Ajankohtaista
Keittiöiden yhteiskäyttö toimii Tanskassa – toimisiko Suomessakin?
09.02.2018 Ajankohtaista, Blogi | Kirjoittanut: TainaToimistotiloja on vuokrattavissa, samoin varastoja, autotalleja, korjaushalleja. Kuukausivuokrauksen lisäksi tiloja voi vuokrata myös tuntiperustaisen käytön mukaan. Saataisiinko tätä samaa toimintamallia myös keittiötiloihin eli tilapäisesti käyttöön perustuen vuokraukseen?
Tilapäisesti vuokrattavista elintarvikejalostustiloista ei juurikaan näe ilmoituksia. Tiloja toki meillä on. Esimerkiksi koulujen keittiöt ovat usein käytössä aamupainotteisesti ja vain viitenä päivänä viikossa. Monet koulujen keittiöistä ovat vielä koululaisten kesäloma-aikaan kokonaan tyhjillään. Vuokrattavista elintarvikehuoneistoista olisi paljon apua pienille jalostajille, joilla jalosteiden valmistus on kausiluontoista esimerkiksi marjojen jalostajat. Uutuustuotteiden kehittäjät puolestaan tarvitsisivat tuotekehitystiloja ennen kuin ryhtyvät rakentamaan omia tuotantotilojaan. Tilojen vuokrauksesta olisi toki hyötyä omistajille, kun ulkopuolisesta käytöstä saa vuokratuloja.
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun ylemmän restonomitutkinnon opiskelijoita kävi opettajansa Riitta Tuikkasen johdolla tutustumassa Köpenhaminassa Papiröenin Street Food Market -toimintaan sekä Mia Maja Hanssonin Cph Food Space ja Kitchen Collective yrityksiin, jotka muun muassa välittävät tyhjillään olevia keittiötiloja.
– Mia Maja Hansson kertoi meille, että aluksi yritykset kokivat omat tilansa olevan koko ajan käytössä, yliopettaja Riitta Tuikkanen Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta kertoo opintoretken annista.
– Kun toimintoja ryhdyttiin tarkemmin analysoimaan, niin vapaita tiloja löytyikin.
Mia Maja Hansson esitteli kahden yrityksensä toimintaa: vuonna 2016 perustettua Food Spacea ja pari vuotta pidempään toiminutta Kitchen Collectivea.
Kitchen Collective välittää tiloja pienyrittäjille tyhjinä olevista keittiöistä. Jos ravintola avaa ovensa vasta illalla, on sen keittiö käytettävissä aamupäivisin. Koulujen opetuskeittiöt ovat usein iltaisin vapaana, jolloin niitä voidaan hyödyntää tehokkaammin Kitchen Collectiven välityksellä.
Kitchen Collectiven etuna on yrittäjän näkökulmasta se, että yritys maksaa vain keittiön konkreettisesta käytöstä. Tällöin yrittäjällä on mahdollisuus kehittää, testata ja kokeilla uusia tuotteita ilman omaa keittiötä. Kööpenhaminassa toimii paljon pieniä ruokakojuja, joille tämä vaihtoehto on upea mahdollisuus yrityksen menestyksekkääseen toimintaan.
Cph Food Space -yritys auttaa uusia ruoka-alan yrittäjiä vuokraamalla heille toimistotilaa sekä mahdollisuuden kokeilla, kehittää ja maistattaa suunnittelemiaan ruokatuotteita järjestämällä sopivat tilat tähän tarkoitukseen. Food Space auttaa myös uusia yrittäjiä yrityksen perustamisessa tarjoamalla mm. neuvontaa ja konsultaatiota.
(Tekstissä on lähteenä käytetty restonomi (YAMK) opiskelijoiden Auni Nikusen, Riikka Neuvosen ja Merja Tiirikaisen kirjoittamaan artikkelia Kööpenhaminan opintomatkalta. Kuvat: Merja Tiirikainen ja Auni Nikunen)
Taina Harmoinen, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
Ruoan alkuperää ei kysytä ravintolassa
16.01.2018 Ajankohtaista, Uutinen | Kirjoittanut: TainaVain joka viides suomalainen kysyy ruuan alkuperästä ravintolassa, vaikka lähes kaikki ovat kiinnostuneita siitä. Eniten kysytään lihan alkuperää (51 prosenttia). Toiseksi eniten kysytään siipikarjan alkuperää (50 prosenttia) ja kolmanneksi eniten kalan alkuperää (41 prosenttia).
