Ajankohtaista

Free From-tuotteiden vientipotentiaali – mitä ne ovat ja kuinka niitä kehitetään?

21.06.2017 Blogi | Kirjoittanut: yllapito

Finnish Food Innovations –ohjelman IDEAFLOW-työpajassa 19.6 pureuduttiin Free from-tuotteiden kysynnän trendeihin, tuotekehittämiseen sekä ideoitiin uusia potentiaalisia elintarviketuotteita vientiin maailmalle.

Free from-tuotteet tarkoittavat elintarvikkeita, joista on tarkoituksellisesti poistettu joku ainesosa, kuten laktoosi – tai tuotteita, joissa tätä ainesosaa ei luontaisestikaan esiinny. Poistettu ainesosa on usein allergeeni tai muu terveydelle liiassa määrin nautiskeltuna haitallinen ainesosa. Yleisesti tunnettuja Free from-tuotteita ovat gluteenittomat, maidottomat, laktoosittomat, soijattomat, sokerittomat, rasvattomat ja lisäaineettomat tuotteet. Myös vegaaniset sekä luomuelintarvikkeet kuuluvat Free from-kategoriaan. Free from-tuotteiden kysyntä on ollut lähivuosina kasvussa ja mitä todennäköisimmin jatkaa kasvuaan edelleen.

Onko pakkaus maailman luetuin media?

Työpaja aloitettiin uppoutumalla elintarvikepakkausten maailmaan. Pakkauksen tehtävä on tunnetusti suojella elintarviketta sekä parantaa sen säilyvyyttä. Tämän lisäksi pakkaus on visuaalisen viestinnän väline. Kuinka suunnitella pakkaus sellaiseksi, että se saa veden herahtamaan kielelle? Hyvä pakkaus tiivistää tuotteen maun ja ominaisuudet visuaaliseen muotoon. Pakkausten tulkintaan vaikuttaa jokaisen ihmisen oppima visuaalinen kieli eli pään sisällä vaikuttava koodisto, joka kertoo esim. miltä maitopurkin kuuluu näyttää. Suomessa maito on totuttu näkemään litran kartonkipakkauksessa ja värimaailmakin on melko vakioitunut: valkoista, sinistä, punaista. Koodistot ovat usein hyvinkin maakohtaisia. Siinä missä suomalainen maito on kartongissa, Yhdysvalloissa maito löytyy monen litran muovikanisterista, Kanadassa muovipussista ja vaikkapa Espanjassa muovipullosta. Kun lanseeraa uuden tuotteen uudella alueella, tulee tuntea tämän maan kyseisen tuotekategorian koodisto. Jos tuotteen koodaus on väärin, ei asiakas osaa asemoida ja omaksua tuotetta yhtä helposti.

Visuaalinen kielioppi koostuu kuudesta osasta; muoto, materiaali, teksti, kuvat, rytmi ja värit. Leveää muotoa pidetään enemmän luksuksena kuin ahdasta. Ihmiset osaavat käsitellä muotoja myös abstraktilla tasolla, esim.

lajitella ne lämpötila-asteikkoon. Tietyt muodot nähdään siis enemmän kylminä ja toiset lämpiminä. Tätä voidaan soveltaa laittamalla virvoitusjuoma kylmän muotoiseen pakkaukseen ja vaikkapa kaakao niin sanotusti lämpimän muotoiseen. Mitä pakkausten tekstiin tulee, voidaan panna merkille, ettei sama sana ole sama sana, kun se esiintyy eri tavalla kirjoitettuna. Jos tunnetun brändin logo on kirjoitettu täysin eri fontilla, lukija hämmentyy. Logot kun tallentuvat mieleen sekä sanan sisältönä, mutta myös sanan ulkonäkönä, eli kirjainten muotona, kokona ja värinä. Tämän takia on erityisen tärkeää, että logo on samanlainen kaikissa yrityksen visuaalisissa materiaaleissa.

