Ajankohtaista

Maailman ympäristöpäivä 5.6 ja kiertotalouden kokeiluhaku avautuu

05.06.2017 Ajankohtaista | Kirjoittanut: yllapito

 

YK:n Maailman ympäristöpäivää vietetään tänään. Vuoden 2017 teemana on ”Connecting People to Nature”. Päivää on vietetty vuodesta 1974 ja sen tarkoitus on kiinnittää huomiota ympäristökysymyksiin maailmanlaajuisesti. Kestävät ruokajärjestelmät ja kiertotalous ovat tämän hetken kuumia puheenaiheita. Hallitus linjasi puolivälitarkastelussaan huhtikuussa kiertotalouden osaamisen, kasvun ja työllisyyden yhdeksi painopistealueekseen.

Suomi tähtää kiertotalouden kärkimaaksi. Onko sinulla idea, joka voisi tehdä ruuasta kiertotalouden periaatteiden mukaista?

Valtioneuvoston kanslian Kokeileva Suomi -tiimi etsii kesän aikana kiertotaloutta edistäviä pienkokeiluja. Ratkaisuja kaipaavat teemat ovat ruoka, asuminen ja liikkuminen. Mitä kiertotalous sitten tarkoittaa? Kiertotalous on talousmalli, jossa ei tuoteta jatkuvasti lisää tavaroita ostettaviksi. Kulutus perustuu omistamisen sijasta palveluiden käyttämiseen: jakamiseen, vuokraamiseen sekä kierrättämiseen. Materiaaleja ei lopuksi tuhota, vaan niistä syntyy yhä uudelleen uusia tuotteita. Kiertotalous ei ole synonyymi kierrättämiselle, vaan kiertotaloudessa huomion kohteena on tuotteen koko elinkaari ja sen optimoiminen mahdollisimman resurssitehokkaaksi.

Lue lisää kiertotalouden kokeiluhausta ja ilmoita oma ideasi mukaan täältä. Kokeiluehdotuksia voi jättää aikavälillä 31.5-31.8.2017.

Ruokahävikki hallintaan ja elintarvikeketjun sivuvirrat hyötykäyttöön

Miten kiertotalousajattelu istuu elintarvikeketjuun? Elintarvikkeet eivät ole kestohyödykkeitä tai käyttötavaroita, joita voisi varsinaisesti lainata, vuokrata tai uudelleenkäyttää. Elintarvikeketjussa kiertotalousajattelu toteutuukin hävikin minimoimisen ja ketjun sivuvirtojen hyödyntämisen kautta. Ruokahävikki tarkoittaa syömäkelpoista ruokaa, joka missä tahansa kohtaa ruokaketjua joutuu hukkaan, eli sitä ei hyödynnetä ihmisravintona. Ruokahävikin lisäksi syntyy ns. ruokajätettä, jota ei ole tarkoituskaan hyödyntää ihmisravintona (kuten kahvinpurut) sekä ruokaketjun sivutuotteita (kuten viherbiomassa). Syntyvää hävikkiä voidaan yrittää vähentää tai ottaa hyötykäyttöön.

Käyrät vihannekset mehuksi ja ananaksen lehdistä kengät

Kiertotalousajattelu synnyttää uudenlaisia liiketoimintamahdollisuuksia. Aiemmin hukkaan menneet ainesosat toimivat uudenlaisten innovatiivisten tuotteiden raaka-aineina. Pulp Pantry valmistaa mehujen tekemisessä vihanneksista ja hedelmistä ylijäävästä kuitumassasta mysliä ja suolaisia naposteltavia. Regrained taas kerää pienpanimoilta oluen valmistuksessa sivutuotteena syntyvän mäskin ja tekee siitä jyväisiä välipalapatukoita. Salt & Straw käyttää jäätelöissään kaikkea aina juuston valmistuksessa syntyvästä herasta leipomoiden hävikkileipään ja kaupan hyllyille kelpaamattomiin hedelmiin. Käyriä ja vääränmuotoisia hedelmiä ja vihanneksia hyödyntävät myös Ugly Juice ja Spare Fruit, joista ensimmäinen valmistaa niistä kylmäpuristettuja mehuja ja jälkimmäinen kuivattaa hedelmät hedelmälastuiksi. Mahdollisuudet eivät rajoitu vain ruokatuotteisiin. HuskeeCup valmistaa kahvipavun kuorista pesukoneenkestäviä kahvikuppeja. Piñatex taas antaa kasviperäisen vaihtoehdon nahalle; se on ananaksen lehtien kuiduista valmistettava vahva kangas, jota käytetään mm. kengissä, laukuissa ja huonekaluissa.

