Ajankohtaista

Kestävän ruokajärjestelmän kehityksen veturina Järvi-Saimaa

20.12.2017 Ajankohtaista, Uutinen | Kirjoittanut: Taina

Suomen hallituksen visiona on kehittää Suomesta kiertotalouden globaali kärkimaa. Tämän saavuttamiseksi Sitra on laatinut Kierrolla kärkeen – Suomen tiekartta kiertotalouteen 2016–2025 -ohjelman. Kyse on maailmanlaajuisesti uniikista tiekartasta, jonka toimenpiteillä tavoitellaan 3 miljardin euron lisäarvopotentiaalia kansantaloudelle. Kestävien ruokajärjestelmien kehittäminen on osa kiertotalouden tiekartan kehittämiskohteita. Muut painopistealueet ovat metsäperäiset kierrot (uudet biopohjaiset tuotteet, palvelut, yhteistyö, digiteknologia), tekniset kierrot, liikkuminen ja logistiikka sekä eri toimijoiden yhteiset toimenpiteet kiertotalouden edistämiseksi.

- Tavoitteena on, että ruokatuotanto olisi ekologista sekä sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää, Sitran asiantuntija Merja Rehn kertoi kestävän ruokajärjestelmän tavoitteista Järvi-Saimaan ruokajärjestelmähankkeen tilaisuudessa Juvalla.

– Tavoitteena on, että ruokatuotanto olisi ekologista sekä sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää, Sitran asiantuntija Merja Rehn kertoi kestävän ruokajärjestelmän tavoitteista Järvi-Saimaan ruokajärjestelmähankkeen tilaisuudessa Juvalla.

– Tällä hetkellä maailmanlaajuisesti 31 % käyttökelpoisesta ruoasta menee hukkaan. Suomessa hukkaan menee ruokaa 300-400 miljoonaa kiloa vuodessa, Merja Rehn kertoo. Merja Rehn toimii Sitrassa asiantuntijana kestävän ruokajärjestelmän painopistealueella.

Maailma on täynnä hukkaa – niin metallien, energian, veden, tilojen, ruuan kuin monen muunkin tuotteen. Toisaalta meillä häämöttää raaka-ainepula. Vuoteen 2030 mennessä arvioidaan viljelysmaan tarpeen kaksinkertaistuvan, samoin vettä tarvittaisiin liki puolitoista kertaisesti nykyiseen verrattuna.

– Olemme kahden mahdottoman yhtälön keskellä, samalla kun ylikulutamme hallitsemattomasti, odotettavissa on merkittävää puutetta. Kiertotalouteen perustuvaa säästäväisyyttä, uudelleen käyttöä ja elinkaariajattelua tarvitaan, Merja Rehn toteaa.Alueellinen kestävä ruuantuotanto alkaa julkiselta sektorilta. Julkiset ruokapalvelut käyttävät 350 miljoonaa euroa vuodessa ruokahankintoihin. Kun ruoka tuotetaan ja kulutetaan alueellisesti, puhutaan myös merkittävistä aluetaloudellisista ja työllisyysvaikutuksista.

Järvi-Saimaan kestävä ruokajärjestelmä valittiin yhdeksi Sitran rahoittamaksi alueelliseksi ruokajärjestelmähankkeeksi. Muut alueet ovat Ahvenanmaa, Keski-Suomi, Lappi ja Uusimaa.

Alueellisella ja kestävällä ruokajärjestelmällä tarkoitetaan sitä, että mahdollisimman paljon käytetyistä tuotantopanoksista tulee alueelta, jolla ruoka tuotetaan ja kulutetaan. Tällöin päästöt ja resurssien kulutus ovat vähäisempiä. Tavoitteena on paikallisen ruuan arvostus ja ruokakulttuurin kehittäminen.

Järvi-Saimaa Palvelut Oy:n kehitysjohtaja Simo Kaksonen julkaisi KERU-kilpailun Järvi-Saimaan kestävä ruokajärjestelmä -hankkeen tilaisuudessa 12.12. Juvalla. Kilpailuun toivotaan saatavan useita kymmeniä kokeiluja ruokajärjestelmien kiertotalouden kehittämiseksi.

Järvi-Saimaa Palvelut Oy:n kehitysjohtaja Simo Kaksonen julkaisi KERU-kilpailun Järvi-Saimaan kestävä ruokajärjestelmä -hankkeen tilaisuudessa 12.12. Juvalla. Kilpailuun toivotaan saatavan useita kymmeniä kokeiluja ruokajärjestelmien kiertotalouden kehittämiseksi.

 

Järvi-Saimaan kestävä ruokajärjestelmä -hankkeen tuotoksena tavoitellaan ruokajärjestelmää, jossa ruuan tuotanto ja käyttö ovat vastuullista alueella ja ruokaa tuotetaan vastuullisesti. Vastuu ulottuu ruokalautaselle asti. Esimerkiksi villikala puhdistaa veden, tuo työtä, pienentää hävikkiä ja voi päätyä älykkäin logististen ratkaisuin tuoreena suoraan kalastajalta ruokapöytään. Sivuvirrat hyödynnetään tehokkaasti ja ravinteet kierrätetään älykkäästi. Hävikkiä ei juurikaan synny ja julkisten keittiöiden kapasiteetin tehokkaampaan käyttöön luodaan mallit.

Tavoitteena on kokeilujen ja mallinnuksien kautta luoda suunnitelma kestävälle ruokajärjestelmälle vuoden 2018 loppuun mennessä. Järvi-Saimaan hankkeen toteuttajina ovat Järvi-Saimaan Palvelut Oy:n lisäksi Juvan, Rantasalmen, Sulkavan kunnat, Tamora Oy, Luke, Luomuinstituutti, Pro Agria, Ruralia ja XAMK.

Taina Harmoinen, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu

Kinkkutemppu kerää kinkun paistinrasvat polttoaineeksi

19.12.2017 Ajankohtaista, Uutinen | Kirjoittanut: Taina

Joka joulu Suomessa syödään jopa 7 miljoonaa kiloa kinkkua, josta syntyy myös suuri määrä paistinrasvaa. Kinkun paistinrasva kerätään talteen Kinkkutemppu-tempauksessa.

