Ajankohtaista
Ruokasektorin liikevaihto yli miljardi euroa Etelä-Savossa
20.12.2022 Ajankohtaista, Julkaisu, Uutinen | Kirjoittanut: TainaJuuri valmistuneen tilastoaineiston mukaan ruokasektorin liikevaihto oli 1,005 miljardia euroa vuonna 2020 Etelä-Savossa. Ruoka on merkittävä elinvoimatekijä maakunnassa, sillä yritysten liikevaihdosta 17,4 % koostuu ruoka-alalta. Korona kuritti erityisesti ravitsemisalaa ja lisäsi päivittäistavarakaupan myyntiä.
Etelä-Savon ruoka-alan toimipaikkojen määrä on vähentynyt tasaiseen tahtiin viime vuosina. Vuonna 2020 ruokasektorilla oli 2 282 toimipaikkaa, joista yli 70 % on alkutuotannossa. Joka viides maakunnan yritysten toimipaikoista on ruoka-alalla.
Etelä-Savon ruokasektorin tilastokoosteessa viimeisimmät lähdeaineistot ovat vuosilta 2020 ja 2021. Yritystilastojen aikajanavertailussa näkyvät niin koronan kuin maakuntarajojen muutokset. Vuoden 2021 alussa Joroinen ja Heinävesi siirtyivät pois Etelä-Savosta.
Korona kuritti ravitsemistoimintaa
Koronan vaikutus näkyy vahvimmin vuoden 2020 tilastoissa ravitsemistoiminnassa. Vuonna 2020 ravitsemisalan liikevaihto laski yli 23 miljoonalla eurolla edellisestä vuodesta. Ravitsemisalan toimipaikkojen määrä väheni 12 ja henkilöstö yli 150 hengellä. Ennen koronaa ravitsemisalan liikevaihto pysyi tasaisesti yli 110 miljoonassa eurossa ja nähtävissä oli nousua. Toimipaikkojen määrä oli 350 paikkeilla vuodesta toiseen.
Koronan myötä siirryttiin aterioimaan entistä enemmän kodeissa. Elintarvikkeiden vähittäismyynti kasvoi vuodesta 2019 vuoteen 2020 yli 22 miljoonalla eurolla.
Maakunnasta lähti erityisesti avomaavihannes- ja kasvihuonetuotantoa
Avomaavihannestuotannon satomäärä laski Etelä-Savossa 4,8 miljoonaan kiloon vuonna 2021, kun edellisvuonna satoa saatiin yli 11 miljoonaa kiloa. Etelä-Savosta Pohjois-Savoon siirtyneessä Joroissa on paljon avomaavihannestuotantoa. Satomäärän laskuun vaikuttaa yrittäjien määrän väheneminen maakunnassa 11 avomaavihannestuottajalla.
Joroissa on myös merkittävää kasvihuonetuotantoa erityisesti ruukkukasvien viljelyä. Ruukkuvihannesten tuotanto ja kasvihuoneala sekä sato väheni merkittävästi Etelä-Savossa vuonna 2021.
Etelä-Savon ruokasektorin tilastoaineisto on koottu Uudistuva ja kasvava Etelä-Savon ruoka-ala – URAKKA-hankkeessa.
Tilastoaineistoon voi tutustua URAKKA-hankkeen sivuilla www.xamk.fi/urakka
Tutustu tilastoaineistoon tästä.
Taina Harmoinen, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
Uudistuva ja kasvava Etelä-Savon ruoka-ala URAKKA –hanketta hallinnoi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. Osatoteuttajina ovat Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti ja Luonnonvarakeskus. Hanketta rahoittaa Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto ja Etelä-Savon ELY-keskus.
Virtasalmen Viljatuote Oy – trendikkäitä innovaatioita peltojen keskeltä Etelä-Savosta
26.08.2022 Ajankohtaista, Blogi | Kirjoittanut: Taina
Virtasalmen Viljatuotteen Petri Karjalainen työskentelee lapsuutensa maisemissa isänsä kotitilalla Suholassa Pieksämäellä.
Gluteenittomiin myllytuotteisiin erikoistunut Virtasalmen Viljatuote Oy sijaitsee Längelmäen kylällä, Pieksämäellä. Yritys toimii idyllisellä Suholan tilalla, jolla viljellään n. 170 hehtaariin alueella luontaisesti gluteenittomia viljelykasveja; tattaria, puhdaskauraa, rypsiä, hernettä ja kuminaa.
Myllytoiminnan juuret ulottuvat 1990-luvulle, jolloin Suholan tilan yrittäjä Petri Karjalainen ounasteli paikallisen tutun maanviljelijän kanssa Suomen vuonna 1995 EU:hun liittymisen johtavan tuottajahintojen laskuun. He pohtivat yhdessä tulevaisuutta ja toimenpiteitä elannon takaamiseksi. Petri Karjalainen oli jo vuonna 1992 aloittanut kokeiluna tattarin viljelyn kesantopelloillaan. Naapuruksilla oli vahvaa tietotaitoa ja osaamista maanviljelystä, yhteistyökumppanilla oli lisäksi myös mylläritausta. Tästä pohdiskelusta sai alkunsa kahden maanviljelijän maatalousyhtymä ja gluteeniton mylly-yritystoiminta vuonna 1996.
Myllytoiminnan käynnistyttyä kumppanukset ottivat yhteyttä pieksämäkeläiseen leipomoon kuultuaan heidän suunnittelevan gluteenittoman tuotevalikoiman laajentamista. Yhteistyön myötä alkoi yritystoiminnan kasvu, mikä vaati investointeja uuteen tuotantotilaan ja myllylaitteisiin. Tuotantotilaksi valikoitui valmistumassa oleva konehalli, joka modifioitiin myllytoimintaan sopivaksi.
Viljatuote pyrkii ensisijaisesti käyttämään kotimaista luontaisesti gluteenitonta tattaria.
Gluteenittomien tuotteiden markkinoiden kasvun ja alkuperäisen yhtiökumppanin pois jättäytymisen myötä, tuotantolaitteet siirrettiin Suholan tilalle v. 2008. Seuraavat 10 kasvun vuotta yritystä pyöritettiin oman perheen voimin. Ajan jakaminen maanviljelyn ja yritystoiminnan kesken alkoi olla mahdotonta, eikä aika riittänyt kasvun kannalta kaikelle olennaiselle. Yritysjärjestelyt tulivat ajankohtaiseksi v. 2018. Mukaan tuli uusia osakkaita ja saatiin lisää resursseja yrityksen käyttöön. Viljatuotteen osakkaana sekä toimitusjohtajana aloitti Matti Toivanen ja Petri Karjalainen jatkoi Viljatuotteen hallituksen puheenjohtaja, keskittyen pääsääntöisesti suomalaisen tattarin hankintaan ja maanviljelyyn.
Viljatuote työllistää tällä hetkellä Karjalaisen mukaan kymmenkunta henkilöä sekä yhden kausityöntekijän. Liikevaihto oli 2,4 miljoonaa euroa vuonna 2021, vuosittaista kasvua on ollut noin 10 %.
Laaja ja luontaisesti gluteeniton tuotevalikoima maistuu kaikille
Keliaakikkojen ruokavaliossa gluteenittomat tuotteet turvaavat terveyden sekä vatsan hyvinvoinnin. Hyvinvoinnistaan ja ravitsemuksestaan kiinnostuneet ihmiset alkoivat suosia gluteenitonta ruokavaliota 2010-luvulla. Gluteeniton ruokavalio näkyi vahvasti mediassa ja lisäsi gluteenittomien tuotteiden myyntiä. Petri Karjalainen toteaa tämän mahdollistaneen Viljatuotteelle kasvun.