 

Vuoden Suomalainen Elintarvike 2017 on nyhtökaura – sekä muita elintarvikepäivän antimia

16.05.2017 Ajankohtaista | Kirjoittanut: yllapito

Elintarvikepäivä 2017 on koonnut tänään lähes tuhat elintarvikealan ammattilaista ajankohtaisen tiedon pariin Helsingin Messukeskukseen. Osana päivän ohjelmaa on Vuoden Suomalainen Elintarvike 2017 -kilpailun voittajan julkistaminen – tänä vuonna voittajaksi selviytyi jo ennestään paljon suosiota ja mediahuomiota niittänyt Gold&Green Foodsin Nyhtökaura.

Kauran voittokulku jatkuu

Kaura on ollut näkyvästi esillä myös edellisvuosien menestyjien joukossa. Viime vuoden ykkössijan nappasi Viipurilainen Kotileipomo Oy:n Puhtikaura –kaurapuuteri. Muita lähivuosien kaurapohjaisia voittajia ovat Fazerin Alku Sadonkorjuupuuro sekä Biofermen OATRIM® kaurapohjainen painonhallintajuoma.

Elintarvikepäivä koonnut alan ammattilaiset yhteen jo vuodesta 1970

Elintarvikepäivä on vuosittain järjestettävä Elintarvikeliiton ja Elintarvikkeiden Tutkimussäätiön alan ajankohtaisiin aiheisiin pureutuva koulutustapahtuma. Tämän vuoden tapahtumassa pöydällä ovat mm. poliittisen ympäristön vaikutus elintarviketeollisuuteen, digitalisaatio ja työelämä, ruoan älykäs tuotanto sekä brändiportfolion hallinta. Pääohjelman lisäksi pohditaan kuutta muuta kattoteemaa: Mielipide vs. tiede, Laki ja valvonta, Rohkea muutos, Digioppeja, Vienti veturiksi sekä Yhteinen ruoka.

Miten digitalisaatio vaikuttaa maatalouteen  – entä kuinka tehdä menestyksekäs vientituote co-designilla?

Elintarvikekenttä on laaja – pureskeltavaa löytyy aina ruokahävikin vähentämisestä niin uudistuneeseen hankintalakiin kuin ravitsemuskiistoihinkin. Mielipiteet haastavat ravitsemusfaktat netissä – voiko kuka vaan olla nykyään ravitsemuksen asiantuntija? Kun puhutaan terveydestä ja hyvinvoinnista henkilökohtainen kokemustieto puhuttelee enemmän kuin väestökeskiarvot. Myös media ja tiede käyvät kaksinkamppailuaan.

Digitalisaatio yleistyy ja muuttaa perinteisiäkin aloja, kuten maataloutta. Luonnonvarakeskus näkee kolme kehityspolkua; tarkennettu tuotanto, jossa automaation määrä tiloilla kasvaa ja henkilötyön luonne muuttuu toimintojen tarkkailun ja seurannan suuntaan, erikoistuva tuotanto, jossa erikoistuotteita myyvät tilat hyödyntävät uudenlaisia digitaalisia markkinapaikkoja sekä teollinen tuotanto, joka nojaa suljettuun luonnonolojen vaihteluista eristettyyn kiertoon.

