Ajankohtaista

Tule mukaan luomaan tulevaisuuden matkailu- ja ravitsemisalan osaajia Etelä-Savossa!

20.02.2024 Ajankohtaista, Uutinen | Kirjoittanut: Taina

Xamk, Samiedu ja Esedu ovat yhdessä rakentamassa uusia joustavia koulutusmalleja mara-alalle. Etelä-Savon alueella on käynnistynyt innostava hanke, jonka tavoitteena on vastata matkailu- ja ravitsemisalan kasvavaan osaajatarpeeseen. Etsimme nyt rohkeita yrityksiä mukaan koulutuspilotointeihin, jotka tukevat alan kehitystä ja henkilöstön osaamisen kasvua.

Hankkeessa kehitetään joustavia koulutusmalleja, jotka vastaavat työelämän tarpeisiin. Haluamme vahvistaa yhteistyötä koulutus- ja kehittämisorganisaatioiden sekä työelämän välillä, luoden uudenlaisen työelämään kiinnittyneen koulutusmallin.

Miksi mukaan? Hankkeen tuloksena alueen yritysten henkilöstön osaamistaso nousee ja pätevyys lisääntyy tuoden mukanaan laadukkaampia palveluita, parempaa tuottavuutta ja työhyvinvointia. Lisäksi luomme uudenlaisia työelämälähtöisiä koulutuksen toimintamalleja ja oppimisen muotoja.

Koulutuspilotoinnit suunnitellaan yhdessä yritysten kanssa, ottaen huomioon juuri teidän tarpeenne. Osaamiskokonaisuudet ovat tutkinnon osaa pienempiä kokonaisuuksia, joten hankkeessa on mahdollista saada itselleen ilman pitkää sitoutumista täsmäosaamista esimerkiksi digitaitoihin ja viestintään, päivittäisjohtamiseen tai työelämätaitoihin.          

Jos yrityksesi haluaa olla mukana luomassa tulevaisuuden matkailu- ja ravitsemisalan osaajia, ota yhteyttä Katariina Kovaseen! Yhdessä voimme rakentaa alueelle joustavia koulutuspolkuja ja edistää osaamisen kehittymistä.

Seuraa myös hankkeen avoimia koulutustilaisuuksia, joista lisätietoa päivitetään säännöllisesti hankesivulle. Oletko valmis tekemään yhteistyötä ja vaikuttamaan alan tulevaisuuteen? Liity mukaan – yhdessä luomme kestävää kasvua ja vetovoimaista matkailu- ja ravitsemisalaa Etelä-Savossa!

Verkkosivut:  Joustavia koulutusmalleja matkailu- ja ravitsemisalan työntekijöiden osaamisen kehittämiseen Etelä-Savossa – Xamk

Ruokapalveluiden hyvät hävikkikäytänteet taipuivat oppaaksi

19.02.2024 Ajankohtaista, Julkaisu | Kirjoittanut: Taina

Wasteless Food Services in Finland -hankeen reilun kahden vuoden kestänyt hanketoiminta lähenee loppuaan. Hankkeen tarkoituksena on ollut tuottaa uutta ja käytännönläheistä tietoa ruokahävikin ehkäisyn ja vähentämisen keinoista.  Tässä tärkeänä osana ovat olleet yhdeksäntoista hankkeessa mukana ollutta ruokapalvelutoimijaa. Toimijoille tehdyt haastattelut sekä toimipaikkoihin tehdyt vierailut ovat olleet selvitystyön pohjana ruokapalveluiden ruokatuotannon ennakoinnin ja suunnittelun mahdollisuuksista ruokahävikin ehkäisyssä.  

Ruokapalvelut ovat hankkeen aikana osallistuneet hävikin mittaamiseen sekä muiden hävikkiä vähentävien toimintatapojen kehittämiseen omissa toimipaikoissaan. Ruokapalvelutoimijoiden omien kehittämissuunnitelmien sekä -toimenpiteiden lisäksi kehittämistyön tukena ovat olleet järjestetyt työpajat sekä kaikille avoimet webinaarit, joita järjestettiin kaikkiaan seitsemän kertaa.

