Ajankohtaista

Ruoka-ala on merkittävä kansantaloudessa ja Etelä-Savossa

10.07.2017 Ajankohtaista, Blogi | Kirjoittanut: Taina

Ruoka-alan vaikutus on merkittävä

Ruoka-alan vaikutus Suomen kansantaloudelle on merkittävä, sillä ala työllistää lähes 340 000 henkeä, eli 13 prosenttia kaikista työllisistä. Ruoka-ala tuottaa kansantaloudelle arvonlisäystä yli 15 miljardilla eurolla, mikä on lähes 9 prosenttia koko maan arvonlisäyksestä. Ruoka-alan toimialoja ovat maatalous, elintarviketeollisuus, elintarvikekauppa (tukku- ja vähittäiskauppa) ja ravitsemispalvelut. Ruoka-alan työllistävän ja arvonlisäystä tuottavan vaikutuksen lukemissa ovat mukana myös välilliset vaikutukset, kuten tuotannon tukitoimet, liikenne, kauppa ja rakentaminen. Maakunnittain tarkasteltuna ruoka-ala työllistää eniten Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa. Suhteellisesti eniten ruoka-ala tuo arvonlisäystä ja työllisyyttä puolestaan Pohjanmaan ja Hämeen sekä Etelä-Savon ja Pohjois-Savon maakunnissa. Veroja ja muita veroluonteisia maksuja ruoka-alalla kertyy vuosittain yli yhdeksän miljardia euroa valtion, kuntien ja eläkelaitosten kassaan.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) keväällä 2017 toteuttaman selvityksen (Knuuttila & Vatanen 2017) rahoitti kuusi ruoka-alan etujärjestöä (MTK, ETL, PTY, MaRa, SEL, Agronomiliitto). Tutkija Marja Knuuttila avasi meille tutkimuksessa käytettyjen sanojen merkityksiä ja tutkimuksen tuloksia tarkemmin. Ruoka-alasta puhuttaessa käytetään yleisesti samaa tarkoittavia termejä ’ruokaketju’ tai ’elintarvikeala’. Termin ’arvonlisäys’ Knuuttila selkiytti meille näin:

”Yksinkertaisella laskentakaavalla arvonlisäys saadaan vähentämällä tuotannon arvosta sen tuottamiseksi hankittujen tuotteiden arvo. Jäljelle jää korvaus yrityksessä tehdystä työstä eli yrityksessä syntyvä arvonlisäys.”

Kansantalouden tasolla kaikkien yhteiskunnan toimialojen tuottamat arvonlisäykset muodostavat yhteenlaskettuna monelle kenties tutumman bruttokansantuotteen (BKT). Tämän tutkimuksen ruoka-alan tarkastelu ja esimerkiksi toimialakohtainen arvonlisäys sijoittuu siten laajuudessaan yritystaloutta laajemmalle ja kansantaloutta suppeammalle tasolle.

Toimialojen välillä on eroja

Ruokaketjun eri toimialat eroavat tuotannon rakenteeltaan toisistaan. Maataloudessa on paljon yrityksiä ja se työllistää eniten, 83 500 henkilöä. Elintarviketeollisuus käyttää paljon raaka-aineita. Kaupan ja ravitsemispalveluiden toimialoilla on paljon palkattua työvoimaa, kaupassa 61 600 ja ravitsemispalveluissa 68 000 henkilöä. Ruoka-alan välillinen työllistävä vaikutus muilla aloilla on 86 100 työllistettyä henkilöä.

Ruoka-alalta kertyvät verot olivat vuonna 2015 yli 9 miljardia euroa, mikä oli 10 prosenttia kaikista veroista ja veroluonteisista maksuista. Niistä puolet kertyi tuloveroista ja puolet tuoteveroista. Marja Knuuttilan mukaan toimialoittain tarkasteltuna yritystuloverojen ja sosiaaliturvamaksujen osuus on suurin maataloudessa, jossa yrityksiä on paljon. Kun muilla aloilla palkkatyövoimaa on enemmän, on palkkaverojen ja työnantajan sosiaaliturvamaksujen osuus suurempi.

Ruoka-alan välittömät investoinnit olivat 2,3 miljardia euroa vuonna 2015, mikä oli runsas 5 prosenttia kansantalouden investoinneista. Maatalous on suurin investoija sekä euromääräisesti (1,1, miljardia euroa) että tuotannon arvoon suhteutettuna. Elintarvikekaupan ja elintarviketeollisuuden toimialoilla investoinnit olivat noin puolet maatalouden investointien arvosta ja ravitsemispalveluissa investointien arvo oli noin kymmenesosa maatalouden investoinneista.

Etelä-Savossa ruoka-alalla olisi varaa nostaa jalostusastetta

Ruoka-ala on merkittävä joka maakunnassa ja määrällisesti sen koko on suoraan verrannollinen väkilukuun. Etelä-Savon kannalta ruoka-alan työllisyysvaikutus on erityisen merkittävä, koska maakunnassa on vähemmän muuta tuotantoa ja siksi sen suhteellinen osuus korostuu. Etelä-Savossa ruoka-alan välitön työllistävä vaikutus on yli 12 % maakunnan työllisestä väestöstä vuonna 2014. Tämä on viidenneksi suurin osuus maakuntien välisessä vertailussa.

Etelä-Savon maakunnan ruoka-alalla syntyvä välitön arvonlisäysvaikutus vuonna 2014 oli 5,9 % maakunnan kaikesta arvonlisäyksestä. Maakuntien välisessä ruoka-alan arvonlisäyksen vertailussa Etelä-Savo sijoittuu noin puoliväliin, yhdeksänneksi. Kun vertaillaan arvonlisäystä toimialoittain ja maakuntien kesken, havaitaan eteläsavolaisen ruoka-alan painottuvan vahvasti maatalouteen. Maatalouden toimialan Etelä-Savossa tuottaman välittömän arvonlisäyksen suhteellinen osuus on neljänneksi korkein maakuntien vertailussa. Eteläsavolaisen elintarviketeollisuuden ja elintarviketukkukaupan tuottama suhteellinen arvonlisäys on maakuntien vertailussa puolivälin alapuolella, kun taas elintarvikevähittäiskaupan ja ravitsemispalveluiden tuottama suhteellinen arvonlisäys on maakuntien vertailussa puolivälissä.

