Ajankohtaista

Ruokaketjun tulevaisuustärskyt – visioita viljelyyn, jalostukseen ja kauppaan

26.02.2019 Ajankohtaista, Tapahtuma | Kirjoittanut: Taina

Millaiselta näyttää ruokaketjun tulevaisuus? Tätä pohditaan Mikkelissä 22.3. klo 11.30 alkaen Ruokaketjun tulevaisuustärskyissä. Luvassa on näkemyksiä niin viljelyyn, elintarvikejalostukseen kuin ruokakauppaan ja ruokapalveluihin. Vuorineuvos Reijo Karhinen kertoo tekemästään Ruoantuotanto kannattavaksi -selvityksestä. Tilaisuudessa kuullaan myös tutkimuksen, jalostuksen ja kaupan tulevaisuusnäkymiä.

Paneelissa keskustelevat maatalousyrittäjien, tutkimuksen ja jalostuksen edustajat siitä, onko suomalaisella ruokaketjulla tulevaisuutta ja millä edellytyksillä.

Ruokaketjun tulevaisuustärskyt -tilaisuudessa on mahdollista tutustua ruoan 3D-tulostukseen.

Tilaisuuden järjestelyissä on mukana KURVI-hankkeen lisäksi useita Etelä-Savon ruokaketjun hankkeita, joiden tuloksiin on mahdollista tutustua esittelypisteissä. Useat ruoka-alan yritykset esittelevät myös toimintaansa esittelypisteillä. Lisäksi on luvassa tuotemaistiaisia, joita valmistavat keittiömestari, Grüne Woche -kokki Teemu Kaijanen, Ravintola Vaihasta ja ruoka-asiantuntija Mervi Kukkonen, Etelä-Savon maa- ja kotitalousnaisista.

Tilaisuus on maksuton ja se järjestetään 22.3.2019 klo 11.00-15.30 Saimaa Stadiumissa, Mikkelissä, Raviradantie 22B, Ravintolaparvi Vire 2. krs. Tilaisuuteen voi osallistua myös verkon välityksellä.

Lisätietoja ohjelmasta ja ilmoittautumisesta.

 

OPISKELIJANUORET INNOVOIVAT VEGAANISIA LOUNASRUOKIA

11.02.2019 Ajankohtaista, Uutinen | Kirjoittanut: Taina

Nuorille suunnatussa Ruokaoivallus® -kilpailussa etsittiin uusia lounasruokia vegaaninuorille ja take away –välipalatuotteita.  Kilpailun lounassarjan voittaja porkkanalettu-härkislasagne palkittiin 6.2.2019 Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoululla. 

Ruokaoivallus® -kilpailussa etsittiin ideoita lounasvaihtoehdoksi vegaaninuorille. Kilpailuun osallistui 22 henkilöä eri puolilta Suomea jakautuen tasaisesti molempiin sarjoihin.

– Ruokaoivallus®-kilpailulla haettiin ideoita kasvisruokiin ja mukaan otettaviin välipalatuotteisiin. Kilpailu järjestettiin nyt toisen kerran. Kilpailun konseptia on kehitetty eteenpäin, jotta kilpailun hyvät ideat saadaan työstettyä valmiiksi ruoiksi opiskelijaravintoloihin. Idean lisäksi kilpailutietoihin tuli liittää tuotteen resepti tai muu kokoamisohje sekä valokuva. Tämä vaatimustason nosto kilpailuun osallistumiseen näkyi aiempaa kilpailu pienempänä osallistujamääränä. Ensimmäisessä kilpailussa riitti pelkän idean kertominen. Samoin piti tietää, mitä vegaaninen ruoka sisältää, projektipäällikkö Taina Harmoinen Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkista kertoo.

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu järjesti nuorten valtakunnallisen ruokainnovaatiokilpailun 17.9.2018–31.10.2018 välisenä aikana 16-29 –vuotiaille opiskelijoille. Arviointiraati valitsi kummastakin sarjasta parhaimmat työt jatkokehittelyyn. Parhaimmisto sai vinkkejä kilpailutöidensä jatkokehittelyyn sekä myöhemmin myös asiantuntija-apua.

Lounassarjan parhaimmisto oli asiakasraadin maisteltavana ja arviointiraadin analysoitavana 28.1.2019. Arviointikriteereinä olivat aistinvaraisten ominaisuuksien lisäksi innovatiivisuus, käyttökelpoisuus, ekologisuus ja kestävyys sekä kotimaisuus ja uusien proteiinilähteiden käyttö. Xamk palkitsee voittajatyön tekijät 1000 euron tunnustuspalkinnolla. Asiakasraadin valitsema kilpailutyö palkitaan tuotepalkinnolla. Välipalasarjan voittajaa ei vielä tässä yhteydessä julkaista, koska niiden tuotekehitys ja mahdollinen tuotteiden kaupallistaminen on vielä kesken.

