Ajankohtaista

Kuluttajien mielissä eteläsavolaisen ruoan kärjeksi profiloituu leipä

19.01.2017 Blogi | Kirjoittanut: yllapito

Ah, niin on tuo leipä Etelä-Savon ihanaa

Se muistot tuo mieleen ja hymyn huulille saa.

Se on tuoretta, maukasta ja aitoa.

Sen tekeminen vaatii asennetta, tunnetta ja taitoa.

On siinä ruis tuoretta ja saatavuus aukoton

On leipä maakunnan ruokatarjoaman kruunu kiistaton!

 

Tämän oodin hengessä kuluttajat kommentoivat eteläsavolaista leipää lähes yhteen ääneen loka-marraskuussa järjestetyissä kuluttajaryhmäkeskusteluissa. Keskusteluihin osallistui sekä eteläsavolaisia kuluttajia että pääkaupunkilaisia, jotka viettävät vapaa-aikaansa Etelä-Savossa.  Keskusteluihin osallistui yhteensä 32 kuluttajaa Savonlinnasta, Mikkelistä ja pääkaupunkiseudulta.

Mielenkiintoista eteläsavolaisen leivän saamissa kehuissa on se, että leipä kehuineen spontaanisti esiin kaikissa neljässä ryhmässä ja etenkin se että kuluttajia ei pyydetty puhumaan leivästä tai kommentoimaan sitä, vaan kertomaan yleisesti eteläsavolaisesta ruoasta. Keskustelijat kertoivat leivän olevan maukasta, aitoa, tuhtia, rehtiä, valmistettu tuoreesta rukiista, sen koettiin säilyvän erityisen pitkään ja vaikka mitä muuta.

Eteläsavolaisesta leivästä haaveillaan jopa pääkaupunkiseudulla arjessa, vaikka muuten eteläsavolaisia tuotteita halutaankin keskustelijoiden mukaan pääasiassa kuluttajaa vapaa-ajalla Etelä-Savossa. Eteläsavolaiseen leipään liittyy vahvoja tunteita ja uskomuksia. Uskotaan, että täällä leipään käytetään vain tuoretta ruista. Leipä koetaan säilyvänkin pidempään ja vanhentuneena siinä maku vain paranee. Paikallisruoka, lähiruoka, maakunnan ruoka – millä tahansa nimellä sitä halutaankin kutsua – näyttää Etelä-Savossa kiteytyvän ja konkretisoituvan leipään. Sen sijaan keskusteluissa jopa harmiteltiin sitä miten näin Järvi-Suomessa asuttaessa järvikalan saatavuus on niin kovin vaihtelevaa.

Etelä-Savossa on toki leipomoalan yrityksiä eniten verrattuna muihin elintarviketuotantosuuntiin. Leipomotoimintaa harjoittavia yrityksiä oli Etelä-Savossa 45 kappaletta vuonna 2015 (ennakkotieto enokenum.fi) ja viljaa viljeltiin samana vuonna 338 tilalla yhteensä reilulla 24 000 hehtaarilla. Seuraavaksi eniten elintarvikkeita valmistavia yrityksiä oli teurastus- ja lihanjalostussektorilla; niitä oli vuonna 2015 20 kappaletta. Tästä lukumääräisestä ylivoimasta huolimatta eteläsavolaisen leivän kuluttajilta saama kiitos ja ylistys ovat huomion arvoisia ja merkillepantavia. Mitä leipäpuolella on tehty oikein tai toisin kuin muilla sektoreilla? Miten se on jäänyt niin paikallisten kuin vapaa-ajan asukkaiden mieliin niin tiukasti ja positiivisesti? Miten siitä voisi oppia tai hyötyä myös muut tuoteryhmät?

Kuluttajaryhmäkeskustelut järjestettiin osana Luonnonvarakeskuksen koordinoimaa Kilpailukykyinen ja uusiutuva elintarvikeala Etelä-Savossa 2030 (KILTU). Hanketta rahoittaa Etelä-Savon maaseuturahasto (EMR). Lisätietoa hankkeesta: https://www.luke.fi/projektit/kiltu-kilpailukykyinen-ja-vaha/

 

Lotta Heikkilä

Tutkija

Luonnonvarakeskus

Kun HACCP ei enää riitä

29.12.2016 Blogi | Kirjoittanut: Sanna

Luota, mutta todenna, sillä kaikki ei todellakaan ole sitä miltä näyttää.

