Ajankohtaista
Luomu kukoistaa Itävallan SalzburgerLandissa
15.06.2018 Ajankohtaista, Blogi | Kirjoittanut: TainaEtelä-Savossa on tehty vahvasti luomun eteen töitä jo vuosikymmeniä. Luomupeltoala on saatu nousemaan, mutta matkaa on vielä hallituksen tavoitteeksi vuodelle 2020 asettamaan luomuohjelman 20 % luonnonmukaisen tuotannon peltopinta-alaan. Miten luomun käyttö edistyy Euroopassa? Tähän asiaan perehtyi huhtikuussa joukko Etelä-Savon maaseutuyrittäjiä tutustuen Itävallan SalzburgerLandin luomu- ja lähiruokatuotantoon sekä vastuulliseen matkailuun. SalzburgerLand sijaitsee Itävallan keskiosassa aivan Saksan rajalla.
Bio Austria – luomuviljelijöiden oma järjestö
Luomuviljelijöiden järjestö BIO AUSTRIA perustettiin vuonna 1978 Itävaltaan. Siihen kuuluu 12 500 jäsentä, joista 1700 on Salzburgin alueelta. Salzburgina alueella luomutuotannon osuus on 57 % ja luomutuottajia on lähes 3700. Luomutuottajien määrä on noussut, mutta kaikki eivät liity yhdistykseen. Yhdistyksellä vähän tiukemmat säännöt kuin EU:ssa.
Bio Austria edistää luomutuotantoa maatalouspolitiikassa, kaupan alalla ja myös kuluttajille. Bio Austria on mukana erilaisissa markkinointi ja messutapahtumissa. Yhdistys auttaa jäseniään luomutuotannossa: neuvontaa, koulutuksia ja vierailuja.
Luomua edistetään matkailun kautta
Luomutuotanto ja matkailu yhdistyvät Organic Paradise SalzburgerLandin toiminnassa. Yhdistys perustettiin vuonna 2009. Siihen kuuluu maatiloja, ravintoloita ja hotelleja. Jotta voi liittyä Organic Paradise SalzburgerLandiin, pitää olla Bio Austria sertifioitu. Vuosittainen jäsenmaksu on 1250-3000 €. Toimija saa itse päättää missä laajuudessa se tarjoaa luomutuotteita. Luomutarjonnan kerronnassa apuna voi käyttää erivärisiä perhosia. Sininen perhonen esimerkiksi viestii, että ko. paikassa voi syödä luomuaamiaista.
Luomuravintola Schutzenwirt 
Luomuravintola Schutzenwirtin ulko-ovelle kiinnitetyt kyltit kertovat yrityksen olevan Bio Austria –jäsenyritys ja kuuluvan Organic Paradise Salzburgerlandiin.
Yritys on perustettu vuonna 1950, avattu uudelleen koulun kanssa 2005. Ravintolan yhteydessä toimii erityisoppilaitos, jossa on noin 30 oppilasta ja 26 opettajaa. Schutzenwirtillä on oma luomumaatila, jossa oppilailla on mahdollisuus käydä mm. hoitamassa eläimiä. Yrityksen tuotto menee lasten hyväksi.
Schutzenwirtissä on säännöllisesti kulttuuritapahtumia, sillä se on osa ”Kulturzentrum Street Jakobia”. Vieraanvaraisuus, kulttuuri ja sosiaalihuolto kohtaavat Schutzenwirtin toiminnassa.
Schutzenwirt ravintolaa kehitetään trendien mukaan pienin askelin. Se tarjoaa luomun lisäksi villiruokaa ja arvostaa tarjoiluissa aitoutta ja paikallisuutta. Ravintolan ovella olevat kyltit kertoivat paikan luomutarjonnasta. Ruokalistassa luomu-asiaa ei tuotu esille. Ravintolan asiakkaat tulevat laajalta alueelta. Se on avoinna torstaista sunnuntaihin. Viehättävä puulla sisustettu ravintola on myös suosittu yksityistilaisuuksien pitopaikka.
Alkuruokana tarjoiltu villivalkosipulikeitto eli karhunlaukkakeitto maistui todella herkulliselta ja on kauniin keväisen vihreä väriltään.
Keitetty naudanliha ja lihaliemessä kypsennetyt juurekset kera omenahillokkeen. Herkullista luomuruokaa yksinkertaisista aineksista. Liian usein luomuruokaa valmistettaessa törmää siihen, että tavallinen annos yritetään valmistaa luomuna vaihtamalla kaikki raaka-aineet luomuksi. Mitä jos katsottaisiin, mitä raaka-aineita meillä on saatavissa luomuna ja valmistetaan niistä luomuruokaa. Ruoan ei tarvitse olla monimutkaista ollakseen hyvää.
