Ajankohtaista
Suonenjoen mansikka sai EU:n nimisuojan
03.10.2023 Ajankohtaista, Uutinen | Kirjoittanut: TainaSuonenjoen mansikka on saanut nimisuojan Euroopan Unionin komission hyväksyttyä Suonenjoen mansikka -nimen rekisteröinnin. Suonenjoen mansikka sai suojatun maantieteellisen merkinnän (SMM). Nimisuojaa haki Suonenjoen seudun marjanviljelijäin yhdistys ja hakemus laitettiin vireille vuonna 2016.
Ruokaviraston mukaan Suonenjoen mansikka -nimen suojaus perustuu Suonenjoen seudun viljelijöiden tuottaman mansikan maineeseen. Mansikalla on pitkät viljelyperinteet Suonenjoella. Suonenjoki tunnetaan nimenomaan mansikasta, ja kaupallinen mansikanviljely Suomessa on lähtöisin Suonenjoelta.
Kaikkiaan suomalaisia nimisuojatuotteita on 14. Suojattu maantieteellinen merkintä (SMM) on myönnetty Suomessa aiemmin Kainuun rönttöselle, Puruveden muikulle ja Aito saunapalvikinkulle.
Ajankohtaista tietoa Etelä-Savon ruoka-alalle
09.03.2023 Ajankohtaista | Kirjoittanut: TainaEtelä-Savon ruokaklusterin maaliskuun uutiskirjeeseen on koottu laaja kooste ruoka-alaan liittyviä tapahtumia. Esillä ovat niin kansainvälistymiseen ja kasvuun tähtäävät tilaisuudet kuin käytännön toimiin kuuluva elintarvikejätteen kirjanpito eikä tapahtumissa ole toki unohdettu yrittäjän hyvinvointiakaan.
Uutiskirjeessä on myös kooste uusista ruokaan liittyvistä julkaisuista, joissaon paljon hyödyllistä tietoa ruoka-alalle.
Tutustu uutiskirjeeseen tästä. Jos haluat saada parin kuukauden välein ilmestyvän uutiskirjeen suoraan sähköpostiisi, niin laita viestiä asiasta Taina Harmoiselle, taina.harmoinen(at)xamk.fi.
Ruokasektorin liikevaihto yli miljardi euroa Etelä-Savossa
20.12.2022 Ajankohtaista, Julkaisu, Uutinen | Kirjoittanut: TainaJuuri valmistuneen tilastoaineiston mukaan ruokasektorin liikevaihto oli 1,005 miljardia euroa vuonna 2020 Etelä-Savossa. Ruoka on merkittävä elinvoimatekijä maakunnassa, sillä yritysten liikevaihdosta 17,4 % koostuu ruoka-alalta. Korona kuritti erityisesti ravitsemisalaa ja lisäsi päivittäistavarakaupan myyntiä.
Etelä-Savon ruoka-alan toimipaikkojen määrä on vähentynyt tasaiseen tahtiin viime vuosina. Vuonna 2020 ruokasektorilla oli 2 282 toimipaikkaa, joista yli 70 % on alkutuotannossa. Joka viides maakunnan yritysten toimipaikoista on ruoka-alalla.
Etelä-Savon ruokasektorin tilastokoosteessa viimeisimmät lähdeaineistot ovat vuosilta 2020 ja 2021. Yritystilastojen aikajanavertailussa näkyvät niin koronan kuin maakuntarajojen muutokset. Vuoden 2021 alussa Joroinen ja Heinävesi siirtyivät pois Etelä-Savosta.
Korona kuritti ravitsemistoimintaa
Koronan vaikutus näkyy vahvimmin vuoden 2020 tilastoissa ravitsemistoiminnassa. Vuonna 2020 ravitsemisalan liikevaihto laski yli 23 miljoonalla eurolla edellisestä vuodesta. Ravitsemisalan toimipaikkojen määrä väheni 12 ja henkilöstö yli 150 hengellä. Ennen koronaa ravitsemisalan liikevaihto pysyi tasaisesti yli 110 miljoonassa eurossa ja nähtävissä oli nousua. Toimipaikkojen määrä oli 350 paikkeilla vuodesta toiseen.
Koronan myötä siirryttiin aterioimaan entistä enemmän kodeissa. Elintarvikkeiden vähittäismyynti kasvoi vuodesta 2019 vuoteen 2020 yli 22 miljoonalla eurolla.
Maakunnasta lähti erityisesti avomaavihannes- ja kasvihuonetuotantoa
Avomaavihannestuotannon satomäärä laski Etelä-Savossa 4,8 miljoonaan kiloon vuonna 2021, kun edellisvuonna satoa saatiin yli 11 miljoonaa kiloa. Etelä-Savosta Pohjois-Savoon siirtyneessä Joroissa on paljon avomaavihannestuotantoa. Satomäärän laskuun vaikuttaa yrittäjien määrän väheneminen maakunnassa 11 avomaavihannestuottajalla.
Joroissa on myös merkittävää kasvihuonetuotantoa erityisesti ruukkukasvien viljelyä. Ruukkuvihannesten tuotanto ja kasvihuoneala sekä sato väheni merkittävästi Etelä-Savossa vuonna 2021.
Etelä-Savon ruokasektorin tilastoaineisto on koottu Uudistuva ja kasvava Etelä-Savon ruoka-ala – URAKKA-hankkeessa.