Työpajan pöydät täyttyivät esimerkeillä kansainvälisistä Free From -tuotteista

Työpajan pöydät täyttyivät esimerkeillä kansainvälisistä Free from -tuotteista

Myös väreillä voi viestiä ja värit kätkevätkin taustalleen erilaisia merkityksiä. Nämä merkitykset ovat opittuja ja vaihtelevat maasta ja kulttuurista toiseen. Esimerkiksi keltainen merkitsee toisaalla iloa ja lämpöä siinä missä toisaalla se on kateuden väri. Valkoinen taas voi maasta riippuen viestiä puhtautta tai surua ja kuolemaa. Parhaassa tapauksessa värit toimivat brändeillä kuten pilli Pavlovin kuuluisilla koirilla; on tapahtunut positiivinen ehdollistuminen. Siinä missä pillin vihellys tarkoitti Pavlovin koirille saapuvaa ruokaa, voi Fazerin sininen väri herättää kuluttajassa tunteen herkullisesta suklaaelämyksestä, ennen kuin suklaata on edes maistettu.

Silmänliiketutkimuksissa on havaittu, että pakkaus kiinnittää kuluttajan huomion, jos siinä on jokin selkeä elementti johon silmä voi pysähtyä. Kilpaillussa hyllytilassa on tärkeää, että juuri oma pakkaus kiinnittää kuluttajan huomion tuotepaljoudessa. Hyvä pakkaus on sellainen, joka halutaan kotonakin jättää pöydälle, ei piilottaa kaappiin.

Free from feelings & flavours?

Finnish Food Innovations järjesti kesäkuun alussa elintarvikeyrittäjille ja –toimijoille matkan Barcelonan Free from-elintarvikemessuille. Messut olivat laaja kattaus alan tarjontaan, mutta myös havainnollistus siitä, kuinka Free from-tuotteisiin liittyy usein tietty kliinisyys. Messujen tunnelma oli värikkään ja elämyksellisen sijaan jopa vakavamielinen. Free from gluten -merkinnän ei tarvitse tarkoittaa tuotteen olevan myös Free from feelings tai Free from flavours. Myös gluteeniton tai laktoositon ruoka voi olla elämyksellistä ja maukasta.

Free from-kategoria on viime aikoina laajentunut allergikoilta niin sanotulle wellness-segmentille eli kuluttajille, jotka vapaaehtoisesti –ei allergian takia – ostavat kyseisiä tuotteita. Taustalla on ajatus hyvinvoinnin lisäämisestä. Esimerkiksi gluteenin välttelyä ei ole tieteellisesti todistettu terveysvaikutteiseksi, mutta monet välttelijät pohjaavat valintansa omaan henkilökohtaiseen kokemukseen hyvinvoinnistaan. Tämän hyvinvointi-segmentin edustajat ovat usein myös äänekkäitä sosiaalisessa mediassa – mikä edelleen kasvattaa trendiä. Myös yleistynyt kasvissyönti lisää Free from-tuotteiden kysyntää. Lihattomia proteiininlähteitä etsivät vegaanien ja vegetaristien lisäksi niin sanotut fleksitaristit eli joustavat kasvissyöjät; he eivät kokonaan poista lihaa ruokavaliostaan, mutta vähentävät sen käyttöä korvaamalla osan eläinperäisistä raaka-aineista kasviperäisillä. Free from-tuotteet perustuvat jonkun ruokakategorian välttelyyn. Erityisesti milleniaaleilla eli 16-24 vuotiailla ruoka-aineiden välttely hyvinvointisyistä on yleistynyt.

Free from-tuote saattaa olla tarkoituksella kehitetty ja valmistettu ilman tiettyä raaka-ainetta tai allergeenia, mutta se voi olla sellainen myös niin sanotusti vahingossa tai luonnostaan. Kun omia tuotteitaan katselee Free from-näkökulmasta, saattaa niille löytää muutaman uuden myyntiargumentin ja tätä myötä uuden asiakkaankin. Oma tuote saattaa olla vähäsuolainen, lisäaineeton tai vegaaninen jo sellaisenaan. Kyseinen ominaisuus kannattaa nostaa esille, jos sitä ei ole vielä tehty – ja tuote saattaa houkutella luokseen uusia kohderyhmiä.