Hotellin aamiaisella luomutuotteita oli tarjolla varsin laajasti. Isommissa hotelleissa luomutuotteet oli myös merkitty BIO-sanalla.
Taina Harmoinen, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
Hyväkuntoiset ikääntyvät tarvitsevat tietoa kotiruokailua tukevista palveluista
11.06.2018 Ajankohtaista, Blogi | Kirjoittanut: TainaHyväkuntoiset kotona asuvat ikäihmiset eivät tiedä tarjolla olevista, kotiruokailua tukevista palveluista. Tämä käy ilmi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun (Xamk) selvityksestä, jossa kohderyhmänä olivat kotona asuvat ikäikäihmiset, jotka eivät vielä käyttäneet kotiateriapalvelua.
Selvityksessä nousee selkeästi esille, että ikäihmiset pyrkivät säilyttämään itsemääräämisoikeutensa mahdollisimman pitkään. Vaikka kaupassa käynti ja ruoanvalmistus saattoivat olla vaivalloista, omasta ruokailusta haluttiin huolehtia mahdollisimman pitkään itse. Ulkopuoliseen apuun tai palveluihin haluttiin turvautua vasta, kun itse ei pärjää.
Yksin jääminen puolison kuoleman jälkeen näytti olevan kriittinen vaihe syömisessä ja ruokahuollon järjestämisessä. Terveyden heiketessä ikäihminen jäi helpommin kotiin. Pyörätuolissa hissittömästä talosta ulos lähteminen ilman apua on mahdotonta. Sisälle kauppaan tai ravintolaan oli hankala päästä rappujen ja muiden liikuntaesteiden vuoksi. Myös se pelotti, että ei osaa toimia oikein ravintolassa tai nykyaikaisessa kaupassa.
Maaseudulla asuvien ikäihmisten haastatteluista nousi esille, että ruokahuollon järjestäminen on osa arjesta selviytymisen kokonaisuutta, johon kuuluu muun muassa talosta huolehtiminen ja pihatyöt. Jos ikäihminen asui kaukana kaupasta tai ruokapaikasta eikä hänellä ollut omaa autoa, hän tarvitsi kyydin. Vaikka kuljetusta olisi ollutkin tarjolla, pitkän matkan istuminen autossa saattoi kipeyttää selän tai polvet ja kylälle lähdettiin yhä harvemmin. Maalla asuvat katsoivat, että heidän on muutettava kyläkeskukseen ja palvelujen piiriin, jos kunto heikkenee. He olivat sitä mieltä, että mikään ateriapalvelujen tuottaja ei heille tule tuomaan aterioita kotiin tai jos tuo, niin hinta on liian kallis.
Asuinympäristöjä, ravintola- ja kauppaympäristöjä tulisi kehittää vanhuksille soveltuviksi ja mahdollistaa näin asiointi kodin ulkopuolella mahdollisimman pitkään. Pienikin aktiviteetti lisää ikäihmisten toimintakykyä ja mielenvirkeyttä. Jotta ruoanvalmistusta voisi jatkaa vielä sen jälkeen, kun omat voimat heikkenevät, ikäihmiset toivoivat apua ruokaostosten tekemiseen, kuten tuotteiden valintaan ja kassahihnalle nostamiseen sekä raskaiden ostosten kotiin kuljettamiseen.
Osa haastateltavista oli jo nyt hakenut tai tilannut kotiin ruokaa tavallisesta ravintolasta ja toivoi, että tämän tyyppisiä palveluita olisi tulevaisuudessa paremmin saatavilla. Mahdollisuus valita itse ravintola ja tilata sen ruokalistalta sopiva ateria, koettiin hyvänä palveluna ja sen uskottiin lisäävän ruokahalua.
Koska suurin osa haastateltavista ei tiennyt, mistä tietoa kotiin tuotavista aterioista sai tai mihin heidän tulisi ottaa yhteyttä, tulisi ruokapalveluista tiedottaa enemmän, esimerkiksi kotivierailulla. Samalla tulisi selville kokonaistilanne kotona ja ikäihminen voisi kysyä epäselvistä asioista kasvotusten helpommin kuin puhelimessa. Ikäihmiset eivät välttämättä enää vastaa puhelinsoittoihin huijauspuheluista varoittelun takia.
