Ajankohtaista
Etelä-Savo toi D.O.-alkuperäismerkinnät Suomeen
01.12.2016 Ajankohtaista | Kirjoittanut: TainaEnsimmäiset kahdeksan Saimaan alueella laadukkaita elintarvikkeita tuottavaa ja jalostavaa yritystä on saanut oikeuden käyttää D.O. Saimaa -alkuperämerkintää.
Monissa eurooppalaisissa korkean ruokakulttuurin maissa tuttu D.O. eli alueellinen alkuperämerkintä kertoo kuluttajille tuotteen laadusta, ympäristöystävällisestä tuotantotavasta ja tuotantoalueesta.
Suomessa merkin käytön aloittaa Etelä-Savon maakunta, jossa laaja joukko pientuottajia ja -jalostajia on jo vuosikausia kehittänyt omannäköisiään korkealaatuisia tuotteita. D.O. Saimaa -merkkiä hallinnoi matalalla byrokratialla Etelä-Savon maakuntaliitto.
Merkkiä hyödynnetään markkinoinnissa
”Ideana on kertoa kuluttajille tuotteen olevan osa eteläsavolaista laadukasta ruokakulttuuria. Päätöksen merkin käyttöoikeuksista tekee maakuntaliiton alaisuudessa toimiva ns. viisasten ryhmä, jolle valintakriteereistä tärkein on laatu. Toivon, että jatkossa osaisimme itsekin arvostaa entistä enemmän ainutlaatuisen puhtaassa luonnossa tuottamiamme raaka-aineita ja osaisimme myös kertoa niistä muille paremmin”, alueellisen merkin käyttöä ideoinut Ravintola Vileen perustaja Ilkka Arvola sanoo. Hän vetää myös Otava Food Factory -tuotantomallia, joka perustuu korkealaatuisiin eteläsavolaisiin raaka-aineisiin ja yhteistyöhön tuottajien kanssa.
Merkkiä alkavat käyttää ensimmäisessä aallossa Heikkilän Yrttitila Mikkelissä, Temolan Viinitila Puumalassa, Tiisanmäen lammastila Savonlinnassa, Luomutila Siiriäinen Hirvensalmella, Kerimäen kalafile järvikalatuotteissaan, Hyvätuuli Highland Jäppilässä, mikkeliläinen Raijan aitta marjatuotteissaan ja juvalainen Rapion mylly muissa kuin vehnäjauhotuotteissaan.
Puhdas ruoka nousi maakuntastrategian kärkeen
Etelä-Savon maakuntastrategian kärjestä löytyvät vesi, metsät ja ruoka. ”Puhtaasti paras” -tunnuksella halutaan erottua muista maakunnista koti- ja ulkomailla. D.O.-merkki tekee omalta osaltaan näkyväksi Etelä-Savossa maakunnassa jo pitkään korkealaatuisen ruokamatkailun eteen tehtyä työtä.
D.O.-alkuperämerkkejä (designation of origin) on myönnetty Euroopassa erimerkiksi Espanjassa ja Italiassa. Merkkiä käyttää laaja joukko erilaisia paikallisesti tuotettuja erikoistuotteita, kuten oliiviöljyjä, viinejä, erikoiskinkkuja, juustoja, viinietikkaa, hunajaa, kalaa, lihatuotteita, makkaroita, mausteita, hedelmiä, vihanneksia, viljatuotteita, riisiä ja leivonnaisia.
Lisätietoja Etelä-Savon maakuntaliitosta: kehittämispäällikkö Heli Gynther, sposti: heli.gynther(at)esavo.fi ja puhelin 040 773 7285 sekä verkosta: http://www.dosaimaa.fi ja http//www.esavo.fi
Elintarvikealan vuosiseminaari 13.12.2016 Helsingissä – osallistu tai seuraa lähetystä
01.12.2016 Ajankohtaista | Kirjoittanut: yllapitoElintarvikealan vuosiseminaari järjestetään 13.12.2016 Helsingissä. Yhteistyö, kansainvälistyminen ja uudet innovatiiviset toimintatavat ovat keskeiset teemat tämän vuoden Lähiruokafoorumissa ja Elintarviketeollisuuden vuosiseminaarissa. Tilaisuudessa julkistetaan myös elintarviketeollisuuden toimialaraportti.