Vegaaninen kananmuna ja härkäpapuhummusta

Minkälaisia tuotteita Barcelonan Free from-messuilla sitten näkyi? Entä paikallisissa ruokakaupoissa? Huomionarvoisia olivat ainakin vegaaninen kananmuna (raaka-aineena mm. tärkkelys), palkokasveista valmistetut pastat, gluteenittomat jauhoseokset, kasviksista tehdyt proteiinipitoiset snacksit sekä kasvimaitopohjaiset tuotteet. Myös smoothiet ja marjasoseet ovat suosittuja. Keski- ja Etelä-Euroopassa marjasoseet eivät ole vain lapsille, vaan toimivat myös aikuisilla lounaan jälkeisenä kevyenä jälkiruokana. Etelä-Euroopalle tyypillistä on myös runsas oliiviöljyn käyttö sekä tapas-kulttuuri. Saisiko suomalaisen rypsiöljyn brändättyä arvostetun oliiviöljyn tasolle? Entä miltä kuulostaa tapaslautanen, jonka muodostaa suomalaiset ruissipsit, jyvänäkkileipä ja härkäpapuhummus? Kaura ja marjat ovat Suomen superraaka-aineita ja vientiin niitä saisi ainakin gluteenittomina puhdaskauratuotteina, kauramaitona ja kauramaitopohjaisina tuotteina, marjasnackseina, -smoothieina ja -soseina.

Finnish Food Innovations IDEAFLOW-työpajassa päästiin myös itse ideoinnin pariin. Ideointi tapahtui kahdessa ryhmässä ja alkoi vapaasti mieleen tulevien elintarvikeideoiden ylös kirjoittamisella. Tässä vaiheessa kaikki ideat, myös villit ja kummalliset, olivat tervetulleita. Tämän jälkeen ryhmät arvioivat toisen ryhmän ehdotukset ja valitsivat niistä ne, joissa näkisivät oikeaa potentiaalia. Valituille ehdotuksille kehiteltiin tarkempaa suunnitelmaa siitä, millainen tuote oikeastaan olisi. Lopuksi otettiin mukaan realismin ääni ja listattiin mahdollisia tuotteeseen liittyviä ongelmia. Tämän prosessin antimina syntyi ainakin idea pippurimyllyn kaltaisesta marjamyllystä, kauraginistä, nokkostortellineista, gluteenittomasta kaurapizzapohjasta, tuorepuuro-välipalasta sekä lusikoitavista smoothieista.

 

IDEAFLOW-päivän sisällöistä osa videoitiin ja videota pääsee katselemaan täältä.
Finnish Food Innovations järjestää samankaltaisen työpajan myös 15.8. Lisätietoja tapahtumasta täältä.

 

 

Vientibrunssi elintarvikealan yrityksille 15.6 – PERUTTU

07.06.2017 Ajankohtaista, Tapahtuma | Kirjoittanut: yllapito

Kuinka saada yritystoimintaan vetoa viennistä?

Kenkäverossa järjestetään torstaina 15.6 vientibrunssi elintarvikealan yrityksille, jossa aiheina kansainvälistyminen yhden yhteisen brändin alla sekä kansainvälistymisen edistäminen yritysryhminä.
Vapaassa keskustelussa pohdintaa mm. viennin edistämiseen tarvittavista tukipalveluista.

ekoneum_kuva

 

 

 

Tule kuuntelemaan puheenvuoroja sekä tuomaan oma näkemyksesi ja kokemuksesi viennistä mukaan keskusteluun.
Brunssitarjoiluja varten ilmoittautuminen 9.6. mennessä riitta.kaipainen@helsinki.fi, 044 3084569.

 

Aika: Torstai 15.6.2017 klo 8.30-11.00

Paikka: Kenkävero, Rantapaviljonki, Pursialankatu 6, Mikkeli

 

Maailman ympäristöpäivä 5.6 ja kiertotalouden kokeiluhaku avautuu

05.06.2017 Ajankohtaista | Kirjoittanut: yllapito

 

YK:n Maailman ympäristöpäivää vietetään tänään. Vuoden 2017 teemana on ”Connecting People to Nature”. Päivää on vietetty vuodesta 1974 ja sen tarkoitus on kiinnittää huomiota ympäristökysymyksiin maailmanlaajuisesti. Kestävät ruokajärjestelmät ja kiertotalous ovat tämän hetken kuumia puheenaiheita. Hallitus linjasi puolivälitarkastelussaan huhtikuussa kiertotalouden osaamisen, kasvun ja työllisyyden yhdeksi painopistealueekseen.