Maa- ja metsätalousministeriön teettämän ja tutkimusyritys IRO Researchin toteuttaman tutkimuksen mukaan noin 80 prosenttia suomalaisista haluaisi tietää, mikä on heidän ruokansa kotimaa. Kotimaisuuden jälkeen eniten suomalaisia kiinnostaa ruuassa sen puhtaus.
Suomi on maapallon pohjoisin paikka, jossa harjoitetaan maataloutta. Paitsi pohjoisinta, suomalainen ruoka on useilla mittareilla mitattuna myös maailman parhainta: se on vastuullisinta ja turvallisinta. Suomalaisilla maatiloilla käytetään maailman puhtainta vettä. Suomalainen ruoka on myös salmonellavapaata, eikä eläimiä kasvateta antibiooteilla. Eläimiä kohdellaan hyvin, ja ne syövät puhdasta ruokaa.
Lue lisää suomalaisen ruoan ominaisuuksista www.luke.fi/ruokafakta
Koko tutkimusraportti on luettavissa sivulla http://mmm.fi/laheltaparempaa/tausta-aineistot
Kestävän ruokajärjestelmän kehityksen veturina Järvi-Saimaa
20.12.2017 Ajankohtaista, Uutinen | Kirjoittanut: TainaSuomen hallituksen visiona on kehittää Suomesta kiertotalouden globaali kärkimaa. Tämän saavuttamiseksi Sitra on laatinut Kierrolla kärkeen – Suomen tiekartta kiertotalouteen 2016–2025 -ohjelman. Kyse on maailmanlaajuisesti uniikista tiekartasta, jonka toimenpiteillä tavoitellaan 3 miljardin euron lisäarvopotentiaalia kansantaloudelle. Kestävien ruokajärjestelmien kehittäminen on osa kiertotalouden tiekartan kehittämiskohteita. Muut painopistealueet ovat metsäperäiset kierrot (uudet biopohjaiset tuotteet, palvelut, yhteistyö, digiteknologia), tekniset kierrot, liikkuminen ja logistiikka sekä eri toimijoiden yhteiset toimenpiteet kiertotalouden edistämiseksi.
– Tavoitteena on, että ruokatuotanto olisi ekologista sekä sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää, Sitran asiantuntija Merja Rehn kertoi kestävän ruokajärjestelmän tavoitteista Järvi-Saimaan ruokajärjestelmähankkeen tilaisuudessa Juvalla.
– Tällä hetkellä maailmanlaajuisesti 31 % käyttökelpoisesta ruoasta menee hukkaan. Suomessa hukkaan menee ruokaa 300-400 miljoonaa kiloa vuodessa, Merja Rehn kertoo. Merja Rehn toimii Sitrassa asiantuntijana kestävän ruokajärjestelmän painopistealueella.
Maailma on täynnä hukkaa – niin metallien, energian, veden, tilojen, ruuan kuin monen muunkin tuotteen. Toisaalta meillä häämöttää raaka-ainepula. Vuoteen 2030 mennessä arvioidaan viljelysmaan tarpeen kaksinkertaistuvan, samoin vettä tarvittaisiin liki puolitoista kertaisesti nykyiseen verrattuna.
– Olemme kahden mahdottoman yhtälön keskellä, samalla kun ylikulutamme hallitsemattomasti, odotettavissa on merkittävää puutetta. Kiertotalouteen perustuvaa säästäväisyyttä, uudelleen käyttöä ja elinkaariajattelua tarvitaan, Merja Rehn toteaa.Alueellinen kestävä ruuantuotanto alkaa julkiselta sektorilta. Julkiset ruokapalvelut käyttävät 350 miljoonaa euroa vuodessa ruokahankintoihin. Kun ruoka tuotetaan ja kulutetaan alueellisesti, puhutaan myös merkittävistä aluetaloudellisista ja työllisyysvaikutuksista.
Järvi-Saimaan kestävä ruokajärjestelmä valittiin yhdeksi Sitran rahoittamaksi alueelliseksi ruokajärjestelmähankkeeksi. Muut alueet ovat Ahvenanmaa, Keski-Suomi, Lappi ja Uusimaa.
Alueellisella ja kestävällä ruokajärjestelmällä tarkoitetaan sitä, että mahdollisimman paljon käytetyistä tuotantopanoksista tulee alueelta, jolla ruoka tuotetaan ja kulutetaan. Tällöin päästöt ja resurssien kulutus ovat vähäisempiä. Tavoitteena on paikallisen ruuan arvostus ja ruokakulttuurin kehittäminen.