Seminaari on maksuton ja sitä voi seurata myös webcasting-lähetyksenä. Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu tilaisuuteen (myös webcasting-lähetykseen) 5.12.2016 mennessä tästä
Arktisuus elintarvikeviennin mahdollisuutena
16.11.2016 Ajankohtaista | Kirjoittanut: TainaSuomen vientiyritysten määrä on kasvanut ja ulkomaille ovat suunnanneet erityisesti pk-yritykset. Yhä useampi uusista vientiyrityksistä on pieni ja tekee kausiluonteista tai pienimuotoista vientiä. Pk-yritykset hakevat ulkomailta uusia markkinoita sekä kannattavuutta.
Yrittäjä, pohditko, olisiko vienti mahdollisuus?
Tarvitsetko vientituotteellesi tai paikalliselle matkailutuotteellesi tarinan?
Miten kotimaan markkinoilta siirrytään vientiin?
Arktisuus elintarvikeviennin mahdollisuutena -seminaarissa Mikkelissä 16.11. kuullaan, kuinka Suomen ääreviä olosuhteita voidaan hyödyntää viennissä sekä matkailussa.
Osallistujilla on mahdollisuus keskustella vientiin liittyvistä kysymyksistä vientiklinikoilla, joilla asiantuntijat ovat tavattavissa päivän aikana. Seminaarissa kuullaan myös yritysten edustajien kokemuksia matkasta vientimarkkinoille. Lisäksi seminaarissa kerrotaan, mitkä ovat tämän päivän kiinnostavat elintarvikkeiden vientimarkkinat. Seminaarin ohjelma: https://www.lyyti.fi/p/arktisuus/fi/ohjelma
Lisätietoa arktisesta ruoantuotannosta ja sen hyödyntämisestä: http://www.arcticfoodfromfinland.fi/
Kaikki päivän esitysmateriaalit on löydettävissä osoitteesta http://www.arcticfoodfromfinland.fi/ kohdasta Aineistoja – Seminaarimateriaali Mikkeli 16.11.2016. Sivuilta löytyy myös videotallenteet seminaarin esityksistä.
Arktisuudesta elintarvikeviennin kärki (ARVI) –hanke on Luonnonvarakeskuksen, Ruokatieto Yhdistys ry:n ja Reilua.fi:n toteuttama. Hanketta rahoittaa Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto.
Luomun käytön käsikirja on nyt julkaistu
09.11.2016 Ajankohtaista, Julkaisu, Uutinen | Kirjoittanut: TainaOnko tuote varmasti luomua ja miten sen käytöstä voi kertoa asiakkaalle oikein? Useita ammattikeittiöitä askarruttaavaan kysymykseen löytyy nyt vastaus Luomun käyttäjän käsikirjasta. Viesti luomusta oikein –hankkeessa koottu käsikirja on helppokäyttöinen opas, joka kokoaa keskeiset tiedot ensi kertaa yhteen ammattikeittiöiden ja kaupan alan käyttöön.
Ammattikeittiöissä luomuelintarvikkeiden päivittäinen käyttö on lisääntynyt viime vuosina. Ekocentrian mukaan lähes 40 prosenttia keittiöistä haluaisi lisätä luomutuotteiden käyttöä. Myös päivittäistavarakaupassa luomuntuotteiden myynti on kasvanut vuosittain.
– Asiakkaat ovat entistä enemmän kiinnostuneita tarjotun ruoan tiestä lautaselle. Se edellyttää keittiöiltä ja kaupalta panostusta luomutuotteisiin ja niiden käytöstä tiedottamiseen, lehtori Mari Järvenmäki Mikkelin ammattikorkeakoulusta toteaa.
Reilut puolet ammattitoimijoista ei tunne luomuasiakirjoja 
Luomuelintarvikkeen aitouden todentamisessa ja ruokaväärennösten vähentämisessä oleellisin keino on lisätä toimitusketjun läpinäkyvyyttä ja jäljitettävyysjärjestelmää. Valitettavasti varmentamiseen käytetyt asiakirjaselvitys tai luomutodistus ovat vieraita jopa reilusti yli puolelle ammattitoimijoista. Tämä selviää Luomua vai ei -hankkeessa tehdyssä kyselystä.
– Luomun käyttäjän käsikirjaan on koottu perustiedot luomun hankinnasta, varmentamisesta, käytöstä sekä viestinnästä. Kirjan tekstit on jäsennelty selkeiksi kokonaisuuksiksi ja niitä havainnollistetaan piirroksin ja kuvin. Kierrekantisena ja erottuvien välilehtien ansiosta käsikirjaa on helppo käyttää ja asiat löytyvät nopeasti työtehtävien lomassa, projektipäällikkö Taina Harmoinen Mikkelin ammattikorkeakoulusta kertoo.