Opas ruokapalveluille ruokahävikin hallintaan

Wasteless -hankkeen aikaisen toiminnan tarkoituksena on ollut luoda malli ruokahävikin jatkuvan seurannan edistämiseen erityyppisissä julkisissa ja yksityisissä ruokapalveluissa ja hävikkilajeissa. Lopputuotoksena syntyi opas ruokahävikin hallintaan. Tämä sähköinen opas on tarkoitettu ruokapalvelujen henkilöstölle ruokahävikin seurannan ja hävikin hallinnan kehittämisen tueksi. Aineistoa voidaan käyttää myös esihenkilötyössä, toiminnan kehittämisen tukena sekä henkilöstön perehdyttämisen välineenä.

Hyvät käytänteet opas ruokahävikin hallintaan koostuu neljästä eri teemasta; mittaaminen, kehittäminen, viestintä ja tiedolla johtaminen. Oppaan materiaali on syntynyt hankkeessa mukana olleiden ruokapalveluiden tarpeista, toiveista ja hyvistä käytännöistä.

Wasteless Food Service in Finland -hankkeen toteuttamisesta vastaavat Seinäjoen-, Jyväskylän ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulut sekä Ammattikeittiöosaajat ry. Hanketta rahoittaa Maa- ja metsätalousministeriö Ruokaketjun toiminnan edistämisen rahastosta. Hanke toteutetaan ajalla 1.12.2021- 31.3.2024. Kohderyhmänä sairaalat, hoivakodit, huoltoasemat, henkilöstöravintolat ja koulut, päiväkodit sekä kuntaliittotoimijat.

Merja Ylönen, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu

Etelä-Savon elintarvikejalostajista valtaosa mikroyrityksiä

12.01.2024 Ajankohtaista, Uutinen | Kirjoittanut: Taina

Etelä-Savon elintarvikealan jalostusta harjoittaa 94 yritystä. Yritykset ovat kooltaan varsin pieniä, mikroyrityksiä. Alle 5 henkilöä työllistäviä yrityksistä on 71 %, mikä vastaa myös valtakunnallista jakaumaa. Elintarvikealan jalostavia yrityksiä on Suomessa kaikkiaan reilu 2600, joista 315 valmistaa luomutuotteita.  

Luomujalosteita valmistetaan 12 yrityksessä Etelä-Savossa ja niiden koko jakautuu tavanomaista tuotantoa tasaisemmin.

Etelä-Savon elintarvikeyrityksistä leipomotuotteita jalostaa lähes 30 %. Tämä vastaa myös valtakunnallista yritysten toimialajakaumaa. Seuraavaksi eniten yritystoimintaa on vihannesten, marjojen ja hedelmien jalostuksessa sekä lihan jalostuksessa.

Luomutuotteiden osalta toimialoista nousevat esille vihannesten, marjojen ja hedelmien jalostus ja viljatuotteiden jalostus.  

Tiedot perustuvat Valtakunnallinen Lähiruokaa, luomua ja luonnontuotteita – Ruokasektorin koordinaatio -hankkeen ja maakunnallisten elintarvikealan kehittäjien yhteistyössä vuonna 2023 kokoamiin Aitoja makuja yritystilastoihin. Yritystilastosta selviää, millä toimialalla yritykset toimivat ja montako henkilöä ne työllistävät. Etelä-Savon osalta tiedot on koottu Eurooppalaisesta klusteriverkostosta tukea eteläsavolaisille ruoka-alan yrityksille -hankkeessa. Tilastoaineistoon on koottu tietoja jalostustoimintaa harjoittavista yrityksistä, joiden liikevaihto on vähintään 15 000 euroa.  

Lue lisää https://aitojamakujalehti.fi/tietoa-jalostavista-elintarvikeyrityksista/

Asiakasymmärrys tärkeässä asemassa kansainvälistymisessä

21.11.2023 Ajankohtaista, Tapahtuma | Kirjoittanut: Taina

Kansainväliset markkinat tarjoavat eteläsavolaisille yrityksille hienoja mahdollisuuksia. Joskus voi kokeille kepillä jäätä ja lähteä sokkotreffeille markkinoille, ja löytää hyvän kumppanin, mutta viisainta olisi selvittää ennakkoon kohdealueen markkinoita. Mikä olisi paras jakelukanava, millaisessa pakkauksessa tuotteeni tulisi olla entä olisiko koemarkkinointiin saatavissa jotain tukea?