Suomi tähtää kiertotalouden kärkimaaksi. Onko sinulla idea, joka voisi tehdä ruuasta kiertotalouden periaatteiden mukaista?

Valtioneuvoston kanslian Kokeileva Suomi -tiimi etsii kesän aikana kiertotaloutta edistäviä pienkokeiluja. Ratkaisuja kaipaavat teemat ovat ruoka, asuminen ja liikkuminen. Mitä kiertotalous sitten tarkoittaa? Kiertotalous on talousmalli, jossa ei tuoteta jatkuvasti lisää tavaroita ostettaviksi. Kulutus perustuu omistamisen sijasta palveluiden käyttämiseen: jakamiseen, vuokraamiseen sekä kierrättämiseen. Materiaaleja ei lopuksi tuhota, vaan niistä syntyy yhä uudelleen uusia tuotteita. Kiertotalous ei ole synonyymi kierrättämiselle, vaan kiertotaloudessa huomion kohteena on tuotteen koko elinkaari ja sen optimoiminen mahdollisimman resurssitehokkaaksi.

Lue lisää kiertotalouden kokeiluhausta ja ilmoita oma ideasi mukaan täältä. Kokeiluehdotuksia voi jättää aikavälillä 31.5-31.8.2017.

Ruokahävikki hallintaan ja elintarvikeketjun sivuvirrat hyötykäyttöön

Miten kiertotalousajattelu istuu elintarvikeketjuun? Elintarvikkeet eivät ole kestohyödykkeitä tai käyttötavaroita, joita voisi varsinaisesti lainata, vuokrata tai uudelleenkäyttää. Elintarvikeketjussa kiertotalousajattelu toteutuukin hävikin minimoimisen ja ketjun sivuvirtojen hyödyntämisen kautta. Ruokahävikki tarkoittaa syömäkelpoista ruokaa, joka missä tahansa kohtaa ruokaketjua joutuu hukkaan, eli sitä ei hyödynnetä ihmisravintona. Ruokahävikin lisäksi syntyy ns. ruokajätettä, jota ei ole tarkoituskaan hyödyntää ihmisravintona (kuten kahvinpurut) sekä ruokaketjun sivutuotteita (kuten viherbiomassa). Syntyvää hävikkiä voidaan yrittää vähentää tai ottaa hyötykäyttöön.

Käyrät vihannekset mehuksi ja ananaksen lehdistä kengät

Kiertotalousajattelu synnyttää uudenlaisia liiketoimintamahdollisuuksia. Aiemmin hukkaan menneet ainesosat toimivat uudenlaisten innovatiivisten tuotteiden raaka-aineina. Pulp Pantry valmistaa mehujen tekemisessä vihanneksista ja hedelmistä ylijäävästä kuitumassasta mysliä ja suolaisia naposteltavia. Regrained taas kerää pienpanimoilta oluen valmistuksessa sivutuotteena syntyvän mäskin ja tekee siitä jyväisiä välipalapatukoita. Salt & Straw käyttää jäätelöissään kaikkea aina juuston valmistuksessa syntyvästä herasta leipomoiden hävikkileipään ja kaupan hyllyille kelpaamattomiin hedelmiin. Käyriä ja vääränmuotoisia hedelmiä ja vihanneksia hyödyntävät myös Ugly Juice ja Spare Fruit, joista ensimmäinen valmistaa niistä kylmäpuristettuja mehuja ja jälkimmäinen kuivattaa hedelmät hedelmälastuiksi. Mahdollisuudet eivät rajoitu vain ruokatuotteisiin. HuskeeCup valmistaa kahvipavun kuorista pesukoneenkestäviä kahvikuppeja. Piñatex taas antaa kasviperäisen vaihtoehdon nahalle; se on ananaksen lehtien kuiduista valmistettava vahva kangas, jota käytetään mm. kengissä, laukuissa ja huonekaluissa.

 

Vuoden Suomalainen Elintarvike 2017 on nyhtökaura – sekä muita elintarvikepäivän antimia

16.05.2017 Ajankohtaista | Kirjoittanut: yllapito

Elintarvikepäivä 2017 on koonnut tänään lähes tuhat elintarvikealan ammattilaista ajankohtaisen tiedon pariin Helsingin Messukeskukseen. Osana päivän ohjelmaa on Vuoden Suomalainen Elintarvike 2017 -kilpailun voittajan julkistaminen – tänä vuonna voittajaksi selviytyi jo ennestään paljon suosiota ja mediahuomiota niittänyt Gold&Green Foodsin Nyhtökaura.