Viljatuotteen käyttämiä raaka-aineita ovat tattari, kaura, maissi, hirssi, riisi, teff, pellava ja psyllium. Kaikkia näitä raaka-aineita ei ole mahdollista kasvattaa Suomessa. Ulkomailta ostettavat raaka-aineet tulevat tarkoin valikoiduilta toimittajilta. Viljatuotteen tuotteiden raaka-aineet ovat luonnostaan gluteenittomia, säilöntä- ja lisäaineettomia, GMO-vapaita ja vegaanisia.
Viljatuote on hakenut monelle tuotteelleen Suomen Keliakialiiton hallinnoiman Gluteeniton-tuotemerkin helpottamaan keliaakikkoja löytämään ruokavalioonsa soveltuvia turvallisia tuotteita sekä Hyvää Suomesta -alkuperämerkin kertomaan kotimaisuudesta niille tuotteille, joille se on mahdollista.
Tuotteita kuluttajille ja ammattikäyttöön
Viljatuotteen tilamyymälä Virtasalmella palvelee asiakkaita arkisin ympäri vuoden.
Viljatuotteen tuotteita on myynnissä päivittäistavarakaupoissa ympäri Suomen. Viljatuote palvelee asiakkaita myös omassa tilamyymälässään Virtasalmella sekä verkkokaupassa, josta tilaaminen onnistuu myös englanniksi ja ranskaksi. Petri Karjalainen kertoo, ettei monen yrityksen toimintaan negatiivisesti vaikuttanut koronapandemia näkynyt heillä. Päinvastoin koteihinsa eristäytyneet ihmiset innostuivat leipomaan, mikä näkyi positiivisesti heidän verkkokauppatilauskannassaan.
Kuluttajille tuotteiden hankkiminen omasta lähikaupasta on mahdollista 250-600 g pakkauksissa. Verkkokaupasta on saatavilla suurempia 3 kg pusseja säännöllisesti tuotteita käyttäville asiakkaille. Ammattikäyttöön leipomoihin ja kahviloihin on saatavilla 15–25 kg säkkejä ja jopa 600-800 kg suursäkkejä.
Tuotepakkausten muotoilu sekä materiaalit on huolella mietitty kaupan hyllyyn sopivaksi. Logolla varustetut kotelo- ja pussipakkaukset toimivat logistiikassa ja jälleenmyyjien varastoinnissa. Tuotepaketin materiaalin on myös suojattava tuholaisilta, etenkin vientiin menevissä tuotteissa, mihin soveltuu laminaattipussi. Pakettien houkutteleva ulkoasu on suunniteltu yhdessä ulkopuolisen yhteistyöyrityksen kanssa.
Laaduntarkkailu tärkeää erikoistuotteiden tuotannossa
Viljatuote on panostanut tuotantolaiteinvestointien lisäksi uuden tuotannonohjausjärjestelmän hankintaan. Petri Karjalainen kertoo myynnin kasvaessa osto-, tuotanto- ja tilauskannan ajantasaisen käsittelyn olleen jo melko haastavaa vanhanaikaisilla tavoilla.
Viljatuote panostaa laatuun, säännölliseen tutkimukseen ja testaamiseen. Sertifioitu laadunhallinta ja tuotemerkit lisäävät uskottavuutta ja turvallisuutta kuluttajien silmissä. Uusi tuotannonohjausjärjestelmä on tehostanut prosessien suunnittelua, auttaen suuresti tuote-erien jäljittämisessä mahdollisessa takaisinvetotilanteessa.
Tehokkaan ja laadukkaan tuotannon takaamiseksi henkilöstöstä löytyy monenlaista osaamista. Toimivan tuotannonohjausjärjestelmän lisäksi sujuvaa tuotantoa, laadunseurantaa ja tiedonkulkua tukevat talon sisäiset viikoittaiset palaverit. Viljatuote tarjoaa työntekijöilleen palkkio-ohjelman, jonka prioriteettina on laatu.
Digitaalista markkinointia ja messuja
Virtasalmen Viljatuote Oy panostaa markkinoinnissa digitaalisuuteen; kotisivuihin, verkkokaupan kampanjoihin ja sosiaaliseen mediaan. “Perinteinen printtimedia ei välttämättä tavoita haluttua kohderyhmää ja on kallista”, Karjalainen toteaa.
Yrityksessä työskentelee sosiaalisen median ammattilainen, jonka vastuulla on kuluttajamarkkinointi säännöllisine somejulkaisuineen sekä somevaikuttajayhteistyö. Markkinointiviestintäkanavista Instagramissa keskitytään kuvallisiin reseptivinkkeihin ja vaikuttajayhteistyöhön. Facebookissa keskitytään yritysmielikuvan luomiseen. Kuvallisia reseptejä ja reseptivihkoja on saatavissa myös yrityksen kotisivuilta. Sosiaalisessa mediassa toteutettujen säännöllisten asiakaskyselyiden palautetta hyödynnetään myös tuotekehitystyössä.
Karjalainen kertoo yrityksen osallistuvan elintarvikealan messuille, kotimaassa mm. Lautasella-messuille ja ulkomailla mm. Saksassa Grüne Woche-messuille ja viimeisimpänä Barcelonassa Free From Functional Food Expoon.
Palkittua tuotekehitystä ja innovointia
Proteiini- ja kuitupitoinen tattarilese syntyi Petri Karjalaisen ideasta hyödyntää tattarin kuorinnassa sivutuotteena tuleva pintakerros.
“Keliaakikon ruokavalio yksipuolistuu herkästi, jos tarjolla on nautittavaksi vähän makuvaihtoehtoja. Rohkealla innovoinnilla löytyy uusia makuja ja ulkopuolista apua kannattaa ehdottomasti hyödyntää tuotekehitystyössä. Testaaminen on erittäin tärkeää, jotta voi seistä omien tuotteiden takana”, Karjalainen mainitsee.
Ammattitaitoa ja raaka-ainetuntemusta kuvaa Petri Karjalaisen tuotannon hävikin hyödyntämisen pohdinnasta syntyneet tuotteet. Ostetusta raaka-ainemateriaalista jopa 40 % muuttuu käyttämättömäksi sivutuotteeksi myllytysprosessissa. Näitä sivutuotteita on innovatiivisesti hyödynnetty lämpöenergiana, lannoitteena ja jopa tyynyn täytteenä. Yritys on osallistunut myös hankkeisiin, joissa on testattu sivutuotteiden toimivuutta eri tarkoituksiin.
Viljatuote lanseerasi keväällä 2022 uudet gluteenittomat teff-maissimuron ja teff-puurohiutaleen. ”Koemaistelussa selvisi teffistä valmistettujen tuotteiden muistuttavan rukiin makua, mitä asiakaspalautteen myötä monet keliaakikot ovat kaivanneet. Uusia luonnostaan gluteenittomia raaka-aineita haetaan koko ajan meidän tuotevalikoimaamme”, kertoo Sari Karjalainen.
Viimeisin uutuustuote odottelee lanseeraamisen viimeistelyä. Toimitusjohtaja Matti Toivasen raaka-ainehävikistä ideoima Spoothie-välipalatuote palkittiin kesäkuussa Barcelonassa järjestetyssä Free From Functional Food Expossa vuoden 2022 näytteilleasettajien innovatiivisimmaksi tuotteeksi. Tuote on loppukehitelty yhteistyössä suomalaisen Foodiq Oy:n kanssa, jolla on valmistukseen tarvittava tuotantolaitteisto.
Viljatuotteen saavutukset ovat nähtävissä tilamyymälässä. Keliakialiiton myöntämät Vuoden Gluteeniton Tuote 2010, Vuoden Gluteeniton Yritys 2016, Etelä-Savon Vuoden yrittäjä 2018 ja uusimpana Free From Functional Food Expo 2022 palkinnot.