Käsikirjassa käsitellään 11 eri aihe-aluetta alkaen hankinnasta ja päätyen luomun omavalvontaan. Kirjan tekstit on asiatarkastanut ylitarkastaja Beata Meinander Evirasta yhdessä Mikkelin ammattikorkeakoulun lehtori Mari Järvenmäen kanssa. Kirja on tarkoitettu luomun käytön perusteokseksi ammattikeittiöille, kaupan alalle sekä myös oppikirjaksi ravitsemis- ja elintarvikealan oppilaitoksiin.
Luomun käyttäjän käsikirja on osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-588-555-5 tai
www.theseus.fi -> Haku ”Luomun käyttäjän käsikirja”
Käsikirjan lisäksi ammattikäyttäjälle apua pikaoppaasta
Käsikirjan lisäksi juuri julkaistu pikaopas, Hyviä käytäntöjä luomun käyttöön ammattikeittiöissä -esite ohjaa selkeästi, mitä luomutuotteiden hankinnassa ja tuotteita vastaanotettaessa tulee tarkistaa. Esitteessä tuodaan esille myös tietoja luomuelintarvikkeiden varastoinnista ja valmistamisesta.
Hyviä käytäntöjä luomun käyttöön ammattikeittiöissä -esite löytyy www.mamk.fi/luomuviestinta -> Luomu ammattikeittiöissä
Lähiruokaa mökille – Etelä-Savon vapaa-ajan asukkaiden ruokaostoskäyttäytymistä selvitettiin
25.10.2016 Ajankohtaista, Blogi, Julkaisu | Kirjoittanut: Taina
Suomalaiseen vapaa-ajan asumiseen ja mökkeilykulttuuriin kuuluu olennaisena osana ruoka. Vapaa-ajan asukkaiden ruokaostoilla, erityisesti paikallisesti tuotteisiin kohdistuvilla, on suuri taloudellinen merkitys sellaisissa mökkivaltaisissa maakunnissa kuin Etelä-Savo. Mikkelin ammattikorkeakoulussa tehdyssä tutkimuksessa selvitettiin, millä tavoin vapaa-ajan asukkaat kokevat lähiruoan, millä perusteella he valitsevat ruokaostospaikan ja miten he suhtautuvat uusiin digitalisoituvan maailman mukanaan tuomiin ruoan ostotapoihin.
Tutkimuksen kohderyhmänä olivat Etelä-Savossa mökin omistavat vapaa-ajan asukkaat, joiden vakinainen asunto sijaitsi maakunnan ulkopuolella. Heidän ruokaostoskäyttäytymistään selvitettiin kirjekyselynä ja sitä täydentävinä henkilökohtaisina haastatteluina.
Tulokset osoittivat, että ruokaostokset halutaan tehdä mahdollisimman helposti mökkimatkareitin tai mökin läheisyydessä olevassa ruokakaupassa, jossa valikoimat ovat riittävän kokoiset. Lähiruoan ostaminen mökillä ollessa koettiin tärkeäksi ja mielikuva lähiruoan laadusta oli erittäin positiivinen. Keskeisiksi lähiruoan käytön esteiksi osoittautuivat tiedon puute lähiruoan ostopaikoista ja mielikuva lähiruokatuotteiden vaikeasta saatavuudesta.
Ruoan verkko-ostaminen tai sen kokeileminen ei kiinnostanut valtaosaa vapaa-ajan asukkaista (79 %), vaikka internetyhteys oli käytettävissä. Tilaa ja nouda -palvelu sai kuitenkin erityisesti henkilökohtaisissa haastatteluissa kannatusta. Tärkeimmäksi syyksi verkko-ostamisen vähäiseen halukkuuteen osoittautui verkko-ostamisen rajoitettu mahdollisuus nähdä ja kosketella valittavia tuotteita. Verkko-ostamiselle ei todettu selkeää tarvetta, ja kaupassa käynti nähtiin sosiaalisen vuorovaikutuksen muotona, jota moni piti tärkeänä osana vapaa-ajan asumista.
