Ajankohtaista
Nielu metsäravintola on Suomen paras ruokamatkailutuote 2021!
16.09.2021 Ajankohtaista, Tapahtuma, Uutinen | Kirjoittanut: TainaHungry for Finland -ruokamatkailukilpailun arviointiraati on valinnut Nielu metsäravintolan Suomen parhaaksi ruokamatkailutuotteeksi 2021. Palkinnon jakoivat maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä ja Senior Director Travel Kristiina Hietasaari, Business Finland Oy/ Visit Finland 16.9.2021 Helsingissä. Loppukilpailuun selvinnyt eteläsavolainen Activity Makerin ja Ovaskala Oy:n yhteistuote Päivä muikunkalastajan mukana sai kunniamaininnan.
Ruokamatkailukilpailun voittaja Nielu metsäravintola (Bites&Bubbles Oy) on upeasti suunniteltu kokonaisuus, jossa todellinen fine dining tuodaan keskelle suomalaista metsää lähelle luontoa. Tuote on kuitenkin helposti saavutettavissa ja ostettavissa. Vastuullisuus ja ekologiset ulottuvuudet on huomioitu. Jokaisella annoksella suojelleen ikimetsää yhden neliön verran. Metsänsuojelu ja yhteiskuljetukset tukevat hienosti ympäristönäkökulmaa ja asiakas kokee tekevänsä samalla hyvää ostaessaan tuotteen. Kotimaiset raaka-aineet, ja villiyrttien käyttö on onnistunutta. Illallinen on jo lähtökohtaisesti suunniteltu innovatiivisesti sopimaan moneen ruokavalioon. Pienin muutoksin se sopii kasvissyöjille ja jopa täysin vegaaneillekin. Mielenkiintoinen juomapaketti, myös alkoholiton, on suunniteltu vastuullisuusajattelun mukaisesti. Nettisivut ovat houkuttelevat ja koko palvelupolku toimii. Elämyksellisyys, uudenlainen ajattelu erottuu. Tyylikkäästi erilainen – arviointiraati toteaa.
Elämyksellisyys korostui arvioinnissa
Kristiina Hirvisaari Visit Finlandista kertoi palkintojenjakotilaisuudessa kilpailutuotteita arvioidun seitsemällä kriteerillä, joista elämyksellisyys korostui. Muut arviointikriteerit olivat asiakaslähtöisyys, lähiruoan ja tarinoiden hyödyntäminen, vastuullisuus, liiketoiminnallisuus, verkostot ja yhteistyökumppanit, monipuolisuus myynti- ja markkinointikanavien käytössä sekä ruokamatkailutuote kokonaisuutena.
Matkailun perimmäinen olemus on tuottaa elämyksiä. Elämyksellisyyteen liittyy ainutlaatuisuus, mihin luonnon hyödyntäminen sopii hyvin.
”Puhtaus, väljyys ja turvallisuus ovat kriteereinä matkailun taas avautuessa. Kansainvälisille asiakkaille palveluketjujen tulee olla kunnossa”, Kristiina Hirvisaari korosti.
”Jos Suomi haluaa olla mukana kilpailussa ruokamatkailijoista, niin ruokamatkailuelämykset ja palvelut pitää saada näkyville”. Tähän yhdeksi ratkaisuksi Kristiina Hirvisaari toi esille Business Finlandin sivuilta löytyvän DataHub-alustan, jota on kehitetty korona-aikaan.
Tänä vuonna ruokamatkailukilpailussa erityistavoite oli saada mukaan uusia tuotteita, joilla noustaan korona-ajasta. Kilpailuun osallistui 77 monipuolista ja tasokasta tuotetta, joista 33 on kehittämisvaiheessa. Uusia ruokamatkailutuotteita on siis tulossa markkinoille.
Ruokamatkailuteot
Arviointiraati palkitsi kolme merkittävää ruokamatkailutekoa. Kyrö Distilleryn Illallispaketissa panimotuotteiden lisäksi nautitaan sosiaalisesti toteutettu menu. Ravintola Nokan Menu Nokassa lähiruoka on avainasiassa. Kolmas palkittu oli Taste of Häme -verkoston: Hahkialan Kartanon, Pekkolan tilan, Ilorannan ja Tiirinkosken Taste of Slow Häme -tuote, joka sisältää ruokakierroksen verkoston kohteissa. Hämäläinen verkkainen luonteenpiirre on otettu osaksi ruokaelämystä. Matkailuteon palkituista tuotteista on tehty palkinnoksi esittelyvideot.
Viisi kunnaimainintaa
Arviointiraati antoi myös viisi kunniamainintaa, joista yhtenä Päivä muikunkalastajan mukana. Activity Makerin ja Ovaskala Oy:n tuote on vielä kehitteillä. Talvituotteessa asiakkaat kuljetetaan reki- ja kelkkakyydein jäälle, jossa osallistujat pääsevät näkemään kalastuksen kohokohdan eli nuotanvedon. Kalastuksen jälkeen tutustutaan satamaan ja tarinoidaan nuotiotulen äärellä maistellen paikallisia muikkuruokia. Kehitteillä on myös kesätuote.
