Ajankohtaista
Myönteisiä suhdanneodotuksia elintarviketeollisuudessa, metsä innoittaa luonnontuotealaa
15.03.2017 Ajankohtaista | Kirjoittanut: yllapitoTEM-toimialatyössä on julkaistu tietoa eri toimialojen tilanteesta keväällä 2017. Toimialapäälliköt ja asiantuntijat ovat laatineet lyhyet ja ajankohtaiset tilannekatsaukset kukin omalta vastuualueeltaan.
Ruoka-alalla kilpailu on ollut kireää ja hintapainotteista. Elintarvikkeiden valmistuksen liikevaihto kääntyi viime vuoden lopulla loivaan nousuun ja sen odotetaan jatkuvan maltillisena vuonna 2017. Kevään 2017 pk-yritysbarometrin mukaan puolet yrityksistä ennakoi liikevaihdon kasvavan.
Luonnontuotealalla kasvu on ollut tasaista ja jatkuu. Tutkimuslaitoksissa uusia tuotteita innovoidaan erityisesti metsästä. Esimerkiksi männynsilmuista uskotaan löytyvän lääke rappeumasairauksiin. Jo markkinoilla olevia tuotteita ovat mm. tyrnin siemenöljyä sisältävä silmäsuihke ja haavanhoitoon tarkoitettu pihkasalva.
Askelmerkkejä kohti ruoan tulevaisuutta, Food Economy 4.0 – uusia raaka-aineita puusta ja kasvisolukkoviljelmistä
14.03.2017 Ajankohtaista, Tapahtuma | Kirjoittanut: yllapitoVTT julkaisi helmikuussa Tie biotalouteen –kärkiohjelman loppuraportin. Ruoka on merkittävä osa biotaloutta ja globaalit haasteet – väestönkasvu, kaupungistuminen, ilmaston muutos sekä puhtaan veden puute – koskevat myös suomalaisia. Tulevaisuudessa tarvitaan uusia, kestävämpiä ja tehokkaampia ratkaisuja, jotta ruoka riittää ja se on terveellistä että maistuvaa ja että sen tuotanto on kestävällä pohjalla.
Ohjelman aikana on kehitetty uusia elintarvikkeiden raaka-aineita puusta, hyönteisistä sekä kasvisolukkoviljelmillä. Myös erilaisia fraktiointiteknologioita kehitettiin kasvibiomassojen sekä sivuvirtojen hyödyntämiseksi ja etsittiin uusia kasviproteiinin lähteitä. Myös 3D-printtausosaamista laajennettiin elintarvikemateriaaleihin. Tutustu raporttiin. Lisäksi laadittiin tiekartta tulevaisuuden älykkäästä ja kuluttajakeskeisestä ruoantuotannosta Food Economy 4.0.
VTT järjestää 29.3.2017 klo 17.00-18.00 webinaarin ”Visions of an intelligent, consumer-centric food production”. Lue lisää ja ilmoittaudu
Ruokaketju kaipaa vientiä, lisäarvoa ja yhteistyötä
28.02.2017 Ajankohtaista, Blogi | Kirjoittanut: TainaToimenpiteistä suomalaisen ruoka-alan kehittämiseksi päätetään kevään aikana, kun ruokapoliittinen selonteko tulee eduskunnan käsiteltäväksi. Osana sitä on tehty ruokaketjun kilpailukykyä koskeva tutkimus, jonka toteuttivat Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ja Luonnonvarakeskus. Tulokset julkistettiin tammikuussa seminaarissa Helsingin Säätytalolla.