Tilastoaineistoon voi tutustua URAKKA-hankkeen sivuilla www.xamk.fi/urakka
Tutustu tilastoaineistoon tästä.
Taina Harmoinen, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
Uudistuva ja kasvava Etelä-Savon ruoka-ala URAKKA –hanketta hallinnoi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. Osatoteuttajina ovat Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti ja Luonnonvarakeskus. Hanketta rahoittaa Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto ja Etelä-Savon ELY-keskus.
Ajankohtaista ruoka-alan tietoa tiiviisti uutiskirjeessä
07.11.2022 Ajankohtaista | Kirjoittanut: TainaUusia kasveja on saatu elintarvikekäyttöön, saunapalvikinkulle nimisuoja, matkailutoimijalle hiilijalanjälkilaskuri ja paljon muuta mielenkiintoista uutuustietoa on saatu koottua Etelä-Savon ruoka-alan uutiskirjeeseen.
Uutiskirjeessä on vinkkejä yrittäjälle, joka pohtii olisiko ruokajaloste jo valmis ruokaviemiseksi. Jos on tarvetta vaikkapa pakkauksen viimeistelyyn, niin ruokatuliaisten tuotteistamishankkeeseen voi ilmoittautua pilottiyritykseksi.
Etelä-Savon ruoka-alan uutiskirjeeseen on koottu myös lähiajan koulutukset. Lue lisää…
Virpi ja Antti Häkkisen maaseutuyrityksen liiketoiminta nojaa moneen tulonlähteeseen
28.10.2022 Ajankohtaista, Blogi | Kirjoittanut: TainaVirpi ja Antti Häkkisen Koivurannan Lomamökit yritystä ympäröi siistit laidunnetut metsäalueet. Tilan kolmikymmenpäinen suomenkarja pitää huolen 60 hehtaarin perinnebiotooppialueesta. Karjanhoidosta tulee merkittävä osa yrityksen tuotosta yhdessä lomamökkien vuokrauksesta kanssa. Niiden oheen Virpi ja Antti ovat kehittäneet oman tilan maidon jatkojalostusta ja lihan suoramyyntiä sekä ruokamatkailuun liittyviä oheispalveluita.

Koivurannan tilan nykyisen isännän Antti Häkkisen isovanhemmat Aino ja Sulo Häkkinen raivasivat ja rakensivat tilan ensimmäiset rakennukset 1930-luvun puolivälissä Nykälän Kylään Haukivuorelle. Ensimmäiset lehmät olivat suomenkarjaa. Maidontuotantoa kehitettiin tilalla ja tuotannossa oli eri rotuista lypsykarjaa. Virpi ja Antti Häkkiselle tila siirtyi Antin vanhemmilta Liisa ja Tauno Häkkiseltä sukupolvenvaihdoksessa vuonna 1994.
Siirtyminen takaisin suomenkarjaan alkoi vuonna 2007. Pikkuhiljaa määrää kasvatettiin ja kokonaan Suomenkarjaan Häkkiset siirtyivät vuonna 2017.
”Muista lypsykarjaroduista oli jalostuksen myötä tullut niin isoja, etteivät ne oikein mahtuneet meidän parsinavettaan. Meillä oli paljon metsälaituimia, joiden hoitoon suomenkarja on parhaimpia”, Virpi Häkkinen kertoo.

Koivurannassa on 20 emolehmää ja kymmenkunta nuorta karjaa. Rotuina on itäsuomenkarjaa eli kyyttöjä, länsisuomenkarjaa ja pohjoissuomenkarjaa eli lapinlehmiä. Häkkiset ovat luopumassa länsisuomenkarjasta, koska on helpompi hoitaa siemennykset, kun ei ole niin montaa rotua.
Vanhemmat aloittivat mökkivuokrauksen
Koivurannan Lomamökkien alkusysäys ajoittuu liki 40 vuoden päähän, kun Antin vanhemmat Liisa Ja Tauno Häkkinen aloittivat mökkien vuokrauksen. Tuolloin he rakensivat ensimmäisen vuokramökin Männyn, joka sai seurakseen Koivun viisi vuotta myöhemmin. Virpi ja Antti Häkkinen eivät ole rakentaneet uusia mökkejä, vaan mökkejä on lisätty ostojen kautta. Tällä hetkellä Koivurannan Lomamökeillä on vuokrauksessa kuusi talviasuttavaa mökkiä, yksi kesäasuttava ja yhtä remontoidaan parhaillaan. Lähin vuokramökki, tilan entinen päärakennus, sijaitsee aivan pihapiirissä, kauimmainen on parin kilometrin päässä.

”Ostamme remontointia vaativia mökkejä, joita sitten kunnostamme itse mieleiseksemme. Remontoinnissa on otettu käyttöön uudempaa tekniikkaa. Parille viimeiselle mökille on muun muassa asennettu alipaineella toimiva WC-istuin, joka käyttää huuhteluun vain puoli litraa vettä, mikä tuo säästöä jätevesien tyhjennykseen”, Antti Häkkinen kertoo.
Häkkiset vastaavat itse remontoinneista, joka onnistuu hyvin suomenkarjan hoidon kanssa. Mökin korjauksen lisäksi tällä hetkellä Häkkiset rakentavat myös tilan omista puista rantasaunaa.
Maidosta artesaanijuustoja ja jäätelöä
Maidonjalostus on kiinnostanut Virpi Häkkistä ja hän on valmistanut leipäjuustoa jo pitkään. Kun Häkkisten tilalla oli siirrytty kokonaan suomenkarjan pitoon, niin Virpi päätti suorittaa maidonjalostuksen ammattitutkinnon Hämeenlinnan Meijeriopistossa.