Suomessa on erinomainen osaaminen uusiutuvan dieselin valmistukseen rasvapitoisista jätteistä ja tähteistä. Kun diesel valmistetaan jätteistä ja tähteistä, on se myös ilmastolle ystävällisempää. Jätteistä ja tähteistä tuotetulla Neste MY uusiutuvalla dieselillä on jopa 90 % pienempi CO2 – jalanjälki kuin fossiilisella dieselillä.

TOIMI NÄIN:
1. Avaa ja huuhtele tyhjä maitopurkki.
2. Kaada rasva varovasti tölkkiin (äläkä hyvä ihminen polta itseäsi).
3. Sulje tölkki esimerkiksi teipillä.
4. Anna rasvan hyytyä viileässä ja kiikuta se lähimpään keräyspisteeseen 20.12.2017–4.1.2018.
Lähimmän keräyspisteen löydät osoitteesta www.kinkkutemppu.fi

Kinkkutemppu-kampanjan tavoitteena on saada mukaan satatuhatta suomalaista kotitaloutta. Jos tavoite täyttyy, Kinkkutemppu lahjoittaa 20 000 euroa vähävaraisia perheitä tukevalle Hopelle. Kemianteollisuuden lisäksi Kinkkutempussa ovat mukana Neste, Lassila & Tikanoja, Honkajoki, K-ryhmä, Suomen Pakkauskierrätys RINKI, Atria, HKScan, Snellman, Maa- ja kotitalousnaiset, Suomen Kiertovoima ry KIVO ja kunnalliset jätelaitokset, Suomen Kuntaliitto, Vesilaitosyhdistys ja Ympäristöteollisuus- ja palvelut YTP.

 

Ruokafaktasivustolta tietoa suomalaisista elintarvikkeista kansainvälisessä vertailussa

13.12.2017 Ajankohtaista, Uutinen | Kirjoittanut: Taina

Tilastotietoa Suomen elintarvikeketjusta on tuotettu pitkään, mutta tilastopalveluissa painopisteenä on ollut kotimaan tilanteen kuvaaminen. Luonnonvarakeskuksen uudelle Ruokafaktasivustolle on koottu kuluttajille ja elintarvikealan yrityksille sekä medialle käyttökelpoisessa muodossa tietoa elintarvikeryhmittäin esimerkiksi ruuan torjunta-aine- tai antibioottijäämistä ja tuotantotavoista.

Suomalaiset elintarvikkeet ovat monilla mittareilla mitattuna laadukkaita: elintarvikeketju on hygieeninen, tuotteet jäljitettävissä ja tuotanto vastuullista. Kansainvälisillä elintarvikemarkkinoilla yritysten on kuitenkin kyettävä perustelemaan suomalaisen ruuan laadukkuus suhteessa kilpailijamaihin niin kotimaassa kuin vientimarkkinoillakin. Perusteisiin pitää pystyä esittämään faktat.

Luonnonvarakeskuksen ja Elintarviketurvallisuusviraston yhteistyönä toteuttamassa ruokafaktapalvelussa suomalaisen ruuantuotannon ja elintarvikkeiden laatua kuvaava tilastotieto on esitetty suhteessa muista, lähinnä Euroopan maista kerättyyn tilastotietoon. Palvelusta löytyy tuoteryhmittäin tietoja esimerkiksi vierasainepitoisuuksista, tuotantoeläinten lääkitsemisestä ja tuotantotavoista.

– Tilastoista käy selvästi ilmi esimerkiksi antibioottien vähäinen käyttö tuotantoeläinten lääkinnässä ja salmonellan lähes olematon esiintyminen. Molemmissa Suomi on Ruotsin rinnalla aivan omaa luokkaansa eurooppalaisessa tilastovertailussa, kertoo hankkeesta vastannut erikoistutkija Csaba Jansik Luonnonvarakeskuksesta.

Myös esimerkiksi eläin- ja kasvitautien hyvä tilanne erottuu vertailussa. Kasvitautien vähäisen esiintymisen etuna on pienempi tarve käyttää kasvinsuojeluaineita kuin esimerkiksi suurissa eurooppalaisissa ruuantuottajamaissa.

Talousveden laatu puolestaan osoittautui tilastollisessa vertailussa korkealuokkaiseksi lähes koko EU:ssa yksittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta.

Löydettiin myös heikommin tunnettuja suomalaisia vahvuusalueita, esimerkkinä luomukeruualueeksi soveltuvan metsän osuus. Tilastokatsauksen perusteella todettiin, että Suomessa on peräti maailman suurin sertifioitu luomukeruuala, 11,6 miljoonaa hehtaaria, joka vastaa 30 prosenttia maailman kaikesta luomukeruualasta.

Ruokafaktasivusto löytyy osoitteessa www.luke.fi/ruokafakta. Ruokafaktasivuston tavoite on edistää Ruoka2030 ruokapoliittisen selonteon toimeenpanoa ja sen on rahoittanut maa- ja metsätalousministeriö osana maatalouden kriisipakettia.

Etelä-Savon maa- ja elintarviketalous tulevaisuuslasien läpi katsottuna

08.12.2017 Ajankohtaista, Blogi | Kirjoittanut: Taina

Kesäkuun ja lokakuun aikana Etelä-Savon maa- ja elintarviketalouden toimijat ovat kokoontuneet maaseuturahaston rahoittamassa KILTU2030-hankkeessa pohtimaan seuraavien viidentoista vuoden kehitystä Etelä-Savossa. Maa- ja elintarviketalouden muutosta on viime vuosikymmeninä kuvastanut rakennekehityksen nopea eteneminen. Tilakoko kasvaa ja uutta teknologiaa otetaan käyttöön. Markkinalähtöisyys on lisääntynyt ja EU:n yhteisessä maatalouspolitiikassa vaikuttavat yhä vahvemmin maaseutu-, ilmasto-, ympäristö- ja kauppapoliittiset painotukset. Samalla teknologia- ja rakennekehitys asettaa yrittäjille uudenlaisia osaamistarpeita. Kuluttajien kulutustottumusten ja arvojen muutos sekä tietoisuus luonnonvarojen rajallisuudesta ovat luoneet omat paineensa tuotannon kehittämisessä ja suuntaamisessa.