Tutkimuksessa haettiin eväitä menestykseen arvioimalla Suomen elintarvikeketjun suhteellista kilpailukykyä vertaamalla sitä Ruotsiin, Tanskaan ja Saksaan. Elintarvikeketjuun luettiin kuuluvaksi alkutuotanto, elintarviketeollisuus ja -kauppa. Kustannuskilpailukyvyn osalta teollisuuden ja kaupan kannattavuus osoittautui Suomessa vertailumaita paremmaksi. Raaka-aineiden hinnat ovat olleet kohtuullisia, markkinahinnat hyviä ja työvoimakustannukset kilpailukykyisiä. Sen sijaan tuottavuus on Suomessa heikko, mikä elintarviketeollisuudessa johtuu suhteellisesti korkeammasta työintensiivisyydestä. Saksa jää tuottavuudessa vielä Suomenkin taakse. Alkutuotannon kustannuskilpailukyky ja kannattavuus ovat Suomessa heikkoja ja vain Ruotsi on ollut kannattavuudessa Suomen perässä.
Kotimarkkinoilla ei tilaa kasvaa
Tulokset osoittivat, ettei kustannuskilpailukyvyn osalta Suomi ole alkutuotantoa lukuun ottamatta muita huonommassa asemassa. Kustannuksiin perustuva kilpailukyky on kyllä tehokas keino menestyä, mutta vain lyhyellä aikavälillä. Kun katteet pienenevät, tuottavuutta tulisi nostaa volyymia lisäämällä. Suomessa markkinat ovat kuitenkin kypsät: suomalaiset eivät voi kuluttaa ruokaa eikä päivittäistavarakauppoja voi olla määräänsä enempää. Kotimarkkinoilla kasvu on nollasummapeliä, toisen kasvu on toiselta pois.
Tutkimuksen johtopäätöksenä on, että elintarvikeketjussa on ryhdyttävä panostamaan vientiin. Tanska on näistä neljästä maasta suurin viejä ja lähes puolet elintarviketeollisuuden tuotannosta menee vientiin. Suomi on joukon kotimarkkinakeskeisin. Tuotannosta 86 % myydään suomalaisille kuluttajille. Korkeasti jalostettujen tuotteiden osuus viennistä on suurin Ruotsilla. Suomi on kolmantena ja taakse jää vain Tanska. Se vie paljon puolivalmisteita, mutta suuret vientimäärät kompensoivat alhaisen jalostusasteen. Suomen elintarvikeketjun kansainvälistyminen on ollut viennin lisäksi etabloitumista, jolloin suomalaisten elintarvikeyritysten ulkomailla sijaitsevat toiminnot eivät hyödytä Suomen kansantaloutta. Saksa on nelikosta vientivetoisin ja sillä on suhteellisesti vähiten elintarviketeollisuutta ulkomailla.
Pitkällä aikavälillä kasvukilpailukyky on ratkaisevaa
Kyse on kyvystä tuottaa lisäarvoa ja kasvaa. Hyvä esimerkki on kaura. Suomen, Saksan ja Iso-Britannian kauran viennin arvo on ollut yhtä suuri, mutta kiloina Suomi vie neljä kertaa enemmän kauraa. Suomalainen kaura tunnetaan laadukkaana, mutta se lähtee maailmalle jyvinä. Saksasta ja Iso-Britanniasta kaura viedään pääasiassa jalostettuna. Suomella ei ole yhtä vahvoja vientiperinteitä kuin muilla mailla, ja sen historia on ollut kotimaisen ylituotannon purkamista.
Menestyksen hakemiseen tarvitaan kansainvälistymisen ja korkean arvonlisän merkkituotteiden lisäksi koko elintarvikeketjun yhteistyötä. Jotta Suomen valtit elintarviketuotannossa voidaan muuttaa hyvinvoinniksi, tarvitaan elintarvikeketjun sisällä yhteistoiminnallisuutta siten, että kaikki menestyvät. Ketjun kaikissa osissa tulee pyrkiä tuottamaan korkeaa lisäarvoa ja kääntämään katse globaaleille markkinoille, jotta Suomen vahvuudet kääntyvät eduksi.