Järvi-Saimaa Palvelut Oy:n kehitysjohtaja Simo Kaksonen julkaisi KERU-kilpailun Järvi-Saimaan kestävä ruokajärjestelmä -hankkeen tilaisuudessa 12.12. Juvalla. Kilpailuun toivotaan saatavan useita kymmeniä kokeiluja ruokajärjestelmien kiertotalouden kehittämiseksi.
Järvi-Saimaan kestävä ruokajärjestelmä -hankkeen tuotoksena tavoitellaan ruokajärjestelmää, jossa ruuan tuotanto ja käyttö ovat vastuullista alueella ja ruokaa tuotetaan vastuullisesti. Vastuu ulottuu ruokalautaselle asti. Esimerkiksi villikala puhdistaa veden, tuo työtä, pienentää hävikkiä ja voi päätyä älykkäin logististen ratkaisuin tuoreena suoraan kalastajalta ruokapöytään. Sivuvirrat hyödynnetään tehokkaasti ja ravinteet kierrätetään älykkäästi. Hävikkiä ei juurikaan synny ja julkisten keittiöiden kapasiteetin tehokkaampaan käyttöön luodaan mallit.
Tavoitteena on kokeilujen ja mallinnuksien kautta luoda suunnitelma kestävälle ruokajärjestelmälle vuoden 2018 loppuun mennessä. Järvi-Saimaan hankkeen toteuttajina ovat Järvi-Saimaan Palvelut Oy:n lisäksi Juvan, Rantasalmen, Sulkavan kunnat, Tamora Oy, Luke, Luomuinstituutti, Pro Agria, Ruralia ja XAMK.
Taina Harmoinen, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
Kinkkutemppu kerää kinkun paistinrasvat polttoaineeksi
19.12.2017 Ajankohtaista, Uutinen | Kirjoittanut: TainaJoka joulu Suomessa syödään jopa 7 miljoonaa kiloa kinkkua, josta syntyy myös suuri määrä paistinrasvaa. Kinkun paistinrasva kerätään talteen Kinkkutemppu-tempauksessa.
Suomessa on erinomainen osaaminen uusiutuvan dieselin valmistukseen rasvapitoisista jätteistä ja tähteistä. Kun diesel valmistetaan jätteistä ja tähteistä, on se myös ilmastolle ystävällisempää. Jätteistä ja tähteistä tuotetulla Neste MY uusiutuvalla dieselillä on jopa 90 % pienempi CO2 – jalanjälki kuin fossiilisella dieselillä.
TOIMI NÄIN:
1. Avaa ja huuhtele tyhjä maitopurkki.
2. Kaada rasva varovasti tölkkiin (äläkä hyvä ihminen polta itseäsi).
3. Sulje tölkki esimerkiksi teipillä.
4. Anna rasvan hyytyä viileässä ja kiikuta se lähimpään keräyspisteeseen 20.12.2017–4.1.2018.
Lähimmän keräyspisteen löydät osoitteesta www.kinkkutemppu.fi
Kinkkutemppu-kampanjan tavoitteena on saada mukaan satatuhatta suomalaista kotitaloutta. Jos tavoite täyttyy, Kinkkutemppu lahjoittaa 20 000 euroa vähävaraisia perheitä tukevalle Hopelle. Kemianteollisuuden lisäksi Kinkkutempussa ovat mukana Neste, Lassila & Tikanoja, Honkajoki, K-ryhmä, Suomen Pakkauskierrätys RINKI, Atria, HKScan, Snellman, Maa- ja kotitalousnaiset, Suomen Kiertovoima ry KIVO ja kunnalliset jätelaitokset, Suomen Kuntaliitto, Vesilaitosyhdistys ja Ympäristöteollisuus- ja palvelut YTP.
Ruokafaktasivustolta tietoa suomalaisista elintarvikkeista kansainvälisessä vertailussa
13.12.2017 Ajankohtaista, Uutinen | Kirjoittanut: TainaTilastotietoa Suomen elintarvikeketjusta on tuotettu pitkään, mutta tilastopalveluissa painopisteenä on ollut kotimaan tilanteen kuvaaminen. Luonnonvarakeskuksen uudelle Ruokafaktasivustolle on koottu kuluttajille ja elintarvikealan yrityksille sekä medialle käyttökelpoisessa muodossa tietoa elintarvikeryhmittäin esimerkiksi ruuan torjunta-aine- tai antibioottijäämistä ja tuotantotavoista.