Tuotteiden saatavuus ja viestintä kehittämishaasteina
Lähiruoan käyttäjinä vapaa-ajan asukkaat ovat potentiaalinen asiakasryhmä. Vapaa-ajan asukkaiden ostoskoreihin voi päätyä nykyistä enemmän lähiruokatuotteita, jos näiden tuotteiden saatavuutta parannetaan sekä lisätään ja kohdennetaan oikein niihin liittyvää viestintää. Suotuisin lähiruoan tarjontapaikka enemmistölle vapaa-ajan asukkaista on mökkireitillä tai mökkipaikkakunnalla oleva ruokakauppa tai laajan valikoiman lähiruokakauppa. Lähiruokavalikoimaa ja erityisesti sen näkyvyyttä myymälätilassa tulisi selvästi parantaa sekä huomioida lähiruoka paremmin muussa kaupan markkinointiviestinnässä.
Lähiruokatuottajien omista myyntipaikoista viestiminen tulisi keskittää yhteen lähiruokasivustoon. Hyvä pohja tälle on jo olemassa www.aitojamakuja.fi –sivuston muodossa. Sivuston kattavuutta ja tunnettuutta tulisi kehittää ja varmistaa sen ylläpitoon tarvittavat resurssit.
Aiheesta on saatavana lisätietoa juuri ilmestyneestä tutkimusraportista: http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/116165/URNISBN%209789515885531b.pdf?sequence=3
Pekka Turkki
TKI-asiantuntija
Mikkelin ammattikorkeakoulu
Eteläsavolaisille ruokayrityksille menestystä kilpailuissa
14.10.2016 Ajankohtaista, Uutinen | Kirjoittanut: TainaMikkelissä sijaitseva Otava Food Factory sai menestystä Artesaaniruoan Suomenmestaruuskisoissa 10-13.10.2016 Tammisaaressa. Se sijoittui hopeasijalle sekä homejuustojen että ilmakuivattujen lihojen kilpailusarjassa. Palkitut tuotteet olivat Otava Food Factoryn Lorelei-homejuusto ja Kylmäsavu possufile.
Suomi on Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajamaa vuonna 2016. Puheenjohtajuuskauden ohjelmassa on myös ruoka-alan tapahtumia, joista suurin on Artesaaniruokakilpailu. Kilpailu on avoin kaikille Pohjoismaille. Tänä vuonna kilpailuun osallistui yli 60 yritystä Suomesta ja Ruotsista. Kilpasarjoja oli 10 ja yksittäinen yritys pystyi osallistumaan useampaan sarjaan.
Mikkeliläisen Ramin Konditorian leivos pääsi finaaliin Suomi100 –leivoskilpailussa. ”Itsenäinen mustikka” –leivoksen lisäksi voittoa tavoittelee 7 muuta finalistia. Leivoskilpailun finaali käydään perjantaina 28.10.2016 Helsingin Messukeskuksessa Viini ja Ruoka –messuilla.
Kilpailun järjestää Leipuriliitto ry ja kilpailun tavoitteena on löytää Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi leivos resepteineen. Finaalissa arviointiperusteina ovat maku, ulkonäkö, teemanmukaisuus (suomalaisuus ja kotimaiset raaka-aineet sekä Suomen itsenäisyys 100 vuotta) sekä tuotantoon soveltuvuus.
Valtakunnallinen nuorten ruokainnovaatiokilpailu käynnistyi
07.10.2016 Ajankohtaista, Uutinen | Kirjoittanut: Taina
Kokkaa, wokkaa, kehitä – oivalla ja osallistu! Ruokaoivallus on ruokainnovaatiokilpailu nuorille. Kilpailussa etsitään uusia ruokia, raaka-aineita sekä valmistukseen liittyviä menetelmiä. Ruokaoivallus voi olla myös uusi tapa markkinoida ruokaa.
Nyhtökaura, härkäpapurouhe, kaurapuuteri ja monet muut viime vuosien ruokatuoteuutuudet kaipaavat seurakseen uusia ruokainnovaatioita. Uusien ideoiden löytämiseksi Etelä-Savon ruokaviesti -hanke järjestää nuorille suunnatun valtakunnallisen ruokainnovaatiokilpailun – Ruokaoivallus.
Ruokaoivallus-kilpailussa on kolme sarjaa:
1. Raaka-aine tai elintarvike
Eteläsavolaisista tai lähiruoan raaka-aineista muokattu uusi elintarvike tai uuden raaka-aineen käyttö elintarvikkeissa.
2. Valmistus- tai pakkausmenetelmä
Uudenlainen raaka-aineen tai elintarvikkeen valmistus-, jalostus-, tuotanto- tai pakkausmenetelmä tai -teknologia.
3. Jakelu tai markkinointi
Uudenlainen toimintamalli tai sovellus lähiruoan kaupallistamiseen tai viestintään lähiruoan käytön lisäämiseksi.