Marja Knuuttila toteaa, että Etelä-Savossa ruoka-alalla olisi varaa nostaa jalostusastetta. Hyvänä eteläsavolaisen ruoka-alan positiivisena piirteenä Knuuttila mainitsee ravintoloiden myymän lähiruuan:

”Eteläsavolaisten tuotteiden tarjoaminen ravintoloissa on kekseliäs tapa nostaa jalostusastetta. Se luo alueen ruokamainekuvaa ja turisteille tarjoiltaessa toteutetaan ajankohtaista elintarvikeviennin kasvutavoitetta.”

Lisätietoja:

Tulosten julkistamisen yhteydessä Luonnonvarakeskuksen nettisivuilla (www.luke.fi) 30.5.2017 julkaistu uutinen löytyy täältä (linkki).

Tulosten julkistamistilaisuuden striimaus löytyy täältä. (https://livestream.com/Infocrea-fi/ruokaketjun-merkitys)

Julkistamistilaisuuden tulosesitys löytyy pdf-muodossa täältä

Tutkimuksen laajemman tuloskoosteen saa sähköisenä diakoosteena pyydettäessä tutkija Marja Knuuttilalta (marja.knuuttila@luke.fi).

Mitä Suomessa syötiin vuonna 2016? Ennakkotietoja Luken ravintotaseesta

03.07.2017 Ajankohtaista, Uutinen | Kirjoittanut: Taina

Suomalaiset kuluttivat viime vuonna keskimäärin 166 kiloa nestemäisiä maitotuotteita, 81 kiloa lihaa, 80 kiloa viljaa, 67 kiloa hedelmiä ja 64 kiloa vihanneksia. Tiedot ilmenevät Luonnonvarakeskuksen (Luke) ravintotaseen ennakkotiedoista.

Viljan kokonaiskulutus nousi prosentin verran edellisvuodesta. Vehnän kulutus kasvoi vuodesta 2015 noin puoli kiloa henkeä kohti 44,7 kiloon jääden kuitenkin vielä puolitoista kiloa vuoden 2014 kulutuksesta. Kauran kulutus, 6,4 kiloa, nousi samoin puoli kiloa palaten vuoden 2014 tasolle. Myös riisin kulutuksessa oli saman verran kasvua. Sen kulutus oli 5,8 kiloa vuonna 2016. Ruista käytettiin suunnilleen saman verran kuin edellisvuonna, 15,5 kiloa.

Siipikarjanlihan ja kananmunien kulutus kasvoi. Maidon kulutuksen lasku jatkui. Tuoreiden hedelmien kulutus kasvoi noin viisi prosenttia edellisvuodesta reiluun 60 kiloon. Tuoreiden vihannesten kulutusmääräksi viime vuonna arvioidaan vajaa 64 kiloa henkeä kohti, mikä kuitenkin sisältää myös mahdollisen hävikin.

Luken ravintotase on yhteenveto Suomen tärkeimpien elintarvikeryhmien tuotannosta, kotimaisesta käytöstä ja kulutuksesta. Taseessa lasketaan yli 60 tuotteesta kotimainen käyttö tuotannon, varaston muutoksen, viennin ja tuonnin perusteella. Kotimainen käyttö jakautuu edelleen eri käyttötarkoituksiin: eläinrehuksi, siemenkäyttöön, teollisuuden raaka-aineiksi sekä ruokakäyttöön, josta kulutusluvut saadaan jakamalla vuoden keskimääräisellä väkiluvulla.

Tutustu tarkemmin ja lue Luken uutinen täältä: Mitä Suomessa syötiin vuonna 2016?

Luken Ravintotase -tilasto löytyy täältä.

Etelä-Savosta elintarvikkeita Kiinan markkinoille

29.06.2017 Ajankohtaista, Uutinen | Kirjoittanut: Taina

Suomalais-kiinalaisen yhteistyön tärkeäksi osaksi on nousemassa puhdas ruoka ja nimenomaan sen vienti. Asiasta keskusteltiin kesäkuun lopulla Mikkelissä arvovaltaisessa suomalais-kiinalaisessa seminaarissa, jossa oli mukana niin Kiinan kansantasavallan Suomen suurlähettiläs Chen Li kuin Suomen maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä sekä viranomaisia, yrittäjiä ja alan kehittäjiä.

Suomalaisen ruoan etuna on puhtaus, joka perustuu muun muassa meidän elintarvikeviranomaisten tarkkaan valvontaan, tiukkaan salmonellaohjelmaan, antibioottien vähäiseen käyttöön sekä viileän ilmastomme takia tarvittavaan vähäiseen tuholaistorjuntaan.

Puhtaalla ruoalla ja vedellä nähdään selkeinä asiakaskuntina Kiinassa muun muassa raskaana olevat naiset sekä vastasyntyneet lapset. Etelä-Savosta viedään jo elintarvikkeita Kiinaan, esimerkiksi Aten Marja-Aitta vie sinne marjamehuja.

Suomi on Unescon tutkimuksen mukaan vesivaroiltaan paras maa. Puhdas makea vesi on tulevaisuudessa yhä tärkeämpi tuote. Puhtaaseen veteen erikoistunut Polar Spring on brändännyt lähdeveden Kiinan markkinoille.

Maailman luomumarkkinat ovat noin 82 miljardia US dollaria, josta Kiinan osuus on 4 % eli yli 3 miljardia US dollaria. Hyvillä luomutuotteilla on siten kysyntää Kiinassa ja tuo kysyntä tarjoaa hyviä mahdollisuuksia eteläsavolaisten luomuelintarvikkeiden vientiin.

Elintarvikkeiden vienti vaatii osaamista, jota ei välttämättä yksittäisellä toimijalla ole. Kiinan markkinoiden ja erilaisten viranomaismääräysten selvittäminen vie aikaa. Tällä hetkellä esimerkiksi Shenzhen Bilberry Industrial Co. Ltd. ja Pohjolan Mustikka Oy tarjoavat apua suomalaisten ruoka- ja juomatuotteiden maahantuontiin Kiinaan. Johtaja Jia Fu kertoo yhtiöllä olevan toimintaa 60 maakunnassa Kiinassa. Tavoitteena on erityisesti luomuelintarvikkeiden viennin lisääminen Kiinaan.