”Suomen ruokamatkailustrategia 2020-2028 korostaa yhdessä tekemistä, ohjelmallisuutta ja uuden oppimista. Tässä muikunkalastukseen tutustumisessa nämä yhdistyvät, on esimerkillistä, että ruokaelämyksessä suomalainen järvikala on keskiössä. Tuotetta edelleen kehittämällä ei olla riippuvaisia vain talvisesongista”, arviointiraati totesi tuotteesta.
Muut kunniamaininnan saaneet ja niiden toteuttajat ovat Gastrojuna/Gastrotrain, GreenEscape Oy, Hotelliaamiainen, Lapland Hotels Oy, Wine in the Woods, Finland Naturally Experiences sekä Pohjois-Savon tarjonta kokonaisuutena: SATOA Kuopio Food Festival, SATOA Goes WILD -villiruokafestivaali ja European Region of Gastronomy, juhlavuosikokonaisuus, Itä-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset/ProAgria.
Uusia muikkumakuja kotimaisen kalankäytön edistämiseen!
31.08.2021 Ajankohtaista, Tapahtuma, Uutinen | Kirjoittanut: Taina
Monenlaista muikusta -tilaisuudessa 26.8.2021 Mikkelissä TKI-asiantuntija Jenni Palosaari Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta haastatteli tuotanto- ja myyntipäällikkö Aki Malista Kerimäen Kalatalon kalankäsittelyn kuulumisista.
Muikku on Etelä-Savon ykköskala. Sitä pyydetään yli miljoona kiloa vuodessa, lähes puolet koko maan saalismääristä. Valtioneuvosto hyväksyi kesällä Kotimaisen kalan edistämisohjelman. Sen tavoitteena on saada suomalaiset syömään viikossa keskimäärin 2,5 kala-annosta vuoteen 2035 mennessä, kun nykyisin kalaruokia syödään 1,7 annosta viikossa. Uusille muikkuruoille on siis tarvetta.
Kalan kulutuksen lisäyksen tulisi tapahtua erityisesti kotimaisella kestävästi tuotetulla kalalla. Sisävesien kalojen pyyntimäärät pitäisi tuplata. Se vaatii tuotekehitystä sekä pyynnin ja logistiikan kehittämistä. Tämä edellyttää myös uusien kalaruokien kehittelyä ruokapalveluihin. Tähän haasteeseen on tartuttu Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Maistuvaa muikusta. Uusia ruokatuotteita ammattikeittiöille -hankkeessa. Hankkeessa on kehitetty yhdessä Etelä-Savon keittiömestareiden kanssa uusia muikkuruokia, joita on testattu mm. opiskelija- ja henkilöstöravintoloissa.
Muikusta sipsejä, pitsaa ja perinteikkäitäkin ruokia
Muikkusipsit ovat monikäyttöisiä. Ne sopivat vaikkapa oluen kanssa nautittavaksi pähkinöiden ja perunalastujen sijasta. Puolukkamajoneesi on niille maukas lisäke.
Kalan paras mauste on tuoreus, mikä saattaa logistiikan kannalta olla haasteellista. Siksi kalan pakastaminen tuoreena on yksi ratkaisu sen käytön laajentamiseen.
Hankkeessa kehitetyt valmiiksi paneroidut muikut ovat pakastetuote. Muikut ovat nopeita ja helppoja valmistaa tarjolle.
”Uusia muikkumakuja ammattikeittiöille on kehitelty erityisesti pakastetusta muikusta”, toteaa TKI-asiantuntija Jenni Palosaari Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta. Maistuvaa muikusta. Uusia ruokatuotteita ammattikeittiöille -hankkeessa tärkeänä yhteistyökumppanina on ollut Kerimäen Kalatalo, jossa onkin kehitetty muikun pakastukseen liittyviä toimintoja.
Etelä-Savon Keittiömestareiden puheenjohtaja Aija Lyytikäinen on ollut mukana kehittämässä uusia muikkumakuja.
”Etelä-Savon keittiömestareiden kanssa olemme työpajoissa työstäneet erilaisia muikkuruokia. Osa sopii alkuruoaksi ravintolamenuisiin, kuten pekonimuikkuterriini tai perinnemuikut, ja osa on kehitetty suurtalouskeittiöihin. Esimerkiksi muikkumureketta maistatimme Kalavankankaan yhtenäiskoulussa Mikkelissä ja se sai erittäin hyvän vastaanoton koululaisten ja opettajien keskuudessa”, Jenni Palosaari kertoo.