Neuvotteleva ruokaketju tuo lisäarvoa kaikille
Etelä-Savossa on otettu askelia kilpailukykytutkimuksen ehdottamaan suuntaan. Jalostusarvoa on nostettu ja elintarvikealan yrityksiä on kansainvälistymisen tiellä. Muun muassa kauran viljelyä ja -tuotteita on kehitetty sekä edistetty ruokamatkailua, mikä osaltaan on vientiä. Vuoden 2015 alussa julkistettu Etelä-Savon ruoka-alan kehittämisohjelma sisältää kilpailukykytutkimuksen kanssa samoja teemoja. Kestävästä ruokakulttuurista ja ruoan arvostuksen lisäämisestä hyötyvät kaikki ketjun toimijat. Ruoan korkeatasoisen laadun kehittämisellä, sen näkyväksi tekemisellä ja jalostusasteen nostamisella kasvatetaan lisäarvoa. Ruokaketjun yhteistyötä uudistamalla toimijoiden suhteet tiivistyvät ja synnyttävät luottamuksellisia ja tasavertaisia kumppanuuksia, mitä voidaan kutsua käsitteellä neuvotteleva ruokaketju. Uusia liiketoimintamahdollisuuksia luodaan ruokaketjun eri osissa tehtävällä kehitystyöllä ja uusilla aloitteilla, kokeiluilla sekä toimintatavoilla.
Riitta Kaipainen
Projektipäällikkö, Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti
Toiminnanjohtaja, Etelä-Savon elintarviketalouden kehittämisyhdistys Ekoneum ry www.ekoneum.com
Marjo Särkkä-Tirkkonen,
Erikoissuunnittelija, Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti
Kirjoittajat työskentelevät Etelä-Savon ruokaviesti –hankkeessa. Kirjoitus julkaistu ilman väliotsikoita Länsi-Savon mielipidepalstalla helmikuussa 2017.
Markkinoinnin työpajat ruoka-alan yrityksille käynnistyvät – ensimmäisen teemana Tunnetko asiakkaasi?
22.02.2017 Ajankohtaista, Tapahtuma, Uutinen | Kirjoittanut: TainaRuokapalveluyrittäjä – osaatko hyödyntää vastuullisuutta markkinoinnissa? Vastuullisuudesta valttia -hankkeessa järjestetään kevään 2017 aikana neljä työpajaa vastuullisen toiminnan hyödyntämisestä markkinointiviestinnässä. Tilaisuudet ovat maksuttomia ja ne soveltuvat sekä pienille tuotantoyrityksille että ruokapalveluja tarjoaville yrityksille. Työpajojen teemoina ovat asiakastuntemus, vastuullisuus kilpailuetuna, viestintäkanavat ja sisällön tuotto markkinointiviestintään. Voit osallistua kaikkiin työpajoihin tai poimia sieltä oman yrityksen kannalta sopivimmat. Kevään työpajojen ohjelman ja aikataulun näet TÄSTÄ.
Työpajoissa on tiiviit alustukset päivän teemoista. Niiden lisäksi osallistujat työstävät käsiteltyjä asioita oman yrityksen näkökulmasta. Tavoitteena on saada tilaisuuden tuloksena uusia keinoja ja välineitä markkinointiviestintään.
Ensimmäisen työpajan teemana on Tunnetko asiakkaasi? Se järjestetään torstaina 9.3.2017 klo 15.00 – 18.00 Mikkelissä. Tilaisuuden ohjelman pääset tutustumaan TÄSTÄ.
Ilmoittaudu ensimmäiseen työpajaan viimeistään 3.3.2017 alla olevasta linkistä:
https://www.webropolsurveys.com/S/7C5B747BD7713CB5.par
Samalla voit ilmoittautua myös muihin työpajoihin.
Lisätietoja:
Pekka Turkki
projektipäällikkö, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu/ Vastuullisuudesta valttia eteläsavolaiselle ruoalle -hanke, www.xamk.fi/valtti
puh. 040 507 9391
HungryForFinland -kansallinen ruokamatkailu -kilpailu
27.01.2017 Ajankohtaista | Kirjoittanut: TainaKilpailulla rohkaistaan ruokaan ja matkailuun liittyviä verkostoja kehittämään uutta, paikallisuuteen perustuvaa ruokamatkailutarjontaa. Kilpailuun haetaan yrityksiä ja yhteisöjä, jotka ovat innovatiivisia ruokamatkailun edelläkävijöitä ja tarjoavat matkailijoille ruokaan liittyviä elämyksiä. Kilpailun tavoitteena on vahvistaa elämyksellisen ruokamatkailun tuotteistamista ja etsiä ruokamatkailun kärkituotteita.