Karjalainen on iloinen kaikista yrityksen saamista huomionosoituksista, mutta on erityisen otettu Etelä-Savon Vuoden yrittäjä 2018 -palkinnosta. Etelä-Savon Yrittäjien, Kauppakamarin, Maakuntaliiton sekä Finnveran ja Fennian edustajien raadin perusteluina valintaan oli ennakkoluuloton kehittäminen innovatiiviseksi ja kannattavaksi maatalouslähtöiseksi liiketoiminnaksi, huomioiden vaihtuvat maailmanlaajuiset trendit sekä Etelä-Savon maakuntastrategian toteuttaminen tuottamalla hyvinvointia puhtaasta ruoasta.
Innovointi ja kehittäminen vaativat ammattitaidon ja tuotetuntemuksen lisäksi rohkeutta ja luovuutta. Pitkäjänteinen ja tuottava tuotekehitys on elintärkeää yrityksen jatkuvuuden kannalta, mikä usein tarvitsee ulkopuolista rahoitusta. Viljatuote on hyödyntänyt mm. Business Finlandin ja ELY-keskuksien tarjoamia rahoitusmahdollisuuksia. Petri Karjalainen harmittelee, että joissakin tapauksissa ns. Annex-määräykset yritystuissa rajaavat yrityksen toimialan pois rahoitusmahdollisuuden piiristä.
Ruokaklusterista näkyvyyttä Etelä-Savon ruokaosaamiselle
“Tartumme aina innokkaasti mahdollisuuteen päästä kasvattamaan tietoisuutta ruokaosaamisesta, siksi lähdimme mukaan Etelä-Savon Ruokaklusteriin. Pieneltä kylältä kotoisin olevan yrityksen on vaikeampi yksin saada näkyvyyttä. Täällä on puhdas vihreä luonto ja kirkkaat vedet, mikä ei ole itsestään selvyys muualla maailmassa”, Petri Karjalainen kertoo.
”Ruokaklusterin myötä voimme lisätä vuoropuhelua Etelä-Savossa toimivien ruoka-alan yritysten kesken. Eri kokoiset yritykset tarvitsevat toisiaan. Verkostoituminen edesauttaa maakylistä maailmalle ponnistamista”, pohtii Karjalainen. Hän vertaa Etelä-Savon alueen ruoka-alan osaamista ja erinomaisuutta Italian Parman ja Ranskan Champagnen alkuperäsuojattuihin alueisiin. “Miksei mekin oltaisi joku päivä yhtä kuuluisia jollakin tuotteellamme?”, pohtii Karjalainen hymyillen.
Kirjoittanut: Kirsi Iltanen ja Teemu Pulkkinen, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
Kiinnostaako sinua Etelä-Savon ruoka-ala – liity ruokaviestijäverkostoon
06.04.2022 Ajankohtaista, Uutinen | Kirjoittanut: TainaKiinnostaako sinua Etelä-Savon ruoka-ala – alkutuotanto, jalostus, marjastus, kalastus? Oletko innokas ruoanlaittaja tai otatko mielellään ruoka-annoksista kuvia? Juuri Sinua etsimme ruokaviestijäverkostoomme!
Miksi verkosto?
Uudistuva ja kasvava Etelä-Savon ruoka-ala – URAKKA -hankkeen yhtenä tavoitteena on Etelä-Savon ruoka-alan näkyvyyden lisääminen. Tämän tavoitteen toteuttamiseksi kokeilemme joukkovoimaa eli kokoamme yhteen vapaaehtoisia ruokaviestijöitä verkostoksi lisäämään maakunnan ruoka-alan näkyvyyttä.
Etelä-Savon ruoka-ala on hyvin monipuolinen ja yrityksiä on yli 2 500. Maakunnan ruokakulttuuri on ainutlaatuinen. Monipuolisen alkutuotannon lisäksi vesistöinen ja metsäinen luonto tarjoaa monenlaisia antimia. Ruokaviestijä-verkoston tavoitteena on kuvin, sanoin, videoin ja podcastein tuoda Etelä-Savon ruoka-alaa laajemman väestön tietoisuuteen.
Kuka voi olla ruokaviestijä?
Ruokaviestijä voi olla kuka vaan ikään, sukupuoleen, koulutukseen ja asunpaikkaan katsomatta. Ainoa vaade on, että haluaa nostaa omalla panoksellaan Etelä-Savon ruoka-alaa positiivisesti esille. Toiminta perustuu vapaaehtoiseen ruoka-alan edistämiseen, joten emme voi maksaa viestijöille palkkaa.
Miten toimitaan?
Toivomme vapaaehtoisten ruokaviestinnästä kiinnostuneiden henkilöiden ilmoittautuvan tästä linkistä löytyvällä lomakkeella 17.4.2022 mennessä https://docs.google.com/forms/d/e/1FAIpQLScC3udTwbqGJQEEzaWFSYsUbTksYKzJwH5G2cs530cXtlj1yQ/viewform?usp=sf_link
Järjestämme ruokaviestinnästä kiinnostuneille yhteisen etätapaamisen viikolla 16. Suunnittelemme siinä yhdessä ruokaviestinnän sisältöä, kanavia ja yhteisiä viestintäteemoja. Samalla kartoitamme kunkin kiinnostuksen kohteita ja luomme yhteisen keskustelufoorumin viestijäverkoston kanssakäymiseen.
Lisätietoja:
Taina Harmoinen, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Uudistuva ja kasvava Etelä-Savon ruoka-ala – URAKKA -hanke, taina.harmoinen[at)xamk.fi
Lahdelman matkailutilalla hyödynnetään laajasti yhteistyötä
07.03.2022 Ajankohtaista, Blogi | Kirjoittanut: Taina
Vieraiden vastaanotto on Lahdelman tilan päärakennuksessa, jossa Ritva ja Pertti Lahdelma ottavat vieraat vastaan savolaisella sydämellisyydellä. Kuva: Lahdelma
Auringonpaisteessa kylpevän Lahdelman matkailutilan punamultaiset hyvin hoidetut rakennukset ja aitan päädyssä lukeva Tervetuloa kutsuvat matkailijat peremmälle. Sisällä päärakennuksessa vastaanotossa tilan isäntäpari Ritva ja Pertti Lahdelma ottaa matkailijat vastaan ja opastaa eteenpäin. Tarvittaessa matkailijoita palvelumassa on laaja joukko lähiseudun yhteistyöyrityksiä.
Lahdelman tila Pertunmaalla on luomutila. Nautakarjan kasvatuksesta luovuttiin reilu kaksi vuotta sitten. Nykyisin pellot ovat nurmiviljelyssä ja naapurissa oleva ylämaankarjankasvattaja korjaa rehuista suurimman osan. Kotieläiminä tilalla on kaksi hevosta, kolme kissaa ja koira.
Matkailuliiketoimintaa Ritva ja Pertti Lahdelma ovat kehittäneet vuodesta 1988 lähtien, jolloin ensimmäiset kesälomalaiset saapuivat Ilotupa-mökkiin. Tuolloin maaseudulla keskeisenä asiana oli liitännäiselinkeinojen kehittäminen.
”Tilaa oli tarpeen kehittää ja saada liikevaihtoa kasvatettua. Matkailutoimintaan hyvänä esimerkkinä oli naapurissa matkailua harjoittaneet kummisetä ja -täti”, Pertti Lahdelma kertoo. Lahdelman tilalla oli luontaiset hyvät edellytykset matkailutoimintaan, kun tila sijaitsee hyvärantaisen aurinkoisen Peruveden rannalla ja etäisyys sen hetkiseen päämarkkina-alueeseen, pääkaupunkiseutuun, on sopiva.