Tämä jäi erityisesti mieleen hollantilaisen pörssilistatun vähittäiskauppayrityksen Aholdin laatujohtajan Anita Scholte op Reimerin puheenvuorosta Food Fraud Symposiumissa Wageningenin yliopistolla kesäkuussa 2016. Scholte op Reimerin mukaan HACCP-koulutus (Hazard Analysis of Critical Control Points) ei ole riittävä ruokaväärennöstapausten havaitsemiseen. Siksi Aholdilla on käytössä HACCP:n lisäksi TACCP  (Threat Analysis Critical Control Points) ja VACCP  (Vulnerability Analysis Critical Control Points) järjestelmät. Lisäksi ko. valvontatyöhön on resursoitu erikseen oma auditoija. Luomutuotteet Anita Scholte Op Reimer luokittelee korkean riskin tuotteiksi. Luomukampanjoiden aikaan Aholdin sisäänostajat ovat valppaina. Suuren kysynnän tyydyttäminen ja pelko joutua tarjoamaan sisäänostajalle ”ei-oota” voi houkutella tavarantoimittajaa myymään tavanomaista luomuna.

Lisäjärjestelmiä käyttöön

Ylitarkastaja Jussi Peusa Eviran tuoteturvallisuusyksiköstä toteaa olevansa Scholte op Reimerin kanssa samaa mieltä siitä, että pelkästään HACCP-koulutus ja HACCP-periaatteen soveltaminen ei riitä tunnistamaan mahdollisia ruokapetoksista aiheutuvia vaaroja. Itse asiassa HACCP-järjestelmää ei ole siihen Peusan mukaan alun perin suunniteltukaan. Monet globaalit elintarvikeyritykset laajentavatkin elintarviketurvallisuuden hallintajärjestelmäänsä Aholdin tapaan VACCP- ja TACCP-lisäjärjestelmillä, jotta yrityksen toimintaan kohdistuvat ruokapetokset havaittaisiin ajoissa ja ennakoiden.

Euroopan yhteistyöverkko paljastaa

Peusan mukaan eri viranomaisten kesken VACCP:sta tai TACCP:sta ei ole Suomessa vielä juuri keskusteltu, mutta itse hän pitää VACCP:ia Suomen lähtökohdat huomioon ottaen ”nopeammin jalkautuksen tarpeessa olevana”. Elintarvikeväärennösten ja -petosten ennaltaehkäisy ja tunnistaminen vaatii myös viranomaisilta uudenlaisia, perinteisestä elintarvikevalvonnasta poikkeavia työtapoja ja valvontamenetelmiä ja myös entistä tehokkaampaa eri viranomaisten välistä yhteistyötä. Vuonna 2013 aloitettiin säännöllinen tiedonvaihto ruokaväärennöksistä Food Fraud Networkin (FFN) kautta EU:n jäsenmaiden kesken ja tähän mennessä ruokapetoksia on raportoitu yli 200. Informaation välittämisen parantamiseksi ja yhteistyömuotojen tehostamiseksi onkin Peusan mukaan tehty Evirassa ahkerasti työtä kuluneen vuoden aikana.

Kaikkea väärennetään

Symposiumissa kävi ilmi, että eniten väärennetään ja muokataan yrttejä ja mausteita, oliiviöljyä, kalatuotteita, maitotuotteita, lihatuotteita, kasvirasvoja, pähkinöitä, hunajaa ja mereneläviä. Eli siis lähes kaikkia elintarvikkeita. Eräs mielenkiintoinen ruokaväärennöksiin ja erityisesti mausteisiin liittyvä ympäristö on nettimyynti. Belfastilaisen Queensin yliopiston tekemän tutkimuksen mukaan nettimyynnissä liikkuvista oreganomausteista jopa 24 % ei ole sitä mitä luvataan.  Oreganosta liikkuu jopa 100 % väärennöksiä, jolloin oreganona on saatettu myydä esimerkiksi kuivattuja oliivipuun lehtiä.