Kilpailuun voi osallistua 20.1.-31.3.2017 välisenä aikana osoitteessa www.hungryforfinland.fi/ruokamatkailukilpailu. Sivustolla voi myös ehdottaa ruokamatkailuun liittyvää tahoa osallistumaan kilpailuun.
Ruokamatkailukilpailun voittaja palkitaan 3 000 euron ruokamatkailutuotteen kehittämisrahalla. Voittajista tehdään video. Kilpailun voittaja ja finalistit saavat markkinoinnillista näkyvyyttä sekä mahdollisuuden osallistua yhteiseen sparrauspäivään Helsingissä. Yritykset saavat markkinoinnillisen valttikortin ja mahdollisuuden verkostoitua sekä oppia parhaita käytänteitä muilta.
Kilpailun toteuttajia ovat maa- ja metsätalousministeriö, Visit Finland (Finpro) ja MTK. Kilpailua koordinoi Haaga-Helia ammattikorkeakoulu.
Haussa vuoden tärkein teko lähiruoan hyväksi
27.01.2017 Ajankohtaista | Kirjoittanut: TainaLähiruoka & Luomu -tapahtuma hakee sopivaa ehdokasta palkittavaksi Vuoden lähiruokateko -palkinnolla. Vuoden lähiruokateko -palkinnolla palkitaan henkilö, yritys tai yhteisö, joka on edistänyt toiminnallaan lähiruoan käyttöä ja tunnettuutta Suomessa. Palkinnon saajaa voi ehdottaa helmikuun loppuun asti.
Tunnustuspalkinnon saajaksi voi joko ilmoittautua itse tai ilmoittaa ehdokkaan 28.2. mennessä verkkolomakkeella osoitteessa www.lahiruokaluomu.fi. Vuoden lähiruokateko -palkinnon tuomaristona toimii Messukeskuksen Lähiruoka & Luomu -messujen suunnitteluryhmä, puheenjohtajanaan lähiruokakoordinaattori Kirsi Viljanen maa- ja metsätalousministeriöstä.
Palkinnonsaaja julkistetaan Lähiruoka & Luomu -messuilla torstaina 6.4. Messukeskuksessa. 2 000 euron arvoisen palkintosumman lahjoittaa Suomen Messusäätiö.
Vuoden lähiruokateko -palkinnon voi saada henkilö, yritys tai yhteisö. Palkitsemisen arvoisia ovat muun muassa teot, jossa saaja on raaka-ainevalinnoillaan vaikuttanut kestävän kehityksen mukaisen toiminnan toteutumiseen tai kehittänyt lähellä tuotettujen raaka-aineiden tuotevalikoimaa. Myös merkittävät markkinointi- tai viestintäteot lähiruoan puolesta voivat olla Vuoden lähiruokateko -palkinnon arvoisia. Palkintokriteerit esitellään kokonaisuudessaan nettisivuilla.
Lähiruokateko-palkinnon ovat aiemmin saaneet Sodankylän kunnan ruokapalvelut (vuonna 2016), Reko-lähiruokarenkaiden ”isä” Thomas Snellman (2015), LähiPuoti Remes (2014) ja keittiömestari Heikki Ahopelto (2013).
Uudet kouluruokasuositukset sopivat Etelä-Savon elintarviketuotantoon
27.01.2017 Ajankohtaista, Blogi, Uutinen | Kirjoittanut: TainaValtion ravitsemusneuvottelukunta on julkaissut Syödään ja opitaan yhdessä -kouluruokasuosituksen. Suosituksissa korostuu kasvisten, kalan sekä siipikarjan lisääminen ruokalistoille.