Suomalaiset elintarvikkeet ovat monilla mittareilla mitattuna laadukkaita: elintarvikeketju on hygieeninen, tuotteet jäljitettävissä ja tuotanto vastuullista. Kansainvälisillä elintarvikemarkkinoilla yritysten on kuitenkin kyettävä perustelemaan suomalaisen ruuan laadukkuus suhteessa kilpailijamaihin niin kotimaassa kuin vientimarkkinoillakin. Perusteisiin pitää pystyä esittämään faktat.
Luonnonvarakeskuksen ja Elintarviketurvallisuusviraston yhteistyönä toteuttamassa ruokafaktapalvelussa suomalaisen ruuantuotannon ja elintarvikkeiden laatua kuvaava tilastotieto on esitetty suhteessa muista, lähinnä Euroopan maista kerättyyn tilastotietoon. Palvelusta löytyy tuoteryhmittäin tietoja esimerkiksi vierasainepitoisuuksista, tuotantoeläinten lääkitsemisestä ja tuotantotavoista.
– Tilastoista käy selvästi ilmi esimerkiksi antibioottien vähäinen käyttö tuotantoeläinten lääkinnässä ja salmonellan lähes olematon esiintyminen. Molemmissa Suomi on Ruotsin rinnalla aivan omaa luokkaansa eurooppalaisessa tilastovertailussa, kertoo hankkeesta vastannut erikoistutkija Csaba Jansik Luonnonvarakeskuksesta.
Myös esimerkiksi eläin- ja kasvitautien hyvä tilanne erottuu vertailussa. Kasvitautien vähäisen esiintymisen etuna on pienempi tarve käyttää kasvinsuojeluaineita kuin esimerkiksi suurissa eurooppalaisissa ruuantuottajamaissa.
Talousveden laatu puolestaan osoittautui tilastollisessa vertailussa korkealuokkaiseksi lähes koko EU:ssa yksittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta.
Löydettiin myös heikommin tunnettuja suomalaisia vahvuusalueita, esimerkkinä luomukeruualueeksi soveltuvan metsän osuus. Tilastokatsauksen perusteella todettiin, että Suomessa on peräti maailman suurin sertifioitu luomukeruuala, 11,6 miljoonaa hehtaaria, joka vastaa 30 prosenttia maailman kaikesta luomukeruualasta.
Ruokafaktasivusto löytyy osoitteessa www.luke.fi/ruokafakta. Ruokafaktasivuston tavoite on edistää Ruoka2030 ruokapoliittisen selonteon toimeenpanoa ja sen on rahoittanut maa- ja metsätalousministeriö osana maatalouden kriisipakettia.
Etelä-Savon maa- ja elintarviketalous tulevaisuuslasien läpi katsottuna
08.12.2017 Ajankohtaista, Blogi | Kirjoittanut: TainaKesäkuun ja lokakuun aikana Etelä-Savon maa- ja elintarviketalouden toimijat ovat kokoontuneet maaseuturahaston rahoittamassa KILTU2030-hankkeessa pohtimaan seuraavien viidentoista vuoden kehitystä Etelä-Savossa. Maa- ja elintarviketalouden muutosta on viime vuosikymmeninä kuvastanut rakennekehityksen nopea eteneminen. Tilakoko kasvaa ja uutta teknologiaa otetaan käyttöön. Markkinalähtöisyys on lisääntynyt ja EU:n yhteisessä maatalouspolitiikassa vaikuttavat yhä vahvemmin maaseutu-, ilmasto-, ympäristö- ja kauppapoliittiset painotukset. Samalla teknologia- ja rakennekehitys asettaa yrittäjille uudenlaisia osaamistarpeita. Kuluttajien kulutustottumusten ja arvojen muutos sekä tietoisuus luonnonvarojen rajallisuudesta ovat luoneet omat paineensa tuotannon kehittämisessä ja suuntaamisessa.
Tulevaisuuspohdinnat käynnissä. Kuva: Pasi Rikkonen
Toteutetuissa tulevaisuustyöpajoissa lähtökohtana on ollut neljä skenaariota, joilla kullakin on erilaisia vaikutuksia Etelä-Savon elintarvikealan kehitykseen. Kehitysnäkymistä keskusteltaessa skenaarioissa yhdistyy politiikkaan, markkinoihin, tuotantorakenteeseen, teknologiaan ja ympäristöön liittyviä muutosvoimia ja niiden kehityskulkuja.