Tällaisiin asioihin keskityttiin Kansainvälisyys ja ilmastoviisaus elintarvikeyrityksissä -seminaarissa lokakuun lopulla Mikkelissä. Asiantuntijoina tilaisuudessa oliva Niina Hietalahti Nordic Breakfastista, Jukka-Pekka Inkinen Fennopromosta ja Karoliina Tilaeus Etelä-Savon ELY-keskuksesta. Yrittäjänäkökulmaa kasvuun toi Timo Hyöppinen Serviinistä.

Lue lisää tilaisuuden annista tästä blogi-tekstistä.

Maaseuturahastosta yritystukea – kaipaatko apua hakemiseen

13.10.2023 Ajankohtaista, Uutinen | Kirjoittanut: Taina

Onko yrityksessäsi/maatilalla suunnitteilla investointeja, muita kehittämistoimia?  Maaseuturahaston yritystukihaku on nyt auki ja yritykset ovat jo rahoituksia hakeneetkin.  Jos sinulla yrityksessäsi/maatilalla on suunnitteilla investointeja tai kehittämistoimia, kannattaa hyödyntää tarjolla olevia rahoituksia.  

ProVisio – hanke tarjoaa maaseutuyrittäjille kehittämiskeskustelu/tulevaisuuskeskustelu – palvelun, jos haluat pohtia omia ajatuksia, suunnitelmia ulkopuolisen asiantuntijan kanssa.  

Yritysten kehittämispalvelut (KehPa) lakkautetaan vuoden 2024 alusta alkaen hallitusohjelman mukaisesti. Analyysi- ja Konsultointi-palvelujen haut päättyvät viimeistään 30.11.2023. Palveluja myönnetään niin kauan kuin määrärahoja riittää. Nyt kannattaa olla nopea! 

Suunnitteletko yrityksellesi kasvua kotimaassa, kansainvälistymistä tai omistajanvaihdosta?  Mietitkö liiketoiminnan digitalisointia tai kaipaatko markkinoinnille uutta suuntaa? Onko yritykselläsi rekrytointisuunnitelmia? Vai haluatko tukea innovaatiollesi? Voit löytää avun näihin ja moniin muihin yrityksesi tarpeisiin ELY-keskuksen tarjoamasta Konsultointi-palvelusta. ELY-keskuksen Konsultointi-palvelu on tarkoitettu toimintansa vakiinnuttaneille pk-yrityksille, jotka haluavat kasvaa ja kehittää toimintaansa. Toimiala- tai yhtiömuotorajoituksia ei ole. Innovaatioiden kaupallistamisen konsultointia voidaan myöntää myös alkuvaiheen yrityksille. Palvelu räätälöidään aina yrityksesi tarpeisiin. Ennen Konsultointi-palvelun hakemista yrityksesi nykytila ja kehittämistarpeet tulee olla arvioitu esim. Analyysi-palvelussa. Jos yrityksesi nykytila on arvioitu muuten ja kehittämistarve on selvillä, voit hakea Konsultointi-palvelua ilman Analyysi-palvelua. 
Konsultoinnin kesto on 2–5 päivää kerrallaan, ja se maksaa yritykselle 325 euroa + alv/päivä. Konsultointia voi saada korkeintaan 15 päivää kolmen vuoden aikana. Lue lisää https://www.ely-keskus.fi/web/yritystenkehittamispalvelut

Ota yhteyttä ja varaa aika meiltä – autamme sinua näissä 

MKN yritysasiantuntija Sanna Lento-Kemppi  (KehPa konsultti) 
p. 050-4766 028 sanna.lento-kemppi@maajakotitalousnaiset.fi   

MKN yritysasiantuntija Tarja Pajari 
p. 0400-183064  tarja.pajari@maajakotitalousnaiset.fi  

Yritysasiantuntija Riikka Kosonen  
p. 050-4414 670  tai spostilla riikka.kosonen@proagria.fi  

Suonenjoen mansikka sai EU:n nimisuojan

03.10.2023 Ajankohtaista, Uutinen | Kirjoittanut: Taina

Suonenjoen mansikka on saanut nimisuojan Euroopan Unionin komission hyväksyttyä Suonenjoen mansikka -nimen rekisteröinnin. Suonenjoen mansikka sai suojatun maantieteellisen merkinnän (SMM). Nimisuojaa haki Suonenjoen seudun marjanviljelijäin yhdistys ja hakemus laitettiin vireille vuonna 2016.