Kalaa tulisi olla 1-2 aterialla viikossa vaihdellen eri kalalajeja. Samoin suositellaan käytettävän siipikarjan lihaa. Punaista lihaa nautitaan enintään 1-2 aterialla viikossa. Kasvisruokavaihtoehtoja toivotaan lisää ruokalistoille ja sesongin mukaisten kasvisten näkymistä tarjonnassa. Kasviksia, marjoja ja hedelmiä tulisi olla eri muodoissa joka aterialla. Tämä sopii hyvin Etelä-Savon elintarviketuotantoon, sillä meillä on laaja-alainen ja monipuolinen kasvistuotanto. Mansikan, vadelman ja punaherukan tuotantomäärät ovat myös suuria. Kalaruokiin maakunnastamme on tarjolla muikkua sekä muita sisävesien kalasaaliita.
Kouluruokasuosituksien mukaan peruna lisäkkeenä voi olla kuorineen keitettynä, kuutioina, suikaleina, viipaleina tai soseena. Palkokasveja tulisi olla viikoittain kasvisruokalajina tai aterian lisäkkeenä. Palkokasvien suositukseen heijastuu kasvisruokien suosion lisääntyminen. Leipomoiden kannattaa huomioida, että pehmeän leivän suolapitoisuus saa olla enintään 0,7 g/100 g.
Kouluaterian tulisi kattaa kolmannes koululaisen koko päivän energiatarpeesta. Suositus toteutuu silloin, kun oppilas nauttii koko aterian lisukkeineen ja noudattaa ravitsemussuositusten lautasmallia. Täyspainoinen kouluateria sisältää lämpimän ruoan, jossa on kalaa, lihaa, palkokasveja tai munaa, kasvislisäkkeen salaatinkastikkeineen, ruokajuoman, täysjyväleivän ja margariinin. Valitettavasti moni varsinkin yläkoululainen jättää kouluaterian kokonaan syömättä tai osan siitä kuten salaatin ja maidon.
Ilmainen kouluruokailu on suomalaisten koululaisten etuoikeus. Tavoitteen on, että mahdollisimman moni koululainen nauttisi tarjottavasta ruoasta sekä ruokailutauosta, joka tulisi ajoittua kello 11-12 välille ja olla kestoltaan vähintään 30 minuuttia. Kouluruokailu on paitsi virkistävä ja ravitseva tauko koulupäivän lomassa niin myös oppimistilanne ja sen tulisi tukea koululaisen monipuoliselle kehittymiselle ja hyvinvoinnille asetettuja tavoitteita.
Lue lisää kouluruokasuosituksista.
Taina Harmoinen / Xamk
Maaseudun Kasvupolulta saa yrityssparrausta!
13.01.2017 Ajankohtaista, Uutinen | Kirjoittanut: TainaMaaseudun Kasvupolku® tarjoaa mahdollisuuden löytää uusia ideoita, ajatuksia sekä innovaatioita maaseudulla yrittämiseen. Kasvupolku®-sparraukseen valitaan 15 suurimman kasvupotentiaalin omaavaa, maaseudulta ponnistavaa yritystä, jotka saavat kahden päivän ajan maksutonta sparrausta Suomen liike-elämän asiantuntijoilta. Nämä kokeneet “myllärit” auttavat yrityksiä löytämään kasvun eväitä ja kontakteja. Yritys voi olla jo pidempään toiminut tai vasta keksitty.
Miten pääsee mukaan Kasvupolulle?
Maaseudun Kasvupolku®-sparraukseen voi hakea mukaan 16.1.2017 mennessä hakulomakkeella. Kasvupolun tuomaristo valitsee 15 suurimman kasvupotentiaalin omaavaa yritystä mukaan sparraukseen. Kaikille mukaan hakeneille ilmoitetaan valinnoista.
Valintakriteereissä painottuu yrityksen kasvusuunnitelma. Tärkeimpiä painotettavia asioita ovat kasvun nälkä, kasvupotentiaali (markkinatilanne, kansainvälistymismahdollisuudet, tiimi), skaalautuvuus, uskottavuus, ajankohtaisuus, disruptiivisuus ja omintakeisuus.