Jos puuroriisi kelluu, on se muovia

Ruokaväärennösten määrä globaaleilla elintarvikemarkkinoilla on kasvussa. Väärennösten aiheuttaman rahallisen menetyksen arvo on n. 30-40 mrd US dollaria vuosittain. Kuluttajan kannalta huolestuttavaa on, että yhä useammin väärennösten taustalla on organisoituneita rikollisryhmiä. Eikä näitä ryhmiä kiinnosta yhtään väärennösten elintarvikekelpoisuus. Muovi ja erilaiset muovihartsit ovat osoittautuneetkin varsin näppäriksi materiaaleiksi ruokaväärennöksiä tehtailtaessa. Vuonna 2011 Etelä-Koreassa raportoitiin väärennetystä riisistä, joka oli tehty perunatärkkelyksestä ja muovista. Väärennöksen aitous viimeisteltiin riisiaromilla. Varsin aidontuntuinen keräkaali ja kananmuna syntyvät muovista myös. Muovipussien uusiokäyttö ja kierrätys kunniaan, mutta ei tällä tavalla.

Marjo Särkkä-Tirkkonen

Helsingin yliopisto/Ruralia-instituutti

 

Puujuomista viennin kärkituote?

14.12.2016 Ajankohtaista, Blogi | Kirjoittanut: Taina

Puuvesistä on tulossa trendikäs superjuoma. Meillä puupohjaiset juomat ovat olleet käytössä jo vuosikymmeniä. Nyt ne on huomioitu myös kansainvälisillä markkinoilla.

Lehtipuiden solukoissa virtaa kasvukauden alussa maitiaisnestettä, jota kutsutaan mahlaksi. Eniten mahlaa saadaan vaahterasta ja koivusta. Vaahteran mahlasta valmistettuja juomia markkinoidaan laajasti maailmalla. Koivusta mahlaa on juoksutettu Suomessa jo vuosikymmeniä ja monet yritykset vievät sitä myös ulkomaille. Koivunmahlaa nautitaan sellaisenaan sekä käytetään viinien ja kuohuviinien raaka-aineena.

Juomateollisuudessa on eletty viime vuosina nousukautta ja juomavalikoimat ovat kasvaneet vauhdilla. Luonnollisuus on keskeinen juomien trendi – suositaan raakoja ja kylmäpuristettuja sekä luonnonläheisiä mielellään kasvipohjaisia tuotteita. Tähän trendiin puupohjaiset juomat sopivat hyvin. Suurin osa suomalaisista puujuomista on lisäksi sertifioitua luomua, mikä lisää kuluttajien luottamusta tuotteisiin. Kasvipohjaisia aineosia pidetään muutenkin puhtaimpina, turvallisimpina ja luotettavimpina vaihtoehtoina.

koivuja

Tohmajärveläinen Nordic Koivu on valmistanut koivunmahlajuomaa parikymmentä vuotta. Yritys on keskittynyt vahvasti tutkimus- ja tuotekehitystyöhön sekä koivunmahlan markkinointiin maailmalla. Nousussa olevan puuvesitrendin myötä kansainväliset suuret juomayhtiöt ovat kiinnostuneet koivunmahlasta. Nordic Koivun tuotannosta 97 % menee vientiin. Koivu tuottaa keväisin mahlaa keskimäärin viisi litraa vuorokaudessa. Taatakseen raaka-aineen riittävän saannin Nordic Koivu on solminut yhteistyösopimuksen metsätalouteen erikoistuneen Tornator Oy:n kanssa.

Pieksämäkeläinen Mahla Forestin nimi viittaa sen päätuotteeseen koivunmahlaan, joka on pari vuotta vanhan yrityksen päätuote. Yrityksen uutuustuote on alkoholiton kuusenkerkkä kuohujuoma Lagrima Arctica (suomennettuna italiasta arktinen kyynel). Kuusenkerkkää on käytetty reilu kymmenen vuotta juomien raaka-aineena. Perinteisestihän kuusenkerkistä on keitetty siirappia. Nykysin kuusenkerkistä valmistetaan alkoholittomien kuohujuomien lisäksi kuohuviiniä sekä likööriä.

Siikaisten kunnassa sijaitseva Ravintorengas on valmistanut Karin Havupuu-uutejuomaa 40 vuoden ajan. Punainen väri ja raikas maku tulevat nuorten mäntyjen kuoresta ja nilasta sekä lähdevedestä. Juoman resepti perustuu vanhaan suomalaiseen perimätietoon. Tuote on ollut vuodesta 2012 lähtien myös luomusertifioitu. Luontaiselintarvikemarkkinoilla Karin Havupuu-uutejuoma on niittänyt mainetta saamalla vuosina 2003 ja 2010 Vuoden luontaiselintarvike Suomessa -kunniamerkin.