Ruokaviraston mukaan Suonenjoen mansikka -nimen suojaus perustuu Suonenjoen seudun viljelijöiden tuottaman mansikan maineeseen. Mansikalla on pitkät viljelyperinteet Suonenjoella. Suonenjoki tunnetaan nimenomaan mansikasta, ja kaupallinen mansikanviljely Suomessa on lähtöisin Suonenjoelta.

Kaikkiaan suomalaisia nimisuojatuotteita on 14. Suojattu maantieteellinen merkintä (SMM) on myönnetty Suomessa aiemmin Kainuun rönttöselle, Puruveden muikulle ja Aito saunapalvikinkulle.

Lue lisää aiheesta.

Ajankohtaista tietoa Etelä-Savon ruoka-alalle

09.03.2023 Ajankohtaista | Kirjoittanut: Taina

Etelä-Savon ruokaklusterin maaliskuun uutiskirjeeseen on koottu laaja kooste ruoka-alaan liittyviä tapahtumia. Esillä ovat niin kansainvälistymiseen ja kasvuun tähtäävät tilaisuudet kuin käytännön toimiin kuuluva elintarvikejätteen kirjanpito eikä tapahtumissa ole toki unohdettu yrittäjän hyvinvointiakaan.

Uutiskirjeessä on myös kooste uusista ruokaan liittyvistä julkaisuista, joissaon paljon hyödyllistä tietoa ruoka-alalle.

Tutustu uutiskirjeeseen tästä. Jos haluat saada parin kuukauden välein ilmestyvän uutiskirjeen suoraan sähköpostiisi, niin laita viestiä asiasta Taina Harmoiselle, taina.harmoinen(at)xamk.fi.

Ruokasektorin liikevaihto yli miljardi euroa Etelä-Savossa

20.12.2022 Ajankohtaista, Julkaisu, Uutinen | Kirjoittanut: Taina

Juuri valmistuneen tilastoaineiston mukaan ruokasektorin liikevaihto oli 1,005 miljardia euroa vuonna 2020 Etelä-Savossa. Ruoka on merkittävä elinvoimatekijä maakunnassa, sillä yritysten liikevaihdosta 17,4 % koostuu ruoka-alalta. Korona kuritti erityisesti ravitsemisalaa ja lisäsi päivittäistavarakaupan myyntiä.

Etelä-Savon ruoka-alan toimipaikkojen määrä on vähentynyt tasaiseen tahtiin viime vuosina. Vuonna 2020 ruokasektorilla oli 2 282 toimipaikkaa, joista yli 70 % on alkutuotannossa. Joka viides maakunnan yritysten toimipaikoista on ruoka-alalla.

Etelä-Savon ruokasektorin tilastokoosteessa viimeisimmät lähdeaineistot ovat vuosilta 2020 ja 2021. Yritystilastojen aikajanavertailussa näkyvät niin koronan kuin maakuntarajojen muutokset. Vuoden 2021 alussa Joroinen ja Heinävesi siirtyivät pois Etelä-Savosta.

Korona kuritti ravitsemistoimintaa
Koronan vaikutus näkyy vahvimmin vuoden 2020 tilastoissa ravitsemistoiminnassa. Vuonna 2020 ravitsemisalan liikevaihto laski yli 23 miljoonalla eurolla edellisestä vuodesta. Ravitsemisalan toimipaikkojen määrä väheni 12 ja henkilöstö yli 150 hengellä. Ennen koronaa ravitsemisalan liikevaihto pysyi tasaisesti yli 110 miljoonassa eurossa ja nähtävissä oli nousua. Toimipaikkojen määrä oli 350 paikkeilla vuodesta toiseen.

Koronan myötä siirryttiin aterioimaan entistä enemmän kodeissa. Elintarvikkeiden vähittäismyynti kasvoi vuodesta 2019 vuoteen 2020 yli 22 miljoonalla eurolla.