Tulevaisuuspohdinnat käynnissä. Kuva: Pasi Rikkonen

Tulevaisuuspohdinnat käynnissä. Kuva: Pasi Rikkonen

Toteutetuissa tulevaisuustyöpajoissa lähtökohtana on ollut neljä skenaariota, joilla kullakin on erilaisia vaikutuksia Etelä-Savon elintarvikealan kehitykseen. Kehitysnäkymistä keskusteltaessa skenaarioissa yhdistyy politiikkaan, markkinoihin, tuotantorakenteeseen, teknologiaan ja ympäristöön liittyviä muutosvoimia ja niiden kehityskulkuja.

Maatalous ilmastonmuutoksen hillintätalkoisiin

Hillintäskenaariossa kasvihuonekaasupäästöjen voimakkaat rajoitustoimet vaikuttavat maataloudessa erityisesti kotieläintuotannon toimintaedellytyksiin. Kotieläintiloilla siirrytään kokonaiskestävyydeltään parempiin tuotantojärjestelmiin ja uutta päästöä vähentävää teknologiaa otetaan käyttöön. Näistä syntyy myös kustannuksia tiloille. Lisäksi kasvinviljelytilojen ja kotieläintilojen yhteistyömalleilla kehitetään ratkaisuja mm. ravinteiden parempaan kierrättämiseen sekä eloperäisten maiden monivuotiseen nurmenviljelyyn. Ilmastonmuutoksen hillitsemis- ja sopeuttamiskeinot nostavat energian hintaa, jonka tuotannossa uusiutuvan energian osuus nousee. EU:ssa siirrytään kohti kansallisen tason tukia, joissa ohjaavana jakokriteerinä ovat mitattavat, ohjeelliset ilmastovaikutukset.

Fossiilisesta uusiutuvaan energiaan

Energiaskenaariossa uudistettu energiapolitiikka vie Suomea energiaomavaraisemmaksi hajautetumman ja bioenergiavaltaisemman energiantuotannon kautta mm. puuta ja biokaasua vahvemmin hyödyntäen. Lisäksi uusiutuvan energian (mm. lämpöpumput, auringosta ja tuulesta tuotettu energia) hybridiratkaisuja on otettu käyttöön julkisohjauksen edistäessä uusia energiaratkaisuja maaseudulla. Maanviljelijät ovat rakentaneet investointituella sekä pitkän aikavälin tuotantotuella uutta liiketoimintaa aiemmin mm. jätteinä pidettyjen maatalouden sivuvirtojen muuntamisella energiaksi ja lannoitteiksi.

Maatalous globaalien markkinoiden puristuksessa

Globaaliskenaariossa EU:n maatalous- ja elintarvikemarkkinat muuttuvat yhä markkinalähtöisemmiksi, minkä seurauksena maataloustukia ja muita maatalouden suojaverkkoja karsitaan. Kaupan vapautumisen vastavoimana protektionismi nostaa päätään. Kahdenväliset talousalueiden sopimukset lisääntyvät, mutta niiden neuvotteluprosessit venyvät. Samanaikaisesti maataloustuotteiden kysynnän ja tarjonnan vaihtelut voimistuvat maailmalla ja äkilliset hintamuutokset aiheuttavat alkutuotannolle ongelmia. Ulkoinen paine vauhdittaa Suomen maatalouden rakennemuutosta, mikä heijastuu tuottavuuden lievänä kasvuna. Tästä huolimatta suomalaisen maatalouden kannattavuus heikkenee. Kotimaisen ruoantuotannon supistuessa Suomi nojaa yhä vahvemmin tuontiruokaan.

Lähiruoka ja monialainen yrittäjyys vetureina

Yrittäjyysskenaariossa Suomen maatalouden kannattavuutta ovat lisänneet teknologinen kehitys, Suomelle suotuisat ilmasto-olosuhteet, maatalouden rakennemuutos sekä elintarvikkeiden kysynnän kasvu maailmalla erityisesti kehittyvien maiden elintason nousun myötä. Suomen maatalouden kokonaistuotanto lisääntyy ja Suomi on elintarvikkeiden nettoviejä erityisesti kasvaneiden Aasian markkinoiden myötä. Myös Pietarin alueen kysyntä on elpynyt erityisesti pitkälle jalostettujen elintarvikkeiden osalta. Suurin osa elintarvikkeiden viennistä muodostuukin pitkälle jalostetuista ja terveysvaikutteisista elintarvikkeista. Lähiruoka ja pienimuotoinen paikallinen jalostaminen ovat arvossaan ja tärkeä osa turismipalveluissa. Elintarvikkeiden jatkojalostusta täydentää elämys- ja virkistyspalvelujen tuottaminen.

Mitä skenaarioista voi oppia

Työpajoissa olemme työstäneet sekä itse skenaarioita että pohtineet, mitä vaikutuksia niillä on nykyiseen toimintaan. Vaikka ilmastonmuutos näyttää lisäävän suomalaisen maatalouden suhteellista kilpailukykyä pitkällä aikavälillä EU:ssa, politiikalla ja tässä tapauksessa ilmasto- ja energiapolitiikalla on suuri vaikutus elinkeinon kehitykseen. Maailmankaupan vapautumiskehityksen etenemisessä on tämän päivän silmin katsottuna enemmän esteitä kuin edistäviä tekijöitä. Suomen on kuitenkin mahdollista lisätä koko elintarvikeketjun kannattavuutta hyödyntämällä elintarvikemarkkinoilla ja elintarvikkeiden kulutuksessa tapahtuvia muutoksia. Tietoisuus maailmalla ruoan terveys- ja hyvinvointivaikutuksista tulee näkymään terveysvaikutteisten ja laadukkaiden elintarvikkeiden kasvavana kysyntänä. Se avaa mahdollisuuksia myös vientimarkkinoilla ja tarjoaa mahdollisuuksia kohentaa yritysten kannattavuutta ja siten edistää myönteistä kehitystä maaseudulla sekä maa- ja elintarviketaloudessa.