Parempaa ja enemmän myyntiviikkoja
Lahdelman aittahuoneistot ovat kaukana perinteisistä nukkuma-aitoista. Ritva Lahdelma kertoo, että monesti asiakas pitää saada huoneiston ovelle katsomaan, millaisesta tilasta on kyse, jolloin yleensä syntyy myös ostopäätös. Kuva: Lahdelma
”Heti alusta lähtien olemme halunneet rakentaa parempaa kuin tavalliset vuokramökit. Tavoitteena on ollut saada mökeille enemmän käyttöä laadun nostolla”, Ritva Lahdelma kertoo.
Lahdelmat rakensivat ensimmäiset mökkinsä 1980-90 lukujen taitteessa. Tuolloin valmistuivat Ilotupa, Riemurahi ja Onninmökki. Kaikki mökit ovat hyvärantaisen Peruveden rannalla.
Aittamajoitus-sana tuo asiakkaille mieleen vaatimattoman majoituksen. Lahdelma markkinoi aittahuoneistoja, jotka ovat varustetasoltaan ja sisustukseltaan upeita kokonaisuuksia. Aittahuoneistot rakennettiin 1990-luvun alussa ja peruskorjattiin 2000-luvulla.
”Aittarakennusta laajennettiin kolme metriä taaksepäin, jotta jokaiseen huoneistoon saatiin minikeittiö ja samalla uusittiin huoneistojen suihku-wc-tilat”, Pertti Lahdelma kertoo. Taitavana kirvesmiehenä hän on vastannut suurimmaksi osaksi mökkien rakentamisista ja peruskorjauksista. Apuna on ollut pojista Turo, joka on rakennusalan ammattilainen.
Lahdelman palveluissa oli aluksi vahvasti mukana ruokatarjoilut, joita Ritva Lahdelma hoiti. Päärakennuksen tuvassa ja Riihituvassa ruokittiin kokousvieraita sekä erilaisia juhlaporukoita, kuten häiden ja syntymäpäivien viettäjiä. Osa aittahuoneistoissa yöpyjistä oli myös täysihoidossa. Pikki hiljaa työ kävi turhan raskaaksi ja omasta ruokapalvelusta luovuttiin. Nykyisin asiakkaille on saatavissa ruokapalvelua lähiseudulla toimivien catering-yritysten kautta.
Villa Keidas – luksusta matkailuun
Kylpylähuvila Villa Keidas toimii normaalin lomanvietin lisäksi juhlien, kokousten ja virkistystapahtumien oivallisena pitopaikkana. Huvilassa on 420 neliötä ja majoitustilat 20 hengelle. Kylpylätoimintoina on muun muassa neljä erilaista saunaa, ulko- ja sisäporeamme, kylmäsuihkuputous ja höyrysuihkukaappi. Kuva: Lahdelma
Lahdelmien matkailutiloihin suuri loikka kohti luksusmatkailua oli kylpylähuvila Villa Keitaan rakentaminen vuonna 2010. Huvilaa varten perustettiin Lahdelman Lomat Oy, jossa Pertti ja Ritva Lahdelman lisäksi mukana ovat pojat Tatu ja Turo. Upea yli 400 neliön mökki oli iso investointi eikä lähiseudulla ollut samantasoisia kohteita. Pertti Lahdelma kävi Kolilla ja Levillä katsomassa vastaavanlaisia huviloita.
Lahdelmat kertovat Villa Keitaan asiakaskunnan olevan varsin ohut. Vuosien saatossa tyytyväiset asiakkaat ovat levittäneet tietoa kohteesta. Mökin iso koko ja varustetaso tuovat luonnostaan vuokraukseen tyhjiä päiviä. Esimerkiksi välisiivoukseen tulee varata vähintään puolitoista vuorokautta aikaa. Siivousajat neuvotellaan siivousyrittäjien kanssa.
Vuokrausaikojen järjestelyt ovat Ritva ja Pentti Lahdelman omissa käsissä, sillä verkkokauppaan he eivät ole halunneet laittaa vuokrauksia. He ovat mieluummin itse suoraan yhteydessä asiakkaisiin. Kohteita markkinoidaan omien kotisivujen lisäksi Booking.comin ja muutaman yhteistyötahon kautta.
Kestävyys toiminnan keskiössä
Lahdelman kotisivuilla on esillä erilaisia kestävyyteen ja ympäristöön liittyviä merkkejä, kuten Sustainable Travel Finland, Maakuntien Parhaat, ECEAT Suomi ja Welcome cyclist.
”Merkkien saanti ei ole vaatinut meiltä toiminnan muuttamista, vaan kriteerit ovat täyttyneet luonnostaan”, Ritva Lahdelma toteaa. Lahdelman toiminnassa kestävyys ja vastuullisuus ovat tärkeitä kriteereitä. Esimerkiksi majoitustilojen sisustuksessa suositaan kotimaisia astioita ja tekstiilejä.
Merkeistä monelle tuntemattomampi on ECEAT Suomi, joka on Suomen Luomumatkailuyhdistys ry:n merkki. Tässä toiminnassa Lahdelman tila on ollut mukana alusta lähtien.
Maakuntien Parhaat -merkki näkyy monessa kohdassa tilalla. Lahdelmat harmittelevat, että merkin ylläpidosta on luovuttu. Merkki on ollut arvostettu laatumerkki ja nykyisin hyvässä nosteessa oleviin paikallisiin tuotteisiin liittyvä tunnus.
Suosittelemme – apuna yhteistyöverkosto
Lahdelman kaikki mökit sijaitsevat Peruveden rannalla, jossa on hyvät hiekkarannat. Viileämpien vesien aikaan voi tilata mökin luokse lämmitetyn paljun. Kuva: Lahdelma
Lahdelma on verkostoitunut laajasti lähiseudun yritysten kanssa. Matkailijoille on koottu tuhti tietopaketti lähiseudun yrittäjien palveluista ”Suosittelemme”-kansioihin infoon ja majoitustiloihin.
”Tarvittaessa lähetän Suosittelemme-tiedoston myös sähköpostitse asiakkaalle”, Ritva Lahdelma kertoo. Näin asiakas voi suunnitella lomareissuaan jo etukäteen ja varata haluamiaan palveluita loman ajaksi suoraan yritykseltä. Tarjolla on laajasti palveluita, kuten vaikkapa yksityinen kokki tilaisuuteen, ralliautolla ajoa ja erilaisia liikunnallisia aktiviteettejä.
”On parempi, että asiakas varaa tarvitsemansa palvelun suoraan yrittäjältä emmekä ole siinä välikädessä. Näin vältytään myös väärinkäsityksiltä ja tieto muutoksista välittyy heti yrittäjälle”, Pertti Lahdelma kertoo.
Aikalisä jatkajan järjestelyyn
Lahdelman tilalla suunniteltiin sukupolvenvaihdosta neljä vuotta sitten. Ajatuksena oli, että Ritva ja Pertti olisivat siirtyneet luopumiseläkkeelle. Haasteeksi sukupolvenvaihdoksessa muodostui jatkajalle asetetut tiukat ehdot. Matkailun ja metsätalouden tuloja ei huomioitu sukupolvenvaihdoksessa ja jatkajan olisi pitänyt sitoutua pitämään nautakarjaa seitsemän vuotta.
”Vuodet ovat opettaneet, etteivät työt tekemällä lopu”, Pertti Lahdelma toteaa. Niinpä työmäärän helpottaessa Ritva ja Pertti Lahdelma ovat ehtineet yhteisen tanssiharrastuksen pariin. He taitavat niin vakiotanssit kuin lavatanssit, mistä osoituksena tuvassa on kaapillinen palkintoja. Kuva: Taina Harmoinen
”Emme halunneet sitouttaa jatkajaa tällaiseen tilanteeseen. Otimme aikalisän asiaan, mikä oli erittäin hyvä asia nykyisen maatalouden tilanteen huomioiden. Päätimme jatkaa toimintaa, mutta kevensimme hommia luopumalla karjanpidosta”, Pertti Lahdelma valaisee tilan suunnitelmia. Pojat Tatu ja Turo asuvat perheineen Lahdessa ja käyvät auttelemassa tarvittaessa.