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu on mukana valtakunnallisessa Vationeuvoston rahoittamassa Ikäihmisten ruokapalvelut muuttuvassa toimintaympäristössä -hankkeessa.
Paula Mäkeläinen, TtT, yliopettaja, Terveysala ja Riitta Tuikkanen, ETL, yliopettaja, Matkailu- ja ravitsemisala, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Mikkeli
Xamk panostaa järvikalaan
27.02.2018 Ajankohtaista, Blogi, Uutinen | Kirjoittanut: TainaKaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu ottaa vahvan roolin Etelä-Savossa järvikalan käytön edistämisessä. Järvikalan tuotekehitystä, logistiikkaa, saalistietojen sähköistä ilmoittamista, kannattavaa kalataloa, uudenlaisia järvikalan myyntitapoja sekä elämyksellistä kalastusmatkailua kehitetään Xamkissa neljässä eri hankkeessa. Henkilöstön kalatalousosaamista on vahvistettu myös palkkaamalla uusia asiantuntijoita.
-Järvikalan tuotekehitystä on tehty lukuisissa hankkeissa niin Etelä-Savossa kuin eri puolilla Suomea. Kehitetyt tuotteet ovat saaneet hyvän vastaanoton ja kuluttajat, vähittäiskauppa ja ammattikeittiöt ovat valmiita niiden käyttöön. Tuotannon kaupallistaminen on kuitenkin ollut haasteellista. Xamkissa käynnistyvissä kalahankkeissa kehitetään toimintaa koko kalaketjussa saaliista aina kuluttajan lautaselle asti, tutkimuspäällikkö Teija Rautiainen Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta kertoo.
Särkikalojen kalastus poistaa vesistöstä ravinteita, vähentää rehevöitymistä ja hoitaa kalakantoja. Syystäkin ekologisen maineen saaneita särkikaloja halutaan käyttää enemmän elintarvikejalostuksessa. Jalostuksen ongelma on ollut tarvittavan särkikalan tasainen ja riittävä saatavuus sekä jalostustoiminnan kannattavuus.
Näihin ongelmiin haetaan ratkaisua Nostetta särkikaloista – vajaasti hyödynnetyn kalan kalatalo -hankkeessa. Yhteistyössä Itä-Suomen kalatalousryhmän kanssa selvitetään taloudellisesti kannattavan, vajaasti hyödynnettyjä kalalajeja eli lähinnä särkikaloja käsittelevän kalatalon liiketoiminnan mahdollisuuksia. Särkikalojen keräilyn ja kuljetuksen logistiset ratkaisut -hankkeessa puolestaan haetaan uusia ratkaisuja kannattavaan logistiikkaan ja käsittelyprosessissa hyödynnettävään konekantaan.
-Yhä tärkeämmäksi on tullut ruoan jäljitettävyys. Järvikalan jäljet – saalistietoa ja kestävyyttä -hankkeessa hyödynnetään Xamkin kehittämää Järvikala.fi –mobiilisovellusta, jolla järvikalan reitti ja lämpötilahistoria voidaan jäljittää kalastajalta myyntipaikalle saakka. Sovellusta kehitetään ammattikalastajan työkaluksi pakollisten saalistietojen ilmoittamiseen viranomaisille, Teija Rautiainen kuvaa. Samalla selvitään myös, voidaanko näitä tietoja käyttää sisävesikalastuksen kestävyyden todentamisessa.
Myös uudenlaisia myyntikanavia etsitään järvikalalle, kun Fisu-postilla laitetaan järvikalat liikkeelle. Hankkeessa kartoitetaan järvikalan myyntimahdollisuuksia ja muun muassa pilotoidaan Fisu-postien eli järvikalan myyntikonttien toiminta.
Kalastusmatkailu on vesistörikkaassa Itä-Suomessa suosittu matkailun ohjelmapalvelu. Fish & Eat –hankkeessa kehitetään kalastusmatkailun ruokatuotteita.
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun kalataloushankkeiden rahoittajina ovat Sitra, Etelä-Savon maakuntaliitto ja ELY-keskus/ Itä-Suomen kalatalousryhmä, Euroopan meri- ja kalatalousrahasto.
Taina Harmoinen, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
Millainen on Etelä-Savon maa- ja elintarviketalous vuonna 2030?
19.02.2018 Ajankohtaista, Tapahtuma | Kirjoittanut: TainaMuuttuuko ruoantuotantomme reilun kymmenen vuoden aikana ja mikä on suunta? Näkyykö meillä hiljaisia signaaleja tulevasta vai onko ruoan trendit jo selkeät?