Siellä missä liikkuu raha, liikkuu myös huijareita. Mitkä elintarvikeryhmät ovat yleisimmin väärennöksen kohteena? Eurofins Scientific Finland Oy listaa ainakin viinin, hunajan, oliiviöljyn ja luomutuotteet usein väärennettyjen listalle. Väärennyksiä tutkitaan mm. isotooppimenetelmillä.

Jos suomen ruokasektori haluaa kasvaa, on nollasummapelin välttämiseksi ainoa ratkaisu vienti. Food From Finlandin Esa Wrang huomauttaa, että Suomessa vientiin panostamiseen on herätty 3 vuotta sitten, kun esim. Ruotsissa tämä on tapahtunut 22 vuotta sitten. Kuinka sitten brändätä suomalainen tuote vaikkapa Aasiassa? Brand Audit Group luettelee menestystekijöiksi Aasiaan puhtaat raaka-aineet, luomun ja terveysvaikutteiset superfoodit kuten mustikka ja kaura. Menestyksekkään vientituotteen resepti voi syntyä myös co-designilla eli tuotekehityksen ja asiakkaan tiiviillä yhteistyöllä. Brändin omistaa ja sen arvon käytännössä määrittelee yrityksen sijasta loppukokija eli kuluttaja.

Yhdessä syömistä ja ulkona syömistä

Sanotaan, että keskinkertaisuuden aika on ohitse kuluttajabrändeissä. Kuinka saada väsähtänyt yritys uuteen nosteeseen? Kotipizza on läpikäynyt onnistuneen brändiuudistuksen, jossa menestyksen avaimina panostus luomuun, kotimaisuuteen, tuoreuteen ja asiakaspalveluun. Uudistuksen avulla noustiin 5€:n pizzoista 10€:n pizzoihin, sillä tiedostava kuluttaja on halukas maksamaan laadusta. MaRa ry:n tilastot kertovat, että ravintolakulttuuri ja ulkona syöminen myös yleistyvät jatkuvasti. Ravintolasta mukaan otettavien annosten määrä on tuplaantunut vuodesta 2012.

Suomalaiset syövät harvoin yhdessä – Yhteismaa ry mainitsee esteiksi yhdessä syömiselle kiireen, puutteelliseksi koetut sosiaaliset taidot sekä puutteelliseksi koetut ruoanvalmistustaidot. Tämän ympärikääntämiseksi on perustettu Illallinen Suomen taivaan alla –projekti. Suomalaisia kootaan yhden pöydän ääreen järjestämällä suurillallisia eri kohteissa. Yhteisöllisyyden asialla toimii myös Vantaan Yhteinen pöytä – sosiaalinen hävikinlajittelukeskus, joka työllistää, lisää osallisuutta sekä tehokkaasti vähentää hävikkiä organisoidulla ruoka-aputoiminnalla.

Tutustu elintarvikealan digipalveluihin katsomalla videoesittelyjä

05.05.2017 Ajankohtaista | Kirjoittanut: yllapito

Digitalisaatio mahdollistaa ja haastaa elintarvikealan toimijoita ottamaan käyttöön uusia ja aiemmasta poikkeavia toimintatapoja ja viestinnän välineitä.

Myös lähiruoan ostaminen ja myyminen saavat uusia ulottuvuuksia digitaalisten palveluiden myötä. Kuluttajien ja lähituottajien suora kontakti sekä siihen liittyvä sosiaalinen vuorovaikutus helpottuu. Digitaalisuus mahdollistaa tuotteiden paremman jäljitettävyyden alkuperän ja toimitusketjun osalta sekä luo uudenlaisia vaihtoehtoisia ostokanavia. Digitaalisia palveluita, jotka tehostavat ruoan toimitusketjun välistä tiedonkulkua, logistiikkaa ja yhteistyötä, esiteltiin perjantaina 7.4.2017 Elintarvikealan digipalvelut ja toimitusketjut MiniHackathonissa Helsingin Messukeskuksessa.