Kauran voittokulku jatkuu

Kaura on ollut näkyvästi esillä myös edellisvuosien menestyjien joukossa. Viime vuoden ykkössijan nappasi Viipurilainen Kotileipomo Oy:n Puhtikaura –kaurapuuteri. Muita lähivuosien kaurapohjaisia voittajia ovat Fazerin Alku Sadonkorjuupuuro sekä Biofermen OATRIM® kaurapohjainen painonhallintajuoma.

Elintarvikepäivä koonnut alan ammattilaiset yhteen jo vuodesta 1970

Elintarvikepäivä on vuosittain järjestettävä Elintarvikeliiton ja Elintarvikkeiden Tutkimussäätiön alan ajankohtaisiin aiheisiin pureutuva koulutustapahtuma. Tämän vuoden tapahtumassa pöydällä ovat mm. poliittisen ympäristön vaikutus elintarviketeollisuuteen, digitalisaatio ja työelämä, ruoan älykäs tuotanto sekä brändiportfolion hallinta. Pääohjelman lisäksi pohditaan kuutta muuta kattoteemaa: Mielipide vs. tiede, Laki ja valvonta, Rohkea muutos, Digioppeja, Vienti veturiksi sekä Yhteinen ruoka.

Miten digitalisaatio vaikuttaa maatalouteen  – entä kuinka tehdä menestyksekäs vientituote co-designilla?

Elintarvikekenttä on laaja – pureskeltavaa löytyy aina ruokahävikin vähentämisestä niin uudistuneeseen hankintalakiin kuin ravitsemuskiistoihinkin. Mielipiteet haastavat ravitsemusfaktat netissä – voiko kuka vaan olla nykyään ravitsemuksen asiantuntija? Kun puhutaan terveydestä ja hyvinvoinnista henkilökohtainen kokemustieto puhuttelee enemmän kuin väestökeskiarvot. Myös media ja tiede käyvät kaksinkamppailuaan.

Digitalisaatio yleistyy ja muuttaa perinteisiäkin aloja, kuten maataloutta. Luonnonvarakeskus näkee kolme kehityspolkua; tarkennettu tuotanto, jossa automaation määrä tiloilla kasvaa ja henkilötyön luonne muuttuu toimintojen tarkkailun ja seurannan suuntaan, erikoistuva tuotanto, jossa erikoistuotteita myyvät tilat hyödyntävät uudenlaisia digitaalisia markkinapaikkoja sekä teollinen tuotanto, joka nojaa suljettuun luonnonolojen vaihteluista eristettyyn kiertoon.

Siellä missä liikkuu raha, liikkuu myös huijareita. Mitkä elintarvikeryhmät ovat yleisimmin väärennöksen kohteena? Eurofins Scientific Finland Oy listaa ainakin viinin, hunajan, oliiviöljyn ja luomutuotteet usein väärennettyjen listalle. Väärennyksiä tutkitaan mm. isotooppimenetelmillä.

Jos suomen ruokasektori haluaa kasvaa, on nollasummapelin välttämiseksi ainoa ratkaisu vienti. Food From Finlandin Esa Wrang huomauttaa, että Suomessa vientiin panostamiseen on herätty 3 vuotta sitten, kun esim. Ruotsissa tämä on tapahtunut 22 vuotta sitten. Kuinka sitten brändätä suomalainen tuote vaikkapa Aasiassa? Brand Audit Group luettelee menestystekijöiksi Aasiaan puhtaat raaka-aineet, luomun ja terveysvaikutteiset superfoodit kuten mustikka ja kaura. Menestyksekkään vientituotteen resepti voi syntyä myös co-designilla eli tuotekehityksen ja asiakkaan tiiviillä yhteistyöllä. Brändin omistaa ja sen arvon käytännössä määrittelee yrityksen sijasta loppukokija eli kuluttaja.