Kilpailukykyinen ja uusiutuva elintarvikeala Etelä-Savossa (KILTU) -hankkeessa on pohdittu ja suunniteltu asiantuntijoiden kanssa Etelä-Savon maa- ja elintarviketaloutta vuonna 2030. On päädytty neljään eri tulevaisuusvaihtoehtoon. Vaihtoehdot kuvaavat alan uudistumispaineita, varautumistarpeita sekä mahdollisuuksia.
Nämä neljä tulevaisuusvaihtoehtoa esitellään tulevaisuusbrunssilla tiistai 7.3.2018 klo 8.30 alkaen Ravintola Greenerissä, Mikkelin puisto, Pursialankatu 5, Mikkeli. Tilaisuudessa esitellään erityisesti niitä tulevaisuuskuvia, jotka näyttävät tarjoavan mahdollisuuksia eteläsavolaiselle maa- ja elintarviketaloudelle.
Tilaisuus on maksuton sisältäen aamiaisen. Lue tarkempi tilaisuuden ohjelma tästä.
Tilaisyyden järjestävät Kilpailukykyinen ja uusiutuva elintarvikealan Etelä-Savossa (KILTU) ja Etelä-Savon ruokaviesti -hankkeet.
Keittiöiden yhteiskäyttö toimii Tanskassa – toimisiko Suomessakin?
09.02.2018 Ajankohtaista, Blogi | Kirjoittanut: TainaToimistotiloja on vuokrattavissa, samoin varastoja, autotalleja, korjaushalleja. Kuukausivuokrauksen lisäksi tiloja voi vuokrata myös tuntiperustaisen käytön mukaan. Saataisiinko tätä samaa toimintamallia myös keittiötiloihin eli tilapäisesti käyttöön perustuen vuokraukseen?
Tilapäisesti vuokrattavista elintarvikejalostustiloista ei juurikaan näe ilmoituksia. Tiloja toki meillä on. Esimerkiksi koulujen keittiöt ovat usein käytössä aamupainotteisesti ja vain viitenä päivänä viikossa. Monet koulujen keittiöistä ovat vielä koululaisten kesäloma-aikaan kokonaan tyhjillään. Vuokrattavista elintarvikehuoneistoista olisi paljon apua pienille jalostajille, joilla jalosteiden valmistus on kausiluontoista esimerkiksi marjojen jalostajat. Uutuustuotteiden kehittäjät puolestaan tarvitsisivat tuotekehitystiloja ennen kuin ryhtyvät rakentamaan omia tuotantotilojaan. Tilojen vuokrauksesta olisi toki hyötyä omistajille, kun ulkopuolisesta käytöstä saa vuokratuloja.
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun ylemmän restonomitutkinnon opiskelijoita kävi opettajansa Riitta Tuikkasen johdolla tutustumassa Köpenhaminassa Papiröenin Street Food Market -toimintaan sekä Mia Maja Hanssonin Cph Food Space ja Kitchen Collective yrityksiin, jotka muun muassa välittävät tyhjillään olevia keittiötiloja.
– Mia Maja Hansson kertoi meille, että aluksi yritykset kokivat omat tilansa olevan koko ajan käytössä, yliopettaja Riitta Tuikkanen Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta kertoo opintoretken annista.
– Kun toimintoja ryhdyttiin tarkemmin analysoimaan, niin vapaita tiloja löytyikin.
Mia Maja Hansson esitteli kahden yrityksensä toimintaa: vuonna 2016 perustettua Food Spacea ja pari vuotta pidempään toiminutta Kitchen Collectivea.
Kitchen Collective välittää tiloja pienyrittäjille tyhjinä olevista keittiöistä. Jos ravintola avaa ovensa vasta illalla, on sen keittiö käytettävissä aamupäivisin. Koulujen opetuskeittiöt ovat usein iltaisin vapaana, jolloin niitä voidaan hyödyntää tehokkaammin Kitchen Collectiven välityksellä.
Kitchen Collectiven etuna on yrittäjän näkökulmasta se, että yritys maksaa vain keittiön konkreettisesta käytöstä. Tällöin yrittäjällä on mahdollisuus kehittää, testata ja kokeilla uusia tuotteita ilman omaa keittiötä. Kööpenhaminassa toimii paljon pieniä ruokakojuja, joille tämä vaihtoehto on upea mahdollisuus yrityksen menestyksekkääseen toimintaan.