Pieksämäkeläinen Mahla Forest valmistaa myös luontaisesti tuotettua Havupuujuomaa. Mahla Forest on yhdistänyt juomaansa katajaa, kuusta ja mäntyä. Tavoitteena on saada näiden kaikkien tehoaineet yhdistettyä juomaan. Seinäjoella toimiva Eevia Oy on puolestaan kehitellyt erilaisia luonnontuotteisiin perustuvia tuotteita muun muassa männynkuorijuoman nimeltään Pine Bark.

Myös ulkomailla on alettu kehittämään suomalaisista puista saaduista raaka-aineista erilaisia tuotteita. Saksassa toimiva Buddha Water -niminen yritys valmistaa suomalaisesta koivunmahlasta hiilihapotettuja vesiä, joiden makuina on muun muassa kirsikka, mango, hibiscus, karpalo ja sitruuna-lime.

Puupohjaiset juomat eivät ole uusia asia Suomessa, sillä kansanperinteessä on uskottu puujuomien terveysvaikutuksiin. Kansanparannuksen rinnalle on saatu nyt myös tutkittua tietoa, sillä Turun yliopistossa tarkastettiin vuonna 2015 Lauri Polarin väitöskirjatutkimus havupuu-uutteen terveysvaikutuksista. Tutkimuksen mukaan päivittäinen annos männyn sisäoksauutetta hidasti eturauhassyövän kasvua. Polarin tutkimuksen mukaan havupuiden metsäteollisuuden sivuvirrat tarjoavat mahdollisuuksia eristää yhdisteitä terveydellisiin tarkoituksiin osana modernia biotaloutta. Esimerkiksi havupuiden hemiselluloosa on huonosti hyödynnetty ainesosa.

Toukokuussa valtakunnallisilla elintarvikepäivillä myös puuvedet olivat esillä. Muun muassa Juha Kurkinen käsitteli puuvesiä yhtenä mahdollisuutena Suomen kasvuun. Kurkinen kehotti miettimään vanhojen tuttujen raaka-aineiden uusia käyttötarkoituksia yhdistettyinä tekniikoihin, joilla voidaan hyödyntää pohjoisen luontomme erottavia ominaisuuksia. Suomella on tarjota luotettava toimintaympäristö, puhdas luonto ja puhtaat prosessit. Biotalouden kärkihankkeena voisivat olla puuvesipohjaiset juomat, joihin makua saataisiin kenties luonnonmarjoista.

Lauri Polarin väitöskirja on julkaistu sähköisenä: https://www.doria.fi/handle/10024/104374

Taina Harmoinen, Mikkelin ammattikorkeakoulu

Lähiruokaa mökille – Etelä-Savon vapaa-ajan asukkaiden ruokaostoskäyttäytymistä selvitettiin

25.10.2016 Ajankohtaista, Blogi, Julkaisu | Kirjoittanut: Taina

etela-savon_lahiruokatuotteitaSuomalaiseen vapaa-ajan asumiseen ja mökkeilykulttuuriin kuuluu olennaisena osana ruoka. Vapaa-ajan asukkaiden ruokaostoilla, erityisesti paikallisesti tuotteisiin kohdistuvilla, on suuri taloudellinen merkitys sellaisissa mökkivaltaisissa maakunnissa kuin Etelä-Savo. Mikkelin ammattikorkeakoulussa tehdyssä tutkimuksessa selvitettiin, millä tavoin vapaa-ajan asukkaat kokevat lähiruoan, millä perusteella he valitsevat ruokaostospaikan ja miten he suhtautuvat uusiin digitalisoituvan maailman mukanaan tuomiin ruoan ostotapoihin.

Tutkimuksen kohderyhmänä olivat Etelä-Savossa mökin omistavat vapaa-ajan asukkaat, joiden vakinainen asunto sijaitsi maakunnan ulkopuolella. Heidän ruokaostoskäyttäytymistään selvitettiin kirjekyselynä ja sitä täydentävinä henkilökohtaisina haastatteluina.

Tulokset osoittivat, että ruokaostokset halutaan tehdä mahdollisimman helposti mökkimatkareitin tai mökin läheisyydessä olevassa ruokakaupassa, jossa valikoimat ovat riittävän kokoiset.  Lähiruoan ostaminen mökillä ollessa koettiin tärkeäksi ja mielikuva lähiruoan laadusta oli erittäin positiivinen.  Keskeisiksi lähiruoan käytön esteiksi osoittautuivat tiedon puute lähiruoan ostopaikoista ja mielikuva lähiruokatuotteiden vaikeasta saatavuudesta.