Nykyisin navetassa on puusepänverstas, pienkonekorjaamo ja suksien voitelutila. Tiloissa hoituvat polkupyörien huoltotyöt ja suksien voitelut ammattitaidolla, sillä Pertti Lahdelma on harrastanut kestävyysurheilua vuosikymmenet. Hiihdosta on tuvassa kaapillinen palkintoja esillä. Viimeisimmäksi hän on osallistunut Kalevan Kierrokseen, jossa kilpaillaan pitkillä matkoilla kuudessa lajissa.
Lahdelmassa matkailijoille on koottu laaja päiväretkiopas, jossa on patikointi-, pyöräily- ja hiihtoreittejä, johon tilan läheisyydessä on tarjolla monen pituisia hiihtolatuja. Tilalta voi myös vuokrata harrastevälineitä.
Taina Harmoinen
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, URAKKA -hanke
Hietalan luomutila starttaa Ruokapuhetta Etelä-Savosta -podcastit
22.06.2021 Ajankohtaista, Julkaisu, Uutinen | Kirjoittanut: TainaRuokapuhetta Etelä-Savosta -podcasteissa eteläsavolaiset ruoka-alan yrittäjät kertovat arjestaan. Sarjan ensimmäisessä podcastissa Tanja Kyckling kertoo Hietalan luomutilan toiminnasta. Tanjan haastettelun on tehnyt Nestori Virtanen.
Ruokapuhetta Etelä-Savosta -podcastsarjasta vastaa Uudistuva ja kasvava Etelä-Savon ruoka-ala – URAKKA -hanke yhteistyössä vapaaehtoisista koottavan ruokaviestijäverkoston kanssa.
Kotiherkku – ravintolatason valmisaterioita Serviiniltä
26.01.2021 Blogi, Uutinen | Kirjoittanut: Taina
Serviini Oy:n toimitusjohtaja Timo Hyöppinen kertoo vakuumiin pakattujen Kotiherkku-valmisaterioiden säilyvän jääkaapissa neljä viikkoa.
Serviini Oy on tuottanut ruokapalveluja viitisen vuotta useassa toimipisteessä Mikkelissä. Vuoden vaihteessa yritys laajensi toimintansa Kotiherkku-valmisruokiin. Serviini näkee ikäihmiset tärkeänä asiakassegmenttinä valmisruuilleen.
Timo Hyöppinen, Mikko Ranta, Henrik Rajamäki ja Juha Mäkelä perustivat Serviini Oy:n vuonna 2015. Nykyisin Juha Mäkelä ei ole enää osakkaana yrityksessä, mutta toimii Serviinin hallituksessa. Yrityksen toiminta alkoi Mikkelin Karkialammella sijaitsevassa Pitopadassa ja Konserttitalo Mikalissa, joiden toiminnat Serviini osti edesmenneen Pertti Oksan Oksa ravintoloilta. Myös Osuupankki Suur-Savon henkilöstöravintola oli silloin heidän vastuullaan.
– Serviini on laajentanut toimintaansa hallitusti kasvamalla. Emme halua rönsyillä liikaa, toimitusjohtaja Timo Hyöppinen toteaa. Nykyisin Serviini tarjoaa ruokapalveluja Pitopadan lisäksi Vinossa Mikonkadulla, Augustissa Vanhalla kasarmialueella, Cafe Setrissä sekä vastaa Mikaelin tilausravintolasta, Jäähallin VIP-ruokailusta ja Länsi-Savon henkilöstöravintolasta. Henkilökuntaa on noin 25.
Lounasravintolat ravitsevat 600-700 asiakasta
Timo Hyöppinen korostaa yhteistyön merkitystä yritysten toiminnassa. Serviinin yhteystyön lonkerot ulottuvat moneen eri yritykseen. Yhdestä yhteistyölonkerosta löytyi Serviinin Kotiherkku-valmisaterioiden pakkausteknologia.
– Ravintola Vino on meidän lippulaiva, jossa lounastarjoilu on laadukkainta kärkeä. Lounasruokailut ovat meidän päätuotanto. Päivittäin toimipisteissä käy 600-700 lounasasiakasta, Timo Hyöppinen kertoo.
Karkialammella sijaitseva Pitopata on Serviinin toiminnan ydin. Timo Hyöppinen iloitsee Pitopadan isoista pakkas-, kylmä- ja kuiva-ainevarastoista, jotka mahdollistavat suuret ostoerät. Pitopadasta ruoat siirtyvät muualla sijaitseviin ravintoloihin joko raaka-aineina, esivalmisteltuina tai valmiina ruokina.
– Ravintolatoiminta on meidän kivijalka ja sen osuus liikevaihdosta on ollut noin 80 %. Cateringin osuus on 20 % ja se jakautuu Jäähallin VIP-ruokailuihin, Mikaelin tilausravintolatoimintaa sekä yksittäisiin catering-palveluihin, Timo Hyöppinen selventää Serviinin toimintaa.
Kotiherkku-valmisateriat pakataan vakuumiin
Muovilautaselle annosteltu ja vakumoitu ruoka pysyy hyvin paikallaan kuljetuksessa. Ruoan värit ja pintarakenne eivät muutu säilytyksen aikana.
Kotiherkku-valmisateriat ovat Serviinin uusin aluevaltaus. Idea valmisruuista oli itänyt jo pitkään ja nyt sitten korona-tilanne vauhditti tuotteen syntyä.
– Hoviruoka-yrityksen omistaja Jari Liukkonen on hyvä tuttu ja heillä oli pakkauskone käyttämättömänä. Niinpä me siirsimme tuon pakkauskoneen Karkialammelle ja ryhdyimme testaamaan valmisruokien pakkausta, Timo Hyöppinen kertoo.
– Me pakkaamme Kotiherkku-ateriat vakuumipakkaukseen, jossa ruoat pysyvät paikallaan hyvin ja säilyttävät värit ja maut, kun ilma ei pääse niihin kosketuksiin, Timo Hyöppinen kertoo. Suojakaasuun pakatussa ateriassa ruoan komponentit pääsevät kuljetuksessa liikkumaan pakkauksessa ja ruoat jonkin verran kuorettuvat pakkauksissa.
Serviinin käyttämä pakkausteknologia tuo valmistukseen omat haasteensa, sillä ruokien tulee olla sopivan kypsiä ja paksuja, jotta ne kestävät vakumoinnin. Ruokia on siten jouduttu testaamaan useita kertoja ennen kuin sopivat kypsyydet ja komponentit on saatu vakioitua. Kaikki annokset annostellaan käsin neliönmuotoiselle muovilautaselle, vakumoidaan ja pakataan käsin. Annokset kuumennetaan vakuumissa mikroaaltouunissa.
Kotiherkku-ateriat lämmitetään vakuumissa mikrossa eikä erillistä suojakupua tarvitse käyttää. Lämmitetystä annoksesta pakkauksen vakuumi on helppo poistaa.
– Kahden minuutin kuumennuksen aikana vakuumin sisällä ruoka kuumenee tasaisesti höyryssä, vakuumi pullistuu ja irtoaa ruoasta. Lämmitetystä annoksesta vakuumi on helppo irrottaa, Timo Hyöppinen kertoo kuumennuksesta.
Ikäihmisille ja työpaikoille valmisruokia
Kotiherkku-valmisruokia valmistetaan neljään eri tuoteperheeseen liha-ateria, broileriateria, kala-ateria ja kevytateria.
– Näihin tuoteperheisiin meidän on tarkoitus kehitellä kaikkiaan vähintään 12 erilaista ateriaa, Timo Hyöppinen kertoo.