Maakunnasta lähti erityisesti avomaavihannes- ja kasvihuonetuotantoa
Avomaavihannestuotannon satomäärä laski Etelä-Savossa 4,8 miljoonaan kiloon vuonna 2021, kun edellisvuonna satoa saatiin yli 11 miljoonaa kiloa. Etelä-Savosta Pohjois-Savoon siirtyneessä Joroissa on paljon avomaavihannestuotantoa. Satomäärän laskuun vaikuttaa yrittäjien määrän väheneminen maakunnassa 11 avomaavihannestuottajalla.

Joroissa on myös merkittävää kasvihuonetuotantoa erityisesti ruukkukasvien viljelyä. Ruukkuvihannesten tuotanto ja kasvihuoneala sekä sato väheni merkittävästi Etelä-Savossa vuonna 2021.

Etelä-Savon ruokasektorin tilastoaineisto on koottu Uudistuva ja kasvava Etelä-Savon ruoka-ala – URAKKA-hankkeessa.
Tilastoaineistoon voi tutustua URAKKA-hankkeen sivuilla www.xamk.fi/urakka

Tutustu tilastoaineistoon tästä.

Taina Harmoinen, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu

Uudistuva ja kasvava Etelä-Savon ruoka-ala URAKKA –hanketta hallinnoi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. Osatoteuttajina ovat Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti ja Luonnonvarakeskus. Hanketta rahoittaa Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto ja Etelä-Savon ELY-keskus.

Ajankohtaista ruoka-alan tietoa tiiviisti uutiskirjeessä

07.11.2022 Ajankohtaista | Kirjoittanut: Taina

Uusia kasveja on saatu elintarvikekäyttöön, saunapalvikinkulle nimisuoja, matkailutoimijalle hiilijalanjälkilaskuri ja paljon muuta mielenkiintoista uutuustietoa on saatu koottua Etelä-Savon ruoka-alan uutiskirjeeseen.

Uutiskirjeessä on vinkkejä yrittäjälle, joka pohtii olisiko ruokajaloste jo valmis ruokaviemiseksi. Jos on tarvetta vaikkapa pakkauksen viimeistelyyn, niin ruokatuliaisten tuotteistamishankkeeseen voi ilmoittautua pilottiyritykseksi.

Etelä-Savon ruoka-alan uutiskirjeeseen on koottu myös lähiajan koulutukset. Lue lisää…

Virpi ja Antti Häkkisen maaseutuyrityksen liiketoiminta nojaa moneen tulonlähteeseen

28.10.2022 Ajankohtaista, Blogi | Kirjoittanut: Taina

Virpi ja Antti Häkkisen Koivurannan Lomamökit yritystä ympäröi siistit laidunnetut metsäalueet. Tilan kolmikymmenpäinen suomenkarja pitää huolen 60 hehtaarin perinnebiotooppialueesta. Karjanhoidosta tulee merkittävä osa yrityksen tuotosta yhdessä lomamökkien vuokrauksesta kanssa. Niiden oheen Virpi ja Antti ovat kehittäneet oman tilan maidon jatkojalostusta ja lihan suoramyyntiä sekä ruokamatkailuun liittyviä oheispalveluita.

Virpi Häkkinen valmistaa Koivurannan tilan suomenkarjan maidosta itse jäätelö. Valmiiden jäätelöiden nauttimisen lisäksi on mahdollista osallistua jäätelönvalmistukseen, joka on tuotteistettu omaksi ruokamatkailutuotteeksi.

Koivurannan tilan nykyisen isännän Antti Häkkisen isovanhemmat Aino ja Sulo Häkkinen raivasivat ja rakensivat tilan ensimmäiset rakennukset 1930-luvun puolivälissä Nykälän Kylään Haukivuorelle. Ensimmäiset lehmät olivat suomenkarjaa. Maidontuotantoa kehitettiin tilalla ja tuotannossa oli eri rotuista lypsykarjaa. Virpi ja Antti Häkkiselle tila siirtyi Antin vanhemmilta Liisa ja Tauno Häkkiseltä sukupolvenvaihdoksessa vuonna 1994.