Etelä-Savon ruokaviesti –hanke järjestää alkusyksystä elintarvikevientiin liittyvän infotilaisuuden. Tavoitteena on löytää elintarvikeviennistä kiinnostuneita yrityksiä ja kartoittaa, minkälaista apua ne tarvitsevat vientitoimintoihinsa.

Lähiruokayrittämisen kannattavuus ja yrittäjien kokemukset

09.06.2017 Blogi, Julkaisu | Kirjoittanut: Taina

Pasi Rikkonen ja Minna Väre, LUKE:

Lähiruokayrittäjät hakevat kilpailuetua tuotteiden erilaisuudella

Lähiruokayritysten kiinnostavuutta lisäävät tällä hetkellä sekä paikallisuuden ja kestävyyden korostaminen että kuluttajien myönteinen mielikuva. Lähiruokaa tuottavat yritykset ovat keskenään hyvin erilaisia. Ne toimivat eri toimialoilla, noudattavat erilaisia toimintamalleja ja käyttävät erilaisia jakelukanavia. Lähiruokaan liittyvän liiketoiminnan kehittämiseksi onkin selkeä tarve tuntea paremmin lähiruokayritysten toimintamalleja, taloudellista tilaa ja tulevaisuuden näkymiä.

Kannattavuus laskussa, mutta yritykset suunnittelevat investointeja

Lähiruokayritysten kannattavuuskehitys näyttää noudattavan maatalouden yleistä kannattavuuskehitystä. Kyselyn perusteella yrittäjät kokevat yritystensä kannattavuuden heikentyneen aikavälillä 2011–2015 ja olevan tällä hetkellä tyydyttävä. Myös saatavilla olevan tilinpäätösaineiston analyysi osoittaa osakeyhtiömuotoisten lähiruokayritysten kannattavuuskehityksen samansuuntaiseksi aikavälillä 2011–2015. Yrittäjät odottavat kuitenkin taloudellisen tilansa kehittyvän parempaan suuntaan lähitulevaisuudessa mm. kannattavuuden odotetaan paranevan.

Vaikka taloudellinen tila on haastava, yrittäjät suunnittelevat ahkerasti investointeja. Kyselyyn vastanneista yrittäjistä yli 60 % suunnitteli tekevänsä investointeja seuraavan viiden vuoden aikana. Suunnitellut investoinnit painottuvat oman tuotantoympäristön uudistamiseen, kuten tuotantokoneisiin, laitteisiin ja kalusteisiin sekä tuotanto-, pakkaus- ja työtiloihin. Investointeja suunnitellaan myös markkinointiin, varastoihin, asiakastiloihin, logistiikkaan ja esimerkiksi lisäpellon hankintaan. Suoramyyntiyritykset suunnittelevat investoivansa erityisesti markkinointiin, perusparannuksiin ja asiakastiloihin.

Laatu ja osaaminen vahvuuksina

Yrittäjät kokevat tärkeimmiksi kilpailueduikseen laadukkaat tuotteet ja yrityksen sijainnin. Lisäksi kyselyvastauksista nousevat esiin hyvä palvelu, erilaisuus ja erikoisuus, maine, luotettavuus ja brändi sekä aitous, vakioasiakkaat ja toimiminen edelläkävijänä. Yrityksen sisäisiksi vahvuuksiksi nähdään erityisesti yrittäjän ammattitaito ja motivaatio.

Lähiruokayritykset ovat usein kooltaan pieniä. Tästä on sekä etua että haittaa. Pienen yrityskoon vahvuutena ovat mm. joustavuus ja nopea reaktiokyky. Toisaalta pienen yrityksen heikkoutena ovat tuotannon pieni volyymi sekä resurssien puute. Yrittäjien mielestä vakiintuneet asiakassuhteet, lähiruoan suosion ja tunnettuuden kasvu, yhteistyöverkostot sekä lähiruoan edistämiseen tähtäävät hankkeet edistävät osaltaan yritystoimintaa.

Suoramyynti käytetyin ja kannattavin jakelukanava

Tuotteiden vaihtoehtoisten jakelukanavien kuten verkkokaupan, torien ja ruokapiirien mielletään yleisessä keskustelussa profiloituvan vahvasti juuri lähiruokaan ja lähiruoan jakelukanaviksi. Tulosten mukaan lähiruokayritysten pääasiallisia jakelukanavia ovat tällä hetkellä suoramyynti ja vähittäiskauppa. Yli kolmannes kyselyn vastaajista ilmoitti suoramyynnin muodostavan yli puolet yrityksensä kokonaismyynnistä. Noin neljänneksellä yrityksistä suoramyynti muodostaa 10–49% kokonaismyynnistä. Suoramyyntiä haluavat kokeilla myös yritykset, jotka eivät sitä vielä käytä.

Suoramyynnin lisäksi yrittäjät pitävät erityisen kannattavana jakelukanavana tuotteiden myyntiä ravintoloille sekä myyntiä toreilla ja markkinoilla. Myyntiä ravintoloille pidetään kiinnostavimpana jakelukanavana myös tulevaisuudessa. Samansuuntaisia tuloksia on saatu myös aikaisemmassa tutkimuksessa, mutta suurta suosiota sen osalta ei ole vielä tapahtunut.

Verkkokauppaan liittyy varauksia

Myös verkkokauppa koettiin aikaisemmassa tutkimuksessa lupaavana ja toiveita herättävänä jakelukanavana, mutta nyt tehdyn kyselyn mukaan sen suosio ei ole korkealla. Päinvastoin, ehkä jopa yllättäen, yrittäjät pitävät omaa tai ulkopuolisen ylläpitämää verkkokauppaa vähiten kannattavana suoramyynnin muotona. Jatkossa olisikin mielenkiintoista selvittää, ovatko myynti ravintoloille ja matkailuyrityksille sekä verkkokaupparatkaisut jääneet kehittämistoimenpiteiden osalta parhaillaan niin paljon huomiota keräävien REKO-renkaiden jalkoihin. Ruokamatkailun lisääntyessä Suomen ruokamatkailustrategian mukaisten kehittämistoimenpiteiden eteenpäin viemiselle tuntuisi kuitenkin olevan kasvavaa kysyntää.