Kirjoitus perustuu Maaseuturahaston rahoittaman ”Kilpailukykyinen ja uusiutuva elintarvikeala Etelä-Savossa 2030” hankkeen nykytila-analyysiin. Hanketta toteuttavat Luonnonvarakeskus, Luke (koordinaattori) sekä Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti.

Pasi Rikkonen, Luonnonvarakeskus

Hanna-Maija Väisänen, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti

Etelä-Savossa 111 elintarvikejalostajaa

05.12.2017 Ajankohtaista, Uutinen | Kirjoittanut: Taina

Valtakunnallinen Lähiruoan koordinaatiohanke ja maakunnalliset elintarvikealan kehittäjät kokosivat vuonna 2017 yhteistyössä maakunnittaisen Aitoja makuja yritystilaston. Suomessa on noin 2860 jalostavaa elintarvikeyritystä. Niistä Etelä-Savossa on 111 yritystä.

Suurin osa jalostavista elintarvikeyrityksistä on pieniä. Etelä-Savossa alle viiden henkilön yrityksiä on 75 % ja 5-9 henkilön yrityksiä 12 %. Valtakunnallisesti alle 10 henkilöä työllistäviä on 85 % yrityksistä. Kanta- ja Päijät-Hämeessä, Keski-Pohjanmaalla, Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa näiden pienten yritysten suhteellinen osuus on pienempi kuin muualla Suomessa.

Toimialoittain tarkasteltuna leipomoalalla toimii 29 % yrityksistä eli 835 yritystä. Etelä-Savossa leipomoyrityksiä on suhteessa vähän enemmän, kaikkiaan 32 % eli 36 yritystä. Teurastus ja lihanjalostus on seuraavaksi yleisin toimiala Etelä-Savossa 23 yrityksellä. Vihannesten, hedelmien ja marjojen jalostusta harjoittaa 16 yritystä. Monipuolisesta jalostustoiminnasta kertoo loppujen yritysten toimialojen jakaantuminen kalanjalostukseen, juomien valmistukseen, viljatuotteiden jalostukseen, maidon jatkojalostukseen ja muiden elintarvikkeiden jalostukseen.

Etelä-Savon ruokaviesti –hankkeessa kootuissa Etelä-Savon elintarvikejalostajien tilastoissa ovat mukana myös maatilojen jalostajat, jotka eivät sisälly Tilastokeskuksen vastaaviin tilastoihin. Tilastoitujen jalostavien elintarvikeyritysten liikevaihto on vähintään 10 000 euroa.

Etelä-Savo elintarvikeyritykset 2017

Riitta Kaipainen, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti

Taina Harmoinen, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu

 

 

Julkaisu vastuullisesta ruoantuotannosta

03.11.2017 Ajankohtaista, Julkaisu, Uutinen | Kirjoittanut: Taina

Vastuullisuudesta on tullut keskeinen teema ruoka-alan markkinointiviestinnässä. Vastuullisuudesta valttia eteläsavolaiselle ruoalle –hanke (www.xamk.fi/valtti) järjesti maakunnan ruokapalveluja tuottaville ja elintarvikkeita jalostaville yrityksille infotilaisuuksia ja työpajoja, joissa teemoina olivat uuden elintarviketietoasetusten vaikutukset yritysten toimintaan, vastuullisen toiminnan hyödyntäminen markkinoinnissa ja markkinointiviestinnän uusista mahdollisuuksista. Tilaisuuksiin osallistui 152 yritysten edustajaa 95 yrityksestä. Hankkeen toteutti Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Etelä-Savon ELY-keskuksen tukemana ja EU:n maaseuturahaston rahoituksella.

Hankkeen keskeisistä teemoista koottiin julkaisu Vastuullisuudesta valttia: Ruoan lakisääteisestä kuluttajaviestinnästä kohti vastuullisuusviestintää, joka on nyt vapaasti saatavana osoitteesta

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-344-038-8.

 

Katsaus Baltian elintarvikemarkkinoihin

11.10.2017 Ajankohtaista, Blogi | Kirjoittanut: Taina

Riikassa järjestettiin 6.-8.9.2017 Baltian suurimmat Riga Food 2017 -elintarvikemessut. Ammattilaispäivän 6.9. lisäksi messut olivat avoinna myös kuluttajille.

Näytteilleasettajien joukossa oli sekä isoja toimijoita että pieniä Baltian alueen yrittäjiä. Monilla mailla kuten Unkari, Georgia ja Valko-Venäjä, oli omat osastot. Pohjoismaista mukana oli muutama yritystä, mutta ei erillisiä maiden osastoja. Suomesta mukana oli mm. Paulig.

Riika leivätToiseen messuhalliin oli koostettu erityisesti pieniä yrityksiä, jotka esittelivät monipuolista Baltian alueen elintarviketuotantoa. Esillä oli mm. erilaisiaRiika puuropussi leipiä, laaja kirjo erilaisia irtoteelaatuja, pienpanimojen käsityöläisoluita sekä viinejä. Tuotteiden esillepanoon oli kiinnitetty paljon huomiota.

Pakkauksissa esiin nousi selkeästi ekologisuus: ruskeaa paperia tai pahvia, lasia, mm. lapsille suunnatut puurot oli pakattu kirjekuorimaisiin pakkauksiin.

 

Tuotteistettu vesi

Riga Food 2017 –messuilla oli esillä useita vesialan yrittäjiä. Huomio kiinnittyi kauniisti muotoiltuihin pulloihin ja veden brändäykseen.

Riika Aqua Angels brändikuva

Saksalainen yritys myy kivennäisvettä L'eau Sans Souci nimellä. Nimi viittaa Dümmerin luonnonpuistossa sijaitsevaan saman nimiseen lähteeseen.