”Menin opiskelemaan erityisesti juustojen valmistusta. Opiskeluissa oli mahdollista perehtyä myös jäätelön valmistukseen. Jäätelö on tuotteena helpompi, kun sen voi valmistaa pakkaseen etukäteen. Juustoissa on lyhyemmän säilytysajat”, Virpi Häkkinen kertoo opiskeluistaan.
Maidonjalostusta varten Häkkisten navetassa on pienoislypsyasema, jossa voi lypsää parressa 1-3 lehmää. Lypsettävä lehmä erotetaan illalla vasikastaan ja lypsetään aamulla. Maitoa ei tarvitse jäähdyttää, kun se jalostetaan saman tien. Häkkisten kodin keittiö on hyväksytty elintarvikehuoneistoksi, jossa Virpi valmistaa jäätelöt ja juustot.

Jäätelön valmistuksessa massa tehdään lypsypäivänä ja seuraavana päivänä se maustetaan ja pakastetaan pikapakastimessa. Valmistuksen lomassa Virpi käy keräämässä jäätelöön marjat tai hankkii ne Taikapuusta. Jäätelö pakataan 250 g ja 100 ml pakkauksiin. Koivurannan jäätelöä voi nauttia Haukivuorella vaikkapa Rustiikka Kahvilassa ja kesäisin sataman kioskissa sekä Pöyhölän Pappilassa Pieksämäellä.
Juustoina valmistuu valkohomejuustoa, halloum-tyyppistä grillijuustoa sekä smetanaa. Kaikki jalosteet ovat käsin tehtyjä artesaanituotteita.
Ruokamatkailutuotteet oheispalveluna
Virpi Häkkinen on tuotteistanut jäätelönvalmistuksen myös ruokamatkailutuotteeksi. Asiakas pääsee Virpin kanssa lypsylle ja valmistamaan jäätelöä. Päivän päätteeksi asiakas saa mukaansa itse tekemäänsä jäätelöä.

Majoittujat voivat tilata aamiais- tai päivälliskorin vuokramökkiin. Korien sisältö on pääosin tilan omia tuotteita ja raaka-aineita. Päivälliskorissa on mm. suomenkarjan jauhelihasta tehdyt paistovalmiit pihvit.
Maaseudun elämästä kiinnostuneille on tarjolla Paimenlomat-tuote. Pihapiirissä sijaitsevassa Pihlaja-vuokramökissä majoittuja pääsee tutustumaan opastettuna maatilan elämään. Tarjolla on tietoa eläimistä, voi kerätä kananmunat kanalasta ja erikseen vielä osallistua lypsyyn.

Koivurannan Lomamökkien tuotteita on myynnissä info-pisteen yhteydessä olevassa pienessä myyntitilassa. Asiakkaina ovat niin omien kuin lähiseudun muiden vuokramökkien majoittujat sekä kyläläiset. Myynnissä on myös muita perustuotteita kuten kahvia, suklaata ja laastaria, sillä matkaa lähimpään kauppaan Haukivuorelle on 24 kilometriä.
Hyvät kotisivut markkinoinnin perusta
Koivurannan Lomamökkien kotisivut ovat hyvät ja toimivat. Niiden ylläpidosta vastaa Virpi ja Antti Häkkisen tytär Susanna, joka työskentelee markkinointitehtävissä. Kotisivuista on kieliversiot englanniksi, saksaksi ja venäjäksi. Venäjä oli yrityksen pääasiallinen markkinointikohde ennen koronaa ja muita kriisejä.
”Koronan aikaan kotimaiset matkailijat löysivät kotimaan mökit ja vuokrauksia oli mukavasti. Syksy näyttää vähän hiljaisemmalta, kun suomalaiset suuntaavat ulkomaille. Aiemmin venäläisten asiakkaiden myötä uusi vuosi oli täyteen varattu. Nyt kotimaisten asiakkaiden varaukset ovat keskittyneet jouluun”, Antti Häkkinen kertoo.
Koivurannan Lomamökkien tarjonnasta pari mökkiä on booking.com-palvelun kautta vuokrattavissa. Markkinointia on tehty myös google-mainonnan kautta ja lehti-ilmoittelua ollut Saksan suuntaan.
Teksti: Taina Harmoinen, URAKKA-hanke, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
Kuvat: Antti Häkkinen, Susanna Rouvinen ja Taina Harmoinen
Aidolle saunapalvikinkulle nimisuoja
03.10.2022 Ajankohtaista, Uutinen | Kirjoittanut: TainaAito saunapalvikinkku ja Äkta basturökt skinka -nimitysten rekisteröinti on hyväksytty Komissiossa. Suojatun maantieteellisen merkinnän (SMM) hakijana on Saunapalviyhdistys ry.
Aidon saunapalvikinkun nimisuojaus perustuu suomalaiseen tietotaitoon ja menetelmään savustaa liha leppäpuun haloilla savusaunassa. Kinkulle onkin ominaista leppäpuun savu, tuoksu ja maku. Aidon saunapalvikinkun valmistus on voimakkaasti sidoksissa suomalaiseen saunakulttuuriin, mikä erottaa sen muista maista ja niiden savustetuista lihavalmisteista.