Maatalous ilmastonmuutoksen hillintätalkoisiin
Hillintäskenaariossa kasvihuonekaasupäästöjen voimakkaat rajoitustoimet vaikuttavat maataloudessa erityisesti kotieläintuotannon toimintaedellytyksiin. Kotieläintiloilla siirrytään kokonaiskestävyydeltään parempiin tuotantojärjestelmiin ja uutta päästöä vähentävää teknologiaa otetaan käyttöön. Näistä syntyy myös kustannuksia tiloille. Lisäksi kasvinviljelytilojen ja kotieläintilojen yhteistyömalleilla kehitetään ratkaisuja mm. ravinteiden parempaan kierrättämiseen sekä eloperäisten maiden monivuotiseen nurmenviljelyyn. Ilmastonmuutoksen hillitsemis- ja sopeuttamiskeinot nostavat energian hintaa, jonka tuotannossa uusiutuvan energian osuus nousee. EU:ssa siirrytään kohti kansallisen tason tukia, joissa ohjaavana jakokriteerinä ovat mitattavat, ohjeelliset ilmastovaikutukset.
Fossiilisesta uusiutuvaan energiaan
Energiaskenaariossa uudistettu energiapolitiikka vie Suomea energiaomavaraisemmaksi hajautetumman ja bioenergiavaltaisemman energiantuotannon kautta mm. puuta ja biokaasua vahvemmin hyödyntäen. Lisäksi uusiutuvan energian (mm. lämpöpumput, auringosta ja tuulesta tuotettu energia) hybridiratkaisuja on otettu käyttöön julkisohjauksen edistäessä uusia energiaratkaisuja maaseudulla. Maanviljelijät ovat rakentaneet investointituella sekä pitkän aikavälin tuotantotuella uutta liiketoimintaa aiemmin mm. jätteinä pidettyjen maatalouden sivuvirtojen muuntamisella energiaksi ja lannoitteiksi.
Maatalous globaalien markkinoiden puristuksessa
Globaaliskenaariossa EU:n maatalous- ja elintarvikemarkkinat muuttuvat yhä markkinalähtöisemmiksi, minkä seurauksena maataloustukia ja muita maatalouden suojaverkkoja karsitaan. Kaupan vapautumisen vastavoimana protektionismi nostaa päätään. Kahdenväliset talousalueiden sopimukset lisääntyvät, mutta niiden neuvotteluprosessit venyvät. Samanaikaisesti maataloustuotteiden kysynnän ja tarjonnan vaihtelut voimistuvat maailmalla ja äkilliset hintamuutokset aiheuttavat alkutuotannolle ongelmia. Ulkoinen paine vauhdittaa Suomen maatalouden rakennemuutosta, mikä heijastuu tuottavuuden lievänä kasvuna. Tästä huolimatta suomalaisen maatalouden kannattavuus heikkenee. Kotimaisen ruoantuotannon supistuessa Suomi nojaa yhä vahvemmin tuontiruokaan.
Lähiruoka ja monialainen yrittäjyys vetureina
Yrittäjyysskenaariossa Suomen maatalouden kannattavuutta ovat lisänneet teknologinen kehitys, Suomelle suotuisat ilmasto-olosuhteet, maatalouden rakennemuutos sekä elintarvikkeiden kysynnän kasvu maailmalla erityisesti kehittyvien maiden elintason nousun myötä. Suomen maatalouden kokonaistuotanto lisääntyy ja Suomi on elintarvikkeiden nettoviejä erityisesti kasvaneiden Aasian markkinoiden myötä. Myös Pietarin alueen kysyntä on elpynyt erityisesti pitkälle jalostettujen elintarvikkeiden osalta. Suurin osa elintarvikkeiden viennistä muodostuukin pitkälle jalostetuista ja terveysvaikutteisista elintarvikkeista. Lähiruoka ja pienimuotoinen paikallinen jalostaminen ovat arvossaan ja tärkeä osa turismipalveluissa. Elintarvikkeiden jatkojalostusta täydentää elämys- ja virkistyspalvelujen tuottaminen.