Kasvupolulle mukaan valituille yrityksille järjestetään sparrausta 16.2. ja 15.3. Kiitorata-nimisissä työpajapäivissä. Tällöin eri alojen (kasvu, kansainvälistyminen, myynti, rahoitus, markkinointi, johtaminen) asiantuntijat eli myllärit auttavat yrityksiä pääsemään omiin kasvutavoitteisiinsa. Kukin yritys kohtaa mylläreitä yhteensä 10×45 minuutin luottamuksellisissa tapaamisissa.
Kasvupolun tuomaristo valitsee lopuksi kaksi voittajaa, jotka julkistetaan 16.6. Seinäjoella Farmari-maatalousnäyttelyn yhteydessä. Tästä semifinaalista voittajat etenevät valtakunnalliseen Kasvu Open 2017 -finaaliin.
”Saimme Kasvupolulta monipuolista sparrausta, positiivista pommitusta liiketoiminnan kehittämiseen sekä testattua kasvuideoitamme monen asiantuntujan kanssa eri näkökulmista. Työstämme tällä hetkellä kansainvälistä kasvusuunnitelmaa ja etsimme mukaan uusia kumppaneita. Sparrauspäivissä oli hieno huomata, ettemme paini kasvuhaasteidemme kanssa yksin. Löysimme muista mukana olleista yrityksistä hyviä uusia kontakteja ja yhteinen tekeminen päivissä oli mahtavaa.” Samuli Laurikainen, Silmusalaatti. Silmusalaatti osallistui v. 2015 Kasvupolku®-sparraukseen.
Maaseudun Kasvu Open nettisivut
Tuottaako allergeenien ilmoittaminen vielä päänvaivaa?
04.01.2017 Ajankohtaista, Tapahtuma | Kirjoittanut: TainaAllergeenien ilmoittaminen on ollut jo jonkin aikaa pakollista niin pakatuissa kuin pakkaamattomissakin elintarvikkeissa eli ruokapalveluissa. Ovatko asiat hallinnassa vai kaipaatko lisätietoa allergeeneistä tai muista elintarvikkeiden merkintämääräyksistä – sitä olisi tarjolla tiistaina 17.1. Mikkelissä ja torstaina 19.1. Savonlinnassa.
Vastuullisuudesta valttia -hanke järjestää iltapäiväseminaarin Mikkelissä ja Savonlinnassa elintarvikkeiden uusien merkintämääräysten soveltamisesta. Iltapäivän aikana kuullaan asiakkaan näkökulma merkintöihin ja niistä ilmoittamiseen. Asiakas on tärkeimpänä toiminnan keskellä, mutta itse oikeutetusti esillä on myös elintarviketietoasetuksen vaatimukset pakattujen ja pakkaamattomien elintarvikkeiden tietojen ilmoittautumiseen. Seminaarit ovat maksuttomia ja kaikille avoimia. Parhain hyöty tilaisuuksista on ammattikeittiöiden ja elintarvikealan tuotantoyritysten vastuuhenkilöille.
Lisätietoa Mikkelin tilaisuudesta ja Savonlinnan tilaisuudesta.
Joulun makuja Ruokaoivallus-blogista
20.12.2016 Ajankohtaista, Uutinen | Kirjoittanut: TainaEtelä-Savon ruokaviesti -hankkeen järjestämän nuorten valtakunnallisen ruokainnovaatiokilpailun – Ruokaoivallus sivustolle on koottu elintarvikkeisiin ja ruokiin liittyvää uutuustietoutta. Näin joulun alla mukana on ripaus joulun makuja ja joulumuistoja.
Herkullinen saaristolaisleipä syntyy vaivaamatta ja työpöytää jauhottamatta. Pelkkä aineiden sekoitus riittää ja lopputuloksena on herkullinen, täyteläinen leipä. Kannattaa kokeilla!