–Yritykset voivat hyödyntää merkkiä Aidon saunapalvikinkun markkinoinnissa ja myynnissä. Yritysten pitää kuitenkin huolehtia siitä, että nimisuojamerkkiä voi käyttää vain silloin, kun tuotteen nimi on Aito saunapalvikinkku, ja tuotteen valmistus sekä tuoteominaisuudet vastaavat yhtenäisessä asiakirjassa olevaa kuvausta, valaisee projektipäällikkö Markku Niemistö Foodwest Oy:stä.
”Aito saunapalvikinkku”/”Äkta basturökt skinka” savustetaan leppäpuulla savusaunassa suorasavustusmenetelmällä. Lihan kypsytysaika on vähintään 12 tuntia. Kinkku valmistetaan lihasian kinkkuosan kokonaisista lihaksista tai kinkkupaloista. Tuotteen lihapitoisuus on vähintään 90 prosenttia. Tuotteen proteiinipitoisuus on vähintään 17 % ja rasvapitoisuus korkeintaan 5 %. Lihan esikäsittely, suolaaminen, täyttäminen ja kypsentäminen tapahtuvat Suomessa.
Rekisteröityä nimisuojatuotetta valmistavan elintarvikealan toimijan on ennen tuotteiden markkinoille saattamisen aloittamista ilmoitettava tuotteen nimi ja valmistuspaikka omalle toimivaltaiselle valvontaviranomaiselle. Suojauksen maantieteellinen alue kattaa koko maan.
Nimisuojaus koskee kokonaisia nimiä ”Aito saunapalvikinkku” ja ”Äkta basturökt skinka”, joten suojauksella ei ole vaikutusta modernilla tekniikalla valmistetun saunapalvikinkku-nimellä kutsutun tuotteen myyntiin. Aitoa saunapalvikinkkua valmistaa noin 30 yritystä. Aidon saunapalvikinkun osuus on noin 5 % Suomessa valmistettujen saunapalvikinkkujen myynnistä.
EU:n nimisuojajärjestelmän tarkoituksena on suojata maataloustuotteita ja elintarvikkeita sekä alkoholeja vakiintuneen nimen väärinkäytöltä ja huokeammilta väärennöksiltä. Kuluttajalle suojaus on tae siitä, että tuotteen alkuperä tunnetaan. Tähän mennessä EU:n nimisuojauksen on saanut jo noin 3500 tuotetta. Suomessa on suojattu Aidon saunapalvikinkun lisäksi kymmenen maataloustuotetta ja elintarviketta sekä kaksi alkoholia. Kaikki yhteisössä suojatut nimitykset ja niiden tuotekuvaukset löytyvät komission järjestelmästä, ja ovat siellä kaikkien katsottavissa.
Lähde: Aitoja Makuja, kuva: aitoja makuja / Julia Kivelä
Osallistu Saimaan seudun ruokalahjakilpailuun – valmennusta tuotteiden kehittämiseen
07.09.2022 Ajankohtaista, Tapahtuma, Uutinen | Kirjoittanut: TainaSaimaan seudulle on avattu Saimaa Local Food Gift Challenge, jossa etsitään ruokalahjoja ja matkamuistoiksi sopivia ruokaan liittyviä muotoilu- ja käsityötuotteita. Aluekilpailu on suunnattu Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Etelä-Karjalan alueilla toimiville, ensisijaisesti pienille sekä keskisuurille yrityksille, tuotteille ja tuottajille. Kilpailussa painotetaan vastuullisia arvoja, paikallista osaamista sekä alueen uniikkeja helmiä.
Kilpailuun sopiva tuote voi olla artensaanituote, ruokalahja, ruokatuote tai esimerkiksi ruokakulttuuriin tai ruoanlaittoon liittyvä tuote. Avoin haku päättyy 16.12.2022. ILMOITA TUOTTEESI MUKAAN KILPAILUUN 16.12.2022 MENNESSÄ TÄSTÄ LINKISTÄ
Asiantuntijaraati valitsee molemmista kategorioista kaksi tuotetta edustamaan Saimaan seutua Kreikan Kosin saarella 26.-29.4.2023 järjestettävään World Food Gift Challenge – kilpailuun.
Kilpailuun on tarjolla valmennusta 16.9.2022 Mikkelissä klo 14 – 17 (Mikonkatu 5). Ohjelman ensimmäiseen osaan klo 14 – 16 on mahdollista osallistua myös etänä. Asiantuntijavieraaksi saadaan tuolloin IGCAT -organisaation (International Institute of Gastronomy, Culture, Arts and Tourism) kansainvälisten hankkeiden ja yhteistyön projektipäällikkö Fabrizia Toccolin. Valmennuksen aikana syvennytään tuotteiden tarinallistamiseen sekä tutustutaan Food Gift Challenge -kisoissa palkittuihin tuotteisiin ja arvioidaan niiden menestystekijöitä. Osallistujat voivat ilmoittaa myös oman tuotteensa mukaan maistelu-/testailupöytään. ILMOITTAUDU VALMENNUKSEEN 12.9.2022 MENNESSÄ TÄSTÄ LINKISTÄ
Saimaan seudun ruokatuotteiden menestystä testattiin upein lopputuloksin Menorcalla järjestetyssä World Food Gift Challenge 2022 -kilpailussa 7.4.2022. Kilpailuun osallistui yhteensä 33 korkealuokkaista tuotetta. Luomus Koivu – sisustuselementti ja lautanen sijoittui kolmanneksi ja parhaan alueellisen tuote-esittelyn voitti D.O. Saimaa -herkkulahjapakkaus.