Alueet eroavat toisistaan

Tehdyn kyselyn mukaan myös yritysten taloudellinen tilanne sekä investointisuunnitelmat eroavat toisistaan eri alueilla. Parhaimmaksi taloudellinen tilanne arvioitiin Pohjois-Suomessa, jossa kasvavalla turismilla lienee iso rooli. Tätä tukee lisäksi se, että Pohjois-Suomen yrittäjillä on eniten investointisuunnitelmia. Huonoimmaksi taloudellinen tilanne arvioitiin Etelä-Suomessa ja vähiten investointiaikomuksia oli Itä-Suomessa. Lähiruokayritysten ja niiden liiketoiminnan kehittämiseksi tarvitaan myös jatkossa lisää tutkittua tietoa mm. siitä, miksi jokin jakelukanava tai liiketoimintakonsepti toimii ja miksi ei. Erilaisia hankkeita on käynnissä parhaillaankin eri puolilla Suomea. Näiden hankkeiden tuloksia tulee hyödyntää paitsi kohdealueella myös vertaamalla eri alueilta saatuja kokemuksia keskenään. Näin hankkeista saadaan suurin mahdollinen hyöty oman alueen sekä koko maan lähiruokayritysten vahvuuksien löytämiseksi ja kilpailukyvyn parantamiseksi edelleen.

Kirjoittajat:

Pasi Rikkonen ja Minna Väre toimivat tutkijoina Luonnonvarakeskuksen (Luke) Talous- ja yhteiskunta –yksikössä Mikkelissä ja Helsingissä.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) toteuttamassa ja maa- ja metsätalousministeriön rahoittamassa tutkimuksessa selvitettiin mm. lähiruokayritysten taloudellista tilaa, kilpailukykytekijöitä, investointisuunnitelmia sekä eri jakelukanavien kannattavuutta. Yrittäjille suunnattu kysely toteutettiin vuoden 2016 lopulla.

Linkki tutkimusraporttiin: https://www.luke.fi/wp-content/uploads/2017/04/luke-luobio_24_2017.pdf

Etelä-Savo hienosti mukana ruokamatkailukilpailun finaalissa

08.06.2017 Ajankohtaista, Uutinen | Kirjoittanut: Taina

D.O.-merkintä ja Hotelli Punkaharjun kevätsienet ja –yrtit teemaviikonloput ovat mukana kansallisen ruokamatkailukilpailun 2017 finaalissa. Ruokamatkailukilpailun 13 finalistia valittiin kilpailuun osallistuneiden 73 ehdotuksen joukosta. Finalisteista kuusi parasta palkitaan 6.9.2017.

Etelä-Savossa käyttöön otettu D.O.-merkintä tulee englanninkielisistä sanoista Designation of Origin. Alkuperämerkki kertoo kuluttajille, ravintoloitsijoille ja kauppiaille, että tuote tai raaka-aine on valmistettu tietyllä maantieteellisellä alueella korkeita laatukriteerejä noudattaen. D.O.-merkityt ruokatuotteet ovat saavuttaneet suurta suosiota erityisesti Etelä- ja Keski-Euroopassa.

Hotelli Punkaharju tarjoaa elämyksiä ja tarinoita myös tapahtumien muodossa. Tapahtumia on kehitetty eri vuodenaikoja hyödyntäen. Ruokamatkailukilpailun finaalissa on mukana Hotelli Punkaharjun kevätsienet ja –yritit viikonloput.

Ruokamatkailukilpailu on osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ohjelmaa. Kilpailulla rohkaistaan ruokaan ja matkailuun liittyviä verkostoja kehittämään uutta, paikallisuuteen perustuvaa ruokamatkailutarjontaa. Kilpailuun haettiin yrityksiä ja yhteisöjä, jotka ovat innovatiivisia ruokamatkailun edelläkävijöitä. Kilpailun toteuttajia ovat maa- ja metsätalousministeriö, Visit Finland (Finpro) ja MTK. Kilpailua koordinoi Haaga-Helia ammattikorkeakoulu.

Lisätietoja: ruokamatkailukilpailun finaalista

Ruokaoivallus-kilpailun voittivat supernopea pasta, tomusokerisirotin ja ainesosasanakirja

31.03.2017 Blogi, Uutinen | Kirjoittanut: Taina

Ruokaoivallus-kilpailun elintarvike tai raaka-aine -sarjan palkitut. Edessä oikealla 1. Anna-Maija Rauramaa, vasemmalla 2. Henna Hytönen ja takarivissä 3. tullut joukkue: Santtu Onikki, Sara Kujansuu ja Karl Nieminen. Kuva: Darcmedia/Manu Eloaho

Nuorissa löytyy tietoa ja taitoa innovoida uusia ruokaoivalluksia. Tämän osoitti Etelä-Savon ruokaviesti -hankkeen järjestämä Nuorten valtakunnallinen ruokainnovaatiokilpailu – Ruokaoivallus, johon tuli lähes 90 kilpailutyötä. Kilpailun parhaimmisto palkittiin 29.3.2017 Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoululla.

– Ruokainnovaatiokilpailun tavoitteena oli innostaa nuoria ruoanlaittoon ja erityisesti lähiruoan käyttöön. Kilpailu onnistui upeasti. Kilpailutöitä saatiin lähes 90, joiden laatimiseen osallistui lähes 120 henkilöä. Myös valtakunnallisuus toteutui, koska osallistujat olivat ympäri Suomen, projektipäällikkö Taina Harmoinen Xamkista iloitsee kilpailun onnistumisesta. Kilpailuun osallistujista lähes 30 % tuli Uudeltamaalta.

– Ruoka yhdistää ihmisiä. On hienoa huomata, että Ruokaoivallus-kilpailuun tuli töitä niin tekniikan kuin elintarvikealan opiskelijoilta. Ruoka kuuluu meidän jokapäiväiseen elämäämme, koulutusjohtaja Tuija Pesonen Xamkista totesi palkintojen jakotilaisuuden avauspuheenvuorossaan.