Siirtyminen takaisin suomenkarjaan alkoi vuonna 2007. Pikkuhiljaa määrää kasvatettiin ja kokonaan Suomenkarjaan Häkkiset siirtyivät vuonna 2017.

”Muista lypsykarjaroduista oli jalostuksen myötä tullut niin isoja, etteivät ne oikein mahtuneet meidän parsinavettaan. Meillä oli paljon metsälaituimia, joiden hoitoon suomenkarja on parhaimpia”, Virpi Häkkinen kertoo.

Koivurannan tilalla siirryttiin kokonaan suomenkarjaan viisi vuotta sitten. Suomenkarja on hyvä perinnebiotooppien hoidossa. Tilalla on omia perinnebiotooppeja kaikkiaan 60 hehtaaria.

Koivurannassa on 20 emolehmää ja kymmenkunta nuorta karjaa. Rotuina on itäsuomenkarjaa eli kyyttöjä, länsisuomenkarjaa ja pohjoissuomenkarjaa eli lapinlehmiä. Häkkiset ovat luopumassa länsisuomenkarjasta, koska on helpompi hoitaa siemennykset, kun ei ole niin montaa rotua.

Vanhemmat aloittivat mökkivuokrauksen

Koivurannan Lomamökkien alkusysäys ajoittuu liki 40 vuoden päähän, kun Antin vanhemmat Liisa Ja Tauno Häkkinen aloittivat mökkien vuokrauksen. Tuolloin he rakensivat ensimmäisen vuokramökin Männyn, joka sai seurakseen Koivun viisi vuotta myöhemmin. Virpi ja Antti Häkkinen eivät ole rakentaneet uusia mökkejä, vaan mökkejä on lisätty ostojen kautta. Tällä hetkellä Koivurannan Lomamökeillä on vuokrauksessa kuusi talviasuttavaa mökkiä, yksi kesäasuttava ja yhtä remontoidaan parhaillaan. Lähin vuokramökki, tilan entinen päärakennus, sijaitsee aivan pihapiirissä, kauimmainen on parin kilometrin päässä.

Koivurannan Lomamökit on pääosin remontoitu vanhoista käytössä olleista kesämökeistä. Mökeistä on remontoinnin myötä saatu persoonallisia kokonaisuuksia Kyyveden rantaan.

”Ostamme remontointia vaativia mökkejä, joita sitten kunnostamme itse mieleiseksemme. Remontoinnissa on otettu käyttöön uudempaa tekniikkaa. Parille viimeiselle mökille on muun muassa asennettu alipaineella toimiva WC-istuin, joka käyttää huuhteluun vain puoli litraa vettä, mikä tuo säästöä jätevesien tyhjennykseen”, Antti Häkkinen kertoo.

Häkkiset vastaavat itse remontoinneista, joka onnistuu hyvin suomenkarjan hoidon kanssa. Mökin korjauksen lisäksi tällä hetkellä Häkkiset rakentavat myös tilan omista puista rantasaunaa.

Maidosta artesaanijuustoja ja jäätelöä

Maidonjalostus on kiinnostanut Virpi Häkkistä ja hän on valmistanut leipäjuustoa jo pitkään. Kun Häkkisten tilalla oli siirrytty kokonaan suomenkarjan pitoon, niin Virpi päätti suorittaa maidonjalostuksen ammattitutkinnon Hämeenlinnan Meijeriopistossa.

Virpi Häkkinen valmistaa jäätelöä elintarvikehuoneistoksi hyväksytyssä kodin keittiössä. Reseptit hän on kehitellyt itse.

”Menin opiskelemaan erityisesti juustojen valmistusta. Opiskeluissa oli mahdollista perehtyä myös jäätelön valmistukseen. Jäätelö on tuotteena helpompi, kun sen voi valmistaa pakkaseen etukäteen. Juustoissa on lyhyemmän säilytysajat”, Virpi Häkkinen kertoo opiskeluistaan.

Maidonjalostusta varten Häkkisten navetassa on pienoislypsyasema, jossa voi lypsää parressa 1-3 lehmää. Lypsettävä lehmä erotetaan illalla vasikastaan ja lypsetään aamulla. Maitoa ei tarvitse jäähdyttää, kun se jalostetaan saman tien. Häkkisten kodin keittiö on hyväksytty elintarvikehuoneistoksi, jossa Virpi valmistaa jäätelöt ja juustot.