Porkkanalettu-härkislasagne oli arviointiraadin ja asiakkaiden suosikki

Anni Haataja (vas) ja Emmi Viro voittivat Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun järjestämän Ruokaoivallus-kilpailun lounasruoka vegaaninuorille –sarjan.

Kuopiolaisten Emmi Viron ja Anni Haatajan ideoima ja kehittämä porkkanalettu-härkislasagne voitti lounasruoka vegaaninuorille –sarjan. Myös asiakkaat valitsivat tämän ruoan suosikikseen. Porkkanalettu-härkislasagnen kanssa voitosta kisasivat Juuso Hämäläisen kehittämä härkisburgeri ja Oona Heikkilän ideoima härkistäytteiset uunijuurekset ja korianteri-jogurttikastike.

Emmi ja Anni ovat 19-vuotiaita röntgenhoidon opiskelijoita Kuopiosta. He kehittivät tuoreista kotimaisista tuotteista värikkään herkullisen lasagnen. Porkkanaletut valmistuvat porkkanaraasteesta tai porkkasurvoksesta lisänä kauramaitojuoma sekä kikherne- ja perunajauhot. Letut voi paistaa lettupannulla liedellä tai lettupellillä uunissa. Lettujen päälle uunivuokaan laitetaan pannulla haudutettua tomaattimurskaa, sipulia ja härkistä sekä viipaloituja tomaatteja ja vegemozzarellaa. Tällaisia kerroksia laitetaan kaksi ja lasagne kypsennetään uunissa. Ennen tarjoilua lasagne pinta viimeistellään tuoreella basilikalla.

Arviointiraati piti porkkanalettu-härkislasagnen ulkonäköä kauniina ja rakennetta miellyttävänä. Tuotteen arvioitiin kestävän myös suurkeittiöpuolella ruoanvalmistuksessa tarvittavaa lämpösäilytystä. Porkkanalettu-härkislasagnen innovatiivisuudesta todettiin, että ruoassa on yhdistetty uudella tavalla tuttuja komponentteja, minkä tuloksena on saatu laajalle kohderyhmälle sopiva ruoka. Vegaanisia porkkanalettuja voi käyttää myös sellaisenaan.

Ekologisuus nousussa ruokavalinnoissa – tunneside lähiruokaan laskussa

21.12.2018 Ajankohtaista, Uutinen | Kirjoittanut: Taina

Äskettäin valmistuneen Suomi syö -tutkimuksen mukaan kuluttajien kiinnostus lähiruokaan on hienokseltaan laskenut viimeisen kahden vuoden aikana. Huoli ympäristöstä vaikuttaa entistä enemmän kuluttajan asenteisiin ja ruokavalintoihin. Tästä johtuen kuitenkin oletetaan kotimaisen ruoan, lähiruoan, luomun, Reilun kaupan tuotteiden ja kasvisruoan käytön kasvavan lähivuosina.

Miten lähiruoan kiinnostuksen lasku 57 prosentista 54 prosenttiin näkyy Suomi syö -tutkimuksessa? Lähiruokaan liittyy tunteita. Kuluttajien henkilökohtainen tunneside lähiruoan tuotantoalueeseen on edelleen tärkeä, mutta se on laskussa. Tämä näkyy erityisesti pääkaupunkiseudulla ja lapsiperheissä. Pääkaupunkiseudulla kuluttajista 14 % on kiinnostunut lähiruoasta, kun vastaavasti Itä- ja Pohjois-Suomessa lähiruoka kiinnostaa 28 prosenttia kuluttajista.

Kiinnostuksen pieneneminen heijastuu myös ostamiseen. Viikoittain lähiruokaa ostavien määrä on vähän laskussa ja heitä on vähemmän pääkaupunkiseudulla kuin muualla Suomessa. Havaittavissa on siirtyminen säännöllisestä ostamisesta joskus ostamiseen. Toki edelleen lähes kaikki kuluttajat kertovat ostavansa lähiruokaa joskus.