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu järjesti Etelä-Savon ruokaviesti -hankkeessa nuorten valtakunnallisen ruokainnovaatiokilpailun 4.10.2016–28.2.2017 välisenä aikana 16-29 –vuotiaille opiskelijoille. Eri alojen asiantuntijoista koostunut arviointiraati valitsi kolmen sarjan parhaimmiston valintakokouksessaan 17.3.2017. Arviointikriteereinä olivat innovatiivisuus, työn kaupallistaminen, eteläsavolaisen lähiruoan ja lähiruokaketjun hyödynnettävyys sekä ekologisuus ja kestävyys. Kunkin sarjan voittaja saa kilpailun yhteistyökumppaneilta 1000 euron tunnustuspalkinnon ja kahdelle seuraavalle koottiin eteläsavolaisista elintarvikkeista muhkeat tuotepalkinnot.

Nopea proteiinipasta voitti elintarvike tai raaka-aine -sarjan

Anna-Maija Rauramaa voitti elintarvike tai raaka-aine -sarjan nopealla proteiinipastallaan. Kuva: Darcmedia/Manu Eloaho

Espoolaisen Anna-Maija Rauramaan, 20, kehittämä Prosta Proteiinipasta voitti elintarvike tai raaka-aine -sarjan. Prosta Proteiinipasta on runsasproteiininen pasta. Se on gluteiiniton ja laktoositon. Ainutlaatuisen koostumuksensa ansiosta sen keittoaika on vain noin 10–15 sekuntia.

Arviointiraadin mukaan kilpailutyössä on otettu hyvin huomioon kotimaisten raaka-aineiden käyttö ja elintarvikealan trendit. Tuote on innovatiivinen valmistustavaltaan ja sisällöltään. Tuote valmistetaan kotimaisista raaka-aineista ja se on helposti kaupallistettavissa. Arviointiraati kiinnitti erityisesti huomiota tuotteen valmistuksen nopeuteen.

Kilpailutyön tekijä Anna-Maija Rauramaa palkittiin HKScanin lahjoittamalla 1000 euron palkinnolla. Anna-Maija Rauramaa on tekniikan tieteen kandidaatti Aalto yliopistosta.

Juurespohjainen ketsuppi elintarvikesarjan kakkonen

Elintarvikesarjan 2. sijalle tulleen JUURI-juuresketsuppituoteperheen syntyyn on vaikuttanut tomaattiallergia. Sisarukset elintarvikealan opiskelija Henna Hytönen, 29, Seinäjoen ammattikorkeakoulusta kehitti yhdessä Tampereen yhteiskoulun lukiota käyvän Reetta Rossin, 17, kanssa juurespohjaiset ketsupit, joissa ei ole olleenkaan tomaattia. JUURI-juuresketsuppi valmistetaan kotimaisista juureksista. Se on ekologinen, allergiaystävällinen ja hyvänmakuinen. Tuoteperheeseen kuuluu kolme tuotetta: JUURI violetti, oranssi ja valkoinen.

Arviointiraadin mukaan kilpailutyössä on otettu hyvin huomioon kotimaisten ja paikallisten raaka-aineiden käyttö. Tuote on innovatiivinen ja ajan hermolla. Tuote on kaupallistettavissa ja raaka-aineiden puolesta myös ekologinen.

Pakastekuivatuista maustetuista marjoista vientituote

Hämeen ammattikorkeakoulun bio- ja elintarviketekniikan opiskelijat Sara Kujansuu, 20, Karl Nieminen, 26, ja Santtu Onikki, 28, ideoiman maustettu marja-snack Marsu-óla voitti elintarvikesarjan kolmannen palkinnon. Tuote on naposteltavaksi tarkoitettu maustettu tai suolattu ja pakastekuivattu marja-snack.

Arviointiraadin mukaan kilpailutyö on innovatiivinen ja uudenlainen. Tuotteessa hyödynnetään paikallisia elintarvikkeita ja tuote on kaupallistettavissa erityisesti ulkomaan markkinoille.

Arjen innovaatio – tomusokerisirotin voitti valmistus- tai pakkausmenetelmä -sarjan

Lahden muotoiluinstituutissa pakkaus- ja brändimuotoilua opiskeleva Marika Peltola, 24, suunnitteli voittoisasti tomusokerin sirottamiseen sopivan pakkauksen. Pakkauksen sivuilla olevat sisennykset sekä kolmiomainen muoto varmistavat pakkauksen pysymisen kädessä käytettäessä. Pakkauksen kansi on helppo avata ja sulkea.

Arviointiraadin mukaan tomusokerisirotin on innovatiivinen, helppokäyttöinen ja vastaa hyvin arkiseen ongelmaan. Pakkaus helpottaa ruoanlaittoa ja leivontaa. Muotoilu on kaunis ja myyvä tuotteen kaupallistamisen kannalta. Tuote ja pakkaus ovat myös ajan hermolla ja pakkauksessa on otettu huomioon myös ekologinen näkökulma pakkausmateriaalin osalta.

Marika Peltola palkitaan Metos Oy Ab:n 1000 euron tunnustuspalkinnolla.

Pakkausmateriaaleille valmistus- tai pakkausmenetelmä -sarjan muut palkinnot

Uudet ideat pakkausmateriaaleiksi voittivat valmistus- ja pakkausmenetelmäsarjan 2. ja 3. palkinnon. Molemmat palkituista opiskelevat Lahden muotoiluinstituutissa.

Mervi Puustinen, 22, osallistui Ruokaoivallus-kilpailuun Kaurasuklaa tetrapakkauksessa –kilpailutyöllä. Työ palkittiin ideasta pakata suklaa Tetra Pak –materiaaliin. Arviointiraadin mukaan kilpailutyössä on otettu hyvin huomioon pakkauksen ekologisuus ja kestävyys. Pakkauksen design on myös suunniteltu hyvin kaupallistamisen näkökulmasta.