Kotiherkku-valmisaterioita myydään tällä hetkellä Cafe Setristä, mutta Serviinin tavoite on laajentaa myyntiä ikäihmisille ja työpaikoille. Ikäihmisille tarjontaa varten Serviini on käynyt palvelusetelineuvottelut Essoten kanssa ja ne ovat edenneet hyvässä yhteisymmärryksessä. Serviini voi toimittaa ikäihmiselle tai työpaikalle sovitun määrän Kotiherkku-ruokia tai esimerkiksi ikäihmisen omainen voi tilata ja hakea ruoat Cafe Setristä.
Kauniisti asetellun lämmitetyn annoksen voi nauttia suoraan pakkauslautaselta.
– Ruoka-annoksen koko on 350 grammaa, joten se riittää monelle ikäihmiselle kahteen ruokailuun. Pääraaka-ainetta on 150 grammaa. Annoksen hinta on pyritty pitämään maltillisena, 6,90 euroa. Palvelusetelin jälkeen siitä jää asiakkaalle varsin pieni omavastuu, Timo Hyöppinen kertoo.
Pilottilaitteistolla Serviini pystyy tuottamaan satoja annoksia päivässä. Timo Hyöppinen toteaa toiminnan laajentamisen vähittäiskauppoihin merkitsevän tuotannon uudelleen suunnittelua, mutta levittäytyminen laajemmalle on Hoviruoan kautta mahdollista.
Teksti ja kuvat Taina Harmoinen
Ekoneum ja kehittämisohjelmat
14.12.2020 Ajankohtaista, Blogi | Kirjoittanut: TainaVuosituhannen vaihteessa perustettu yhteistyöelin Ekoneum ry tarjoaa jäsenorganisaatioidensa kautta laaja-alaista elintarvikealan osaamista ja mahdollisuuksia toteuttaa laajojakin koko elintarvikealaa koskevia operaatioita. Tällaisia ovat olleet maakunnalliset ja valtakunnalliset elintarviketalouden kehittämisohjelmat.
Valtakunnallinen luomuohjelma
Ekoneum pääsi mukaan valtakunnalliseen osaamiskeskusohjelmaan kaudelle 1999-2006. Siinä elintarvike-alalle muodostettiin 11 alueellisesta toimijasta ja niiden koordinaatioyksiköstä koostuva valtakunnallinen verkosto-osaamiskeskus (ELO). Tämän kautta Ekoneum profiloitui luomun ja elintarvikealan ympäristöasioiden osaajana ja sai valtakunnallista tunnettuutta. Ekoneumin johdolla laadittiin vuonna 2001 valtakunnallinen ELO:n luomuelintarviketalouden kehittämisohjelma.
Maakunnallisia ohjelmia tarvitaan
Aloite maakunnallisen elintarviketalouden kehittämisohjelman laatimisesta tuli 2000-luvun alussa Etelä-Savon maakuntaliitolta. Oli tarpeen hahmotta paremmin koko elintarvikeklusteri toimintaympäristöineen, arvioida sen nykytilaa ja priorisoida sen kehittämistä niukkojen kehittämisvarojen suuntaamiseksi oikein.
Ekoneumin toiminnanjohtajalla ja jäsenorganisaatioiden asiantuntijoilla on ollut keskeinen rooli ohjelmien valmistelutyössä ja sen organisoimisessa. Työtä on ohjannut yrittäjistä ja alan sidosryhmistä koostuva asiantuntijaryhmä. Myös ulkopuolisia erikoisasiantuntijoita on käytetty. Tilannekuvan muodostamiseksi on tehty yrityshaastatteluja sekä koottu tilastoja maakunnan ruoka-alasta. Seminaareissa ja lausuntopyynnöillä on saatu palautetta ohjelman suuntaamiseksi.
Ensimmäinen elintarviketalouden kehittämisohjelma
Ensimmäinen maakunnallinen elintarviketalouden kehittämisohjelma koostettiin Etelä-Savon maakuntaliiton johdolla vuosille 2001-2006. Kehittämisohjelmassa maakunnan elintarvikeklusteria tarkasteltiin tuotepohjaisina tuotantoketjuina. Ohjelmassa määriteltiin visio ”Laadukasta ruokaa ekomaakunnasta huippuosaamisella”. Tavoitteissa painotettiin elintarvikeketjun taloudellisen lisäarvon kasvattamista, raaka-aineiden jalostamisasteen lisäämistä ja tuotteiden käyttöä omalla alueella – siis lähiruoka-ajattelua jo silloin. Lisäksi asetettiin useita määrällisiä, laadullisia ja osaamiseen liittyviä tavoitteita. Lukuisat toimenpiteet tiivistettiin lauseella: ”Kehityshakuiset tuotealaketjut yhteistyökumppaneineen huippuosaamisella menestykseen.” Kehittämisohjelma päivitettiin vuonna 2003.
Erinomaista ekomaakunnasta
Vuosille 2008-2013 ajoittuva elintarvikealan kehittämisohjelma sai otsikokseen Erinomaista ekomaakunnasta. Ohjelmaan sisältyivät visio sekä strategiset tavoitteet ja kehittämisen painopistealueet.
Visio sai muodon ”Ekomaakunta tarjoaa reilua ruokaa luovasti erikoistuen”.
Tavoitteet liittyivät palvelujen tuotteistamiseen, lähituotannon toimintamallien kehittämiseen, kestävyyden vahvistamiseen ja kannattavuuden parantamiseen, yritysten jatkuvuuden turvaamiseen sekä osaamisen turvaamiseen. Ohjelman toimenpiteillä pyrittiin varmistamaan elintarvikeketjussa toimivien yritysten jatkuvuutta, saamaan alalle uusia yrittäjiä ja turvaamaan osaavan työvoiman saantia.
Kohti menestyvää ja kehittyvää ruokaketjua
Vuosille 2014-2020 Ekoneumin toimeksiannosta julkaistu ohjelma oli nimeltään Kohti menestyvää ja kehittyvää ruokaketjua: Etelä-Savon ruoka-alan kehittämissuuntia 2014-2020. Lopputulos on enemmänkin analyysi kuin tavoitteita ja toimenpiteitä sisältävä ohjelma. Otsikkonsa mukaisesti julkaisussa esitellään mahdollisia kehittämissuuntia Etelä-Savon ruoka-alalle. Näitä kehittämissuuntia olivat kestävä ruokakulttuuri, neuvotteleva ruokaketju, ruoan laadun kehittäminen ja teknologioiden hyödyntäminen sekä uudet liiketoimintamahdollisuudet. Julkaisuun sisältyy laaja tilastopaketti Etelä-Savon elintarviketaloudesta.
Mitä ohjelmilla on saatu aikaan?
Osaamiskeskustyön yhteydessä julkaistu luomuelintarviketalouden kehittämisohjelma oli ensimmäinen valtakunnallinen alan ohjelma ennen valtioneuvoston julkaisemia strategiaohjelmia.
Maakunnalliset ohjelmat ovat laajoja katsauksia, joiden avulla maakunnan ruoka-alan tila ja sen tulevaisuuskuva välittyvät. Ohjelmatyön soisi jatkuvan tulevaisuudessakin, mutta ohjelmien seurantaan ja vaikuttavuuden arviointiin toivottavasti kiinnitetään enemmän huomiota.
Pekka Turkki, ETT
Pekka Turkki on yksi Etelä-Savon elintarviketalouden kehittämisyhdistys Ekoneum ry:n perustamiskirjan allekirjoittajista. Hän toimi useita vuosia Ekoneumin hallituksessa sekä puheenjohtajana että jäsenenä.
Etelä-Savon ruoka-alalle tehdään uutta kehittämisohjelmaa vuosille 2021-2027. Uuden ohjelman seurantaan tullaan kiinnittämään aiempaa enemmän huomiota ja sille työstetään reaaliaikainen seurantajärjestelmä Ekoneumin sivuille. Kehittämisohjelma vuosille 2021-2027 julkaistaan alkuvuodesta 2021.