Saksalainen yritys myy kivennäisvettä L’eau Sans Souci nimellä, joka viittaa Dümmerin luonnonpuistossa sijaitsevaan lähteeseen.

Islantilainen Aqua Angels –tuotemerkillä myynnissä oleva vesi oli erilaistettu veden pH-arvon mukaan. Aqua Angels -veden pH on 8,8 eli emäksisempi kuin monen muun. Tätä yritys perustelee kotisivuillaan, että ihmisen kehon happopohjainen (pH) tasapaino on dynaaminen hapon ja emästen tasapaino kaikkien ihmisen nesteiden ja solujen sisällä. Kehomme toimii paremmin, kun se on hieman emäksisempi. Kehon ruoansulatus ja aineenvaihduntaprosessit aiheuttavat happaman ympäristön, joka on neutraloitava emäksisillä aineilla. Tähän neutralointiin Aqua Angels tarjoaa avuksi veden.  Aqua Angels vesi pakataan tyylikkäisiin pulloihin.

 

 

 

Luomutuotteet hyvin esillä

Tattari kuuluu esimerkiksi Virossa päivittäiseen ruokapöytään lihan ja kalan lisukkeena. Saatavana on myös luomutattaria.

Tattari kuuluu esimerkiksi Virossa päivittäiseen ruokapöytään lihan ja kalan lisukkeena. Saatavana on myös luomutattaria.

Riika luomuteeLuomutuotteista suurin osa oli koottu yhdelle isolle messuosastolle. Esillä oli laajasti erilaisia elintarvikejalosteita marjoista ja kasviksista. Pakkaukset olivat viimeisteltyjä ja tyylikkäitä. Paukkausmerkinnät olivat suurimmaksi osaksi Baltian alueen kielillä. Joissakin oli myös englanniksi.Erilaiset irtoteet olivat näyttävästi esillä Riga Food 2017 –messuilla. Teet olivat kauniisti pakattuja. Kuvassa luomutee luonnonkasveista.

 

 

 

Terveellisyys näkyy tuotteissa

Riika raakapatukatLuomun ohessa hyvinvointi-trendi näkyi esiteltävissä tuotteissa: luomutuotteita, vegaaneille sopivia tuotteita, kylmäpuristettuja mehuja, leipiä, joihin on lisätty kasviksia ja monenlaisia muita tuotevaihtoehtoja näkyi messutuotteissa.

Riika kylmäpuristetut mehutThe Primal Pantry valmistaa vegaaniruokavaliota noudattaville sopivia välipalapatukoita, jotka ovat gluteenittomia eivätkä sisällä maitotaloustuotteita. Tuotteita markkinoidaan sopiviksi myös paleoruokavaliota noudattaville.

HeyDay Organic OU:n mehut valmistetaan luomuraaka-aineista kylmäpuristamalla. Mehuja ei pastöroida. HeyDayn mehuja myydään monissa kaupoissa myös Suomessa.

Riika kasvisjauheetKasviksista valmistetaan sipsejä sekä kuivattuja kasvisjauheita. Kuvassa mm. raparperista valmistettua jauhetta, jota esittelijä kertoi käytettävän sitruunan tavoin kalaruokien mausteena.

 

 

 

Elintarvikkeet Riikan torin kauppahalleissa

Riikan elintarvikekaupassa tori kauppahalleineen on vielä keskeisessä asemassa, vaikka marketteja onkin rakennettu kaupungin laitamille. Torilla myynnissä on lähes kaikkia muita päivittäistavarakaupan tuotteita paitsi valmiiksi pakattuja elintarvikkeita. Lisäksi torilta saa koko perhe vaatteita sekä erilaisia kulutustavaroita.

Torin yhteydessä on isot kauppahallit, jotka on jaettu eri tuotteille. Lihatuotteet olivat omassa hallissaan niin raa’at kuin kypsätkin. Samoin kalatuotteille oli oma hallinsa. Kalahallissa tarjolla oli todella laajasti eri kalalajeja. Tuoretta lohta myytiin koko lohi tuotteistettuna. Jätteeksi menivät vain sisälmykset.

Riika lohikuva1

Lohen päitä myytiin 0,70 euron kilohintaan, vieressä myynnissä kylkiruotoja.

Riika lohikuva2Lohifileiden vieressä niistä leikatut reunapalat omissa astioissaan. Toki selkäruodotkin olivat myynnissä. Suomessa kaupoissa monet näistä leikkuutähteistä päätyvät biojätteeseen. Olisiko suomalainen kuluttaja valmis ostamaan selkäruotoja tai fileen leikkuutähteitä ruoaksi?

 

Riika lohikuva3Lohta myynnissä kokonaisena, paloina, filepaloina – sopivan kokoisina pienempäänkin talouteen.

 

Taina Harmoinen, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu

Hyönteiset tulevat Suomen elintarvikemarkkinoille

26.09.2017 Ajankohtaista, Tapahtuma, Uutinen | Kirjoittanut: Taina

Suomi muuttaa Euroopan unionin uuselintarvikeasetuksen tulkintaa siten, että hyönteisten kasvattaminen ja myyminen elintarvikkeena sallitaan myös Suomessa. Samalla hyönteisala saadaan elintarvikevalvonnan piiriin.

Hyönteisten rooli valkuaisravinnon tuottamisessa ja maailman ruokaturvan varmistamisessa on herättänyt keskustelua EU-maissa. FAO on vuodesta 2003 kartoittanut hyönteisten mahdollisuuksia maailman ruokaturvan varmistamisessa. FAO:n ja Wageningenin yliopiston vuonna 2014 järjestämän konferenssin keskusteluissa todettiin, että rehujen ja elintarvikkeiden hyönteiset ovat merkittävä ratkaisu proteiinivajeongelmaan.