Cph Food Space -yritys auttaa uusia ruoka-alan yrittäjiä vuokraamalla heille toimistotilaa sekä mahdollisuuden kokeilla, kehittää ja maistattaa suunnittelemiaan ruokatuotteita järjestämällä sopivat tilat tähän tarkoitukseen. Food Space auttaa myös uusia yrittäjiä yrityksen perustamisessa tarjoamalla mm. neuvontaa ja konsultaatiota.
(Tekstissä on lähteenä käytetty restonomi (YAMK) opiskelijoiden Auni Nikusen, Riikka Neuvosen ja Merja Tiirikaisen kirjoittamaan artikkelia Kööpenhaminan opintomatkalta. Kuvat: Merja Tiirikainen ja Auni Nikunen)
Taina Harmoinen, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
Ruoan alkuperää ei kysytä ravintolassa
16.01.2018 Ajankohtaista, Uutinen | Kirjoittanut: TainaVain joka viides suomalainen kysyy ruuan alkuperästä ravintolassa, vaikka lähes kaikki ovat kiinnostuneita siitä. Eniten kysytään lihan alkuperää (51 prosenttia). Toiseksi eniten kysytään siipikarjan alkuperää (50 prosenttia) ja kolmanneksi eniten kalan alkuperää (41 prosenttia).
Maa- ja metsätalousministeriön teettämän ja tutkimusyritys IRO Researchin toteuttaman tutkimuksen mukaan noin 80 prosenttia suomalaisista haluaisi tietää, mikä on heidän ruokansa kotimaa. Kotimaisuuden jälkeen eniten suomalaisia kiinnostaa ruuassa sen puhtaus.
Suomi on maapallon pohjoisin paikka, jossa harjoitetaan maataloutta. Paitsi pohjoisinta, suomalainen ruoka on useilla mittareilla mitattuna myös maailman parhainta: se on vastuullisinta ja turvallisinta. Suomalaisilla maatiloilla käytetään maailman puhtainta vettä. Suomalainen ruoka on myös salmonellavapaata, eikä eläimiä kasvateta antibiooteilla. Eläimiä kohdellaan hyvin, ja ne syövät puhdasta ruokaa.
Lue lisää suomalaisen ruoan ominaisuuksista www.luke.fi/ruokafakta
Koko tutkimusraportti on luettavissa sivulla http://mmm.fi/laheltaparempaa/tausta-aineistot
Kestävän ruokajärjestelmän kehityksen veturina Järvi-Saimaa
20.12.2017 Ajankohtaista, Uutinen | Kirjoittanut: TainaSuomen hallituksen visiona on kehittää Suomesta kiertotalouden globaali kärkimaa. Tämän saavuttamiseksi Sitra on laatinut Kierrolla kärkeen – Suomen tiekartta kiertotalouteen 2016–2025 -ohjelman. Kyse on maailmanlaajuisesti uniikista tiekartasta, jonka toimenpiteillä tavoitellaan 3 miljardin euron lisäarvopotentiaalia kansantaloudelle. Kestävien ruokajärjestelmien kehittäminen on osa kiertotalouden tiekartan kehittämiskohteita. Muut painopistealueet ovat metsäperäiset kierrot (uudet biopohjaiset tuotteet, palvelut, yhteistyö, digiteknologia), tekniset kierrot, liikkuminen ja logistiikka sekä eri toimijoiden yhteiset toimenpiteet kiertotalouden edistämiseksi.
– Tavoitteena on, että ruokatuotanto olisi ekologista sekä sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää, Sitran asiantuntija Merja Rehn kertoi kestävän ruokajärjestelmän tavoitteista Järvi-Saimaan ruokajärjestelmähankkeen tilaisuudessa Juvalla.
– Tällä hetkellä maailmanlaajuisesti 31 % käyttökelpoisesta ruoasta menee hukkaan. Suomessa hukkaan menee ruokaa 300-400 miljoonaa kiloa vuodessa, Merja Rehn kertoo. Merja Rehn toimii Sitrassa asiantuntijana kestävän ruokajärjestelmän painopistealueella.
Maailma on täynnä hukkaa – niin metallien, energian, veden, tilojen, ruuan kuin monen muunkin tuotteen. Toisaalta meillä häämöttää raaka-ainepula. Vuoteen 2030 mennessä arvioidaan viljelysmaan tarpeen kaksinkertaistuvan, samoin vettä tarvittaisiin liki puolitoista kertaisesti nykyiseen verrattuna.