Tarjolla oli ratkaisuja niin lähiruoan tuottajan ja kuluttajan yhdistämiseen, toimivampaan logistiikkaan, ruokahävikin vähentämiseen kuin yhteisölliseen syömiseenkin. Esimerkiksi Ruokaasuomesta.fi ja Grocialist tuovat lähituottajille reitin kuluttajan lautaselle. Ruokaretki taas tuo kuluttajat pientuottajan luo. Neighbourfood tarjoaa kanavan myydä ylimääräinen ruoka nälkäiselle ja Dineaway mahdollistaa aidosti paikallisen ruokailukokemuksen vaikkapa turistille.

Kaikki tapahtuman puheenvuorot on nähtävissä seuraavien linkkien kautta.

Myönteisiä suhdanneodotuksia elintarviketeollisuudessa, metsä innoittaa luonnontuotealaa

15.03.2017 Ajankohtaista | Kirjoittanut: yllapito

TEM-toimialatyössä on julkaistu tietoa eri toimialojen tilanteesta keväällä 2017. Toimialapäälliköt ja asiantuntijat ovat laatineet lyhyet ja ajankohtaiset tilannekatsaukset kukin omalta vastuualueeltaan.

Ruoka-alalla kilpailu on ollut kireää ja hintapainotteista. Elintarvikkeiden valmistuksen liikevaihto kääntyi viime vuoden lopulla loivaan nousuun ja sen odotetaan jatkuvan maltillisena vuonna 2017. Kevään 2017 pk-yritysbarometrin mukaan puolet yrityksistä ennakoi liikevaihdon kasvavan.

Luonnontuotealalla kasvu on ollut tasaista ja jatkuu. Tutkimuslaitoksissa uusia tuotteita innovoidaan erityisesti metsästä. Esimerkiksi männynsilmuista uskotaan löytyvän lääke rappeumasairauksiin. Jo markkinoilla olevia tuotteita ovat mm. tyrnin siemenöljyä sisältävä silmäsuihke ja haavanhoitoon tarkoitettu pihkasalva.

Lue lisää

 

Askelmerkkejä kohti ruoan tulevaisuutta, Food Economy 4.0 – uusia raaka-aineita puusta ja kasvisolukkoviljelmistä

14.03.2017 Ajankohtaista, Tapahtuma | Kirjoittanut: yllapito

VTT julkaisi helmikuussa Tie biotalouteen –kärkiohjelman loppuraportin. Ruoka on merkittävä osa biotaloutta ja globaalit haasteet – väestönkasvu, kaupungistuminen, ilmaston muutos sekä puhtaan veden puute – koskevat myös suomalaisia. Tulevaisuudessa tarvitaan uusia, kestävämpiä ja tehokkaampia ratkaisuja, jotta ruoka riittää ja se on terveellistä että maistuvaa ja että sen tuotanto on kestävällä pohjalla.

Ohjelman aikana on kehitetty uusia elintarvikkeiden raaka-aineita puusta, hyönteisistä sekä kasvisolukkoviljelmillä. Myös erilaisia fraktiointiteknologioita kehitettiin kasvibiomassojen sekä sivuvirtojen hyödyntämiseksi ja etsittiin uusia kasviproteiinin lähteitä. Myös 3D-printtausosaamista laajennettiin elintarvikemateriaaleihin. Tutustu raporttiin. Lisäksi laadittiin tiekartta tulevaisuuden älykkäästä ja kuluttajakeskeisestä ruoantuotannosta Food Economy 4.0.

VTT järjestää 29.3.2017 klo 17.00-18.00 webinaarin ”Visions of an intelligent, consumer-centric food production”. Lue lisää ja ilmoittaudu

 

Kuluttajien mielissä eteläsavolaisen ruoan kärjeksi profiloituu leipä

19.01.2017 Blogi | Kirjoittanut: yllapito

Ah, niin on tuo leipä Etelä-Savon ihanaa

Se muistot tuo mieleen ja hymyn huulille saa.

Se on tuoretta, maukasta ja aitoa.

Sen tekeminen vaatii asennetta, tunnetta ja taitoa.