Kala on tulevaisuuden ruoka
Kala nähdään nimenomaan tulevaisuuden ruokana. Viidentoista vuoden päästä suomalaisten lautasilla on entistä enemmän kalaa ja kasviksia ja kohtuullisesti lihaa ja maitotuotteita. Ravitsemuksellisesti tällainen ruokavalio olisi optimaalinen ja myös ympäristöystävällinen, sillä kalastus poistaa tehokkaasti vesistöihin jo joutuneita ravinteita ja vähentää siten vesistöjen rehevöitymistä.
Etelä-Savossa sisävesikalojen käyttömahdollisuuksia on niin muikun pyynnin ja käytön lisäämisessä kuin myös vähempiarvoisten kalojen pyynnin, logistiikan ja jalostuksen kehittämisessä. Tähän kannattaa panostaa, sillä kotimaisen kalan käytön lisäämisellä on myös merkittäviä talousvaikutuksia. Kotimaisen kalan kulutuksen lisäksi lisäystä tavoitellaan myös kalatuotteiden viennin kasvua.
Lisätietoja: xamk.fi/maistuvaamuikusta
Teksti ja kuvat: Taina Harmoinen, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
Lähiruokapäivään on ilmoittautunut jo yli 150 tilaa ja maaseudun yritystä!
23.08.2021 Ajankohtaista, Tapahtuma | Kirjoittanut: Taina
Lähiruokapäivä kiinnostaa kotimaisia ruoantuottajia tänäkin vuonna. Tällä hetkellä ilmoittautuneita on jo yli 150. Joukko on ilahduttavan laaja: mukana on niin perinteisiä ruoantuottajia kuin muitakin maaseudun toimijoita, kuten matkailu- ja elämysyrityksiä sekä maaseudun eri yhdistyksiä. Lisää kuitenkin vielä mahtuu ja ehtii mukaan. Ilmoittautumisaikaa on tapahtumapäivään 11.09. saakka!
Valtakunnallinen Lähiruokapäivä järjestetään 11.09.2021. Koko Suomen kattava tapahtuma tunnettiin aikaisempina vuosina nimellä Osta tilalta-päivä. Tutustu Lähiruokapäivään jo ilmoittautuneisiin kohteisiin osoitteessa: www.lahiruokapaiva.fi
Lähiruokapäivän aikana voit tutustua maaseudun toimijoihin “pintaa syvemmältä”, sekä ostaa tuoreita raaka-aineita tai valmiiksi jalostettuja tuotteita suoraan tekijöiltä itseltään. Moni osallistuva yritys antaa kävijöille myös mahdollisuuden tutustua paikan eläimiin, koneisiin ja pihapiiriin.
Jokainen Lähiruokapäivään ilmoittautunut tapahtumajärjestäjä on itse vastuussa tapahtumansa järjestelyistä ja siitä, että oman alueen viranomaisten määräyksiä ja suosituksia noudatetaan. Juhlistetaan Lähiruokapäivää yhdessä turvallisesti!
Osallistuneiden määrä on kasvanut vuosi vuodelta tapahtuman kasvaessa ja kehittyessä. Viime vuonna ovensa avasi 199 tuottajaa ympäri Suomea.
Mukaan voi ilmoittautua osoitteessa www.lähiruokapäivä.fi
Lisätietoja:
Heidi Kohtala, Maaseutuverkostopalvelut, heidi.kohtala@ruokavirasto.fi, 050 5240318
Kuuntele podcast Järvi-Suomen Kalatuotteen toiminnasta
10.08.2021 Ajankohtaista, Julkaisu | Kirjoittanut: TainaMiten kalanjalostusta tehdään Järvi-Suomen Kalatuotteella? Mistä kalat entä millaisia tuotteita tulossa? Ruokapuhetta Etelä-Savosta -podcastsarjassa haastateltavana Tuomas Pöyry Järvi-Suomen Kalatuotteelta. Haastattelijana Nestori Virtanen.
Podcastit toteutetaan osana URAKKA-hankkeen ruokaviestijäverkoston toimintaa.
Hietalan luomutila starttaa Ruokapuhetta Etelä-Savosta -podcastit
22.06.2021 Ajankohtaista, Julkaisu, Uutinen | Kirjoittanut: TainaRuokapuhetta Etelä-Savosta -podcasteissa eteläsavolaiset ruoka-alan yrittäjät kertovat arjestaan. Sarjan ensimmäisessä podcastissa Tanja Kyckling kertoo Hietalan luomutilan toiminnasta. Tanjan haastettelun on tehnyt Nestori Virtanen.
Ruokapuhetta Etelä-Savosta -podcastsarjasta vastaa Uudistuva ja kasvava Etelä-Savon ruoka-ala – URAKKA -hanke yhteistyössä vapaaehtoisista koottavan ruokaviestijäverkoston kanssa.