Virtasalmen Viljatuote Oy – trendikkäitä innovaatioita peltojen keskeltä Etelä-Savosta
26.08.2022 Ajankohtaista, Blogi | Kirjoittanut: Taina
Virtasalmen Viljatuotteen Petri Karjalainen työskentelee lapsuutensa maisemissa isänsä kotitilalla Suholassa Pieksämäellä.
Gluteenittomiin myllytuotteisiin erikoistunut Virtasalmen Viljatuote Oy sijaitsee Längelmäen kylällä, Pieksämäellä. Yritys toimii idyllisellä Suholan tilalla, jolla viljellään n. 170 hehtaariin alueella luontaisesti gluteenittomia viljelykasveja; tattaria, puhdaskauraa, rypsiä, hernettä ja kuminaa.
Myllytoiminnan juuret ulottuvat 1990-luvulle, jolloin Suholan tilan yrittäjä Petri Karjalainen ounasteli paikallisen tutun maanviljelijän kanssa Suomen vuonna 1995 EU:hun liittymisen johtavan tuottajahintojen laskuun. He pohtivat yhdessä tulevaisuutta ja toimenpiteitä elannon takaamiseksi. Petri Karjalainen oli jo vuonna 1992 aloittanut kokeiluna tattarin viljelyn kesantopelloillaan. Naapuruksilla oli vahvaa tietotaitoa ja osaamista maanviljelystä, yhteistyökumppanilla oli lisäksi myös mylläritausta. Tästä pohdiskelusta sai alkunsa kahden maanviljelijän maatalousyhtymä ja gluteeniton mylly-yritystoiminta vuonna 1996.
Myllytoiminnan käynnistyttyä kumppanukset ottivat yhteyttä pieksämäkeläiseen leipomoon kuultuaan heidän suunnittelevan gluteenittoman tuotevalikoiman laajentamista. Yhteistyön myötä alkoi yritystoiminnan kasvu, mikä vaati investointeja uuteen tuotantotilaan ja myllylaitteisiin. Tuotantotilaksi valikoitui valmistumassa oleva konehalli, joka modifioitiin myllytoimintaan sopivaksi.
Gluteenittomien tuotteiden markkinoiden kasvun ja alkuperäisen yhtiökumppanin pois jättäytymisen myötä, tuotantolaitteet siirrettiin Suholan tilalle v. 2008. Seuraavat 10 kasvun vuotta yritystä pyöritettiin oman perheen voimin. Ajan jakaminen maanviljelyn ja yritystoiminnan kesken alkoi olla mahdotonta, eikä aika riittänyt kasvun kannalta kaikelle olennaiselle. Yritysjärjestelyt tulivat ajankohtaiseksi v. 2018. Mukaan tuli uusia osakkaita ja saatiin lisää resursseja yrityksen käyttöön. Viljatuotteen osakkaana sekä toimitusjohtajana aloitti Matti Toivanen ja Petri Karjalainen jatkoi Viljatuotteen hallituksen puheenjohtaja, keskittyen pääsääntöisesti suomalaisen tattarin hankintaan ja maanviljelyyn.
Viljatuote työllistää tällä hetkellä Karjalaisen mukaan kymmenkunta henkilöä sekä yhden kausityöntekijän. Liikevaihto oli 2,4 miljoonaa euroa vuonna 2021, vuosittaista kasvua on ollut noin 10 %.
Laaja ja luontaisesti gluteeniton tuotevalikoima maistuu kaikille
Keliaakikkojen ruokavaliossa gluteenittomat tuotteet turvaavat terveyden sekä vatsan hyvinvoinnin. Hyvinvoinnistaan ja ravitsemuksestaan kiinnostuneet ihmiset alkoivat suosia gluteenitonta ruokavaliota 2010-luvulla. Gluteeniton ruokavalio näkyi vahvasti mediassa ja lisäsi gluteenittomien tuotteiden myyntiä. Petri Karjalainen toteaa tämän mahdollistaneen Viljatuotteelle kasvun.
Viljatuotteen käyttämiä raaka-aineita ovat tattari, kaura, maissi, hirssi, riisi, teff, pellava ja psyllium. Kaikkia näitä raaka-aineita ei ole mahdollista kasvattaa Suomessa. Ulkomailta ostettavat raaka-aineet tulevat tarkoin valikoiduilta toimittajilta. Viljatuotteen tuotteiden raaka-aineet ovat luonnostaan gluteenittomia, säilöntä- ja lisäaineettomia, GMO-vapaita ja vegaanisia.
Viljatuote on hakenut monelle tuotteelleen Suomen Keliakialiiton hallinnoiman Gluteeniton-tuotemerkin helpottamaan keliaakikkoja löytämään ruokavalioonsa soveltuvia turvallisia tuotteita sekä Hyvää Suomesta -alkuperämerkin kertomaan kotimaisuudesta niille tuotteille, joille se on mahdollista.
Tuotteita kuluttajille ja ammattikäyttöön
Viljatuotteen tuotteita on myynnissä päivittäistavarakaupoissa ympäri Suomen. Viljatuote palvelee asiakkaita myös omassa tilamyymälässään Virtasalmella sekä verkkokaupassa, josta tilaaminen onnistuu myös englanniksi ja ranskaksi. Petri Karjalainen kertoo, ettei monen yrityksen toimintaan negatiivisesti vaikuttanut koronapandemia näkynyt heillä. Päinvastoin koteihinsa eristäytyneet ihmiset innostuivat leipomaan, mikä näkyi positiivisesti heidän verkkokauppatilauskannassaan.