Kunkin sarjan voittajat palkitaan 1000 euron tunnustuspalkinnoilla. Yhteistyökumppaneina ovat HKScan Finland Oy, Metos Oy ja Suur-Savon Osuuskauppa. Sarjojen 2. ja 3. sijoittuneet palkitaan tuotepalkinnoin. Kilpailuun liittyen järjestetään sosiaalisessa mediassa viisi #ruokaoivallus-hästagkilpailua, joissa arvotaan tuotepalkintoja osallistujien kesken.
Ruokaoivallus-kilpailuun voi osallistua yksin tai max. neljän hengen ryhmässä. Kilpailuun osallistuvien tulee olla 16–29 -vuotiaita opiskelijoita. Kilpailuaikaa on 28.2.2017 saakka.
Etelä-Savon ruokaviesti -hanketta rahoittaa Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto ja Etelä-Savon Ely-keskus. Hanketta toteuttaa Mikkelin ammattikorkeakoulu yhteistyössä Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin ja Luonnonvarakeskuksen kanssa.
Tutustu Ruokaoivallus-kilpailuun, www.ruokaoivallus.fi
Taina Harmoinen, Mamk
Lähiruokatuottajien ja matkailuyritysten yritystreffit 11.10. Kruunupuistossa
04.10.2016 Ajankohtaista, Tapahtuma | Kirjoittanut: TainaYritystreffien teemana on ruokamatkailu ja sähköinen markkinointi. Tilaisuus on suunnattu Savonlinnan seudun matkailuyrityksille sekä lähiruokatuottajille ja suoramyyntitiloille. Lähiruokatuottajilla on mahdollisuus varata esittelypöytä. Tilaisuus on maksuton. Kahvitarjoilu. Mahdollisuus omakustanteiseen lounaaseen (11,50 €).
Yritystreffit järjestetään Kruunupuistossa Punkaharjulla (Vaahersalontie 44).
Ohjelma:
klo 9.00-11.00 / Ruokamatkailuteema
– Tuloksia ruokamatkailuideakilpailusta ja matkailijoiden toiveista / Marjut Kasper, Mikkelin ammattikorkeakoulu – Hotelli Punkaharjun kesän kuulumiset / Janne Leinonen, Hotelli Punkaharju – Asiakasprofilointi ruokamatkailussa / Mika Tonder, Mediakolmio Oy – Sahanlahti – Vuoden 2014 Ruokamatkailuyritys / Jaana Kuivalainen, Sahanlahti Resort Omakustanteinen lounas
klo 12.00-14.00 / Sähköinen markkinointi tutuksi
– Asiakkaan sähköinen ostopolku ja vinkkejä sähköiseen liiketoimintaan / Pia Behm, Parasta Saimaalla markkinointitoimisto – Ruokamarkkinointia Aitoja makuja-sivustolla / Kirsi Mutka-Paintola, ProAgria Etelä-Savo – Matkailusivustot markkinointikanavina, Food & Travel tuoteperhe / Visit Savonlinna, Pellervo Kokkonen, Savonlinnan Yrityspalvelut Oy
Sitovat ilmoittautumiset 5.10.2016 mennessä!
Ilmoittaudu mukaan!
Mikkelin 3-päiväinen Maista luomu -tapahtuma starttasi täydellä salilla
30.09.2016 Ajankohtaista, Tapahtuma | Kirjoittanut: TainaMikkelissä vietetään luomun superviikonloppua Maista luomu –tapahtuman merkeissä 30.9.-2.10. Tapahtuma käynnistyi tieteen perusteluilla luomuruoalle Ihmisen parhaaksi seminaarissa, joka keräsi runsaasti yleisöä.
Luomu on kasvun ala sekä Suomessa että maailmalla ja se perustuu koko ruokaketjun vastuullisten valintojen lisääntymiseen. Halutaan tuottaa, jalostaa, myydä, tarjota ja nauttia ruokaa, jonka tuottaminen tai nauttiminen ei ole haitallista. Luomu edesauttaa monipuolisen ruokaketjun kehittymistä ja tarjoaa kannattavan vaihtoehdon tuottajille. Valitsemalla luomua äänestää ympäristön, ihmisten ja tuotantoeläinten puolesta, tutkimuskoordinaattori Jaakko Nuutila Luomuinstituutista sanoo.
Tutkimuksissa on pystytty osoittamaan, että tavanomaisen ja luomuruoan välillä on merkittäviä eroja.