Mitä skenaarioista voi oppia
Työpajoissa olemme työstäneet sekä itse skenaarioita että pohtineet, mitä vaikutuksia niillä on nykyiseen toimintaan. Vaikka ilmastonmuutos näyttää lisäävän suomalaisen maatalouden suhteellista kilpailukykyä pitkällä aikavälillä EU:ssa, politiikalla ja tässä tapauksessa ilmasto- ja energiapolitiikalla on suuri vaikutus elinkeinon kehitykseen. Maailmankaupan vapautumiskehityksen etenemisessä on tämän päivän silmin katsottuna enemmän esteitä kuin edistäviä tekijöitä. Suomen on kuitenkin mahdollista lisätä koko elintarvikeketjun kannattavuutta hyödyntämällä elintarvikemarkkinoilla ja elintarvikkeiden kulutuksessa tapahtuvia muutoksia. Tietoisuus maailmalla ruoan terveys- ja hyvinvointivaikutuksista tulee näkymään terveysvaikutteisten ja laadukkaiden elintarvikkeiden kasvavana kysyntänä. Se avaa mahdollisuuksia myös vientimarkkinoilla ja tarjoaa mahdollisuuksia kohentaa yritysten kannattavuutta ja siten edistää myönteistä kehitystä maaseudulla sekä maa- ja elintarviketaloudessa.
Kirjoitus perustuu Maaseuturahaston rahoittaman ”Kilpailukykyinen ja uusiutuva elintarvikeala Etelä-Savossa 2030” hankkeen nykytila-analyysiin. Hanketta toteuttavat Luonnonvarakeskus, Luke (koordinaattori) sekä Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti.
Pasi Rikkonen, Luonnonvarakeskus
Hanna-Maija Väisänen, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti
Etelä-Savossa 111 elintarvikejalostajaa
05.12.2017 Ajankohtaista, Uutinen | Kirjoittanut: TainaValtakunnallinen Lähiruoan koordinaatiohanke ja maakunnalliset elintarvikealan kehittäjät kokosivat vuonna 2017 yhteistyössä maakunnittaisen Aitoja makuja yritystilaston. Suomessa on noin 2860 jalostavaa elintarvikeyritystä. Niistä Etelä-Savossa on 111 yritystä.
Suurin osa jalostavista elintarvikeyrityksistä on pieniä. Etelä-Savossa alle viiden henkilön yrityksiä on 75 % ja 5-9 henkilön yrityksiä 12 %. Valtakunnallisesti alle 10 henkilöä työllistäviä on 85 % yrityksistä. Kanta- ja Päijät-Hämeessä, Keski-Pohjanmaalla, Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa näiden pienten yritysten suhteellinen osuus on pienempi kuin muualla Suomessa.
Toimialoittain tarkasteltuna leipomoalalla toimii 29 % yrityksistä eli 835 yritystä. Etelä-Savossa leipomoyrityksiä on suhteessa vähän enemmän, kaikkiaan 32 % eli 36 yritystä. Teurastus ja lihanjalostus on seuraavaksi yleisin toimiala Etelä-Savossa 23 yrityksellä. Vihannesten, hedelmien ja marjojen jalostusta harjoittaa 16 yritystä. Monipuolisesta jalostustoiminnasta kertoo loppujen yritysten toimialojen jakaantuminen kalanjalostukseen, juomien valmistukseen, viljatuotteiden jalostukseen, maidon jatkojalostukseen ja muiden elintarvikkeiden jalostukseen.
Etelä-Savon ruokaviesti –hankkeessa kootuissa Etelä-Savon elintarvikejalostajien tilastoissa ovat mukana myös maatilojen jalostajat, jotka eivät sisälly Tilastokeskuksen vastaaviin tilastoihin. Tilastoitujen jalostavien elintarvikeyritysten liikevaihto on vähintään 10 000 euroa.
Riitta Kaipainen, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti
Taina Harmoinen, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
Julkaisu vastuullisesta ruoantuotannosta
03.11.2017 Ajankohtaista, Julkaisu, Uutinen | Kirjoittanut: TainaVastuullisuudesta on tullut keskeinen teema ruoka-alan markkinointiviestinnässä. Vastuullisuudesta valttia eteläsavolaiselle ruoalle –hanke (www.xamk.fi/valtti) järjesti maakunnan ruokapalveluja tuottaville ja elintarvikkeita jalostaville yrityksille infotilaisuuksia ja työpajoja, joissa teemoina olivat uuden elintarviketietoasetusten vaikutukset yritysten toimintaan, vastuullisen toiminnan hyödyntäminen markkinoinnissa ja markkinointiviestinnän uusista mahdollisuuksista. Tilaisuuksiin osallistui 152 yritysten edustajaa 95 yrityksestä. Hankkeen toteutti Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Etelä-Savon ELY-keskuksen tukemana ja EU:n maaseuturahaston rahoituksella.
Hankkeen keskeisistä teemoista koottiin julkaisu Vastuullisuudesta valttia: Ruoan lakisääteisestä kuluttajaviestinnästä kohti vastuullisuusviestintää, joka on nyt vapaasti saatavana osoitteesta
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-344-038-8.