Ruoan verkko-ostaminen tai sen kokeileminen ei kiinnostanut valtaosaa vapaa-ajan asukkaista (79 %), vaikka internetyhteys oli käytettävissä. Tilaa ja nouda -palvelu sai kuitenkin erityisesti henkilökohtaisissa haastatteluissa kannatusta. Tärkeimmäksi syyksi verkko-ostamisen vähäiseen halukkuuteen osoittautui verkko-ostamisen rajoitettu mahdollisuus nähdä ja kosketella valittavia tuotteita. Verkko-ostamiselle ei todettu selkeää tarvetta, ja kaupassa käynti nähtiin sosiaalisen vuorovaikutuksen muotona, jota moni piti tärkeänä osana vapaa-ajan asumista.

Tuotteiden saatavuus ja viestintä kehittämishaasteina

Lähiruoan käyttäjinä vapaa-ajan asukkaat ovat potentiaalinen asiakasryhmä. Vapaa-ajan asukkaiden ostoskoreihin voi päätyä nykyistä enemmän lähiruokatuotteita, jos näiden tuotteiden saatavuutta parannetaan sekä lisätään ja kohdennetaan oikein niihin liittyvää viestintää. Suotuisin lähiruoan tarjontapaikka enemmistölle vapaa-ajan asukkaista on mökkireitillä tai mökkipaikkakunnalla oleva ruokakauppa tai laajan valikoiman lähiruokakauppa. Lähiruokavalikoimaa ja erityisesti sen näkyvyyttä myymälätilassa tulisi selvästi parantaa sekä huomioida lähiruoka paremmin muussa kaupan markkinointiviestinnässä.
Lähiruokatuottajien omista myyntipaikoista viestiminen tulisi keskittää yhteen lähiruokasivustoon. Hyvä pohja tälle on jo olemassa www.aitojamakuja.fi –sivuston muodossa. Sivuston kattavuutta ja tunnettuutta tulisi kehittää ja varmistaa sen ylläpitoon tarvittavat resurssit.

Aiheesta on saatavana lisätietoa juuri ilmestyneestä tutkimusraportista: http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/116165/URNISBN%209789515885531b.pdf?sequence=3

Pekka Turkki
TKI-asiantuntija
Mikkelin ammattikorkeakoulu

Kuluttaja ostaisi suoraan tuottajalta, kuka ujostelee?

05.07.2016 Ajankohtaista, Blogi | Kirjoittanut: Sanna

Kuluttajien suoramyyntiä kohtaan ilmaisema kiinnostus on muuttumassa oikeiksi ostoiksi, iloittiin Maaseudun Tulevaisuuden pääkirjoituksessa 1.7.2016 (linkki). Tuoreen tutkimuksen mukaan (MT 29.6.2016) lähes kaksi kolmasosaa suomalaisista on ostanut ruokaa suoraan tuottajalta viimeisen vuoden aikana ainakin kerran. Näistä ostajista noin 40 prosenttia aikoo edelleen lisätä ostojaan. Suomalainen kuluttaja arvostaa yhä enemmän laatua, jonka kriteerejä ovat puhtaus, maku ja ympäristöarvot. Lähiruokaostot toreilla ja tiloilla ovat kasvussa, mutta verkkokaupan osuus on edelleen pieni.

”Kuluttajat ovat innostuneet suoramyynnistä, mutta tilalliset ujostelevat!”

Näin kertoi Yle (4.7.2016), jonka mukaan Savonlinnan Reko-piiri kaipaa mukaan lisää ruuantuottajia. Lyhenne REKO tulee sanoista Rejäl Konsumtion, joka tarkoittaa reilua kuluttamista. Reko-rinkiin liittynyt kuluttaja näkee tuottajan Facebook-ryhmässä ilmoittaman tuotetarjonnan ja tekee siellä tilauksensa ennakkoon. Tuottajat tulevat kerralla sovittuun paikkaan, josta ostajat hakevat tilaamansa ruuan suoraan sen tuottajilta. Mitä enemmän ringissä on mukana tuottajia, sitä enemmän tulee paikallista ruokaa suosivia asiakkaita ja sen myötä myyntiä yrittäjille. Jos haluat Reko-rinkiin asiakkaaksi, etsi Facebookissa ryhmää hakusanoilla ”REKO” ja paikkakunta. Tällä hetkellä Reko-piiri löytyy Etelä-Savossa Savonlinnasta, Varkaudesta, Juvalta, Mikkelistä, Pertunmaalta ja Mäntyharjulta.