Yhdessä syömistä ja ulkona syömistä

Sanotaan, että keskinkertaisuuden aika on ohitse kuluttajabrändeissä. Kuinka saada väsähtänyt yritys uuteen nosteeseen? Kotipizza on läpikäynyt onnistuneen brändiuudistuksen, jossa menestyksen avaimina panostus luomuun, kotimaisuuteen, tuoreuteen ja asiakaspalveluun. Uudistuksen avulla noustiin 5€:n pizzoista 10€:n pizzoihin, sillä tiedostava kuluttaja on halukas maksamaan laadusta. MaRa ry:n tilastot kertovat, että ravintolakulttuuri ja ulkona syöminen myös yleistyvät jatkuvasti. Ravintolasta mukaan otettavien annosten määrä on tuplaantunut vuodesta 2012.

Suomalaiset syövät harvoin yhdessä – Yhteismaa ry mainitsee esteiksi yhdessä syömiselle kiireen, puutteelliseksi koetut sosiaaliset taidot sekä puutteelliseksi koetut ruoanvalmistustaidot. Tämän ympärikääntämiseksi on perustettu Illallinen Suomen taivaan alla –projekti. Suomalaisia kootaan yhden pöydän ääreen järjestämällä suurillallisia eri kohteissa. Yhteisöllisyyden asialla toimii myös Vantaan Yhteinen pöytä – sosiaalinen hävikinlajittelukeskus, joka työllistää, lisää osallisuutta sekä tehokkaasti vähentää hävikkiä organisoidulla ruoka-aputoiminnalla.

Tutustu elintarvikealan digipalveluihin katsomalla videoesittelyjä

05.05.2017 Ajankohtaista | Kirjoittanut: yllapito

Digitalisaatio mahdollistaa ja haastaa elintarvikealan toimijoita ottamaan käyttöön uusia ja aiemmasta poikkeavia toimintatapoja ja viestinnän välineitä.

Myös lähiruoan ostaminen ja myyminen saavat uusia ulottuvuuksia digitaalisten palveluiden myötä. Kuluttajien ja lähituottajien suora kontakti sekä siihen liittyvä sosiaalinen vuorovaikutus helpottuu. Digitaalisuus mahdollistaa tuotteiden paremman jäljitettävyyden alkuperän ja toimitusketjun osalta sekä luo uudenlaisia vaihtoehtoisia ostokanavia. Digitaalisia palveluita, jotka tehostavat ruoan toimitusketjun välistä tiedonkulkua, logistiikkaa ja yhteistyötä, esiteltiin perjantaina 7.4.2017 Elintarvikealan digipalvelut ja toimitusketjut MiniHackathonissa Helsingin Messukeskuksessa.

Tarjolla oli ratkaisuja niin lähiruoan tuottajan ja kuluttajan yhdistämiseen, toimivampaan logistiikkaan, ruokahävikin vähentämiseen kuin yhteisölliseen syömiseenkin. Esimerkiksi Ruokaasuomesta.fi ja Grocialist tuovat lähituottajille reitin kuluttajan lautaselle. Ruokaretki taas tuo kuluttajat pientuottajan luo. Neighbourfood tarjoaa kanavan myydä ylimääräinen ruoka nälkäiselle ja Dineaway mahdollistaa aidosti paikallisen ruokailukokemuksen vaikkapa turistille.

Kaikki tapahtuman puheenvuorot on nähtävissä seuraavien linkkien kautta.

Myönteisiä suhdanneodotuksia elintarviketeollisuudessa, metsä innoittaa luonnontuotealaa

15.03.2017 Ajankohtaista | Kirjoittanut: yllapito

TEM-toimialatyössä on julkaistu tietoa eri toimialojen tilanteesta keväällä 2017. Toimialapäälliköt ja asiantuntijat ovat laatineet lyhyet ja ajankohtaiset tilannekatsaukset kukin omalta vastuualueeltaan.

Ruoka-alalla kilpailu on ollut kireää ja hintapainotteista. Elintarvikkeiden valmistuksen liikevaihto kääntyi viime vuoden lopulla loivaan nousuun ja sen odotetaan jatkuvan maltillisena vuonna 2017. Kevään 2017 pk-yritysbarometrin mukaan puolet yrityksistä ennakoi liikevaihdon kasvavan.