On siinä ruis tuoretta ja saatavuus aukoton

On leipä maakunnan ruokatarjoaman kruunu kiistaton!

 

Tämän oodin hengessä kuluttajat kommentoivat eteläsavolaista leipää lähes yhteen ääneen loka-marraskuussa järjestetyissä kuluttajaryhmäkeskusteluissa. Keskusteluihin osallistui sekä eteläsavolaisia kuluttajia että pääkaupunkilaisia, jotka viettävät vapaa-aikaansa Etelä-Savossa.  Keskusteluihin osallistui yhteensä 32 kuluttajaa Savonlinnasta, Mikkelistä ja pääkaupunkiseudulta.

Mielenkiintoista eteläsavolaisen leivän saamissa kehuissa on se, että leipä kehuineen spontaanisti esiin kaikissa neljässä ryhmässä ja etenkin se että kuluttajia ei pyydetty puhumaan leivästä tai kommentoimaan sitä, vaan kertomaan yleisesti eteläsavolaisesta ruoasta. Keskustelijat kertoivat leivän olevan maukasta, aitoa, tuhtia, rehtiä, valmistettu tuoreesta rukiista, sen koettiin säilyvän erityisen pitkään ja vaikka mitä muuta.

Eteläsavolaisesta leivästä haaveillaan jopa pääkaupunkiseudulla arjessa, vaikka muuten eteläsavolaisia tuotteita halutaankin keskustelijoiden mukaan pääasiassa kuluttajaa vapaa-ajalla Etelä-Savossa. Eteläsavolaiseen leipään liittyy vahvoja tunteita ja uskomuksia. Uskotaan, että täällä leipään käytetään vain tuoretta ruista. Leipä koetaan säilyvänkin pidempään ja vanhentuneena siinä maku vain paranee. Paikallisruoka, lähiruoka, maakunnan ruoka – millä tahansa nimellä sitä halutaankin kutsua – näyttää Etelä-Savossa kiteytyvän ja konkretisoituvan leipään. Sen sijaan keskusteluissa jopa harmiteltiin sitä miten näin Järvi-Suomessa asuttaessa järvikalan saatavuus on niin kovin vaihtelevaa.

Etelä-Savossa on toki leipomoalan yrityksiä eniten verrattuna muihin elintarviketuotantosuuntiin. Leipomotoimintaa harjoittavia yrityksiä oli Etelä-Savossa 45 kappaletta vuonna 2015 (ennakkotieto enokenum.fi) ja viljaa viljeltiin samana vuonna 338 tilalla yhteensä reilulla 24 000 hehtaarilla. Seuraavaksi eniten elintarvikkeita valmistavia yrityksiä oli teurastus- ja lihanjalostussektorilla; niitä oli vuonna 2015 20 kappaletta. Tästä lukumääräisestä ylivoimasta huolimatta eteläsavolaisen leivän kuluttajilta saama kiitos ja ylistys ovat huomion arvoisia ja merkillepantavia. Mitä leipäpuolella on tehty oikein tai toisin kuin muilla sektoreilla? Miten se on jäänyt niin paikallisten kuin vapaa-ajan asukkaiden mieliin niin tiukasti ja positiivisesti? Miten siitä voisi oppia tai hyötyä myös muut tuoteryhmät?

Kuluttajaryhmäkeskustelut järjestettiin osana Luonnonvarakeskuksen koordinoimaa Kilpailukykyinen ja uusiutuva elintarvikeala Etelä-Savossa 2030 (KILTU). Hanketta rahoittaa Etelä-Savon maaseuturahasto (EMR). Lisätietoa hankkeesta: https://www.luke.fi/projektit/kiltu-kilpailukykyinen-ja-vaha/

 

Lotta Heikkilä

Tutkija

Luonnonvarakeskus

Elintarvikealan vuosiseminaari 13.12.2016 Helsingissä – osallistu tai seuraa lähetystä

01.12.2016 Ajankohtaista | Kirjoittanut: yllapito

Elintarvikealan vuosiseminaari järjestetään 13.12.2016 Helsingissä. Yhteistyö, kansainvälistyminen ja uudet innovatiiviset toimintatavat ovat keskeiset teemat tämän vuoden Lähiruokafoorumissa ja Elintarviketeollisuuden vuosiseminaarissa. Tilaisuudessa julkistetaan myös elintarviketeollisuuden toimialaraportti.