Kuluttajien mielikuvat lähiruoasta ovat edelleen hyvät. Lähiruoka on kuluttajien mielestä tuoretta (67 % vastaajista), luotettavaa, maukasta ja valmistettu korkealaatuisista raaka-aineista. Näihin yhdistyy syyt lähiruoan ostamiseen: halutaan tukea lähialueen tuottajia, halutaan tuoreita, hyvälaatuisia, puhtaita tuotteita.

Vaikka mielikuvat lähiruoasta ovat hyviä, niin syitä ostamattomuuteen löytyy monia. Lähiruokaa pidetään kalliina, tuotteita ei tunnisteta, niitä ei löydy kaupasta eikä tuotantopaikalla ole väliä kuluttajalle.

Elintarvikkeiden pääasiallinen ostopaikka on ruokakauppa. Pääkaupunkiseudulla ja suurissa kaupungeissa lähiruoan tunnistaminen on haasteellisempaa kuin muualla. Siksi kolme neljäsosaa kuluttajista kaipaa lähiruoalle selkeää merkintää kaupan hyllyihin luomumerkin tapaisesti.

Taloustutkimuksen tekemän Suomi syö –tutkimuksen tuloksia esitteli Merja Lintunen valtakunnallisen ruokasektorin koordinaatiohankkeen järjestämässä tilaisuudessa. Tutkimusaineisto on koottu 15-79 –vuotiaille tehdystä kyselystä, johon vastasi 2400 henkilöä. Lue lisää tutkimuksesta ja ruokaseminaarin muista esityksistä.

Ruoka-alan tulevaisuusguru Marius Robles saapuu Mikkeliin!

22.11.2018 Tapahtuma | Kirjoittanut: Taina

Vielä ennättää ilmoittautua Future Challences in Hospitality seminaariin 29.-30.11. Mikkeliin. Torstai päivän avaa Marius Robles, CEO ja futuristi, Reimagine food teemalla ”50 Distruptive Concepts, Startups and Technologies that Will change the way we eat!”
Mielenkiintoista, eikö totta?
Tsekkaa mitä muuta kiinnostavaa on luvassa ja ilmoittaudu mukaan. Seminaaria on mahdollisuus seurata verkon välityksellä.
https://www.xamk.fi/tap…/future-challenges-in-hospitality-2/

Tervetuloa Future Challenges in Hospitality -seminaariin 29.-30.11.2018 Mikkeliin!

15.10.2018 Ajankohtaista, Tapahtuma | Kirjoittanut: Taina

Marraskuussa ruokapalvelun tulevaisuus on käsillä Mikkelissä. Tulevaisuuden haasteita alalle tuovat muuttuva ruokakulttuuri, vaatimukset yksilöllisyydestä, digitaalisuus, personointi, uudet raaka-aineet ja big data. Joitakin mainitaksemme.

Future Challenges in Hospitality -seminaarissa tarjolla on kattaus ajankohtaista asiaa ruokapalvelujen tulevaisuudesta. Pekka Rintamäki luotsaa kuulijat utopioiden kautta ruokapalvelujen tulevaisuuteen, Henri Alen kestävyyden haasteisiin ja Jari Turkia yksiölliseen ravitsemusohjaukseen datan avulla.  Ylva Mattsson-Sydner puolestaan kertoo ikääntyneiden ruokailusta ja Dannie Korsgaardin puheenvuoro liittyy ikääntyneiden ruokailuun virtuaalitodellisuudessa.  Ja paljon muutakin on luvassa.

Lisätietoja seminaarista, ohjelma ja ilmoittautuminen https://www.xamk.fi/tapahtumat/future-challenges-in-hospitality-2/

Seminaari on tarkoitettu kaikille ruokapalvelualan nykyisille ja tuleville ammattilaisille sekä asiasta kiinnostuneille. Tule mukaan osallistumaan, keskustelemaan tai vain kuuntelemaan! Tilaisuus on maksuton, mutta vaatii ilmoittautumisen. Voit ilmoittautua molempiin tai vain toiseen päivään.

Seminaarin järjestää Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Tulevaisuuden älykkäät hyvinvointi- ja ruokapalvelut -hanke ja Palveluliiketoiminnan koulutusohjelma.

Hyönteiskasvatuksesta toimeentuloa maatilalle?

19.09.2018 Ajankohtaista, Tapahtuma | Kirjoittanut: Taina

Hyönteiset ovat tehneet tuloaan ruokakaupan hyllyille muutaman vuoden ajan. Hyönteiskasvattajia on Suomessa tällä hetkellä alle 40 yritystä ja tuottajien kiinnostus tuotantosuuntaa kohtaan kasvaa. Onko hyönteiset varteenotettava vaihtoehto monialaistavalle maatilalle tyhjilleen jääneiden tuotantorakennusten hyödyntämiseksi? Tule kuulemaan ja keskustelemaan hyönteistalouden mahdollisuuksista ja tuotantoedellytyksistä Juvan Partalaan 25.9.2018.