Kuluttajille tuotteiden hankkiminen omasta lähikaupasta on mahdollista 250-600 g pakkauksissa. Verkkokaupasta on saatavilla suurempia 3 kg pusseja säännöllisesti tuotteita käyttäville asiakkaille. Ammattikäyttöön leipomoihin ja kahviloihin on saatavilla 15–25 kg säkkejä ja jopa 600-800 kg suursäkkejä.
Tuotepakkausten muotoilu sekä materiaalit on huolella mietitty kaupan hyllyyn sopivaksi. Logolla varustetut kotelo- ja pussipakkaukset toimivat logistiikassa ja jälleenmyyjien varastoinnissa. Tuotepaketin materiaalin on myös suojattava tuholaisilta, etenkin vientiin menevissä tuotteissa, mihin soveltuu laminaattipussi. Pakettien houkutteleva ulkoasu on suunniteltu yhdessä ulkopuolisen yhteistyöyrityksen kanssa.
Laaduntarkkailu tärkeää erikoistuotteiden tuotannossa
Viljatuote on panostanut tuotantolaiteinvestointien lisäksi uuden tuotannonohjausjärjestelmän hankintaan. Petri Karjalainen kertoo myynnin kasvaessa osto-, tuotanto- ja tilauskannan ajantasaisen käsittelyn olleen jo melko haastavaa vanhanaikaisilla tavoilla.
Viljatuote panostaa laatuun, säännölliseen tutkimukseen ja testaamiseen. Sertifioitu laadunhallinta ja tuotemerkit lisäävät uskottavuutta ja turvallisuutta kuluttajien silmissä. Uusi tuotannonohjausjärjestelmä on tehostanut prosessien suunnittelua, auttaen suuresti tuote-erien jäljittämisessä mahdollisessa takaisinvetotilanteessa.
Tehokkaan ja laadukkaan tuotannon takaamiseksi henkilöstöstä löytyy monenlaista osaamista. Toimivan tuotannonohjausjärjestelmän lisäksi sujuvaa tuotantoa, laadunseurantaa ja tiedonkulkua tukevat talon sisäiset viikoittaiset palaverit. Viljatuote tarjoaa työntekijöilleen palkkio-ohjelman, jonka prioriteettina on laatu.
Digitaalista markkinointia ja messuja
Virtasalmen Viljatuote Oy panostaa markkinoinnissa digitaalisuuteen; kotisivuihin, verkkokaupan kampanjoihin ja sosiaaliseen mediaan. “Perinteinen printtimedia ei välttämättä tavoita haluttua kohderyhmää ja on kallista”, Karjalainen toteaa.
Yrityksessä työskentelee sosiaalisen median ammattilainen, jonka vastuulla on kuluttajamarkkinointi säännöllisine somejulkaisuineen sekä somevaikuttajayhteistyö. Markkinointiviestintäkanavista Instagramissa keskitytään kuvallisiin reseptivinkkeihin ja vaikuttajayhteistyöhön. Facebookissa keskitytään yritysmielikuvan luomiseen. Kuvallisia reseptejä ja reseptivihkoja on saatavissa myös yrityksen kotisivuilta. Sosiaalisessa mediassa toteutettujen säännöllisten asiakaskyselyiden palautetta hyödynnetään myös tuotekehitystyössä.
Karjalainen kertoo yrityksen osallistuvan elintarvikealan messuille, kotimaassa mm. Lautasella-messuille ja ulkomailla mm. Saksassa Grüne Woche-messuille ja viimeisimpänä Barcelonassa Free From Functional Food Expoon.
Palkittua tuotekehitystä ja innovointia

Proteiini- ja kuitupitoinen tattarilese syntyi Petri Karjalaisen ideasta hyödyntää tattarin kuorinnassa sivutuotteena tuleva pintakerros.
“Keliaakikon ruokavalio yksipuolistuu herkästi, jos tarjolla on nautittavaksi vähän makuvaihtoehtoja. Rohkealla innovoinnilla löytyy uusia makuja ja ulkopuolista apua kannattaa ehdottomasti hyödyntää tuotekehitystyössä. Testaaminen on erittäin tärkeää, jotta voi seistä omien tuotteiden takana”, Karjalainen mainitsee.
Ammattitaitoa ja raaka-ainetuntemusta kuvaa Petri Karjalaisen tuotannon hävikin hyödyntämisen pohdinnasta syntyneet tuotteet. Ostetusta raaka-ainemateriaalista jopa 40 % muuttuu käyttämättömäksi sivutuotteeksi myllytysprosessissa. Näitä sivutuotteita on innovatiivisesti hyödynnetty lämpöenergiana, lannoitteena ja jopa tyynyn täytteenä. Yritys on osallistunut myös hankkeisiin, joissa on testattu sivutuotteiden toimivuutta eri tarkoituksiin.
Viljatuote lanseerasi keväällä 2022 uudet gluteenittomat teff-maissimuron ja teff-puurohiutaleen. ”Koemaistelussa selvisi teffistä valmistettujen tuotteiden muistuttavan rukiin makua, mitä asiakaspalautteen myötä monet keliaakikot ovat kaivanneet. Uusia luonnostaan gluteenittomia raaka-aineita haetaan koko ajan meidän tuotevalikoimaamme”, kertoo Sari Karjalainen.
