa oikeanlaista ruokaviestintää ja lisää ruokatiedostusta. Härköset kaipaavat Etelä-Savon ruoka-alalle entistä enemmän yhteistyötä.
”Meillä on monen alan yrityksiä ja yhteistyö on tärkeää. Ruoka-ala tulee nähdä alkutuotannosta kuluttajalle asti. Tuottajien tarinoita voisi olla enemmän esillä. Tuotteille annetaan kasvot”, Lauri pohtii.
”Kaikki ruoka-alan toimijat tulisi nähdä rikkautena. Monesti markkinoidaan vain ravintoloita. Jos asiakas tulee kahdeksi viikoksi mökkilomalle Saimaan seudulle, niin harva kuitenkaan syö jokaista ateriaa ravintolassa. Hän mielellään ostaisi varmaan paikallisia perustuotteita raaka-aineiksi aterioihinsa. Yhteistyötä tarvitaan markkinoinnissa”, Pia toteaa.
Rapion Myllyn kesäkahvilan myyntipuodissa on omien tuotteiden lisäksi lähiseudun tuottajien tuotteita. Asiakkaiden ostokäyttäytymisestä Pia Härkönen on huomannut, että niin itselle kuin tuliaisiksi ostetaan perustuotteita kuten paikallisia kananmunia ja ruisleipääkin.
”Etelä-Savolla olisi paljon mahdollisuuksia, kun ne saataisiin hyödynnettyä. Markkinakanavat koko Suomen laajuiseen levitykseen ovat hyvät. Kesäasukkaat haluavat ostaa pientuottajilta ja vievät tuotetietoa eteenpäin”, Lauri Härkönen summaa maakunnan mahdollisuuksista.
Taina Harmoinen, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, URAKKA-hanke