12.00  Tervetuloa. Luomukasvintuotannon asiantuntija Iina Haikarainen, ProAgria Etelä-Savo

12.15  Kotisirkan matka ruoaksi – Tuotannon järjestäminen sirkkabisneksessä. Bio-development manager Tiiu Kyllönen, EntoCube

12.45  Hyönteisalan mahdollisuudet Suomessa. Tutkimusprofessori Jarkko Niemi, Luonnonvarakeskus

13.15  Kahvi

13.30  Miten ammattikeittiöt ja kuluttajat suhtautuvat hyönteisiin elintarvikkeena? – Kyselyiden tuloksia. Projektipäällikkö Eeva Koljonen, Sirkkaa sopassa -hanke, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu XAMK

14.00  Tulokselliseen toimintaan – huomioon otettavaa hyönteisalan yritystä perustettaessa. Yritysasiantuntija Noora Huotari, ProAgria Oulu

14.30  Loppukeskustelu, kysymykset, kuinka tästä jatketaan Etelä-Savossa

Tilaisuus on maksuton. Osallistua voit paikan päällä tai etänä WebEx-yhteydellä.

Ilmoittaudu viimeistään keskiviikkona 19.9 (alla olevan linkin kautta).

https://etela-savo.proagria.fi/tapahtumat/hyonteiskasvatuksesta-toimeentuloa-maatilalle-10507

Etelä-Savon yrityksistä lähes joka neljäs ruokasektorilla

07.09.2018 Ajankohtaista, Julkaisu, Uutinen | Kirjoittanut: Taina

Etelä-Savon yritysten toimipaikoista 22,3 % on ruokasektorilla. Kaikkiaan ruokasektorin toimipaikkoja on lähes 2900 ja henkilöstöä 5400. Ruokasektorin suurin liikevaihto on elintarvikkeiden ja juomien vähittäiskaupassa, yli 40 %.

Etelä-Savon ruokaviesti -hanke kokosi tiedot Etelä-Savon ruokasektorista. Tiedot on koottu erikseen myös ammattikeittiöistä.

Tutustu Tilastotietoja Etelä-Savon ruokasektorista -julkaisuun tästä.

Mitä Suomessa syötiin vuonna 2017?

29.06.2018 Ajankohtaista, Uutinen | Kirjoittanut: Taina

Suomalaiset kuluttivat viime vuonna keskimäärin 160 kiloa nestemäisiä maitotuotteita, 81 kiloa lihaa, 80 kiloa viljaa, 65 kiloa hedelmiä ja 64 kiloa vihanneksia.

Lihan kokonaiskulutus pysyi suunnilleen samana kuin edellisvuonna, 81 kilossa henkeä kohti, kun mukaan lasketaan myös riista ja syötävät elimet. Siipikarjanlihan kulutus lisääntyi vuodesta 2016 kuusi prosenttia ollen nyt vajaa 25 kiloa ja naudanlihan kulutus oli 19,4 kiloa ja kasvoi prosentin verran. Sianlihan kulutus oli vajaa neljä prosenttia pienempi kuin vuotta aikaisemmin.

Maidon kulutus, 112 litraa henkeä kohti, väheni keskimäärin viisi prosenttia edellisvuodesta. Rasvattoman maidon kulutus väheni jyrkästi, reilulla 14 prosentilla. Kevytmaitoa kului lähes edellisvuoden tahtiin ja sen osuus kulutuksesta on 56 %. Täysmaidon kulutuksessa oli parin vuoden laskusuunnan jälkeen kasvua seitsemän prosenttia edellisvuodesta.

Nestemäisiä maitotuotteita käytettiin vuonna 2017 kaikkiaan 160 kiloa henkeä kohti eli noin neljä prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna.

Juuston kulutus väheni pari prosenttia edellisvuodesta vajaaseen 26 kiloon. Voin kulutus oli samaa luokkaa kuin edellisenä vuonna, 3,5 kiloa. Kananmunia syötiin lähes 12 kiloa henkeä kohti.

Viljan kokonaiskulutus lisääntyi vuodesta 2016 vajaan prosentin 80 kiloon henkeä kohti. Sitrushedelmien kulutus väheni kymmenen prosenttia, 13 kiloon henkeä kohti. Muiden tuoreiden hedelmien kulutus pysyi lähes ennallaan 46 kilossa.