Viimeisin uutuustuote odottelee lanseeraamisen viimeistelyä. Toimitusjohtaja Matti Toivasen raaka-ainehävikistä ideoima Spoothie-välipalatuote palkittiin kesäkuussa Barcelonassa järjestetyssä Free From Functional Food Expossa vuoden 2022 näytteilleasettajien innovatiivisimmaksi tuotteeksi. Tuote on loppukehitelty yhteistyössä suomalaisen Foodiq Oy:n kanssa, jolla on valmistukseen tarvittava tuotantolaitteisto.

Viljatuotteen saavutukset ovat nähtävissä tilamyymälässä. Keliakialiiton myöntämät Vuoden Gluteeniton Tuote 2010, Vuoden Gluteeniton Yritys 2016, Etelä-Savon Vuoden yrittäjä 2018 ja uusimpana Free From Functional Food Expo 2022 palkinnot.
Karjalainen on iloinen kaikista yrityksen saamista huomionosoituksista, mutta on erityisen otettu Etelä-Savon Vuoden yrittäjä 2018 -palkinnosta. Etelä-Savon Yrittäjien, Kauppakamarin, Maakuntaliiton sekä Finnveran ja Fennian edustajien raadin perusteluina valintaan oli ennakkoluuloton kehittäminen innovatiiviseksi ja kannattavaksi maatalouslähtöiseksi liiketoiminnaksi, huomioiden vaihtuvat maailmanlaajuiset trendit sekä Etelä-Savon maakuntastrategian toteuttaminen tuottamalla hyvinvointia puhtaasta ruoasta.
Innovointi ja kehittäminen vaativat ammattitaidon ja tuotetuntemuksen lisäksi rohkeutta ja luovuutta. Pitkäjänteinen ja tuottava tuotekehitys on elintärkeää yrityksen jatkuvuuden kannalta, mikä usein tarvitsee ulkopuolista rahoitusta. Viljatuote on hyödyntänyt mm. Business Finlandin ja ELY-keskuksien tarjoamia rahoitusmahdollisuuksia. Petri Karjalainen harmittelee, että joissakin tapauksissa ns. Annex-määräykset yritystuissa rajaavat yrityksen toimialan pois rahoitusmahdollisuuden piiristä.
Ruokaklusterista näkyvyyttä Etelä-Savon ruokaosaamiselle
“Tartumme aina innokkaasti mahdollisuuteen päästä kasvattamaan tietoisuutta ruokaosaamisesta, siksi lähdimme mukaan Etelä-Savon Ruokaklusteriin. Pieneltä kylältä kotoisin olevan yrityksen on vaikeampi yksin saada näkyvyyttä. Täällä on puhdas vihreä luonto ja kirkkaat vedet, mikä ei ole itsestään selvyys muualla maailmassa”, Petri Karjalainen kertoo.
”Ruokaklusterin myötä voimme lisätä vuoropuhelua Etelä-Savossa toimivien ruoka-alan yritysten kesken. Eri kokoiset yritykset tarvitsevat toisiaan. Verkostoituminen edesauttaa maakylistä maailmalle ponnistamista”, pohtii Karjalainen. Hän vertaa Etelä-Savon alueen ruoka-alan osaamista ja erinomaisuutta Italian Parman ja Ranskan Champagnen alkuperäsuojattuihin alueisiin. “Miksei mekin oltaisi joku päivä yhtä kuuluisia jollakin tuotteellamme?”, pohtii Karjalainen hymyillen.
Kirjoittanut: Kirsi Iltanen ja Teemu Pulkkinen, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
Ennakkovaraajan etu yrityksille Lähiruoka & luomu -messuille!
26.08.2022 Ajankohtaista, Uutinen | Kirjoittanut: TainaPerinteinen ja suuren suosion saavuttanut lähiruokatapahtuma Herkkujen Suomi on nyt teema-alueena Lähiruoka & Luomu 2023 -messuilla.
Lähiruoka & luomu -messut 30.3–3.4.2023 on omistettu suomalaisille pientuottajille, lähellä tuotetulle ruoalle sekä sertifioiduille luomutuotteille. Ostosten ja maistelun lomassa saat parhaat vinkit kokkailuun ja voit tutustua lähi- ja luomuruokaa tuottaviin yrityksiin ja pienyrittäjiin. Höysteenä saat aimo annoksen tietoa suorana tuottajilta ruoan vastuullisesta tuotannosta.
Messujen järjestäjä tarjoaa pienille ja keskisuurille elintarvikealan yrityksille mahdollisuuden tuotteiden ja ruoka-annosten myyntiin Herkkujen Suomi on teema-alueella.
Varaa nyt paikkasi ensi vuoden messuille ja hyödynnä lisäksi -10% ennakkovaraajan alennus! Nopean varaajan etu on voimassa elokuun loppuun 2022 asti.
Helpoin tapa ilmoittautua messuille on verkossa: lahiruokaluomu
Farmari 2022 -maatalousnäyttelyssä esillä laajasti paikallinen ruoka
25.05.2022 Ajankohtaista, Tapahtuma, Uutinen | Kirjoittanut: TainaFarmari 2022 järjestetään 30.6.–2.7. Mikkelin Kalevankankaalla. Maatalousnäyttely levittäytyy laajalle alueelle Kalevankankaalla ja vierailukohteiden myötä myös neljään Mikkelin lähikuntaan. Farmari 2022 -näyttelyssä ruoantuotanto ja paikallinen ruoka on esillä monella tavalla osastoilla, ruokapalveluissa ja vierailukohteissa. Mukaan mahtuu vielä paikallisia yrittäjiä!