Ruokaturvakeskustelu on johtanut siihen, että osa EU:n jäsenvaltioista on tulkinnut EU:n uuselintarvikeasetusta siten, että kokonaisten hyönteisten tuotanto ja myynti elintarvikkeeksi on ollut mahdollista. Maa- ja metsätalousministeriö päätyi syyskuun lopulla suosittamaan samaa tulkintaa myös Suomen osalta.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä toteaa, että hyönteisten tulkitseminen elintarvikkeeksi mahdollistaa, että vaivihkaa syntyneeseen hyönteisalaan voidaan kohdistaa asianmukaista valvontaa elintarviketurvallisuuden varmistamiseksi. Evira laatii parhaillaan hyönteisten kasvatusta ja myyntiä koskevaa ohjeistusta elintarvikealalle. Tavoitteena on saada ohjeistus marraskuun alkuun mennessä.

– Tuotannossa on esimerkiksi huolehdittava hyvästä hygieniasta ja pakkausmerkintöihin tarvitaan tiedot allergian aiheuttajista eli allergeeneista, toteaa elintarviketurvallisuusosaston johtaja Leena Räsänen Evirasta.

Myös hyönteisten käyttöä rehuna koskeva lainsäädäntö on valmisteilla, mutta jo nyt hyönteisiä voi käyttää rehuna tietyin edellytyksin. Lemmikkien ja turkiseläinten ruokinnassa hyönteisten käyttö on varsin vapaata, mutta elintarviketuotantoeläimille erityisesti hyönteisvalkuaisen käyttö on rajoitettua.

Hyönteisalan kehittyminen tarjoaa Lepän mielestä myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia Suomen ruoka-alalle. Syntyykö hyönteisyrittäjyyttä Etelä-Savoon?

Etelä-Savon ruokaviesti -hanke järjestää Hyönteiset – tulevaisuuden ravintoa Suomessakin -infon 5.10.2017 iltapäivällä Pieksämäellä. Infossa kerrotaan hyönteisten kasvatuksesta sekä käytöstä ruokana. Katso tästä tarkemmin tilaisuuden ohjelma.

Maista luomu –tapahtuma kokoaa tuottajat ja kuluttajat luomun äärelle

17.08.2017 Ajankohtaista, Tapahtuma | Kirjoittanut: Taina

MaistaLuomu_logo-998x1024Maista luomu –tapahtuma järjestetään sadon ollessa tuoreimmillaan 25.–27.8.2017 Juvalla. Tapahtumapaikkana on luomuun vahvasti sitoutunut maidontuotantotila Wehmaan Kartano. Asiaa ja ohjelmaa sekä ostettavaa on tuottajille, jalostajille ja kuluttajille.

Luomutapahtuman ensimmäisenä päivänä perjantaina 25.8. on luvassa rautaisannos asiantuntijoiden luentoja luomupellon kasvukunnosta ja luomukasvisten saamisesta kuluttajan pöytään. Luennot Teahouse of Wehmaisin luentosalissa ovat klo 10-15. Ennen luentoja pääsee Wehmaan Kartanon pihassa tutustumaan täyssähköiseen Avan e5 -pienkuormaajaan. Perjantai-iltana on mahdollisuus nauttia maakunnan parhaita makuja kartanotunnelmassa luomujuhlaillallisella Teahouse of Wehmais -teehuoneella.

Maista Luomu Wehmaan KartanoLauantaina 26.8. luomusadonkorjuumarkkinoilla on tarjolla Savon ja Suomen parhaita luomuherkkuja ja tuoretuotteita suoraan tuottajilta ja ravintoloilta. Markkinameiningin lisäksi puolen tunnin välein on luomuasiantuntijoiden tietoiskuja mm. luomusikojen ja -kanojen hoidosta, luomumetsän sadosta, luomuomenalajikkeista sekä luomun tilanteesta Euroopan eri maissa. Niiden lisäksi on mahdollisuus nähdä ja kuulla kuinka luomumaitoa tuotetaan Wehmaan Kartanossa. Maksuton tapahtumabussi kulkee Mikkelin ja Juvan välillä lauantaina päivällä. Lauantai-illan kruunaa luomuiltamat kartanon tallin ylisillä.

Wehmaan Kartanon TeaHousessa sekä monissa Savon seudun ravintoloissa on sunnuntaina 27.8. tarjolla luomukattaus. Wehmaan Kartanossa vietetään sunnuntaina myös perhepäivää. Tilaan voi tutustua omatoimisesti, nimetä luomuvasikan sekä osallistua Traktori-safarille.

Lisätietoa ja tarkempi ohjelma Maista luomu –tapahtumasta ilmoittautumistietoineen löytyy osoitteesta www.maistaluomu.com.

 

Ruokaoivallus-kilpailun voittivat supernopea pasta, tomusokerisirotin ja ainesosasanakirja

31.03.2017 Blogi, Uutinen | Kirjoittanut: Taina
Ruokaoivallus-kilpailun elintarvike tai raaka-aine -sarjan palkitut. Edessä oikealla 1. Anna-Maija Rauramaa, vasemmalla 2. Henna Hytönen ja takarivissä 3. tullut joukkue: Santtu Onikki, Sara Kujansuu ja Karl Nimeinen.

Ruokaoivallus-kilpailun elintarvike tai raaka-aine -sarjan palkitut. Edessä oikealla 1. Anna-Maija Rauramaa, vasemmalla 2. Henna Hytönen ja takarivissä 3. tullut joukkue: Santtu Onikki, Sara Kujansuu ja Karl Nieminen. Kuva: Darcmedia/Manu Eloaho

Nuorissa löytyy tietoa ja taitoa innovoida uusia ruokaoivalluksia. Tämän osoitti Etelä-Savon ruokaviesti -hankkeen järjestämä Nuorten valtakunnallinen ruokainnovaatiokilpailu – Ruokaoivallus, johon tuli lähes 90 kilpailutyötä. Kilpailun parhaimmisto palkittiin 29.3.2017 Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoululla.