Luonnontuotealalla kasvu on ollut tasaista ja jatkuu. Tutkimuslaitoksissa uusia tuotteita innovoidaan erityisesti metsästä. Esimerkiksi männynsilmuista uskotaan löytyvän lääke rappeumasairauksiin. Jo markkinoilla olevia tuotteita ovat mm. tyrnin siemenöljyä sisältävä silmäsuihke ja haavanhoitoon tarkoitettu pihkasalva.

Lue lisää

 

Askelmerkkejä kohti ruoan tulevaisuutta, Food Economy 4.0 – uusia raaka-aineita puusta ja kasvisolukkoviljelmistä

14.03.2017 Ajankohtaista, Tapahtuma | Kirjoittanut: yllapito

VTT julkaisi helmikuussa Tie biotalouteen –kärkiohjelman loppuraportin. Ruoka on merkittävä osa biotaloutta ja globaalit haasteet – väestönkasvu, kaupungistuminen, ilmaston muutos sekä puhtaan veden puute – koskevat myös suomalaisia. Tulevaisuudessa tarvitaan uusia, kestävämpiä ja tehokkaampia ratkaisuja, jotta ruoka riittää ja se on terveellistä että maistuvaa ja että sen tuotanto on kestävällä pohjalla.

Ohjelman aikana on kehitetty uusia elintarvikkeiden raaka-aineita puusta, hyönteisistä sekä kasvisolukkoviljelmillä. Myös erilaisia fraktiointiteknologioita kehitettiin kasvibiomassojen sekä sivuvirtojen hyödyntämiseksi ja etsittiin uusia kasviproteiinin lähteitä. Myös 3D-printtausosaamista laajennettiin elintarvikemateriaaleihin. Tutustu raporttiin. Lisäksi laadittiin tiekartta tulevaisuuden älykkäästä ja kuluttajakeskeisestä ruoantuotannosta Food Economy 4.0.

VTT järjestää 29.3.2017 klo 17.00-18.00 webinaarin ”Visions of an intelligent, consumer-centric food production”. Lue lisää ja ilmoittaudu

 

Kuluttajien mielissä eteläsavolaisen ruoan kärjeksi profiloituu leipä

19.01.2017 Blogi | Kirjoittanut: yllapito

Ah, niin on tuo leipä Etelä-Savon ihanaa

Se muistot tuo mieleen ja hymyn huulille saa.

Se on tuoretta, maukasta ja aitoa.

Sen tekeminen vaatii asennetta, tunnetta ja taitoa.

On siinä ruis tuoretta ja saatavuus aukoton

On leipä maakunnan ruokatarjoaman kruunu kiistaton!

 

Tämän oodin hengessä kuluttajat kommentoivat eteläsavolaista leipää lähes yhteen ääneen loka-marraskuussa järjestetyissä kuluttajaryhmäkeskusteluissa. Keskusteluihin osallistui sekä eteläsavolaisia kuluttajia että pääkaupunkilaisia, jotka viettävät vapaa-aikaansa Etelä-Savossa.  Keskusteluihin osallistui yhteensä 32 kuluttajaa Savonlinnasta, Mikkelistä ja pääkaupunkiseudulta.

Mielenkiintoista eteläsavolaisen leivän saamissa kehuissa on se, että leipä kehuineen spontaanisti esiin kaikissa neljässä ryhmässä ja etenkin se että kuluttajia ei pyydetty puhumaan leivästä tai kommentoimaan sitä, vaan kertomaan yleisesti eteläsavolaisesta ruoasta. Keskustelijat kertoivat leivän olevan maukasta, aitoa, tuhtia, rehtiä, valmistettu tuoreesta rukiista, sen koettiin säilyvän erityisen pitkään ja vaikka mitä muuta.

Eteläsavolaisesta leivästä haaveillaan jopa pääkaupunkiseudulla arjessa, vaikka muuten eteläsavolaisia tuotteita halutaankin keskustelijoiden mukaan pääasiassa kuluttajaa vapaa-ajalla Etelä-Savossa. Eteläsavolaiseen leipään liittyy vahvoja tunteita ja uskomuksia. Uskotaan, että täällä leipään käytetään vain tuoretta ruista. Leipä koetaan säilyvänkin pidempään ja vanhentuneena siinä maku vain paranee. Paikallisruoka, lähiruoka, maakunnan ruoka – millä tahansa nimellä sitä halutaankin kutsua – näyttää Etelä-Savossa kiteytyvän ja konkretisoituvan leipään. Sen sijaan keskusteluissa jopa harmiteltiin sitä miten näin Järvi-Suomessa asuttaessa järvikalan saatavuus on niin kovin vaihtelevaa.