Katsaus Baltian elintarvikemarkkinoihin
11.10.2017 Ajankohtaista, Blogi | Kirjoittanut: TainaRiikassa järjestettiin 6.-8.9.2017 Baltian suurimmat Riga Food 2017 -elintarvikemessut. Ammattilaispäivän 6.9. lisäksi messut olivat avoinna myös kuluttajille.
Näytteilleasettajien joukossa oli sekä isoja toimijoita että pieniä Baltian alueen yrittäjiä. Monilla mailla kuten Unkari, Georgia ja Valko-Venäjä, oli omat osastot. Pohjoismaista mukana oli muutama yritystä, mutta ei erillisiä maiden osastoja. Suomesta mukana oli mm. Paulig.
Toiseen messuhalliin oli koostettu erityisesti pieniä yrityksiä, jotka esittelivät monipuolista Baltian alueen elintarviketuotantoa. Esillä oli mm. erilaisia
leipiä, laaja kirjo erilaisia irtoteelaatuja, pienpanimojen käsityöläisoluita sekä viinejä. Tuotteiden esillepanoon oli kiinnitetty paljon huomiota.
Pakkauksissa esiin nousi selkeästi ekologisuus: ruskeaa paperia tai pahvia, lasia, mm. lapsille suunnatut puurot oli pakattu kirjekuorimaisiin pakkauksiin.
Tuotteistettu vesi
Riga Food 2017 –messuilla oli esillä useita vesialan yrittäjiä. Huomio kiinnittyi kauniisti muotoiltuihin pulloihin ja veden brändäykseen.
Saksalainen yritys myy kivennäisvettä L’eau Sans Souci nimellä, joka viittaa Dümmerin luonnonpuistossa sijaitsevaan lähteeseen.
Islantilainen Aqua Angels –tuotemerkillä myynnissä oleva vesi oli erilaistettu veden pH-arvon mukaan. Aqua Angels -veden pH on 8,8 eli emäksisempi kuin monen muun. Tätä yritys perustelee kotisivuillaan, että ihmisen kehon happopohjainen (pH) tasapaino on dynaaminen hapon ja emästen tasapaino kaikkien ihmisen nesteiden ja solujen sisällä. Kehomme toimii paremmin, kun se on hieman emäksisempi. Kehon ruoansulatus ja aineenvaihduntaprosessit aiheuttavat happaman ympäristön, joka on neutraloitava emäksisillä aineilla. Tähän neutralointiin Aqua Angels tarjoaa avuksi veden. Aqua Angels vesi pakataan tyylikkäisiin pulloihin.
Luomutuotteet hyvin esillä
Tattari kuuluu esimerkiksi Virossa päivittäiseen ruokapöytään lihan ja kalan lisukkeena. Saatavana on myös luomutattaria.
Luomutuotteista suurin osa oli koottu yhdelle isolle messuosastolle. Esillä oli laajasti erilaisia elintarvikejalosteita marjoista ja kasviksista. Pakkaukset olivat viimeisteltyjä ja tyylikkäitä. Paukkausmerkinnät olivat suurimmaksi osaksi Baltian alueen kielillä. Joissakin oli myös englanniksi.Erilaiset irtoteet olivat näyttävästi esillä Riga Food 2017 –messuilla. Teet olivat kauniisti pakattuja. Kuvassa luomutee luonnonkasveista.
Terveellisyys näkyy tuotteissa
Luomun ohessa hyvinvointi-trendi näkyi esiteltävissä tuotteissa: luomutuotteita, vegaaneille sopivia tuotteita, kylmäpuristettuja mehuja, leipiä, joihin on lisätty kasviksia ja monenlaisia muita tuotevaihtoehtoja näkyi messutuotteissa.
The Primal Pantry valmistaa vegaaniruokavaliota noudattaville sopivia välipalapatukoita, jotka ovat gluteenittomia eivätkä sisällä maitotaloustuotteita. Tuotteita markkinoidaan sopiviksi myös paleoruokavaliota noudattaville.
HeyDay Organic OU:n mehut valmistetaan luomuraaka-aineista kylmäpuristamalla. Mehuja ei pastöroida. HeyDayn mehuja myydään monissa kaupoissa myös Suomessa.
Kasviksista valmistetaan sipsejä sekä kuivattuja kasvisjauheita. Kuvassa mm. raparperista valmistettua jauhetta, jota esittelijä kertoi käytettävän sitruunan tavoin kalaruokien mausteena.