Opiskelijanuorten ideoissa tähteeksi jäänyt leipä sai uuden elämän ja muikut taipuivat monenlaisiksi herkuiksi
26.05.2021 Ajankohtaista, Tapahtuma, Uutinen | Kirjoittanut: Taina
Ruokaoivallus®-kilpailun palkintojen jaossa 26.5.2021 tutkimusjohtaja Anu Haapala Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta ja aktivaattori Pekka Sahama Itä-Suomen kalatalousryhmästä palkitsivat Muikeita muikkumakuja -sarjan jaetulle ykkösijalle tulleen Alexiana Gaudiatin.
”Ruokaoivallus®-kilpailun töiden taso oli tosi positiivinen yllätys. Monenlaisia ruokia ja hyviä ideoita”, kilpailun arviointiraatiin osallistunut keittiömestari Roope Rask luonnehtii kilpailutöitä.
Kilpailusarjojen voittajat julkistettiin 26.5.2021 Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Mikkelin kampuksella.
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk järjesti nuorten valtakunnallisen ruokainnovaatiokilpailun 16-29 -vuotiaille opiskelijoille 1.2.–31.3.2021. Kilpailu järjestettiin nyt kolmannen kerran.
”Ruokaoivallus®-kilpailussa etsittiin tähteeksi jääneelle leivälle uusia käyttötarkoituksia ja nuorille maistuvia muikkuruokia. Opiskelijanuoret innostuivat Ruokaoivallus®-kilpailusta, sillä kilpailusarjoihin lähetettiin 32 kilpailutyötä, joista kolme kilpaili molemmissa sarjoissa. Kilpailu toteutettiin tiiviissä yhteistyössä yritysten kanssa”, TKI-asiantuntija Jenni Palosaari Xamkista kertoo.
Ruokaoivallus®-kilpailun sarjojen järjestelyissä oli vahvasti mukana alueen yrityksiä, joista saatiin edustajat myös kilpailun arviointiraatiin: Tuomas Pöyry (vasemmalla), Anttu Rautio, Roope Rask ja Pekka Sahama.
Esiraati maisteli ja valitsi kummastakin sarjasta parhaimmat työt loppukilpailuun, joka järjestettiin 12.5.2021. Kilpailun arviointiraatiin kuuluivat toimitusjohtaja Anttu Rautio Siiskosen Kotileipomosta, toimitusjohtaja Tuomas Pöyry Järvi-Suomen Kalatuotteesta, keittiömestari Roope Rask Bistro Holvista, aktivaattori Pekka Sahama Itä-Suomen Kalatalousryhmästä ja ravitsemuspalveluliiketoiminnan lehtori Eeva Koljonen, TKI-asiantuntijat Merja Ylönen ja Taina Harmoinen Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta.
Kilpailutöiden arviointikriteereinä olivat aistinvaraisten ominaisuuksien lisäksi innovatiivisuus, käyttökelpoisuus, ekologisuus ja kestävyys sekä kotimaisten raaka-aineiden käyttö. Molempien sarjojen voittajat palkittiin 1000 euron tunnustuspalkinnoilla ja kaksi seuraavaksi sijoittunutta palkittiin tuotepalkinnoin.
Murun juustokakku on Leivän uusi elämä -sarjan voittaja
Sofia Masalkinan suunnittelema Murun juustokakku voitti Leivän uusi elämä -sarjan. Mehevän kakun pohja valmistetaan kuivasta leivästä.
Leivän uusi elämä –sarjan voittajaksi valittiin Murun juustokakku. Kilpailutyön oli ideoinut 17-vuotias Sofia Masalkina, joka opiskelee Kainuun ammattiopistossa matkailu- ja ravitsemisalaa. Murun juustokakun pohjaan käytetään kuivunutta leipää, joka jauhetaan pohjaa varten. Juustokakun erikoisuutena on myös vesihaudekypsennys uunissa. Lopputulos oli todella herkullinen.
”Kilpailutöissä oli todella mielenkiintoisia, rohkeita ideoita tähteeksi jääneen leivän hyödyntämiseksi. Parhaimmat työt erottuivat varsin selkeästi. Osaa ideoista tulemme todennäköisesti jatkotyöstämään. Tavoitteena on tuoda leivän käyttöideoita esille uudistuvilla kotisivuillamme”, toteaa Anttu Rautio Siiskosen Kotileipomosta. Siiskosen Kotileipomo toimi yhteistyökumppanina leipäsarjassa lahjoittaen sarjan voittajalle palkinnon.
Leivän uusi elämä -sarjassa toiseksi tuli Iida-Mari Sainen ideoima Hävikkileipägranola. 28-vuotias Saine opiskelee bio- ja elintarviketekniikkaa Seinäjoen ammattikorkeakoulussa. Kolmanneksi sijoittui 16-vuotias Schildtin lukion opiskelija Linnea Humalajoki Jyväskylästä Leipäpannari -ohjeellaan.