– Luomutuotteissa kuten viljoissa, kasviksissa ja niistä valmistetuissa tuotteissa on enemmän antioksidantteja, vähemmän kadmiumia ja harvemmin torjunta-ainejäämiä. Luomulihassa on enemmän monityydyttymättömiä rasvahappoja ja erityisesti n-3 sarjan rasvahappoja. Koostumuserojen lisäksi tarvitsemme nyt usean sukupolven tutkimuksia, jotta erojen terveysvaikutukset voidaan todistaa, Raija Tahvonen Luonnonvarakeskuksesta kertoo.
– Selvää kuitenkin on, terveellinen ruokavalio suojaa ja kasviksia tulee syödä monipuolisesti.
Torjunta-ainejäämillä on haitallisia vaikutuksia elimistöön. Elintarviketurvallisuusviraston ylitarkastaja Sanna Viljakaisen mukaan kasvinsuojeluainejäämiä tavanomaisissa ja luomuelintarvikkeissa valvotaan säännöllisesti.
– Elintarvikkeiden jäämätasot ovat yleensä hyvin pieniä. Luomutuotteissa jäämiä esiintyy vain harvoin, ylitarkastaja Sanna Viljakainen Elintarviketurvallisuusvirastosta sanoo.
Kotimaisissa tuotteissa määräystenvastaisten näytteiden osuus on pienempi kuin tuontielintarvikkeissa. Eniten jäämiä on hedelmissä, marjoissa, vihanneksissa ja viljoissa. Kotimaisista tuotteista suurimmat jäämät mitattiin mansikoissa.
– Kasvinsuojeluaineiden saantia voi välttää syömällä monipuolisesti ja lajeja vaihdellen, pesemällä ja kuorimalla hedelmät ja vihannekset, valitsemalla kotimaisia tai EU:ssa tuotettuja tuotteita sekä valitsemalla luomua, Sanna Viljakainen neuvoo.
Professori (emeritus) Tari Haahtelan mukaan allergiat ovat yleistyneet voimakkaasti, sillä immuunijärjestelmän suojatekijät ovat heikentyneet.
– Lievät allergiat tulee unohtaa: ennemmin siedätystä kuin vierotusta. Ihminen lähemmäksi luontoa ja kasviksia suoraan pellosta tai lähituottajilta, Haahtela sanoo. Allergiat ovat ylimainostettu juttu ja hoidosta pitää päästä kohti ehkäisyä.
Ihmisen suoliston mikrobisto vastaa suurimmasta osasta immuunipuolustusta. Suolisto reagoi ravintoon ja jos suolisto ei ole hyvässä kunnossa, ei immuunijärjestelmäkään ole todennäköisesti hyvällä mallilla.
– Jos ei tarvitse ajatella vatsaansa, kaikki on hyvin, professori Seppo Salminen sanoo ja jatkaa, että ruokavaliota on muokattu liikaa ja tavanomainen mikrobialtistus jää saamatta. Tarvitaan monipuolista, vähän käsiteltyä, suositusten mukaista ravintoa, jotta mikrobitasapaino säilyy.
Lisätietoa:
Mistä koostuvat tosimiehen eväät?
23.09.2016 Ajankohtaista, Tapahtuma | Kirjoittanut: TainaTervetuloa kuulemaan miesnäkökulmaa terveelliseen työpaikkaruokailuun. Mistä koostuvat tosimiehen eväät -seminaarissa kerrotaan Äijätiimillä duunarimiesten työaikainen syöminen paremmaksi -hankkeessa opittua ja testattua; miten työpaikkojen hyvää syömistä voi edistää. Asiantuntijana mm. TV:stä tuttu kokki, ravintoloitsija, vuoden 2015 terveysvaikuttaja ja yrittäjä Jyrki Sukula.
Mistä koostuvat tosimiehen eväät? –seminaari järjestetään ti 4.10.2016 klo 12.00–16.00 Mikkelin ammattikorkeakoulun Mikpolisalissa, Patteristonkatu 2, Mikkeli. Seminaari on maksuton ja avoin kaikille. Kahvitarjoilu.
Ohjelma ja ilmoittautumiset 26.9.2016 mennessä: https://www.lyyti.in/tosimies
Seminaari on Äijätiimillä duunarimiesten työaikainen syöminen paremmaksi -hankkeen loppuseminaari. Hanketta rahoittaa STM terveyden edistämisen määrärahalla.
Lisätiedot: www.mamk.fi/tosimiesseminaari tai riitta.tuikkanen@mamk.fi