Petteri Tuukkasen, 26, ideoima 3. sijalle tullut kilpailutyö ELO-proteiinipatukka palkittiin myös pakkauksestaan. ELO -proteiinipatukka perustuu suomalaisiin ja lähellä kasvatettuihin raaka-aineisiin. Patukka pakataan muovin sijaan biopohjaiseen kääreeseen.

Arviointiraadin mukaan kilpailutyössä on otettu hyvin huomioon pakkauksen ekologisuus ja konseptina sopii omaan tuoteryhmäänsä hyvin. Myös pakkauksen ulkoasu sopii tuoteryhmään.

Ainesosista kertovat kännykkäsanakirja voitti jakelu tai markkinointi -sarjan

Jakelu tai markkinointi -sarjan voitti Aino Tarkkio (oikealla) ainesosasanakirjalla, 2. Ville Raivio (ei päässyt paikalle) ja 3. oli Lidia Pirilä (vasemmalla). Kuva: Darcmedia/Manu Eloaho

Aino Tarkkion, 24, ideoima Suomi-ruoka-Suomi –sanakirja voitti jakelu tai markkinointisarjan. Ruoka-Suomi-Ruoka sanakirja olisi kännykkäsovellus, jonka avulla tavallinen kuluttaja saa helposti selville elintarvikkeiden ainesosaluettelot. Oudon nimiset aineet voivat pelottaa kuluttajaa ja saada hänet ajattelemaan, että tuote on epäterveellinen. Esimerkiksi punajuuriväristä voidaan käyttää nimiä betalaiini, betaniini ja E162. Sovellus kertoisi ainesosan muut mahdolliset nimet, mitä se on, mikä on sen tarkoitus elintarvikkeessa, miten sitä valmistetaan ja vielä mahdolliset saantisuositukset tai -rajoitukset.

Arviointiraadin mukaan kilpailutyössä on otettu hyvin huomioon kuluttajien ja teollisuuden tarpeet. Idean kaupallistamisen mahdollisuudet ovat hyvät ja se on toimialan kannalta kiinnostava sekä tarpeellinen innovaatio.

Turun yliopistossa elintarvikekemiaa opiskeleva Aino Tarkkio palkittiin Suur-Savon Osuuskaupan 1000 euron tunnustuspalkinnolla.

Ruokahävikkiä vähentävä Etuilmo sai tunnustusta

Englantilaista filosofiaa Helsingin yliopistossa opiskeleva Ville Raivio, 29, ideoi Etuilmon, joka tuli toiseksi jakelu tai markkinointi –sarjassa. Etuilmo on eri koulutuslaitosten verkkosivuille ruokalistan yhteyteen lisättävä sähköinen palvelu, jonka kautta opiskelija voi ennakkoon ruokalistalta valita, mitä aikoo syödä. Tämä helpottaa ruoka-annosten määrän ennakointia ja vähentää hävikkiä.

Arviointiraadin mukaan kilpailutyössä on otettu hyvin huomioon ekologisuus. Innovaatio vastaa hyvin hävikin vähentämiseen ja innovaatiosta on selkeää taloudellista hyötyä eri toimijoille.

Mobiilisovellus yhdistää ateriauskollisuuden ja auttamisen

Lidia Pirilän, 24, ideoima Feeding Finland -mobiilisovellus on täysin uudenlainen kanta-asiakassovellus älypuhelimeen. Sen avulla hyvän tekeminen on tehty helpommaksi. Feeding Finland –sovellus palkitsee asiakkaan sijaan kodittoman Suomessa asuvan henkilön ilmaisella aterialla, osallistuvassa ravintolassa, mukaan otettuna tai asuntolaan tilattuna. Sovelluksen ansaintalogiikka ottaa mallia tutusta ”osta 9 ateriaa, saat 10. aterian ilmaiseksi” –käytännöstä.

Arviointiraadin mukaan kilpailutyössä on otettu hyvin huomioon yhteiskunnallinen näkökulma. Konsepti on hyvä kokonaisuus sekä teknisesti helposti toteutettavissa. Tukee myös paikallisten toimijoiden toimintaa.

Kilpailun arviointiraati

Kilpailun arviointiraatiin kuuluivat Marika Rikkonen HKScan Finlandista, Mika Marttinen Metokselta, Satu Nieminen ja Mika Korhonen Suur-Savon Osuuskaupasta, Päivi Töyli Turun yliopiston Brahea-keskuksesta, Risto Laiho Suomen Pakkausyhdistyksestä, Riitta Kaipainen Ekoneum ry:stä, Kirsi Mutka-Paintola Etelä-Savon Maa- ja kotitalousnaisista sekä Teija Rautiainen, Markku Rossi ja Taina Harmoinen Kaakkois-Suomen ammattikorkeasta.

Etelä-Savon ruokaviesti -hanketta rahoittaa Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto ja Etelä-Savon Ely-keskus. Hanketta toteuttaa Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu yhteistyössä Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin ja Luonnonvarakeskuksen kanssa.

Lisätietoja:

Taina Harmoinen, projektipäällikkö, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, p. 040 662 5560, taina.harmoinen(at)xamk.fi

Hakuaikaa jatkettu – tuotteet asuntomessujen myymälöihin ehtii vielä

31.03.2017 Ajankohtaista, Tapahtuma, Uutinen | Kirjoittanut: Taina

Mikkelin asuntomessuille toteutetaan Made in Saimaa -Design shop ja Showroom, joissa tuodaan esille paikallista osaamista. Kohteet sijoittuvat Mikalo Oy:n Ankkuriranta -rivitalokohteeseen. Design Shopista ja Showroomista järjestetään infotilaisuus Kahvila Nandassa (Savilahdenkatu 12) tiistaina 4.4. klo 17. Kohteisiin pääsee mukaan avoimen haun kautta ja hakuaikaa on nyt jatkettu 15.4.2017 saakka!

Lisätietoa Mikkelin kaupungin sivuilta http://www.mikkeli.fi/uutinen/design-ja-ruokatuotteille-loistava-mahdollisuus-myyntiin-asuntomessuilla-hakuaikaa-jatkettu

HAKU RUOKATOIMIJOILLE: Mikkelin kaupunki panostaa paikallisten tuotteiden näkyvyyteen asuntomessuilla – haku käynnissä!