Elintarvikkeiden kulutusmäärät perustuvat Luken ravintotasetilastoon, joka on yhteenveto Suomen tärkeimpien elintarvikeryhmien tuotannosta, kotimaisesta käytöstä ja kulutuksesta. Taseessa lasketaan yli 60 tuotteesta koti­mainen käyttö tuotannon, varaston muutoksen, viennin ja tuonnin perusteella.

Lihan kokonaiskulutus sisältää myös riistan ja syötävät elimet. Lihan kulutusmäärät on ravintotaseessa ilmoitettu luullisena eli ruholihana.

Tiettyjen tuotteiden, kuten vihannesten, kulutusluvut ovat tällä tilastointimenetelmällä vain suuntaa antavia. Ne kuvaavat enemmänkin kulutukseen tarjolla ollutta määrää kuin toteutunutta kulutusta.

Tilastot: Ravintotase 2017 ennakko ja 2016 lopulliset tiedot

Suomalaiset lapset ruokatutkijoiksi

25.06.2018 Ajankohtaista, Uutinen | Kirjoittanut: Taina

Ensi syksynä käynnistyy Ruokatutka-kampanja, joka tutustuttaa lapset ja nuoret terveellisiin ruokailutottumuksiin. Tavoitteena on saada lapset pohtimaan, mistä ja miten ruoka päätyy lautaselle. Kampanja ulottuu päiväkodeista ja peruskoulusta toisen asteen oppilaitoksiin.

− On tärkeää, että lapsille ja nuorille tarjotaan ajankohtaista ja faktoihin perustuvaa tietoa siitä, mistä terveellinen ruokavalio koostuu, ja samalla tuodaan puhdasta ruokaa tuottava maataloustuotantomme nykyaikaisin keinoin nuorten tutustuttavaksi. Nämä toimet luovat pohjaa terveelliselle ruokavaliolle sekä ruuan arvostukselle, muistuttaa maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.

Ruokatutkan myötä lapset ja nuoret pääsevät maistelemaan uusia makuja, tubettamaan omia kokemuksiaan ruoasta ja terveellisestä ruokavaliosta ja miettimään ruoan alkuperää verkkopelien kautta.

Koulumaito- ja hedelmätuen ohessa toteutettava koulutuskampanjan rahoittaa Euroopan unioni. Tuen myöntää Maaseutuvirasto. Kampanjan tarkoitus on tuoda esiin maitotuotteiden, kasvisten, hedelmien ja marjojen merkitys osana terveellistä ruokavaliota ja tutustuttaa ruoan alkuperään ja maataloustuotantoon. Samalla kampanja tukee päiväkoti- ja kouluruokailun kasvatustavoitteita ja terveellisten ravitsemustottumusten syntymistä. Vastaavanlaisia Euroopan unionin rahoittamia kampanjoita on toteutettu unionin alueella useita.

Ruokahävikkiä metsästämään

19.06.2018 Ajankohtaista, Uutinen | Kirjoittanut: Taina

Ruoka tuottaa merkittävän osan ilmasto- ja ympäristövaikutuksista. Valitettavasti hävikkiin menevät ruoka aiheuttaa ison osan ympäristövaikutuksista. Ruokahävikkiä syntyy kaikissa ruokatuotannon vaiheissa: ostojen, varastoinnin, valmistuksen ja tarjoilun aikana. Vaikka pk-ruokapalveluyritykset hallitsevat ruokahävikin määrää ”maalaisjärjellä”, tarvitaan silti kokonaisvaltainen käsitys sen syntymisestä ja merkityksestä niin liiketoiminnalle kuin ympäristölle.

Tiedätkö sinä, missä vaiheessa ja mitä hävikkiä yrityksesi ruokatuotantoprosessin aikana syntyy? Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Veget ja hiilet haltuun pk-ruokapalveluyrityksissä -hanke etsii eteläsavolaisia ruokapalveluyrityksiä mukaan hävikin selvitystyöhön. Mukaan pääsee kymmenen nopeinta yritystä.

Me teemme työn ja selvitämme missä hävikkivaara piilee, osallistuminen on maksutonta. Ilmoittaudu mukaan ruokahävikkijahtiin projektipäällikkö Merja Ylöselle merja.ylonen@xamk.fi ja sovitaan yrityksesi toiminnalle sopiva aika hävikin seurantaan. Lisätietoa hankkeesta www.xamk.fi/vegetjahiilet.