Elintarvikkeet Riikan torin kauppahalleissa
Riikan elintarvikekaupassa tori kauppahalleineen on vielä keskeisessä asemassa, vaikka marketteja onkin rakennettu kaupungin laitamille. Torilla myynnissä on lähes kaikkia muita päivittäistavarakaupan tuotteita paitsi valmiiksi pakattuja elintarvikkeita. Lisäksi torilta saa koko perhe vaatteita sekä erilaisia kulutustavaroita.
Torin yhteydessä on isot kauppahallit, jotka on jaettu eri tuotteille. Lihatuotteet olivat omassa hallissaan niin raa’at kuin kypsätkin. Samoin kalatuotteille oli oma hallinsa. Kalahallissa tarjolla oli todella laajasti eri kalalajeja. Tuoretta lohta myytiin koko lohi tuotteistettuna. Jätteeksi menivät vain sisälmykset.
Lohen päitä myytiin 0,70 euron kilohintaan, vieressä myynnissä kylkiruotoja.
Lohifileiden vieressä niistä leikatut reunapalat omissa astioissaan. Toki selkäruodotkin olivat myynnissä. Suomessa kaupoissa monet näistä leikkuutähteistä päätyvät biojätteeseen. Olisiko suomalainen kuluttaja valmis ostamaan selkäruotoja tai fileen leikkuutähteitä ruoaksi?
Lohta myynnissä kokonaisena, paloina, filepaloina – sopivan kokoisina pienempäänkin talouteen.
Taina Harmoinen, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
Hyönteiset tulevat Suomen elintarvikemarkkinoille
26.09.2017 Ajankohtaista, Tapahtuma, Uutinen | Kirjoittanut: TainaSuomi muuttaa Euroopan unionin uuselintarvikeasetuksen tulkintaa siten, että hyönteisten kasvattaminen ja myyminen elintarvikkeena sallitaan myös Suomessa. Samalla hyönteisala saadaan elintarvikevalvonnan piiriin.
Hyönteisten rooli valkuaisravinnon tuottamisessa ja maailman ruokaturvan varmistamisessa on herättänyt keskustelua EU-maissa. FAO on vuodesta 2003 kartoittanut hyönteisten mahdollisuuksia maailman ruokaturvan varmistamisessa. FAO:n ja Wageningenin yliopiston vuonna 2014 järjestämän konferenssin keskusteluissa todettiin, että rehujen ja elintarvikkeiden hyönteiset ovat merkittävä ratkaisu proteiinivajeongelmaan.
Ruokaturvakeskustelu on johtanut siihen, että osa EU:n jäsenvaltioista on tulkinnut EU:n uuselintarvikeasetusta siten, että kokonaisten hyönteisten tuotanto ja myynti elintarvikkeeksi on ollut mahdollista. Maa- ja metsätalousministeriö päätyi syyskuun lopulla suosittamaan samaa tulkintaa myös Suomen osalta.
Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä toteaa, että hyönteisten tulkitseminen elintarvikkeeksi mahdollistaa, että vaivihkaa syntyneeseen hyönteisalaan voidaan kohdistaa asianmukaista valvontaa elintarviketurvallisuuden varmistamiseksi. Evira laatii parhaillaan hyönteisten kasvatusta ja myyntiä koskevaa ohjeistusta elintarvikealalle. Tavoitteena on saada ohjeistus marraskuun alkuun mennessä.
– Tuotannossa on esimerkiksi huolehdittava hyvästä hygieniasta ja pakkausmerkintöihin tarvitaan tiedot allergian aiheuttajista eli allergeeneista, toteaa elintarviketurvallisuusosaston johtaja Leena Räsänen Evirasta.
Myös hyönteisten käyttöä rehuna koskeva lainsäädäntö on valmisteilla, mutta jo nyt hyönteisiä voi käyttää rehuna tietyin edellytyksin. Lemmikkien ja turkiseläinten ruokinnassa hyönteisten käyttö on varsin vapaata, mutta elintarviketuotantoeläimille erityisesti hyönteisvalkuaisen käyttö on rajoitettua.
Hyönteisalan kehittyminen tarjoaa Lepän mielestä myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia Suomen ruoka-alalle. Syntyykö hyönteisyrittäjyyttä Etelä-Savoon?
Etelä-Savon ruokaviesti -hanke järjestää Hyönteiset – tulevaisuuden ravintoa Suomessakin -infon 5.10.2017 iltapäivällä Pieksämäellä. Infossa kerrotaan hyönteisten kasvatuksesta sekä käytöstä ruokana. Katso tästä tarkemmin tilaisuuden ohjelma.