21.03.2017 Ajankohtaista, Uutinen | Kirjoittanut: Taina

Mikkelin kaupunki haluaa mahdollistaa paikallisten tuotteiden näkyvyyden Mikkelin asuntomessuilla ensi kesänä. Tämän taatakseen Mikkelin kaupungin Suomi 100 -hanke valmistelee yhteistyössä DeSavo ry:n kanssa paikallisuutta korostavaa Made in Saimaa -design shopia ja showroomia asuntomessualueelle. Mikkelin asuntomessut järjestetään 14.7.–13.8.2017.

Made in Saimaa -design shop ja showroom rakentuvat Mikalo Oy:n Ankkuriranta -rivitalokohteeseen, jossa tullaan näkemään myös laajempi Suomi 100 -juhlavuoden kokonaisuus. Showroomiin ja design shopiin toimijat pääsevät mukaan avoimen haun kautta. Haku on kaikille eteläsavolaisille taiteilijoille, muotoilijoille ja taidekäsityöläisille sekä alan opiskelijoille. Mukaan voivat hakea myös elintarvikealan toimijat. Elintarvikkeet tulee olla pakattu lahjatavaramaisesti, eli paikanpäällä nautittavat tuotteet eivät valitettavasti sovellu Shoppiin. Kohteissa esiteltävien tuotteiden tulee olla Etelä-Savon alueella tuotettuja.

Made in Saimaa -design shop
Made in Saimaa -design shopissa tuodaan tyylikkäästi esiin Mikkelin seudun ja Etelä-Savon laajaa designosaamista ja korostetaan seudun erinomaista lähiruokaa. Shoppiin mahtuu mukaan noin parikymmentä toimijaa. DeSavo ry kokoaa hakemuksista esityksen Koti yhdessä – Yhdessä koti -hankkeen ohjausryhmälle, jossa esille tuleva kokonaisuus käsitellään ja päätetään. Ankkurirannan kohde tullaan esittelemään kokonaisuutena virallisessa asuntomessuluettelossa.
Design Shop pystytetään Ankkurirannan kohteen autokatokseen. – Olosuhteet Design Shopissa ovat verrattavissa perinteiseen, ulkona tapahtuvaan torikauppaan. Tilasta tehdään tyylikäs ja myymälämäinen kalusteilla ja rakenteilla, joten kyseessä ei siis ole perinteinen torikoju, korostaa Iida Paasonen DeSavo ry:stä.
Design Shop on auki jokaisena messupäivänä messujen aukioloaikoina. DeSavo ry vastaa myynnin käytännön toimien toteutuksesta. – Myyntipaikan hinta liikkuu muutamissa satasissa, mikä on todella edullinen tapa saada tuotteensa esille Asuntomessujen kokoisessa tapahtumassa, iloitsee Iida Paasonen. – Kohteen markkinoinnissa tulemme käyttämään jo aiemmin Mikkelin kehitysyhtiö Miksein toimesta lanseerattua Made in Saimaa -konseptia, jatkaa Paasonen.
– Monet asuntomessukävijät haluavat ostaa juuri paikallisia tuotteita Asuntomessuilta ja nyt tarjoamme siihen oivan mahdollisuuden Mikkelin asuntomessuilla, hehkuttaa Mikkelin kaupungin markkinointisuunnittelija Emmi Eronen. – On upeaa, että saimme DeSavon tähän yhteistyökumppaniksi, kiittelee Eronen.
Tämän edullisen mahdollisuuden paikallisille toimijoille mahdollistaa Mikkelin kaupungin Suomi 100 -juhlavuoden Koti yhdessä – Yhdessä koti -hanke.

Haku päättyy 27.3.2017.
Haku design shopiin: https://docs.google.com/forms/d/e/1FAIpQLSeLsgnjZGEWQM-e1Dewx-VfYv6H3BGjETC9pKGocqDQkLy6Cw/viewform?c=0&w=1

Ruokaketju kaipaa vientiä, lisäarvoa ja yhteistyötä

28.02.2017 Ajankohtaista, Blogi | Kirjoittanut: Taina

Toimenpiteistä suomalaisen ruoka-alan kehittämiseksi päätetään kevään aikana, kun ruokapoliittinen selonteko tulee eduskunnan käsiteltäväksi. Osana sitä on tehty ruokaketjun kilpailukykyä koskeva tutkimus, jonka toteuttivat Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ja Luonnonvarakeskus. Tulokset julkistettiin tammikuussa seminaarissa Helsingin Säätytalolla.

Tutkimuksessa haettiin eväitä menestykseen arvioimalla Suomen elintarvikeketjun suhteellista kilpailukykyä vertaamalla sitä Ruotsiin, Tanskaan ja Saksaan. Elintarvikeketjuun luettiin kuuluvaksi alkutuotanto, elintarviketeollisuus ja -kauppa. Kustannuskilpailukyvyn osalta teollisuuden ja kaupan kannattavuus osoittautui Suomessa vertailumaita paremmaksi. Raaka-aineiden hinnat ovat olleet kohtuullisia, markkinahinnat hyviä ja työvoimakustannukset kilpailukykyisiä. Sen sijaan tuottavuus on Suomessa heikko, mikä elintarviketeollisuudessa johtuu suhteellisesti korkeammasta työintensiivisyydestä. Saksa jää tuottavuudessa vielä Suomenkin taakse. Alkutuotannon kustannuskilpailukyky ja kannattavuus ovat Suomessa heikkoja ja vain Ruotsi on ollut kannattavuudessa Suomen perässä.

Kotimarkkinoilla ei tilaa kasvaa

Tulokset osoittivat, ettei kustannuskilpailukyvyn osalta Suomi ole alkutuotantoa lukuun ottamatta muita huonommassa asemassa. Kustannuksiin perustuva kilpailukyky on kyllä tehokas keino menestyä, mutta vain lyhyellä aikavälillä. Kun katteet pienenevät, tuottavuutta tulisi nostaa volyymia lisäämällä. Suomessa markkinat ovat kuitenkin kypsät: suomalaiset eivät voi kuluttaa ruokaa eikä päivittäistavarakauppoja voi olla määräänsä enempää. Kotimarkkinoilla kasvu on nollasummapeliä, toisen kasvu on toiselta pois.