– Ruokainnovaatiokilpailun tavoitteena oli innostaa nuoria ruoanlaittoon ja erityisesti lähiruoan käyttöön. Kilpailu onnistui upeasti. Kilpailutöitä saatiin lähes 90, joiden laatimiseen osallistui lähes 120 henkilöä. Myös valtakunnallisuus toteutui, koska osallistujat olivat ympäri Suomen, projektipäällikkö Taina Harmoinen Xamkista iloitsee kilpailun onnistumisesta. Kilpailuun osallistujista lähes 30 % tuli Uudeltamaalta.

– Ruoka yhdistää ihmisiä. On hienoa huomata, että Ruokaoivallus-kilpailuun tuli töitä niin tekniikan kuin elintarvikealan opiskelijoilta. Ruoka kuuluu meidän jokapäiväiseen elämäämme, koulutusjohtaja Tuija Pesonen Xamkista totesi palkintojen jakotilaisuuden avauspuheenvuorossaan.

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu järjesti Etelä-Savon ruokaviesti -hankkeessa nuorten valtakunnallisen ruokainnovaatiokilpailun 4.10.2016–28.2.2017 välisenä aikana 16-29 –vuotiaille opiskelijoille. Eri alojen asiantuntijoista koostunut arviointiraati valitsi kolmen sarjan parhaimmiston valintakokouksessaan 17.3.2017. Arviointikriteereinä olivat innovatiivisuus, työn kaupallistaminen, eteläsavolaisen lähiruoan ja lähiruokaketjun hyödynnettävyys sekä ekologisuus ja kestävyys. Kunkin sarjan voittaja saa kilpailun yhteistyökumppaneilta 1000 euron tunnustuspalkinnon ja kahdelle seuraavalle koottiin eteläsavolaisista elintarvikkeista muhkeat tuotepalkinnot.

Nopea proteiinipasta voitti elintarvike tai raaka-aine -sarjan

Anna-Maija Rauramaa voitti elintarvike tai raaka-aine -sarjan nopealla proteiinipastallaan.

Anna-Maija Rauramaa voitti elintarvike tai raaka-aine -sarjan nopealla proteiinipastallaan. Kuva: Darcmedia/Manu Eloaho

Espoolaisen Anna-Maija Rauramaan, 20, kehittämä Prosta Proteiinipasta voitti elintarvike tai raaka-aine -sarjan. Prosta Proteiinipasta on runsasproteiininen pasta. Se on gluteiiniton ja laktoositon. Ainutlaatuisen koostumuksensa ansiosta sen keittoaika on vain noin 10–15 sekuntia.

Arviointiraadin mukaan kilpailutyössä on otettu hyvin huomioon kotimaisten raaka-aineiden käyttö ja elintarvikealan trendit. Tuote on innovatiivinen valmistustavaltaan ja sisällöltään. Tuote valmistetaan kotimaisista raaka-aineista ja se on helposti kaupallistettavissa. Arviointiraati kiinnitti erityisesti huomiota tuotteen valmistuksen nopeuteen.

Kilpailutyön tekijä Anna-Maija Rauramaa palkittiin HKScanin lahjoittamalla 1000 euron palkinnolla. Anna-Maija Rauramaa on tekniikan tieteen kandidaatti Aalto yliopistosta.

Juurespohjainen ketsuppi elintarvikesarjan kakkonen

Elintarvikesarjan 2. sijalle tulleen JUURI-juuresketsuppituoteperheen syntyyn on vaikuttanut tomaattiallergia. Sisarukset elintarvikealan opiskelija Henna Hytönen, 29, Seinäjoen ammattikorkeakoulusta kehitti yhdessä Tampereen yhteiskoulun lukiota käyvän Reetta Rossin, 17, kanssa juurespohjaiset ketsupit, joissa ei ole olleenkaan tomaattia. JUURI-juuresketsuppi valmistetaan kotimaisista juureksista. Se on ekologinen, allergiaystävällinen ja hyvänmakuinen. Tuoteperheeseen kuuluu kolme tuotetta: JUURI violetti, oranssi ja valkoinen.

Arviointiraadin mukaan kilpailutyössä on otettu hyvin huomioon kotimaisten ja paikallisten raaka-aineiden käyttö. Tuote on innovatiivinen ja ajan hermolla. Tuote on kaupallistettavissa ja raaka-aineiden puolesta myös ekologinen.

Pakastekuivatuista maustetuista marjoista vientituote

Hämeen ammattikorkeakoulun bio- ja elintarviketekniikan opiskelijat Sara Kujansuu, 20, Karl Nieminen, 26, ja Santtu Onikki, 28, ideoiman maustettu marja-snack Marsu-óla voitti elintarvikesarjan kolmannen palkinnon. Tuote on naposteltavaksi tarkoitettu maustettu tai suolattu ja pakastekuivattu marja-snack.

Arviointiraadin mukaan kilpailutyö on innovatiivinen ja uudenlainen. Tuotteessa hyödynnetään paikallisia elintarvikkeita ja tuote on kaupallistettavissa erityisesti ulkomaan markkinoille.

Arjen innovaatio – tomusokerisirotin voitti valmistus- tai pakkausmenetelmä -sarjan

Lahden muotoiluinstituutissa pakkaus- ja brändimuotoilua opiskeleva Marika Peltola, 24, suunnitteli voittoisasti tomusokerin sirottamiseen sopivan pakkauksen. Pakkauksen sivuilla olevat sisennykset sekä kolmiomainen muoto varmistavat pakkauksen pysymisen kädessä käytettäessä. Pakkauksen kansi on helppo avata ja sulkea.

Arviointiraadin mukaan tomusokerisirotin on innovatiivinen, helppokäyttöinen ja vastaa hyvin arkiseen ongelmaan. Pakkaus helpottaa ruoanlaittoa ja leivontaa. Muotoilu on kaunis ja myyvä tuotteen kaupallistamisen kannalta. Tuote ja pakkaus ovat myös ajan hermolla ja pakkauksessa on otettu huomioon myös ekologinen näkökulma pakkausmateriaalin osalta.

Marika Peltola palkitaan Metos Oy Ab:n 1000 euron tunnustuspalkinnolla.