Kotimaisuus ja paikallisuus valintakriteereinä näyttelyvierasravintoloissa
Ravintolapalveluista Farmari 2022 näyttelyvieraille vastaavat Osuuskauppa Suur-Savo ja XAMK-ravintolat, jotka suosivat aterioiden raaka-aineissa kotimaisuutta, paikallisia tuotteita ja luomutuotteita. Raaka-aineina käytetään niin Kuvalan tilan possua kuin paikallisia vihanneksia. Tarjolla on toki myös eteläsavolaisia perinnetuotteita kuten paistettuja muikkuja, lörtsyjä, lepuskoja ja kauratuotteita.
Kotiin viemisiksi ruokatuotteita
Saimaa Stadiumin isosta sisähallista löytyy Lähiruokatori, jossa niin eteläsavolaiset kuin muualtakin lähiseudulta olevat ruoka-alan yrittäjät esittelevät toimintaansa sekä myyvät upeita tuotteitaan. Paikallista lähiruokaa löytyy myös ulkoa Farmarin torilta. Tarjolla on mm. maukkaita marjatuotteita Aten Marja-aitalta, Vierulan marja- ja vihannestilalta ja Vavesaaren tilalta.
Lähiruokatorin lisäksi ruoka-alan yrittäjien herkullisiin tuotteisiin pääsee tutustumaan D.O.Saimaa -osastolla, jossa merkkiyrittäjät esittelevät toimintaansa. Farmari-torilla on monenlaisia ruokatuotteita kotiin viemisiksi. Lähiruokayrittäjien toimintaan voi tutustua myös Etelä-Savon ELY-keskuksen osastolla.
Yritystoiminnan arki esillä vierailukohteissa
Maatalousnäyttelyssä on yhdeksän erilaista vierailukohdetta, jotka tarjoavat monipuolisen kattauksen Etelä-Savon maataloudesta. Esiin nousee maakunnan maataloudelle tyypillisiä piirteitä, kuten erikoistumista, ympäristön ja toiminnan ainutlaatuisuutta, vahvaa kehitysmyönteisyyttä, perinteiden arvostamista sekä vahvaa uskoa paikallisuuteen, lähiruokaan ja ekologisuuteen.
Ruokajalosteiden valmistajista vierailukohteina ovat juvalainen Rapion Mylly, Suomen vanhin vesivoimainen viljamylly, jossa jauhetaan eteläsavolaista kauraa, ruista, ohraa ja vehnää ensiluokkaisiksi, puhtaiksi jauhoiksi. Mikkelin Anttolassa sijaitseva Hauhalan Hanhifarmi on puolestaan maamme ainoa suomalaisen hanhen lihan tuottaja. Perheyritys huolehtii koko tuotantoketjusta hanhien ruoasta lihanjalostukseen saakka. Mäntyharjulaisen Vierulan marja- ja vihannestilan itsepalvelukioskissa on 24/7 tarjolla omasta pellosta nostettuja tuoreita mansikoita, uusia perunoita ja muita kesävihanneksia sekä Vierulan hilloja, pakastekuivattuja marjoja ja lähituottajien herkkuja.
Mukaan messuille esittelijäksi
Onko Farmari 2022 -maatalousnäyttelyyn osallistumispäätös jäänyt kevättöiden jalkoihin. Ei huolta, sillä vielä ehtii mukaan. ProAgria Etelä-Savo ja MTK Etelä-Savo ovat varanneet muutaman Lähiruokatorin paikan alueen yrittäjien yhteisesittelyä varten. Yhden näyttelypaikan koko on 2×3 metriä. Paikalla on valmiina messuseinät, otsalauta, pöytä ja sähkö maksupäätteelle. Lähiruokayritys voi esitellä, maistattaa ja myydä messuvieraille mukaan kotiin viemisiksi tuotteitaan.
Paikoille otetaan varauksia ensisijaisesti 1 päivä/lähiruokayrittäjä. Mikäli kiinnostuneita on vähemmän kuin tarjolla olevia myyntipaikkoja, voi yksittäinen yritys osallistua halutessaan useampanakin päivänä. Paikan hinta lähiruokayrittäjälle on MTK Etelä-Savon tuella vain 80 € + alv/päivä. Paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä viimeistään 31.5. mennessä. Varaukset ja tiedustelut: kirsi.mutka-paintola@maajakotitalousnaiset.fi
Farmari 2022 järjestetään 30.6.–2.7. Mikkelin Kalevankankaalla. Näyttely on ainutlaatuinen maa- ja metsätalouden sekä maaseudun suurkatselmus, jossa kohtaavat alan ammattilaiset ja kuluttajat. Näyttely on koko perheen tapahtuma, joka esittelee nykyaikaista suomalaista ruoantuotantoketjua pellolta pöytään, unohtamatta parhaimman kesälomakauden elämyksiä. Tapahtuma on täynnä ammattiasiaa, uutuuksia sekä unohtumattomia kokemuksia ja kohtaamisia! Farmari-näyttely on auki 30.6 – 2.7.2022 torstaina kello 10-18, perjantaina kello 10-18 ja lauantaina kello 10-17. Vierailukohteiden aukioloajat ilmoitetaan erikseen – seuraa sivuja www.farmari.net!