Muikkusarjan voitto jaettiin smugettien ja muikkutäytteisten kalavohvelien kesken
Roni-Mikael Raappanan Kalavohvelit muikkulevitteellä voitti Muikeita muikkumakuja -sarjan jaetun ensimmäisen sijan. Vohvelitaikinassa sekä levitteessä käytetään kotimaista muikkusäilykettä.
Muikeita muikkumakuja –sarjassa tavoitteena oli ideoida nuorten makuun sopivia uusia muikkuruokia. Loppukilpailun taso oli huikea ja arviointiraati päätti jakaa ensimmäisen palkinnon. Voittajiksi valittiin Roni-Mikael Raappanan kehittelemät Kalavohvelit muikkulevitteellä ja Alexiana Gaudiatin Smugetit. Hauholainen 17-vuotias Raappana opiskelee autoalaa Ammattiopisto Tavastiassa. 24-vuotias Gaudiat opiskelee ravintola- ja cateringalaa Turun ammatti-instituutissa.
”Muikkusarjan kilpailutyöt olivat todelle hienoja ja innovatiivisia. Töihin oli paneuduttu ja käytetty aikaa kehittelyyn”, toteaa arviointiraatiin osallistunut Pekka Sahama Itä-Suomen kalatalousryhmästä, joka palkitsi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun kanssa muikkusarjan voittajat.
”On tärkeää, että uusia muikkuruokia kehitetään. Kotimaisen kalan edistämisohjelmassa tavoitteena on kalan syönnin lisääminen nimenomaan kotimaista kalaa käyttämällä. Tähän voisi vastata muikun pyynnin lisäämisellä, sillä muikkukannat ovat kestäviä”, Pekka Sahama pohtii.
Alexiana Gaudiatin Smugetit tulivat jaetulle ensimmäiselle sijalle Muikeita muikkumakuja -sarjassa. Smugetteihin savustetut muikut ruoditaan ja jauhetaan sekä paneroidaan ennen kypsennystä.
Muikeita muikkumakuja –sarjassa kolmannelle sijalle sijoittui myös Kainuun ammattiopistossa matkailu- ja ravitsemisalaa opiskeleva 17-vuotias Evelina Tuktarova Muikkutäytteisellä perunaruisrieskarullalla.
Arviointiraati päätti antaa lisäksi kunniamaininnan Muikkukebab-burgerille, jonka kehittelystä vastasi Haaga-Helia ammattikorkeakoulun ruokatuotannon johtamisen opiskelija Janne Ruponen, 24 v.
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu järjesti Ruokaoivallus®-kilpailun osana TKI-toimintaa kestävän hyvinvoinnin vahvuusalalla. Patentti- ja rekisterihallitus myönsi 30.11.2017 Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoululle tavaramerkin Ruokaoivallus-logolle ja nimelle.
Kuvat: Teija Rautiainen ja Manu Eloaho / Darcmedia
Taina Harmoinen ja Jenni Palosaari, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
Kuusenkerkässä on potentiaalia luonnontuotealan viennin kirittäjäksi
07.05.2021 Ajankohtaista | Kirjoittanut: hallintaLuonnonvarakeskuksen (Luke) mukaan kuusenkerkkää olisi kerättävissä Suomen metsistä yli 80 miljoonaa kiloa. Tällä hetkellä tästä määrästä kerätään vain alle prosentti. Lisäämällä kuusenkerkän keruuta ja kehittämällä raaka-aineen jatkojalostusta voitaisiin moninkertaistaa kuusenkerkästä saatavat tuotot.
Lue lisää täältä: https://www.luke.fi/uutinen/kuusenkerkassa-on-potentiaalia-luonnontuotealan-viennin-kirittajaksi/
Uutisia ja tapahtumia Etelä-Savon ruoka-alan tuoreimmassa uutiskirjeessä
13.04.2021 Ajankohtaista | Kirjoittanut: hallintaURAKKA-hankkeen tuottaman uusimman uutiskirjeen yrittäjätarinassa tutustutaan Kerimäen Makkolan kylässä sijaitsevaan Muhosen leipomoon ja siellä leivottavan luomuruisleivän syntyyn. Ajankohtaista-osiossa esittelyssä Etelä-Savon ruoka-alan uunituore kehittämisohjelma vuosille 2021-2027 sekä yrityksille suunnatusta hankehausta liittyen kotimaisten, vähän hyödynnettyjen kalojen ruokakäyttöön. Samassa osiossa on asiaa myös Savonlinna Live2!-hankkeesta, joka on suunnattu alueen matkailu- ja palvelualan yrityksille. Koulutus-osiossa kerrotaan useista elintarvikeyrityksille suunnatuista mielenkiintoisista webinaareista, kuten ’Visioita virtuaaliseen ruokakauppaan’ ja ’Tuotteen vientivalmius’. Kirjeessä on myös linkki sähköiseen Luomubuumi-hankkeen julkaisuun, jossa on esittelyssä lukuisia uusia, hankkeessa ideoituja luomutuotekonsepteja vinkeiksi luomutuotteiden jatkojalostajille.