Ekoneum ry:n ensiaskeleet – miksi ja miten kaikki alkoi
10.11.2020 Ajankohtaista, Blogi | Kirjoittanut: Taina
Etelä-Savon elintarviketalouden kehittämisyhdistys Ekoneum ry perustettiin 20 vuotta sitten. Yksi perustamisasiakirjan allekirjoittajista Harri Huhta kertoo yhdistyksen ja sitä edeltäneen yhteistyön synnystä.
Aloitin työni Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) Ekologinen tuotanto -toimipaikan ja tutkimusaseman johtajana vuonna 1997. Samalla aloin tutustua MTT:n sidosryhmiin alueella ja laajemminkin, ts. alueen alkutuotantoon kehityssuuntineen, siihen liittyviin jalostuselinkeinoihin ja yritysmaailmaan, sekä maaseudun kehittämistoimintaan ja sen rahoitukseen. Oli tutustuttava myös alueen avainhenkilöihin muissa organisaatioissa. Toteutimme silloin työssämme hyvin pitkälti MTT:n alueellisia tavoitteita, toki niihin itsekin vaikuttaen.
Vuonna 1995 EU-osarahoitteinen, ohjelmallinen maaseudun elinkeinojen kehittämishanketoiminta oli nopeasti laajenemassa, perinteisempien Maatilatalouden kehittämisrahasto Makeran ja Maa- ja metsätalousministeriön projektien rinnalle. Työtä maakunnan elintarvikekehityksen hyväksi oli tehty, ja erilaisia yhteistyömalleja oli hahmoteltu kehittäjäorganisaatioissa jo pidempään, näin kertoi tehtävään tullessani edeltäjäni Pirjo Dalman.
MTT:llä oli Etelä-Savossa valtakunnallisia ja maakunnallisia hankkeita johdettavanaan ja oltiin usein partnerina joissakin muiden toimijoiden johtamissa hankkeissa. Tutkijoilla oli hankeyhteistyötä yli organisaatiorajojen, esimerkiksi Helsingin yliopiston tutkijat hyödynsivät jotain Karilan tai Partalan kenttäkoetta, tai ainutlaatuista yrttiosaamista. Yhteistyö ei ollut kovin avointa tai systemaattista. Organisaatiot tekivät projektejaan pitkälti omista lähtökohdistaan.
Yhteisen sateenvarjon alle osaajaorganisaatiot
Tarpeet ulkopuolisen rahoitukseen ja alueellisen vaikuttavuuden lisäämiseen kasvoivat nopeasti MTT:ssäkin. MTT Ekologisessa tuotannossa työskenteli jo useita nuoria tutkijoita kehittämishankkeissa, Juvalla lähinnä luomututkimuksessa ja Mikkelissä marja- ja nurmitutkimuksessa. Vakinaisia tutkijoita MTT:llä oli Etelä-Savossa melko vähän. Nuoria hanketyöntekijöitä oli rekrytoituna useissa muissakin organisaatioissa.
Etelä-Savon maakuntaliitto, etenkin Riitta Koskisen määrätietoisen toiminnan kautta, halusi kaukonäköisesti koota osaajaorganisaatioita ja hanketoteuttajia yhteisen sateenvarjon alle. Valtakunnallinen ELO-osaamiskeskusohjelma loi tälle puitteet. Havahduimme MTT:ssäkin siihen, että saman tyyppinen yhteistyömalli käynnistyi maan eri osissa.
Kaikissa kolmessa Ekoneumin taustaorganisaatiossa (Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti, MTT Ekologinen tuotanto ja Mikkelin ammattikorkeakoulun YTI –tutkimuskeskus) haluttiin hakeutua rohkeasti entistä laajempaan ja syvempään yhteistyöhön muiden hanketoimijoiden kanssa. Voimavaroja yhdistämällä, tietoa avoimesti vaihtaen ja vahvalla keskinäisellä luottamuksella voitaisiin lisätä työn vaikuttavuutta ja tehokkuutta. Aiempaa toimintatapaa ja asennoitumista kuvasi ehkä enemmän keskinäinen kilpailu ideoista ja hankkeista, sekä keskinäisten eroavaisuuksien korostaminen kuin määrätietoinen yhteistyöhakuisuus. Nyt lähdettiin rohkeasti astumaan organisaatiorajojen yli avaamaan yhteistyöpolkua.
Ekoneum ry yhdisti eri organisaatioiden osaamisen
Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti, MTT Ekologinen tuotanto ja Mikkelin ammattikorkeakoulun YTI -tutkimuskeskus perustivat Ekoneum ry:n. Tämän rakenteen tueksi saatiin rahoittajat, maakunnan ja kuntien tuki ja kaikkien kolmen osapuolen taustaorganisaatiot. Myös henkilöstöt lähtivät vähitellen aktiivisesti mukaan. Perustamiskokouksessa 19.5.2000 allekirjoitimme Keijo Tikan johtamana asiakirjan Etelä-Savon elintarviketalouden osaamiskeskus Ekoneum-nimisen yhdistyksen Mikkelin Jääkärinkadulla YTI:ssä. Muut allekirjoittajat olivat Pirjo Siiskonen ja Pekka Turkki.
Ekoneum-hanketta vetämään saimme jo aiemmin Pirkko Lintukangas-Gröhnin. Myöhemmin tehtävässä ja useassakin peräkkäisessä projektissa työskenteli Sari Mäkinen-Hankamäki. Sain työskennellä Ekoneumin hallituksessa siitä alkaen pitkään, arvostamieni kollegoiden Pirjo Siiskosen ja Pekka Turkin kanssa puheenjohtajan tehtävän vuorotellessa meidän kolmen välillä. Työ oli antoisaa ja hauskaakin.
Tärkeätä oli se, että aiemman toimintatavan tilalle voitiin luoda uusi, joka opetti tuntemaan ja hyödyntämään yhdessä organisaatioidemme toimintaa ja tavoitteita, projekteja ja osaamista, henkilöitä ja muita resursseja maakunnan hyväksi. Yhtä tärkeää oli oppia entistä enemmän aluekehityksestä, projektijohtamisesta ja -toteutuksesta.
Lähdimme oppimispolulle, jolla pystyimme aiempaa tavoitteellisemmin tuntemaan elintarvikealan tarpeita ja kehittämään sitä, sekä tekemään Etelä-Savoa tunnetuksi ruokamaakuntana ja -aittana. Organisaatioissa kasvatettiin ja työllistettiin laaja joukko hanketyön osaajia. Polun varrella tuli aikanaan vastaan myös Luomuinstituutin perustaminen. Se tapahtui suureksi osaksi Ekoneumissa aloitetun luottamukseen perustuvan yhteistyön ansiosta.
Harri Huhta
Erityisasiantuntija, ryhmäpäällikkö, Luonnonvarakeskus (Luke)
Etelä-Savon elintarviketalouden kehittämisyhdistys Ekoneum ry täyttää tänä vuonna 20 vuotta. Yhdistyksen perustajajäsenien Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin, Luonnonvarakeskuksen ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun lisäksi vuoden 2020 alussa jäseneksi liittyi Etelä-Savon Koulutus Oy, Esedu. Vuonna 2021 jäseneksi liittyy ProAgria Etelä-Savo. Yhdistyksen toiminnanjohtajana toimii Taina Harmoinen Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta.
Ruokasektorin liikevaihto nousi lähes miljardiin euroon Etelä-Savossa
16.09.2020 Ajankohtaista, Julkaisu, Uutinen | Kirjoittanut: TainaJuuri valmistuneen tilastoaineiston mukaan ruokasektorin liikevaihto oli 995 miljoonaa euroa vuonna 2018 Etelä-Savossa. Nousua edelliseen vuoteen oli 65 miljoonaa.