– Olemme kahden mahdottoman yhtälön keskellä, samalla kun ylikulutamme hallitsemattomasti, odotettavissa on merkittävää puutetta. Kiertotalouteen perustuvaa säästäväisyyttä, uudelleen käyttöä ja elinkaariajattelua tarvitaan, Merja Rehn toteaa.Alueellinen kestävä ruuantuotanto alkaa julkiselta sektorilta. Julkiset ruokapalvelut käyttävät 350 miljoonaa euroa vuodessa ruokahankintoihin. Kun ruoka tuotetaan ja kulutetaan alueellisesti, puhutaan myös merkittävistä aluetaloudellisista ja työllisyysvaikutuksista.
Järvi-Saimaan kestävä ruokajärjestelmä valittiin yhdeksi Sitran rahoittamaksi alueelliseksi ruokajärjestelmähankkeeksi. Muut alueet ovat Ahvenanmaa, Keski-Suomi, Lappi ja Uusimaa.
Alueellisella ja kestävällä ruokajärjestelmällä tarkoitetaan sitä, että mahdollisimman paljon käytetyistä tuotantopanoksista tulee alueelta, jolla ruoka tuotetaan ja kulutetaan. Tällöin päästöt ja resurssien kulutus ovat vähäisempiä. Tavoitteena on paikallisen ruuan arvostus ja ruokakulttuurin kehittäminen.
Järvi-Saimaa Palvelut Oy:n kehitysjohtaja Simo Kaksonen julkaisi KERU-kilpailun Järvi-Saimaan kestävä ruokajärjestelmä -hankkeen tilaisuudessa 12.12. Juvalla. Kilpailuun toivotaan saatavan useita kymmeniä kokeiluja ruokajärjestelmien kiertotalouden kehittämiseksi.
Järvi-Saimaan kestävä ruokajärjestelmä -hankkeen tuotoksena tavoitellaan ruokajärjestelmää, jossa ruuan tuotanto ja käyttö ovat vastuullista alueella ja ruokaa tuotetaan vastuullisesti. Vastuu ulottuu ruokalautaselle asti. Esimerkiksi villikala puhdistaa veden, tuo työtä, pienentää hävikkiä ja voi päätyä älykkäin logististen ratkaisuin tuoreena suoraan kalastajalta ruokapöytään. Sivuvirrat hyödynnetään tehokkaasti ja ravinteet kierrätetään älykkäästi. Hävikkiä ei juurikaan synny ja julkisten keittiöiden kapasiteetin tehokkaampaan käyttöön luodaan mallit.
Tavoitteena on kokeilujen ja mallinnuksien kautta luoda suunnitelma kestävälle ruokajärjestelmälle vuoden 2018 loppuun mennessä. Järvi-Saimaan hankkeen toteuttajina ovat Järvi-Saimaan Palvelut Oy:n lisäksi Juvan, Rantasalmen, Sulkavan kunnat, Tamora Oy, Luke, Luomuinstituutti, Pro Agria, Ruralia ja XAMK.
Taina Harmoinen, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
Ugly is the new beautiful – ajatuksia ruoasta tunteella ja vähän järjelläkin
20.11.2017 Ajankohtaista, Blogi, Uutinen | Kirjoittanut: TainaFood Camp Finlandin järjestämässä Food & Talk 2017 -tilaisuudessa pohdittiin ruokailua ja sen tulevaisuutta ”muuttuvan kulttuurin ja kiinnostavimpien ilmiöiden ja innovaatioiden kautta”.
Itsestään titteliä ”eating designer” käyttävä hollantilainen muotoilija Marije Vogelzang on tehnyt merkittäviä ja kantaa ottavia ruokailuteoksia ympäri maailmaa viimeiset 17 vuotta sloganinaan ”Eat love”. Ruoka itsessään on Vogelzangin mielestä jo täydellisestä designia. Ihmisten tulisikin käyttää ruokaan ja sen muotoihin ja makuihin tutustuessaan niitä työkaluja ja välineitä, joita jokaisella on helposti ulottuvilla: huulia, suuta ja käsiä. Esimerkiksi lapsia Marije Vogelzang on tutustuttanut uusiin makuihin ja vihanneksiin siten, että vihannespaloista lapset ovat saaneet syöden muotoilla itselleen koruja, silmälasit tai mitä mielikuvitus on vain antanut myöten. Yleensä Vogelzangin teoksissa päämääränä onkin vedota tunteisiin ja luoda tapahtumasta osallistujille merkityksellinen.