Tutustu uutiskirjeen sisältöön: https://mailchi.mp/6166de7f261b/urakka-hankkeen-uutiskirje
Markkinatietoa ja tuoteideoita luomusta elintarvikejalostajille
13.04.2021 Ajankohtaista, Julkaisu | Kirjoittanut: TainaLuomun kasvava kysyntä luo uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Kotimaisille luomutuotteille olisi tarvetta, sillä myymälätarkastelun perusteella luomutarjonta pohjautuu usein ulkomaalaisiin raaka-aineisiin ja tuotteisiin. Luomubuumi-hankkeessa ideoitiin uusia luomutuotekonsepteja vinkeiksi luomutuotteiden jalostajille.
Luomun myynti on kasvanut koko 2010-luvun ajan ja se on yli kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa. Luomutuotteita myytiin päivittäistavarakaupoissa 409 miljoonalla eurolla vuonna 2020 ja luomun osuus päivittäistavarakaupan myynnistä oli noin 2,6 %. Myös kuluttajien kiinnostus uusiin luomutuotteisiin on kasvanut. Luomutuotteita ostetaan puhtauden, torjunta-aineettomuuden, hyvän maun ja terveellisyyden vuoksi. Uusien kiinnostavien luomutuotteiden tuominen markkinoille avaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Luomubuumi-hankkeessa tuotettiin yritysten käyttöön markkinatietoa ja ideoitiin tuotekonsepteja, joilla voisi olla selvitysten perusteella markkinapotentiaalia.
Selvityksellä kartoitettiin luomun markkina-aukkoja ja myymälätarkastelulla jo myynnissä olevia tuoteratkaisuja
Alkuvuodesta 2019 toteutetun selvityksen mukaan päivittäistavarakaupan luomuvalikoimassa on vielä aukkoja useissa eri tuoteryhmissä, kuten lihassa ja lihavalmisteissa ja paikallisissa leipätuotteissa. Trendien mukaisesti kauppa näkee kiinnostavana luomukasvikset ja niistä tehdyt valmisteet. Kotimaisten luomuvihannesten valikoima on edelleen suppea. Kauppojen valikoimaan sopisi myös kotimaisista luomukasviksista tehdyt valmisteet ja valmisruoat. Lisäksi luomuvihanneksista toivottiin salaattisekoituksia ja pakasteita sekä yksittäisinä vihanneksina ja sekoituksina. Erityisesti kiinnostavana nähdään kotimaiset luomumarjat ja niistä valmistetut tuotteet; niistä toivottiin lisää valikoimaa sekä tuoreina, pakasteina ja erilaisina jalosteina.
Päivittäistavarakaupan näkemykset luomun markkinapotentiaalista:
Myymälätarkastelun perusteella kotimaiselle luomulle olisi tarvetta, koska tarjonta perustuu usein ulkomaisiin raaka-aineisiin ja/tai valmistajiin. Tuote- ja pakkauskokojen pieneneminen ovat vahvoja trendejä, esimerkiksi minikokoisten vihannesten tarjonta on lisääntynyt ja joukkoon on tullut myös joitakin luomutuotteita. Pakkauskokojen pienentyminen kautta linjan näkyy lisääntyneenä kerta-annos- ja yksittäispakattujen tuotteiden tarjontana.
Myymälätarkastelun perusteella useat myynnissä olevat luomutuoteratkaisut nojaavat siihen, että luomu on kuluttajille riittävä ostoargumentti. Se ei välttämättä riitä kuluttajien kiinnostuksen herättämiseen ja tuotteistaminen on hyvä perustaa luomun lisäksi myös muiden lisäarvotekijöiden varaa. Tuotteiden erilaistamiseksi ja helppokäyttöisyyden lisäämiseksi kauppojen hyllyille on tullut esimerkiksi erilaisia sekoituksia, kuten vihannesten värisekoituksia tai eri raaka-aineista valmistettuja sekoituksia. Tuotteiden helppokäyttöisyys korostuu kuluttajien keskuudessa. Myymälätarkastelun perusteella valmistajien ratkaisut tuotteen näkyvyyden ja erottuvuuden lisäämiseksi ovat myös tarpeellisia. Edellä mainitut ja myös muut ruokatuotteisiin liittyvät trendit antavat aineksia uusien luomun tuotekonseptien kehittämiseen.