Tutkimuksen johtopäätöksenä on, että elintarvikeketjussa on ryhdyttävä panostamaan vientiin. Tanska on näistä neljästä maasta suurin viejä ja lähes puolet elintarviketeollisuuden tuotannosta menee vientiin. Suomi on joukon kotimarkkinakeskeisin. Tuotannosta 86 % myydään suomalaisille kuluttajille. Korkeasti jalostettujen tuotteiden osuus viennistä on suurin Ruotsilla. Suomi on kolmantena ja taakse jää vain Tanska. Se vie paljon puolivalmisteita, mutta suuret vientimäärät kompensoivat alhaisen jalostusasteen. Suomen elintarvikeketjun kansainvälistyminen on ollut viennin lisäksi etabloitumista, jolloin suomalaisten elintarvikeyritysten ulkomailla sijaitsevat toiminnot eivät hyödytä Suomen kansantaloutta. Saksa on nelikosta vientivetoisin ja sillä on suhteellisesti vähiten elintarviketeollisuutta ulkomailla.

Pitkällä aikavälillä kasvukilpailukyky on ratkaisevaa

Kyse on kyvystä tuottaa lisäarvoa ja kasvaa. Hyvä esimerkki on kaura. Suomen, Saksan ja Iso-Britannian kauran viennin arvo on ollut yhtä suuri, mutta kiloina Suomi vie neljä kertaa enemmän kauraa. Suomalainen kaura tunnetaan laadukkaana, mutta se lähtee maailmalle jyvinä. Saksasta ja Iso-Britanniasta kaura viedään pääasiassa jalostettuna. Suomella ei ole yhtä vahvoja vientiperinteitä kuin muilla mailla, ja sen historia on ollut kotimaisen ylituotannon purkamista.

Menestyksen hakemiseen tarvitaan kansainvälistymisen ja korkean arvonlisän merkkituotteiden lisäksi koko elintarvikeketjun yhteistyötä. Jotta Suomen valtit elintarviketuotannossa voidaan muuttaa hyvinvoinniksi, tarvitaan elintarvikeketjun sisällä yhteistoiminnallisuutta siten, että kaikki menestyvät. Ketjun kaikissa osissa tulee pyrkiä tuottamaan korkeaa lisäarvoa ja kääntämään katse globaaleille markkinoille, jotta Suomen vahvuudet kääntyvät eduksi.

Neuvotteleva ruokaketju tuo lisäarvoa kaikille

Etelä-Savossa on otettu askelia kilpailukykytutkimuksen ehdottamaan suuntaan. Jalostusarvoa on nostettu ja elintarvikealan yrityksiä on kansainvälistymisen tiellä. Muun muassa kauran viljelyä ja -tuotteita on kehitetty sekä edistetty ruokamatkailua, mikä osaltaan on vientiä. Vuoden 2015 alussa julkistettu Etelä-Savon ruoka-alan kehittämisohjelma sisältää kilpailukykytutkimuksen kanssa samoja teemoja. Kestävästä ruokakulttuurista ja ruoan arvostuksen lisäämisestä hyötyvät kaikki ketjun toimijat. Ruoan korkeatasoisen laadun kehittämisellä, sen näkyväksi tekemisellä ja jalostusasteen nostamisella kasvatetaan lisäarvoa. Ruokaketjun yhteistyötä uudistamalla toimijoiden suhteet tiivistyvät ja synnyttävät luottamuksellisia ja tasavertaisia kumppanuuksia, mitä voidaan kutsua käsitteellä neuvotteleva ruokaketju. Uusia liiketoimintamahdollisuuksia luodaan ruokaketjun eri osissa tehtävällä kehitystyöllä ja uusilla aloitteilla, kokeiluilla sekä toimintatavoilla.

Riitta Kaipainen

Projektipäällikkö, Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

Toiminnanjohtaja, Etelä-Savon elintarviketalouden kehittämisyhdistys Ekoneum ry www.ekoneum.com

Marjo Särkkä-Tirkkonen,

Erikoissuunnittelija, Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

Kirjoittajat työskentelevät Etelä-Savon ruokaviesti –hankkeessa. Kirjoitus julkaistu ilman väliotsikoita Länsi-Savon mielipidepalstalla helmikuussa 2017.

Markkinoinnin työpajat ruoka-alan yrityksille käynnistyvät – ensimmäisen teemana Tunnetko asiakkaasi?

22.02.2017 Ajankohtaista, Tapahtuma, Uutinen | Kirjoittanut: Taina

Ruokapalveluyrittäjä – osaatko hyödyntää vastuullisuutta markkinoinnissa? Vastuullisuudesta valttia -hankkeessa järjestetään kevään 2017 aikana neljä työpajaa vastuullisen toiminnan hyödyntämisestä markkinointiviestinnässä. Tilaisuudet ovat maksuttomia ja ne soveltuvat sekä pienille tuotantoyrityksille että ruokapalveluja tarjoaville yrityksille. Työpajojen teemoina ovat asiakastuntemus, vastuullisuus kilpailuetuna, viestintäkanavat ja sisällön tuotto markkinointiviestintään. Voit osallistua kaikkiin työpajoihin tai poimia sieltä oman yrityksen kannalta sopivimmat. Kevään työpajojen ohjelman ja aikataulun näet TÄSTÄ.

Työpajoissa on tiiviit alustukset päivän teemoista. Niiden lisäksi osallistujat työstävät käsiteltyjä asioita oman yrityksen näkökulmasta. Tavoitteena on saada tilaisuuden tuloksena uusia keinoja ja välineitä markkinointiviestintään.

Ensimmäisen työpajan teemana on Tunnetko asiakkaasi? Se järjestetään torstaina 9.3.2017 klo 15.00 – 18.00 Mikkelissä. Tilaisuuden ohjelman pääset tutustumaan TÄSTÄ.

Ilmoittaudu ensimmäiseen työpajaan viimeistään 3.3.2017 alla olevasta linkistä:

https://www.webropolsurveys.com/S/7C5B747BD7713CB5.par

Samalla voit ilmoittautua myös muihin työpajoihin.