Etelä-Savossa on toki leipomoalan yrityksiä eniten verrattuna muihin elintarviketuotantosuuntiin. Leipomotoimintaa harjoittavia yrityksiä oli Etelä-Savossa 45 kappaletta vuonna 2015 (ennakkotieto enokenum.fi) ja viljaa viljeltiin samana vuonna 338 tilalla yhteensä reilulla 24 000 hehtaarilla. Seuraavaksi eniten elintarvikkeita valmistavia yrityksiä oli teurastus- ja lihanjalostussektorilla; niitä oli vuonna 2015 20 kappaletta. Tästä lukumääräisestä ylivoimasta huolimatta eteläsavolaisen leivän kuluttajilta saama kiitos ja ylistys ovat huomion arvoisia ja merkillepantavia. Mitä leipäpuolella on tehty oikein tai toisin kuin muilla sektoreilla? Miten se on jäänyt niin paikallisten kuin vapaa-ajan asukkaiden mieliin niin tiukasti ja positiivisesti? Miten siitä voisi oppia tai hyötyä myös muut tuoteryhmät?

Kuluttajaryhmäkeskustelut järjestettiin osana Luonnonvarakeskuksen koordinoimaa Kilpailukykyinen ja uusiutuva elintarvikeala Etelä-Savossa 2030 (KILTU). Hanketta rahoittaa Etelä-Savon maaseuturahasto (EMR). Lisätietoa hankkeesta: https://www.luke.fi/projektit/kiltu-kilpailukykyinen-ja-vaha/

 

Lotta Heikkilä

Tutkija

Luonnonvarakeskus

Elintarvikealan vuosiseminaari 13.12.2016 Helsingissä – osallistu tai seuraa lähetystä

01.12.2016 Ajankohtaista | Kirjoittanut: yllapito

Elintarvikealan vuosiseminaari järjestetään 13.12.2016 Helsingissä. Yhteistyö, kansainvälistyminen ja uudet innovatiiviset toimintatavat ovat keskeiset teemat tämän vuoden Lähiruokafoorumissa ja Elintarviketeollisuuden vuosiseminaarissa. Tilaisuudessa julkistetaan myös elintarviketeollisuuden toimialaraportti.

Seminaari on maksuton ja sitä voi seurata myös webcasting-lähetyksenä. Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu tilaisuuteen (myös webcasting-lähetykseen) 5.12.2016 mennessä tästä

Elintarvikemarkkinoilla kireää, luonnontuoteala nousussa

09.06.2016 Ajankohtaista | Kirjoittanut: yllapito

TEM Toimialapalvelu on julkaissut 2.6.2016 verkkosivuillaan katsaukset elintarviketeollisuuden ja luonnontuotealan lähiaikojen näkymistä. Katsaukset ovat laatineet toimialapäälliköt ELY-keskuksissa. Suomen elintarvikesektorin markkinatilanne on edelleen haastava ja kilpailu kireää. Kuluttajien ostovoima on hiipunut ja kotimainen hintakilpailu jatkuu. Elintarviketeollisuudessa työpaikat ovat kuitenkin säilyneet ja yritykset hakevat kannattavuutta uudistumisesta, tuoteuutuuksista ja tuotannon tehostamisesta. Elintarvikekaupassa keskittyminen näyttää jatkuvan Keskon ostettua Suomen Lähikaupan, mutta toisaalta elintarvikekaupassa on nousemassa monikanavaisuus mm. uusina verkkokauppoina ja REKO-renkaina.

Lue lisää TEM toimialapalvelun verkkosivuilta

Luonnontuotealalla on positiiviset suhdannenäkymät. Investoinnit ovat lisääntyneet ja yrittäjät hakeutuvat kehittämishankkeisiin, joilta toivotaan apua tuotekehitykseen ja vientiin. Yritysten määrä kasvaa sekä jalostuksessa että hyvinvointiin ja terveyteen suuntautuneilla luonnontuotteiden tuotannossa.

Lue lisää TEM toimialapalvelun verkkosivuilta