Yrityksille työstettiin hyödynnettäväksi tuoteideoita sekä tietopaketteja tuotekehityksestä ja elintarvikkeiden prosessoinnista
Hankkeessa ideoitiin uusia luomutuotekonsepteja kuten esimerkiksi hapanvihanneslisäke, kukkakaaliriisi ja talkkunagranola-myslipatukka. Konseptien tarkoituksena on havainnollista yrityksille mahdollisuuksia ja luomutuotteita, joilla voisi olla selvitysten perusteella kysyntää luomumarkkinoilla. Konsepteja laadittiin yhteensä 34 kappaletta. Jokaisessa konseptissa on kuvattu muun muassa ainekset, valmistusperiaate ja tuotteen suunniteltu kohderyhmä. Yritysten tueksi on koostettu tietoa tuotekehityksestä ja elintarvikkeiden prosessoinnista. Tuotekonseptit ja tietopaketit sekä tietoa luomutuotteiden markkinapotentiaalista, nykyisin markkinoilla olevista luomutuotteista sekä kuluttajien valintoihin vaikuttavista tekijöistä on julkaistu Luomubuumi-hankkeen loppuraportissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-380-173-8
Hankkeen järjestämien työpajojen materiaalit, myymälätarkastelu valokuva-aineistona ja muut aineistot ovat saatavissa Luomuinstituutin verkkosivuilta https://luomuinstituutti.fi/tutkimus/elintarvikkeet-hankkeet/luomubuumi/
Luomubuumi – Lisää luomutuotteita rohkeilla kokeiluilla ja paremmalla osaamisella-hanke (1.10.2018–31.3.2021) oli valtakunnallinen yhteistyöhanke, jota rahoitti Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014–2020. Hanketta toteuttivat Luonnonvarakeskus, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti ja Luomuinstituutti.
Riitta Kaipainen, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti
Muhosen luomuruisleipää jo vuosikymmeniä
12.04.2021 Ajankohtaista, Blogi | Kirjoittanut: Taina
Muhosen leipomo rakentuu yhden tuotteen varaan – hyvän luomuruisleivän. Tiina Muhonen ei näe tarvetta valikoiman laajentamiseen.
Luomuhosen luomuruisleipä on maakunnan kuulua. Leipää voi ostaa kymmenistä ruokakaupoista eri puolilta Etelä-Savoa. Tihein myyntiverkosto on Savonlinnan Makkolassa sijaitsevan Muhosen leipomon lähiseudulla. Luomuruisleivän leipomisesta vastaa Tiina Muhonen, joka tänä vuonna viettää 20-vuotisleivänleipojajuhlaa.
Muhosen ruisleivän juuret ulottuvat sukupolvien taakse. Nykyisen isännän Perttu Muhosen isoäiti leipoi ruisleipää 11-lapsiselle perheelleen ja siinä sivussa leipää riitti myös myyntiin. Muhosten kotitilalla Peltolassa tehtiin 1984 sukupolvenvaihdos, jolloin leivontavastuu siirtyi Kaisa ja Iikka Muhoselle. He siirsivät tilan pellot luomuviljelyyn 1980-luvun lopussa ensimmäisten joukossa Etelä-Savossa.
Muhosen luomuruisleivän tie ruokakauppojen valikoimaan alkoi vuonna 1992, jolloin Savonlinnaan avattiin maakunnan ensimmäinen hypermarket Prisma. Tuolloin Iikka Muhonen päätti, että Muhosen ruisleivät tuli saada uuden kaupan valikoimiin. Hän otti ruisleivän kainaloonsa, kävi ostamassa voipaketin matkaansa ja meni Prisman kauppiaalle markkinoimaan Kaisan leipomaa ruisleipää. Vastaanotto oli hyvä ja Muhosen luomuruisleivän myynti vähittäiskaupoissa alkoi. Kaisan leipomona oli kotikeittiö, taikinan hän alusti käsin ja paistoi kaksikerroksisessa puu-uunissa.
Tuore ruisleipä on parhaimmillaan voin kanssa nautittuna.
”Vuonna 2000 Kaisalle saatiin kotikeittiöön iso paistouuni ja alustuskone. Seuraavana vuonna aloitin Kaisan apuna leipomisen”, Tiina Muhonen kertoo leipomon alkutaipaleesta.
”Ostimme vuonna 2001 Makkolan vanhan kansakoulun, jonka yhteen luokkaan remontoin tilat leipomolle. Seuraavan vuoden alusta leipominen siirrettiin kokonaan tänne koululle”, Tiina jatkaa.
Peltolan tilan ja Muhosen leipomon toiminta siirtyi Tiina ja Perttu Muhoselle vuonna 2004 sukupolvenvaihdoksessa. Tiina ja Perttu luopuivat lypsykarjasta ja ottivat emolehmiä, Hereford ja Limousin lihakarjaa, joiden tuotanto siirtyi luomuun muutama vuosi myöhemmin.
Leipomotoiminnassa seuraava muutos oli vuonna 2007, jolloin koulun tiloja laajennettiin ja rakennettiin leipomolle uudet tilat. Nyt Kaisa-emännälle ostetun paistouunin viereen on asennettu kaksi vähän isompaa uunia. Uuneissa mahtuu paistumaan kerralla reilu 130 leipää.