Trendikkyyttä ruokiin tuo nyt pyöreät muodot, musta väri, suussa elävä tai liikkuva ruoka, maa-ainesta muistuttava ruoka ja ylipäänsä yllättävät tekstuurit. Tulossa on myös nieltäviä parfyymejä. Näin listasi trendejä ruokafuturologi Morgaine Gaye Lontoosta. Morgaine Gaye tarkastelee ruokaa sosiaalisesta, kulttuurisesta, taloudellisesta, geopoliittisesta sekä trendien ja brändäämisen näkökulmasta. Seuraava globaalisti merkittävä trendituote on Gayen mukaan vesi. Jo nyt erilaisia vesiä myydään design-pulloissa ja itse vesi voi olla peräisin esimerkiksi jäävuoresta tai maustettu kultahipuilla.
Tiedotemaiset ja rationaaliset mainokset ovat suomalaisen mainonnan arkipäivää mainostoimisto Folkin toimitusjohtaja Tommi Laihon mukaan. Laiho itse haluaisi viedä mainontaa tunteisiin vetoavien tarinoiden suuntaan, mutta painotti esityksessään, että tarina ei ole kuitenkaan satu. Luottamus tuotteeseen on ansaittava tekemällä sen mitä lupaa. Suomalaisella ruoalla on Laihon mukaan kaikki edellytykset kansainvälisiksi menestystarinoiksi, kunhan markkinointi saadaan ruoan laadun kanssa samalle tasolle.
Seuraavan kerran Food & Talk -tapahtuma järjestetään 18.-19.5.2018 Helsingissä. Teemana on edelleen muutos: mikä muuttuu ja miksi, ketkä muutoksia tekevät ja kuinka muutokset tulevat vaikuttamaan niin yritysten kuin tavallisten kuluttajien arkeen ja elämään.
Marjo Särkkä-Tirkkonen, Helsingin yliopisto – Ruralia-instituutti
Taina Harmoinen, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
Foodrunnerit – edelläkävijöitä ja vaikuttajia
10.11.2017 Ajankohtaista, Blogi | Kirjoittanut: TainaKantar TNS Suomi on tutkinut ruoka-alan kuluttajatrendejä. Kantarin Foodrunners 2017 -tutkimuksessa lähtökohtana oli löytää ne kuluttajat, jotka pystyvät vaikuttamaan muihin. Keitä he ovat, keihin he vaikuttavat, missä kanavissa ja miten, mistä he hakevat inspiraatiota ja millaisia ovat heidän mieltymyksensä, arvonsa ja asenteensa?
Kantarin tutkimukseen haastatelluista noin neljäsosa oli ns. edelläkävijöitä, mutta vain n. 9 % määriteltiin vaikuttajakuluttajiksi eli foodrunnereiksi. Erityisesti näiden vaikuttajakuluttajien kulutuskäyttäytyminen kiinnostaa nyt yrityksiä, sillä on arvioitu olevan kolme kertaa arvokkaampaa tavoittaa vaikuttajakuluttaja kuin peruskuluttaja.
Tyypillinen vaikuttajakuluttaja eli foodrunner on parisuhteessa, asuu kaupungissa ja on korkeasti koulutettu. Foodrunnereita löytyy kaikista ikäryhmistä ja heistä 64 % on naisia. Foodrunner kokeilee mielellään uutuuksia ja keskustelee näistä aktiivisesti useiden henkilöiden kanssa. Hän vaikuttaa muiden mielipiteisiin ja saa muut kokeilemaan uusia vaihtoehtoja. Foodrunner osaa antaa neuvoja ja vinkkejä liittyen resepteihin, ruokatrendeihin, ravintoloihin ja viineihin. Ideat ja inspiraatiot löytyvät ruoka-alan nettisivuilta, sosiaalisesta mediasta ja blogeista. Myös aikakauslehtiä, keittokirjoja ja TV:n ruokaohjelmia selataan. Alle 40-vuotiaiden foodrunnereiden lahjatoive on laadukkaat ruoanlaittovälineet, uusi astiasto tai lasisto.
Vaikuttajakuluttajaa kiinnostavia ruokatrendejä ovat satokausiajattelu, sokerin vähentäminen, kotimaiset järvikalat, grillaaminen avotulella tai nuotiossa, parvekeviljely ja villivihannekset. Heistä 20 % on mukana ruokaringeissä eli ostaa ruokatuotteet suoraan tuottajilta. Vaikka yhdessäoloa arvostava foodrunner nauttii kotona kokkaamisesta, käy hän mieluusti myös ravintoloissa syömässä. Erityisen mielellään piipahdetaan bistrotyyppisissä paikoissa, joissa on tarjolla aasialaista tai italialaista ruokaa. Myös kotimaisia raaka-aineita käyttävät paikat ja pihviravintolat ovat suosiossa.