Seminaari on maksuton ja sitä voi seurata myös webcasting-lähetyksenä. Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu tilaisuuteen (myös webcasting-lähetykseen) 5.12.2016 mennessä tästä

Elintarvikemarkkinoilla kireää, luonnontuoteala nousussa

09.06.2016 Ajankohtaista | Kirjoittanut: yllapito

TEM Toimialapalvelu on julkaissut 2.6.2016 verkkosivuillaan katsaukset elintarviketeollisuuden ja luonnontuotealan lähiaikojen näkymistä. Katsaukset ovat laatineet toimialapäälliköt ELY-keskuksissa. Suomen elintarvikesektorin markkinatilanne on edelleen haastava ja kilpailu kireää. Kuluttajien ostovoima on hiipunut ja kotimainen hintakilpailu jatkuu. Elintarviketeollisuudessa työpaikat ovat kuitenkin säilyneet ja yritykset hakevat kannattavuutta uudistumisesta, tuoteuutuuksista ja tuotannon tehostamisesta. Elintarvikekaupassa keskittyminen näyttää jatkuvan Keskon ostettua Suomen Lähikaupan, mutta toisaalta elintarvikekaupassa on nousemassa monikanavaisuus mm. uusina verkkokauppoina ja REKO-renkaina.

Lue lisää TEM toimialapalvelun verkkosivuilta

Luonnontuotealalla on positiiviset suhdannenäkymät. Investoinnit ovat lisääntyneet ja yrittäjät hakeutuvat kehittämishankkeisiin, joilta toivotaan apua tuotekehitykseen ja vientiin. Yritysten määrä kasvaa sekä jalostuksessa että hyvinvointiin ja terveyteen suuntautuneilla luonnontuotteiden tuotannossa.

Lue lisää TEM toimialapalvelun verkkosivuilta

 

Tilojen suora- ja vähittäismyyntiä helpotetaan

10.03.2016 Ajankohtaista, Uutinen | Kirjoittanut: yllapito

Hallitus on tänään päätöksillään helpottanut lähiruoan saatavuutta 15.3.2016 alkaen. Tilalla kasvatetun siipikarjan ja kanin lihaa on mahdollista toimittaa paikalliseen vähittäismyyntiin ilman lihantarkastusta 15.3.2016 alkaen. Jatkossa tilalla teurastetun siipikarjan lihaa voi joko luovuttaa suoraan kuluttajille tai toimittaa vähittäismyyntiin ilman lihantarkastusta yhteensä enintään 40 000 kiloa vuodessa. Lisäksi tilalta suoraan kuluttajille myytävien kananmunien ja linnunmunien enimmäismäärät nousevat. Myös luonnonvaraisia hirvieläimiä saa jatkossa toimittaa paikalliseen vähittäismyyntiin.

Lue lisää Maa- ja metsätalousministeriön tiedotteesta

 

Pienteurastamoja Suomessa noin 50 – alan opas uudistettu

12.02.2016 Ajankohtaista, Uutinen | Kirjoittanut: yllapito

Suomessa on noin 50 pienteurastamoa. Pienteurastamoja, jotka teurastavat sikoja, nautoja ja/tai lampaita on noin 40. Siipikarjan pienteurastamoja on noin 10. Suomessa Evira pitää rekisteriä hyväksytyistä liha-, kala-, maito- ja muna-alan sekä varastolaitoksista. Uudistettu opas neuvoo pienteurastamoja niin sivutuotteiden hävittämisessä kuin hyödyntämisessä. Opas on tarkoitettu apuvälineeksi erityisesti alan pienyrityksille ja siinä on huomioitu vuoden 2015 aikana tulleet säädösmuutokset.

Opas