Maakunnan luomutuotantoa esittelevä erillinen kooste julkaistaan nyt ensimmäistä kertaa. Tilastointi on tehty Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Kurvi – Kumppanuudella ruokasektorille vuorovaikutusta ja innovatiivisuutta -hankkeessa.
Etelä-Savo on ollut vahva luomun kehittäjä jo vuosikymmeniä. Tämä näkyy erityisesti luomupuutarhatuotannossa – noin 50 % Suomen luomukaalien ja -sipuleiden ja 20 % luomuporkkanan viljelyalasta on Etelä-Savossa.
Yritysten toimipaikoista viidesosa on ruoka-alalla
Ruokasektorin suurin liikevaihto, lähes 60 %, oli elintarvikkeiden ja juomien kaupassa, jossa myös liikevaihto kasvoi eniten. Vähittäiskaupassa liikevaihto kasvoi edellisvuodesta 65 miljoonalla ja tukkukauppa 7 miljoonalla. Hienoista kasvua oli myös juomien valmistuksessa. Muiden toimialojen osalta liikevaihto laski hieman vuoteen 2017 verrattuna.
Vuonna 2018 ruokasektorilla työskenteli 5 152 henkilöä, mikä oli yli 17 % koko alueen yritysten henkilöstöstä, ja kasvua edellisvuoteen oli 220 henkilöä. Eniten kasvua oli kaupan alan henkilöstömäärässä. Pientä kasvua oli myös elintarvikkeiden ja juomien valmistuksessa.
Ruokasektori on Etelä-Savossa merkittävä, sillä 21 % toimipaikoista on ruokasektorilla. Vuonna 2018 ruokasektorin toimipaikkojen määrä oli 2 707, joista yli 2 000 oli alkutuotannon kasvinviljelyssä ja kotieläintaloudessa.
Ammattikeittiöitä on Etelä-Savossa 513 ja ne tarjoavat noin 16,1 miljoonaa ateriaa vuodessa. Keittiöistä kolmasosa on julkisessa omistuksessa.
Etelä-Savossa yli puolet maatalousmaasta nurmella
Vuonna 2019 maatila- ja puutarhayritysten määrä oli 2 271. Käytössä olevasta 72 200 hehtaarin maatalousmaasta oli nurmea 40 000 hehtaaria. Keskimäärin maatalousmaata oli vuonna 2019 Etelä-Savossa käytössä 32 hehtaaria tilaa kohden, mikä on ELY-keskuksittain tarkasteltuna Suomen alhaisin.
Etelä-Savon maatalous- ja puutarhayrityksistä noin puolet on kasvinviljelytiloja. Maidontuotantoa harjoitettiin 362 tilalla ja tuotettu maitomäärä oli 106 miljoonaa litraa. Sianlihan tuotanto on alueellamme vähäistä, 0,4 % maamme tuotannosta. Sikatalous on päätuotantosuuntana yhdeksällä tilalla.
Etelä-Savo on vahvaa ruukkuyrttien ja vihannesten tuotantoaluetta
Etelä-Savon kasvihuoneissa kasvoi 24,5 miljoonaa kappaletta ruukkuvihanneksia vuonna 2019. Suomen tilli-, persilja- ja basilika-ruukkuvihanneksista noin 30 % tuotetaan Etelä-Savossa.
Avomaavihanneksia viljeltiin 594 hehtaarilla. Satoa tuotettiin yli 11 miljoona kiloa, josta vajaa 5 miljoonaa kiloa on porkkanaa. Koko Suomen kiinankaalisadosta yli 70 % ja salaattisadosta 45 % tuotetaan Etelä-Savossa. Myös koko maan parsakaalisadosta tuotettiin alueellamme 39 %.
Marjoja viljeleviä yrityksiä oli 162 ja viljelyssä 647 hehtaaria, josta yli puolella kasvaa mansikkaa tuottaen satoa 1,44 miljoonaa kiloa. Punaherukan ja pensasmustikan satomäärät ovat noin neljäsosa koko Suomen sadosta.
Etelä-Savo on luomun kehittämisen pioneerialuetta
Luomun kehittämis- ja tutkimustoimintaa on Etelä-Savossa tehty 1980-luvulta alkaen. Etelä-Savon luomukoosteeseen on koottu tietoja alueen luomutuotannosta, -jalostajista, luomun käytöstä sekä ruokaketjun luomuyrittäjistä.
Vuonna 2019 luomutiloja oli Etelä-Savossa 277. Luonnonmukaisesti viljellyn peltoalan osuus nousi 18 prosenttiin ollen 12 983 hehtaaria. Koko Suomessa luonnonmukaisesti viljellyn pellon osuus viljelyalasta oli 13,5 %.
Etelä-Savo on merkittävä luomuavomaavihannesten tuottaja. Noin 50 % Suomen luomukaalien ja -sipuleiden viljelyalasta on Etelä-Savossa ja luomuporkkanan tuotantoalasta 20 %. Muita merkittäviä luonnonmukaisesti viljeltyjä kasveja Etelä-Savossa ovat rypsi ja mansikka.
Luomutuotteiden jalostus painottuu Etelä-Savossa alhaiseen jalostukseen, kuten omalla tilalla tuotettujen juuresten kuorimiseen ja pakkaamiseen tai viljan jauhattamiseen. Alhaisen jalostusasteen tuotteita valmisti 29 yritystä vuonna 2019. Korkeamman jalostusasteen luomuelintarvikkeita tuotti 13 yritystä.
Kalasaaliista miljoona kiloa muikkua
Kalastusyrittäjiä Etelä-Savossa oli 215 vuonna 2018. Heistä 39 kuului sisävesien kaupallisten kalastajien rekisterissä 1-ryhmään eli niiden liikevaihto ylitti 10 000 euroa. Kaupallisen kalastuksen arvo oli 3,1 miljoonaa euroa. Etelä-Savo on maan suurin sisävesikalastuksen alue. Saaliiksi saadusta 1,35 miljoonasta kilosta miljoona kiloa oli muikkua. Etelä-Savossa toimii myös muutamia ruokakalankasvatuslaitoksia.
Tilastoaineistoon ja luomukoosteeseen voit tutustua Ekoneumin sivuilla -> Julkaisut ja materiaalit tai KURVI-hankkeen sivuilla www.xamk.fi/kurvi
KURVI – Kumppanuudella ruokasektorille vuorovaikutusta ja innovatiivisuutta –hanketta hallinnoi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. Osatoteuttajina ovat Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti ja Luonnonvarakeskus. Hanketta rahoittaa Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto ja Etelä-Savon ELY-keskus.
Etelä-Savon ruoka-alan esittely englanniksi!
26.08.2020 Ajankohtaista, Julkaisu | Kirjoittanut: TainaMiten kertoisin Etelä-Savon ruoka-alasta englanniksi? Tällaiset tilanteet tulevat vastaan niin ruoka-alan kehittäjille kuin yrittäjillekin. Juuri valmistuneeseen ”Agri-Food sector of South Savo Region” -esitykseen on koostettu hyvät perustiedot Etelä-Savon maakunnan ruoka-alan esittelyyn.
”Agri-Food sector of South Savo Region” –esityksen tilastoaineistona on hyödynnetty muun muassa Etelä-Savon ruoka-alan kehittämisohjelman valmistelussa tehtyä ruoka-alan nykytilan analyysia sekä Etelä-Savon ELY-keskuksen ja Etelä-Savon Maakuntaliiton aineistoja.
”Agri-Food sector of South Savo Region” –esityksen on työstänyt Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Älykäs ja kansainvälinen Etelä-Savo – Mikroista kasvua (MikroX) -hanke.
Tutustu ”Agri-Food sector of South Savo Region” –esitykseen tästä.