Foodrunnerit ovat kulutusvoimaisia ja aktiivisia kuluttajia. Kotimaista ruokatuotantoa arvostetaan ja esimerkiksi ruoan jäljitettävyys ja alkuperä on foodrunnereille hyvin tärkeä ostoperuste. Ja yhteen foodrunnereita kuvaavaan asiaan on monen helppo yhtyä, sillä heidän mielestään elämän parhaisiin asioihin kuuluu vahvasti hyvästä ruuasta ja makuelämyksistä nauttiminen!
Lähde: Tarja Pentilä & Päivi Kauppinen. Foodrunners 2017 –tutkimus. Kantar TNS Suomi. Tutkimus toteutettiin huhti-toukokuun vaihteessa 2017 ja siihen haastateltiin Kantar TNS:n internetpaneelissa 2000 18-75 -vuotiasta suomalaista.
Marjo Särkkä-Tirkkonen, Helsingin yliopisto – Ruralia-Instituutti
Taina Harmoinen, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
Kuvat: iStock, Christiann Koepke/Unsplash
Hyönteiset tulevat Suomen elintarvikemarkkinoille
26.09.2017 Ajankohtaista, Tapahtuma, Uutinen | Kirjoittanut: TainaSuomi muuttaa Euroopan unionin uuselintarvikeasetuksen tulkintaa siten, että hyönteisten kasvattaminen ja myyminen elintarvikkeena sallitaan myös Suomessa. Samalla hyönteisala saadaan elintarvikevalvonnan piiriin.
Hyönteisten rooli valkuaisravinnon tuottamisessa ja maailman ruokaturvan varmistamisessa on herättänyt keskustelua EU-maissa. FAO on vuodesta 2003 kartoittanut hyönteisten mahdollisuuksia maailman ruokaturvan varmistamisessa. FAO:n ja Wageningenin yliopiston vuonna 2014 järjestämän konferenssin keskusteluissa todettiin, että rehujen ja elintarvikkeiden hyönteiset ovat merkittävä ratkaisu proteiinivajeongelmaan.
Ruokaturvakeskustelu on johtanut siihen, että osa EU:n jäsenvaltioista on tulkinnut EU:n uuselintarvikeasetusta siten, että kokonaisten hyönteisten tuotanto ja myynti elintarvikkeeksi on ollut mahdollista. Maa- ja metsätalousministeriö päätyi syyskuun lopulla suosittamaan samaa tulkintaa myös Suomen osalta.
Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä toteaa, että hyönteisten tulkitseminen elintarvikkeeksi mahdollistaa, että vaivihkaa syntyneeseen hyönteisalaan voidaan kohdistaa asianmukaista valvontaa elintarviketurvallisuuden varmistamiseksi. Evira laatii parhaillaan hyönteisten kasvatusta ja myyntiä koskevaa ohjeistusta elintarvikealalle. Tavoitteena on saada ohjeistus marraskuun alkuun mennessä.
– Tuotannossa on esimerkiksi huolehdittava hyvästä hygieniasta ja pakkausmerkintöihin tarvitaan tiedot allergian aiheuttajista eli allergeeneista, toteaa elintarviketurvallisuusosaston johtaja Leena Räsänen Evirasta.
Myös hyönteisten käyttöä rehuna koskeva lainsäädäntö on valmisteilla, mutta jo nyt hyönteisiä voi käyttää rehuna tietyin edellytyksin. Lemmikkien ja turkiseläinten ruokinnassa hyönteisten käyttö on varsin vapaata, mutta elintarviketuotantoeläimille erityisesti hyönteisvalkuaisen käyttö on rajoitettua.
Hyönteisalan kehittyminen tarjoaa Lepän mielestä myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia Suomen ruoka-alalle. Syntyykö hyönteisyrittäjyyttä Etelä-Savoon?
Etelä-Savon ruokaviesti -hanke järjestää Hyönteiset – tulevaisuuden ravintoa Suomessakin -infon 5.10.2017 iltapäivällä Pieksämäellä. Infossa kerrotaan hyönteisten kasvatuksesta sekä käytöstä ruokana. Katso tästä tarkemmin tilaisuuden ohjelma.