Pakkausmateriaaleille valmistus- tai pakkausmenetelmä -sarjan muut palkinnot

Uudet ideat pakkausmateriaaleiksi voittivat valmistus- ja pakkausmenetelmäsarjan 2. ja 3. palkinnon. Molemmat palkituista opiskelevat Lahden muotoiluinstituutissa.

Mervi Puustinen, 22, osallistui Ruokaoivallus-kilpailuun Kaurasuklaa tetrapakkauksessa –kilpailutyöllä. Työ palkittiin ideasta pakata suklaa Tetra Pak –materiaaliin. Arviointiraadin mukaan kilpailutyössä on otettu hyvin huomioon pakkauksen ekologisuus ja kestävyys. Pakkauksen design on myös suunniteltu hyvin kaupallistamisen näkökulmasta.

Petteri Tuukkasen, 26, ideoima 3. sijalle tullut kilpailutyö ELO-proteiinipatukka palkittiin myös pakkauksestaan. ELO -proteiinipatukka perustuu suomalaisiin ja lähellä kasvatettuihin raaka-aineisiin. Patukka pakataan muovin sijaan biopohjaiseen kääreeseen.

Arviointiraadin mukaan kilpailutyössä on otettu hyvin huomioon pakkauksen ekologisuus ja konseptina sopii omaan tuoteryhmäänsä hyvin. Myös pakkauksen ulkoasu sopii tuoteryhmään.

Ainesosista kertovat kännykkäsanakirja voitti jakelu tai markkinointi -sarjan

Jakelu tai markkinointi -sarjan voitti Aino Tarkkio (oikealla) ainesosasanakirjalla, 2. Ville Raivio (ei päässyt paikalle) ja 3. oli Lidia Pirilä (vasemmalla).

Jakelu tai markkinointi -sarjan voitti Aino Tarkkio (oikealla) ainesosasanakirjalla, 2. Ville Raivio (ei päässyt paikalle) ja 3. oli Lidia Pirilä (vasemmalla). Kuva: Darcmedia/Manu Eloaho

Aino Tarkkion, 24, ideoima Suomi-ruoka-Suomi –sanakirja voitti jakelu tai markkinointisarjan. Ruoka-Suomi-Ruoka sanakirja olisi kännykkäsovellus, jonka avulla tavallinen kuluttaja saa helposti selville elintarvikkeiden ainesosaluettelot. Oudon nimiset aineet voivat pelottaa kuluttajaa ja saada hänet ajattelemaan, että tuote on epäterveellinen. Esimerkiksi punajuuriväristä voidaan käyttää nimiä betalaiini, betaniini ja E162. Sovellus kertoisi ainesosan muut mahdolliset nimet, mitä se on, mikä on sen tarkoitus elintarvikkeessa, miten sitä valmistetaan ja vielä mahdolliset saantisuositukset tai -rajoitukset.

Arviointiraadin mukaan kilpailutyössä on otettu hyvin huomioon kuluttajien ja teollisuuden tarpeet. Idean kaupallistamisen mahdollisuudet ovat hyvät ja se on toimialan kannalta kiinnostava sekä tarpeellinen innovaatio.

Turun yliopistossa elintarvikekemiaa opiskeleva Aino Tarkkio palkittiin Suur-Savon Osuuskaupan 1000 euron tunnustuspalkinnolla.

 Ruokahävikkiä vähentävä Etuilmo sai tunnustusta

Englantilaista filosofiaa Helsingin yliopistossa opiskeleva Ville Raivio, 29, ideoi Etuilmon, joka tuli toiseksi jakelu tai markkinointi –sarjassa. Etuilmo on eri koulutuslaitosten verkkosivuille ruokalistan yhteyteen lisättävä sähköinen palvelu, jonka kautta opiskelija voi ennakkoon ruokalistalta valita, mitä aikoo syödä. Tämä helpottaa ruoka-annosten määrän ennakointia ja vähentää hävikkiä.

Arviointiraadin mukaan kilpailutyössä on otettu hyvin huomioon ekologisuus. Innovaatio vastaa hyvin hävikin vähentämiseen ja innovaatiosta on selkeää taloudellista hyötyä eri toimijoille.

Mobiilisovellus yhdistää ateriauskollisuuden ja auttamisen

Lidia Pirilän, 24, ideoima Feeding Finland -mobiilisovellus on täysin uudenlainen kanta-asiakassovellus älypuhelimeen. Sen avulla hyvän tekeminen on tehty helpommaksi. Feeding Finland –sovellus palkitsee asiakkaan sijaan kodittoman Suomessa asuvan henkilön ilmaisella aterialla, osallistuvassa ravintolassa, mukaan otettuna tai asuntolaan tilattuna. Sovelluksen ansaintalogiikka ottaa mallia tutusta ”osta 9 ateriaa, saat 10. aterian ilmaiseksi” –käytännöstä.

Arviointiraadin mukaan kilpailutyössä on otettu hyvin huomioon yhteiskunnallinen näkökulma. Konsepti on hyvä kokonaisuus sekä teknisesti helposti toteutettavissa. Tukee myös paikallisten toimijoiden toimintaa.

Kilpailun arviointiraati

Kilpailun arviointiraatiin kuuluivat Marika Rikkonen HKScan Finlandista, Mika Marttinen Metokselta, Satu Nieminen ja Mika Korhonen Suur-Savon Osuuskaupasta, Päivi Töyli Turun yliopiston Brahea-keskuksesta, Risto Laiho Suomen Pakkausyhdistyksestä, Riitta Kaipainen Ekoneum ry:stä, Kirsi Mutka-Paintola Etelä-Savon Maa- ja kotitalousnaisista sekä Teija Rautiainen, Markku Rossi ja Taina Harmoinen Kaakkois-Suomen ammattikorkeasta.

Etelä-Savon ruokaviesti -hanketta rahoittaa Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto ja Etelä-Savon Ely-keskus. Hanketta toteuttaa Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu yhteistyössä Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin ja Luonnonvarakeskuksen kanssa.

Lisätietoja:

Taina Harmoinen, projektipäällikkö, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, p. 040 662 5560, taina.harmoinen(at)xamk.fi