Ujostelevatko kuluttajat?

Kuluttaja saattaa ujostella Facebook-ryhmään liittymistä, ehkä myös koko naamakirjaa. Jos ei liity fb-ryhmään, voi lähiruokaa hakea torilta! Toreilta löytää varmasti lähiruokaa, mutta mistä kuluttaja löytäisi ne maatilojen myyntipisteet ja tilapuodit, josta voi itse käydä ostamassa? Googlaamalla saattaa saada osuman tai sitten ei! Onneksi nettisivustoja tulee koko ajan lisää ja seuraavassa on niistä muutamia oivallisia esimerkkejä:

* Aitoja makuja (www.aitojamakuja.fi) on kuluttajia ja yrittäjiä palveleva sivusto, joka auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset eri puolilta Suomea. Aitoja makuja –sivuilta löytyy monia käytännön oppaita yrittäjille (kts. aitojamakuja.fi > Ammattilaiset). Kuluttaja löytää ostopaikat monipuolisen hakutoiminnon avulla: aitojamakuja.fi > Haku. Tällä sivustolla hakua pystyy rajaamaan monella tavalla, kannattaa kokeilla!

* Lähi- ja luomuruoka (www.lahijaluomuruoka.fi) on verkkosivusto, jonka tarkoituksena on edistää lähi- ja luomuruoan myyntiä Suomessa. Sivusto palvelee sekä kuluttajia että tuottajia toimimalla linkkinä lähi- ja luomuruoan ystävien välillä.

* Ruokaa Suomesta (www.ruokaasuomesta.fi) on uusi suoramyyntipalvelu, jossa tuottajat myyvät suomalaista lähiruokaa suoraan asiakkailleen. Palvelu tähtää lähituotannon ja kuluttajien tuomiseen yhteen. Kesän aikana palveluun kerätään lähiruuan tuottajia ja palvelun markkinointi käynnistyy. Tämä palvelu tulee toimimaan kuluttajille myös mobiilipalveluna ja toimitukset voidaan tehdä myös postin kautta.

* Avoin maaseutu –palvelu (www.avoinmaaseutu.fi ) myy jalostettuja ja pakattuja tuotteita verkkokaupassa ja maksu toimii verkkopankissa. Sivujen www.avoinmaaseutu.fi kautta löytyy myös tilapuoteja, suoramyyntiä ja tilojen järjestämiä tapahtumia. Myös tilaesittelyjä voi etsiä tämän sivuston kautta!

Mikkelin seudulla liikkuvat voivat käydä ostamassa paikallista ja lähellä tuotettua ruokaa esimerkiksi Otavasta. Vanhan koulutilan alueelta löytyy Ravintola Vileen yhteistyökumppaneineen perustama Otava Food Factory. Katso tarkemmat tiedot herkullisesta valikoimasta ja aukioloajoista: http://vilee.fi/otava-food-factory/. Yllä olevista hakupalveluista löytää myös monet muut lähiruuan tuottajat, kannattaa tutustua paikallisiin ja herkutella lähiruualla!

Mansikka-aika on nyt!

Mansikka on merkittävin Suomessa myytävä marja ja tänä vuonna sen satokausi on kaksi viikkoa aikaisemmassa keskivertokesään verrattuna. Vesikelit varjostavat varhain alkanutta mansikkakautta, kirjoitti Yle 5.7.2016 . Mansikan pääsatokauden arvioidaan alkavan maan keskiosissa kuluvalla viikolla. Mikäli sateet ovat pääosin kuuroluonteisia, niistä ei ole kypsyville marjoille suurta haittaa. Mansikoita voi poimia sateellakin, joten kuluttajan kannattaa myös sateella etsiä lähialueelta itsepoimintaa tarjoava mansikkatila.

Poimijan on syytä toimia ripeästi, sillä satokausi saattaa olla viimevuotista lyhyempi! Edellä mainittujen hakupalveluiden lisäksi marjatilojen etsintään voi käyttää Hedelmän- ja marjanviljelijäin liiton (www.marjat.fi) sivuilta löytyvää tilahakua (kts. > Suoramyynti). Sieltä löytyy suoramyyntitiloja ja esimerkiksi mansikkaisia reseptejä. Kokeillaan mansikkareseptejä ja säilötään mansikat pian!