Koivurannan jäätelön maut tulevat sesongin mukaan lähiluonnosta. Osan makuaineista, kuten mustikat ja puolukat, Virpi Häkkinen poimii jäätelönvalmistuksen lomassa lähimetsästä.

Jäätelön valmistuksessa massa tehdään lypsypäivänä ja seuraavana päivänä se maustetaan ja pakastetaan pikapakastimessa. Valmistuksen lomassa Virpi käy keräämässä jäätelöön marjat tai hankkii ne Taikapuusta. Jäätelö pakataan 250 g ja 100 ml pakkauksiin. Koivurannan jäätelöä voi nauttia Haukivuorella vaikkapa Rustiikka Kahvilassa ja kesäisin sataman kioskissa sekä Pöyhölän Pappilassa Pieksämäellä.

Juustoina valmistuu valkohomejuustoa, halloum-tyyppistä grillijuustoa sekä smetanaa. Kaikki jalosteet ovat käsin tehtyjä artesaanituotteita.

Ruokamatkailutuotteet oheispalveluna

Virpi Häkkinen on tuotteistanut jäätelönvalmistuksen myös ruokamatkailutuotteeksi. Asiakas pääsee Virpin kanssa lypsylle ja valmistamaan jäätelöä. Päivän päätteeksi asiakas saa mukaansa itse tekemäänsä jäätelöä.

Koivurannan Lomamökkien asiakkaille on suunniteltu aamiais- ja päivälliskorit pääosin oman tilan tuotteista.

Majoittujat voivat tilata aamiais- tai päivälliskorin vuokramökkiin. Korien sisältö on pääosin tilan omia tuotteita ja raaka-aineita. Päivälliskorissa on mm. suomenkarjan jauhelihasta tehdyt paistovalmiit pihvit.

Maaseudun elämästä kiinnostuneille on tarjolla Paimenlomat-tuote. Pihapiirissä sijaitsevassa Pihlaja-vuokramökissä majoittuja pääsee tutustumaan opastettuna maatilan elämään. Tarjolla on tietoa eläimistä, voi kerätä kananmunat kanalasta ja erikseen vielä osallistua lypsyyn.

Koivurannan tilan karja menee A-tuottajien kautta teurastukseen ja liha otetaan palautuksena omalle tilalle suoramyyntiin.

Koivurannan Lomamökkien tuotteita on myynnissä info-pisteen yhteydessä olevassa pienessä myyntitilassa. Asiakkaina ovat niin omien kuin lähiseudun muiden vuokramökkien majoittujat sekä kyläläiset. Myynnissä on myös muita perustuotteita kuten kahvia, suklaata ja laastaria, sillä matkaa lähimpään kauppaan Haukivuorelle on 24 kilometriä.

Hyvät kotisivut markkinoinnin perusta

Koivurannan Lomamökkien kotisivut ovat hyvät ja toimivat. Niiden ylläpidosta vastaa Virpi ja Antti Häkkisen tytär Susanna, joka työskentelee markkinointitehtävissä. Kotisivuista on kieliversiot englanniksi, saksaksi ja venäjäksi. Venäjä oli yrityksen pääasiallinen markkinointikohde ennen koronaa ja muita kriisejä.

”Koronan aikaan kotimaiset matkailijat löysivät kotimaan mökit ja vuokrauksia oli mukavasti. Syksy näyttää vähän hiljaisemmalta, kun suomalaiset suuntaavat ulkomaille. Aiemmin venäläisten asiakkaiden myötä uusi vuosi oli täyteen varattu. Nyt kotimaisten asiakkaiden varaukset ovat keskittyneet jouluun”, Antti Häkkinen kertoo.

Koivurannan Lomamökkien tarjonnasta pari mökkiä on booking.com-palvelun kautta vuokrattavissa. Markkinointia on tehty myös google-mainonnan kautta ja lehti-ilmoittelua ollut Saksan suuntaan.

Teksti: Taina Harmoinen, URAKKA-hanke, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu

Kuvat: Antti Häkkinen, Susanna Rouvinen ja Taina Harmoinen