Hyvä juuri ja tuoreet luomujauhot
Muhosen leipomossa taikina hapatetaan muovisaaveissa. Tiina Muhonen kertoo saavin olevan sopivan kokoinen työntekijän käsitellä.
Muhosen luomuruisleivän salaisuus on vanha hyvä leivänjuuri ja tuoreet luomuruisjauhot, joiden myllyttämisestä vastaa ylimylläri Iikka Muhonen pari kolme kertaa viikossa tilan omalla myllyllä.
”Meidän käyttämät jauhot ovat tuoreita ja karkeus on juuri sopiva ruisleipään. Leivät leivotaan käsin”, Tiina Muhonen kertoo. Apuna hänellä on leipomossa kaksi perheen ulkopuolista työntekijään. Muhosten nelilapsisesta perheestä leipomossa työskentelee tytär Oona ja vanhimman pojan Eetun tyttöystävä Riikka. Eetu auttaa Perttua eläinten hoidossa ja peltotöissä. Palkkalistoilla ovat myös Pertun vanhemmat Kaisa ja Iikka Muhonen. Perheen nuorimmat lapset Iina (17) ja Aapo (16) ovat vielä koulussa ja auttelevat loma-aikoina.
”On hienoa, että pystyy tarjoamaan omalle perheelle ja kyläläisille palkkatyötä”, Tiina toteaa.
Leipätaikinat happanevat muovisaaveissa, joita on leipomossa pitkä rivistö. Taikinasaaviin laitetaan vettä 21,5 litraa ja taikinajuuri.
”Suurempi nestemäärä kuohuu hapatessaan saavista yli. Taikinajuuria laitetaan limittäin happanemaan, jotta eri valmistuserien happamuus olisi hyvin samanlainen”, Tiina kertoo hapanleivän alkutaipaleesta.
Taikina alustetaan alustuskoneella ja leivotaan käsin pöydälle kohoamaan. Leivät laitetaan paistumaan aluksi 300 asteeseen, josta uunin lämpötila laskee 200 asteeseen 70 minuutin paiston aikana.
Viikossa 2 200 – 5 000 leipää
Muhosen luomuruisleipien sulkijatarroissa on runo, joista suurin osa on Iikka Muhosen käsialaa.
Muhosen leipomo valmistaa vain luomuruisleipää, jota on saatavissa myös siivutettuna. Normaalina viikkona leivotaan 2 200-2 300 leipää.
”Juhannusviikko on meillä tuotantomäärältään kaikista kiireisin. Silloin leivomme neljässä päivässä 5 000 leipää. Leipomo on toiminannassa ympäri vuorokauden”, Tiina Muhonen kertoo.
Leipää leivotaan maanantaista lauantaihin. Maanantaina ei toimiteta leipää, koska tuoretta leipää ei pysty siivuttamaan. Tuotteet myydään ruokakauppoihin ympäri maakunnan. Toki lähiseudun kaupat ovat tärkeimmät kauppapaikat.
”Torstaisin teen Saimaan ympäri jakelukierroksen, jolloin jaan tuotteita Simpeleen, Imatran, Lappeenrannan, Mikkelin, Juvan ja Rantasalmen kauppoihin”, Tiina toteaa ja jatkaa, että vastaavanlaisen kiertolenkin voisi tehdä myös Kuopion suuntaan.
Yrittämiseen hyvät lähtökohdat nuorille
Muhosen leipomossa työskenteleviltä Oona Muhoselta (vasemmalla) ja Riikka Turuselta ei mennyt kuin pieni hetki, kun 130 leipää oli paistumassa kolmessa uunissa. Ennen uunia leipien pinta vielä tasoitetaan.
Muhoset ovat laajentaneet ostojen kautta maatilaa ja nykyisin peltoalaa on kaikkiaan 140 hehtaaria, joista ruista kasvaa viljelykierrosta johtuen noin neljäsosalla. Leipomoon ostetaan luomuruista myös lähiseudun viljelijöiltä.
”Meillä on luottotoimittajia, joista osa on tuottanut meille ruista jo 20 vuoden ajan. Meidän etuna on, että voimme ostaa myös pienempiä eriä ruista.”
Myllyssä jauhetaan vain omaan käyttöön tulevaa viljaa eikä tarkoitus ole laajentaa toimintaa. Tiina Muhonen kertoo, että suunnitelmissa on uusien myllytilojen ja kuivurin rakentaminen leipomoon nähden parempaan paikkaan, jotta tulevalla sukupolvella olisi helpompi jatkaa toimintaa.
Emolehmiä Muhosilla on noin sata. Vasikat lähtevät kasvatettavaksi muualle. Ajoittain he teurastuttavat yhden eläimen ja myyvät lihat suoramyyntinä. Tiina Muhonen haaveilee, että leipomon kupeeseen voisi rakentaa tilamyymälän omien tuotteiden myyntiä varten.
Teksti ja kuvat: Taina Harmoinen, URAKKA-hanke