 

 

 

 

Kesän maut juomiin

21.06.2016 Ajankohtaista, Blogi | Kirjoittanut: Taina

Juomista on tullut suosittuja välipaloja ja jopa aterioita. Etelä-Savon marjat ja kasvikset sopivat erinomaisesti erilaisten juomien raaka-aineiksi ja tuoreena niiden maut ovat parhaimmillaan. Kokeile, nauti ja ihastu!

Tuoreiden ja jäähdytettyjen juomien kulutus kasvoi monissa EU-maissa 5-15 % vuonna 2014. Stefan Töpfl, joka työskentelee German Institute of Food Technologies –yrityksessä, listaa artikkelissaan The world of food ingrediens –lehdessä (March 2016) tulevaisuuden juomia ja teknologian merkitystä juomien valmistuksessa. Kuluttajan ostopäätökseen vaikuttavat yhä enemmän juomien tuoreus ja vihreys. Juomien raaka-aineina suositaan raakoja ja kylmäpuristettuja tuotteita.

Vuonna 2014 EU:n alueella tuotettiin yli 6 miljoonaa litraa tuoreista hedelmistä ja kasviksista valmistettua juomaa. Valtaosa juomista on hedelmäpohjaisia, mutta nousevana trendinä ovat kasvispohjaiset juomat.

Parhaimmat juomat valmistuvat tuoreista hedelmistä ja vihanneksista. Meillä kasvukausi monien raaka-aineiden osalta rajoittuu kesään. Kasvihuonetuotteet onneksi tuovat iloa ja väriä myös talvisiin juomiimme. Hedelmien ja vihannesten tuoreena säilymiseen ja ympärivuotiseen helppoon käyttöön on kehitelty valmistustekniikoita, kuten kylmäpuristusta, joilla saadaan raaka-aineiden ravintoarvo säilymään mahdollisimman hyvin.

Yhtenä nousevana trendinä elintarvikealalla on ollut raakaruoka, jonka Stefan Töpfl nosti esille myös juomien kohdalla. Raakaravitsemuksessa suositaan mahdollisimman vähän prosessoituja yleensä kasviperäisiä raaka-aineita. Raakaruoka on nimensä mukaisesti raakana syötävää ruokaa. Kypsennys voi olla korkeintaan 40-46 asteiseksi.

Etelä-Savo on kasvisten ja marjojen aarreaitta. Meillä tuotetaan yli puolet Suomen rapeakeräsalaattien ja ruukkubasilikan kokonaiskulutuksesta. Myös punakaalia ja parsakaalia viljellään paljon, samoin luomukaalia, -sipulia ja -porkkanaa. Marjoista tuotantomääriltään merkittävimmät ovat punaherukka, vadelma ja tyrni.

Etelä-Savon upeita raaka-aineita kannattaa käyttää mahdollisimman paljon kasvukauden aikana. Tuoreet kasviksemme ja marjamme sopivat erittäin hyvin myös erilaisten juomien raaka-aineiksi.

Vihersmoothie, n. 2:lle
1 keskikokoinen omena
n. 1/2 dl baby pinaattia
n. ½ dl parsakaalia
pari lehtikaalin lehteä
0,5 kurkku
2 dl omenamehua laimentamiseen
muutama jääpala
Paloittele ainekset tehosekoittimeen ja pyöräytä sileäksi juomaksi. Kaada laseihin ja tarjoa välittömästi.

Marjasmoothie (marjoja voi käyttää oman maun mukaan), n. 2:lle
3,5 dl kaurahiutaleita, 0,7-1 l vettä – liota (yön yli)
(1 tl vaniljasokeria, 1 vaniljatanko raastettuna tai 1 tl vaniljauutetta)
200 g mustaherukkaa
100 g mansikoita
100 g puolukoita
raakahunajaa mauksi
2 dl tai enemmän marja- tai omenamehua halutun paksuuden säätelyyn
Mittaa ainekset tehosekoittimeen ja pyöräytä sileäksi juomaksi. Kaada laseihin ja tarjoa välittömästi.

(Mikkelin ammattikorkeakoulun restonomiopiskelijat työstivät nämä juomat maistiaisiksi Ruoka-Saimaa -tapahtumaan 4.4.2016.)

Taina Harmoinen, Mikkelin ammattikorkeakoulu

Luomu Road Show -kiertue vauhdissa

12.02.2016 Ajankohtaista, Blogi | Kirjoittanut: Taina

Vuonna 2020 ammattikeittiöissä tarjottavasta ruoasta viidennes, 20 %, tulisi olla luomua, mikäli luomualan kehittämissuunnitelma toteutuu. Tällä hetkellä luomun käytössä ollaan noin 5 prosentissa. Kaupan sektorilta kantautui viime viikolla iloisia uutisia: luomuelintarvikkeiden myynti on kasvanut 7 %. Luomun markkinaosuus on vielä kuitenkin alle 2 %. Ammattikeittiöissä ja kaupan alalla haasteena ovat puutteelliset tiedot siitä, mitä luomun käyttäminen ja käytöstä kertominen keittiöissä ja kaupassa vaatii.

Viesti luomusta oikein -hankkeen tavoitteena on oikeanlaisesta luomuviestinnästä kertominen niin ammattikeittiöille, kaupoille kuin tuleville ruoka- ja elintarvikealan opiskelijoille. Kevään 2016 ensimmäinen luomuviestinnän koulutuskiertue, Luomu Road Show, käynnistyi Turusta ja jatkui siitä Pohjanmaalle. Helmikuussa vuorossa on pohjoinen Suomi ja maaliskuussa Lahti, Tampere ja Hämeenlinna. Kiertue jalkautuu kaikkiaan 15 paikkakunnalle.

Luomu Road Show Seinäjoella

Luomu Road Show -koulutustilaisuus 28.1.2016 Seinäjoella kokosi salillisen luomuviestinnästä kiinnostuneita.

Luomu Road Show -koulutuskiertueella kerrotaan, miten hankintatilanteessa voidaan varmentua luomuelintarvikkeen luomuisuudesta, miten luomuelintarvikkeiden kanssa menetellään ammattikeittiössä ja kaupassa sekä miten luomuelintarvikkeiden käytöstä voi ja pitäisi kertoa asiakkaille.

Jäljitettävyys on tärkein keino varmentaa luomuelintarvike. Koko ketjua ei tarvitse tuntea. Kun jokainen ruokaketjun lenkki omalta osaltaan huolehtii luomun luomuisuudesta oikealla tavalla, niin ketju pysyy aukottamana kuluttajalle saakka.

Luomu Road Show -tilaisuuksista kerätty palaute on ollut todella positiivista. Opettajat ovat toivoneet vastaavanlaisia tilaisuuksia oppilaitoksiin. Hankkeen toimenpiteiden myötä se onkin mahdollista, sillä luomuopetuksen tueksi tuotetaan opetusmateriaalia.

Tilaisuuksissa on ollut ilahduttavasti mukana paikallisia luomuhanketoimijoita. Heidän kauttaan luomuviestintätieto leviää laajasti alueen luomuyrittäjien ja luomua käyttävien keittiöiden ja kauppojen keskuuteen.

Koulutustilaisuuksien asiantuntijana on lehtori Mari Järvenmäki Mikkelin ammattikorkeakoulusta. Esityksen selkeyttä ja Mari Järvenmäen asiantuntijuutta on kiitelty jokaisessa tilaisuudessa. Esityksen materiaali tulee hankkeen kotisivuille www.mamk.fi/luomuviestinta lähipäivinä. Sieltä löytyy Luomu Road Show –materiaalin lisäksi paljon muuta luomuun liittyvää viestintäaineistoa.

Taina Harmoinen, Mikkelin ammattikorkeakoulu

 

Vähäriskisyys käyttämätön valtti

23.11.2015 Blogi | Kirjoittanut: hallinta

Marjo Särkkä-Tirkkonen

Vietin kolme päivää matkailuun ja turismiin liittyvässä konferenssissa Lissabonissa. Teemana koko konferenssissa oli matkailuun ja turismiin liittyvät riskit. Ruokaan liittyi alateema ”Risky Gastronomies and Foodscapes”, jossa oli yhteensä 12 esitystä eri puolilta maailmaa tulleilta tutkijoilta. Ko. teemassa meillä oli esitys liittyen Etelä-Savossa matkaileviin venäläisiin ja heidän käsityksiinsä ruoan aitoudesta. Ko. esitys pohjautui Aalto-yliopiston ja Ekoneum-toimijoiden aiempaan Tekesin osarahoittamaan yhteishankkeeseen ja sen aineistoon.

Lue lisää